Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Kuvaus x.x.2013 Ilkka Taipale Kari Mönkäre Hulevesiselvitys Viite 1510006406 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 2 2.2 Hydrogeologiset olosuhteet 4 2.3 Hulevesiviemäriverkko 4 2.4 Valuma-aluejako 5 3. HULEVESIEN HALLINTA 5 3.1 Maankäyttö 5 3.2 Mitoitussade 6 3.3 Valumakertoimet ja virtaamat 6 3.4 Hulevesimäärien muutokset 7 3.5 Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti 7 3.6 Hulevesien hallinta tonteilla 8 3.7 Asemakaavamerkinnät 9 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 10 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana 10 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana 10 LIITTEET Liite 1. Suunnitelmakartta
1 1. JOHDANTO Tämä hulevesiselvitys on tehty Nurmijärven kunnan tilauksesta ja liittyy käynnissä olevaan asemakaavan muutostyöhön, jonka tarkoitus on mahdollistaa uuden kerrostaloalueen rakentaminen Vaahteranmäen alueelle Klaukkalaan. Kaava-alue sijaitsee Klaukkalan keskustan tuntumassa urheilukeskuksen vieressä. Hulevedet ovat kaduilta, pihoilta, katoilta ja muilta rakennetuilta pinnoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä. Valumakerroin on hulevesiselvityksissä keskeinen termi. Se on pinnalta valumaan lähtevän veden osuus pinnalle satavasta vedestä. Valumakerroin riippuu pinnan laadusta ja vedenläpäisevyydestä. Esimerkiksi kattopinnan valumakerroin on lähellä yhtä ja rehevän tasaisen metsän lähellä nollaa. Kuva 1. Maankäytön tehostumisen vaikutus hulevesien määrään
2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Klaukkalassa Klaukkalan keskustan länsireunalla. Alue on osittain rakennettua pientaloaluetta ja osittain rakentamatonta aluetta. Suunnittelualueen pintaala on noin 2,3 hehtaaria. Kuva 2. Suunnittelukohteen sijainti kartalla. [Nurmijärven kunta]
3 Kuva 3. Ilmakuva alueesta. [Nurmijärven kunta] Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty pääasiassa rivitaloasumisen korttelialueeksi. Kuva 4. Voimassa oleva asemakaava. [Nurmijärven kunta]
4 2.2 Hydrogeologiset olosuhteet Alueen maaperä on maaperäkartan perusteella jo rakennetulla korkeammalla alueella moreenia ja muualla savea ja silttiä. Huonosti vettä läpäisevän maaperän takia hulevesien tehokas imeyttäminen ei ole mahdollista. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. Kuva 5. Alueen luoteisnurkka 2.3 Hulevesiviemäriverkko Alueen etelä- ja pohjoispuolella kulkevat hulevesien runkoviemärit. Kuntotien alla kulkeva runkohulevesiviemärin halkaisija on 700 mm. Viemäri purkaa hulevedet Klaukkalan tennis-hallin vieressä Isosuolle. Viemärin koko vaihtelee suunnittelualueen ja purkupisteen välillä 600 millimetristä 800 millimetriin. Kuntotien hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on Kuntotiellä noin 800 l/s ja Kuntotien ja purkupisteen välillä noin 1500 2000 l/s. Runkohulevesiviemärin valumaalueen pinta-ala on noin 23 hehtaaria ulottuen Kiikaistentien alueelle. Alueen eteläpuolella Lepsämäntien alla kulkevan hulevesien runkoviemärin halkaisija on 500 mm purkupisteeltä lähelle Vaskomäentien liittymää, josta eteenpäin koko on 300 mm. Johtotietokannassa viemärin kokotiedot Vaskomäentien liittymästä eteenpäin ovat puutteellisia. Viemärin purkupiste sijaitsee Isosuon kupeessa lähellä Kuntotien hulevesiviemärin purkupistettä. Purkupisteet sijaitsevat Isosuon Natura-alueen ulkopuolella. Viemärillä sijaitsee myös toinen vanhempi purkupiste lähellä nykyistä purkupistettä. Lepsämäntien hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on 500 mm osuudella 600 l/s ja 300 mm osuudella noin 100l/s. Runkohulevesiviemärin valumaalueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria ulottuen Ylitilantielle. Kisakujalla alueen itälaidalla on hulevesiviemäröinti kadun kuivatusta varten. Johtotietokannasta puuttuu tarkat tiedot linjoista.
5 Kuva 6. 600B hulevesiviemärin purkupiste Isosuon laidalla 2.4 Valuma-aluejako Suunnittelualueen hulevedet virtaavat Isosuolle Kuntotien ja Lepsämäntien hulevesiviemäreitä pitkin. Alueesta noin kolme neljäsosaa kuuluu Kuntotien hulevesiviemärin valuma-alueeseen ja yksi neljäsosa Lepsämäntien hulevesiviemärin valuma-alueeseen. Suuremmassa mittakaavassa valuma-alue kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Hulevedet virtaavat Suomenlahteen reittiä Isosuon laskuoja Lepsämänjoki Luhtaanmäenjoki Vantaanjoki. 3. HULEVESIEN HALLINTA 3.1 Maankäyttö Suunnittelualueesta on tarkoitus kaavoittaa kerrostaloalue. Nykyiset rakennukset, lukuun ottamatta Kisatiellä olevaa rivitaloa, on tarkoitus purkaa. Mäen korkein kohta jää viheralueeksi.
6 Kuva 6. Ote alueen 10.5.2013 päivätystä maankäyttöluonnoksesta 3.2 Mitoitussade Sateen intensiteetti eli voimakkuus on valittu tarkastelualueen pinta-alan ja sateen toistumisaikataulukon mukaisesti. Sadetta voisi kuvailla rankaksi kuurosateeksi. Sateen laskennallinen toistumisaika on viisi vuotta. Taulukko. Laskennoissa käytetty mitoitussade Mitoitussateen kestoaika Mitoitussateen toistumisaika Sateen voimakkuus Sademäärä (kertymä) 10 min 5 vuotta 160 l/s/ha 58 mm/h 10 mm 3.3 Valumakertoimet ja virtaamat Syntyvien hulevesien määrät on laskettu nykytilanteessa sekä toisen rakennusvaiheen jälkeisessä tilanteessa. Erilaisille pinnoille on käytetty alla olevan taulukon mukaisia valumakertoimia. Kerrostalokorttelialueen hulevesien määrän laskemiseen käytettiin yhtä kerrointa. Laskentaalueen pinta-ala on 2,3 hehtaaria.
7 Taulukko. Laskennoissa käytetyt valumakertoimet Katto 0,95 Asfalttipäällyste 0,90 Avoin kerrostalokortteli 0,55 Sorapinta 0,30 Piha 0,20 Pelto 0,15 Niitty 0,10 Metsä, tiheä 0,05 3.4 Hulevesimäärien muutokset Tontin tehokkaan rakentamisen takia vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy merkittävästi. Alueen valumakerroin kasvaa nykyisestä arvosta 0,16 arvoon 0,50 eli noin 3-kertaistuu. Samalla myös alueella syntyvien hulevesien laskennallinen määrä kasvaa arvosta 59 l/s arvoon 182 l/s. Taulukko. Hulevesimäärien muutokset Valumakerroin Virtaama [l/s] Ennen rakentamista 0,16 59 Rakentamisen jälkeen 0,50 182 3.5 Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti Kuntotien hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on Kuntotiellä noin 800 l/s ja Kuntotien ja purkupisteen välillä noin 1500 2000 l/s. Lepsämäntien hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on 500 mm osuudella 600 l/s ja 300 mm osuudella noin 100l/s. Noin kolme neljäsosaa hulevesivirtaamasta suuntautuu todennäköisesti Kuntotien runkohulevesiviemäriin. Viemärin kapasiteetti on varsin hyvä eikä virtaaman lisäys todennäköisesti aiheuta ongelmia. Runkolinjasta lähtevien sivuhaarojen johtotiedot ovat osin puutteellisia, joten ne olisi hyvä tarkistaa ennen alueen tarkempaa suunnittelua. Noin neljäsosa suunnittelualueen hulevesistä suuntautuu Lepsämäntien hulevesiviemäriin. Virtaaman lisäys on tuolla alueella pieni, mutta hulevesiviemäriverkosto Lepsämäntien, Kisakujan ja Vaskomäentien liittymässä on sekava ja johtotiedot osin puutteellisia. Halkaisijaltaan 300 mm runkohulevesiviemäri on valuma-alueen kokoon nähden liian pieni. Alue suositellaan liitettäväksi suoraan 500 mm runkolinja osuuteen tai 500 mm runkolinjan jatketaan liittymäalueelle.
8 3.6 Hulevesien hallinta tonteilla Nykykäytännön mukaisesti hulevesiä pitää viivyttää ja käsitellä syntypaikallaan. Viivyttämällä hulevesiä tontilla voidaan estää hulevesiviemärin maksimikapasiteetin käyttöasteen nousu. Hulevesien virtaamaa kadun runkoviemäreihin voidaan pienentää viivyttämällä niitä viivytysrakenteissa tonteilla. Hulevesien laatua voidaan parantaa biosuodatuksen avulla. Tonteilla syntyviä hulevesiä varten tonteille rakennetaan hulevesien viivytysrakenteita kuten esimerkiksi hulevesikasetteja tai viivytyspainanteita. Sopiva ja yleisesti käytetty viivytystilavuusvaatimus on 1 m 3 sataa päällystettyä neliötä kohden. Rakenteiden pitäisi tyhjentyä sateen päätyttyä 12 tunnissa. Maanalaiset hulevesirakenteet täytyy varustaa ylivuotoputkella ja maanpäällisillä rakenteilla pitää olla tulvareitit. Rakennusten katoille kertyvät hulevedet voidaan johtaa suoraan hulevesikasettipesään. Hulevesikasettipesästä viivytetyt hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin. Viheralueille kertyvät hulevedet voidaan johtaa pieniin viivytyspainanteisiin, joissa hulevesiä on myös mahdollista suodattaa imeyttämällä vesiä multa-hiekkakerroksen läpi. Pysäköintialueiden hulevedet johdetaan mahdollisuuksien mukaan viivytyspainanteisiin tai suoraan hulevesikasettipesään. Tonttien pihaalueiden suunnittelussa pitää huomioida riittävät tilavaraukset hulevesien hallinnalle. Kuva 7. Hulevesien käsittelyn pääperiaatteet tontilla Alueen maaperä on huonoa laajamittaiselle hulevesien imeyttämiselle. Imeyttämistä tapahtuu jonkin verran hulevesirakenteista, eikä sitä pidä estää. Pelkän imeyttämisen varaan alueen hulevesijärjestelmiä ei saa rakentaa. Syntyvien hulevesien määrää voidaan vähentää rakentamalla päällystettyä pihaa vain tarvittava määrä ja jättämällä loppuosa viheralueeksi tai sorapinnalle.
9 Kuva 8. Viivytys- ja suodatuspainanteen toimintaperiaate 3.7 Asemakaavamerkinnät Uusille tonteille tulevissa kaavamääräyksissä pitäisi edellyttää hulevesien viivyttämistä tonteilla, siten, että jokaista päällystettyä pintaneliötä kohti olisi yksi kuutiometri viivytystilavuutta. Viivytysrakenteiden pitää tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään. Viivytysrakenteet pitää suunnitella siten, että mitoitussateella ne ovat tehokkaassa käytössä. Kuva 9. Alueen pohjoisnurkkaa Kisakujalta nähtynä
10 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana Rakentamisella on aina vaikutusta syntyvien hulevesien laatuun. Rakentamisen aikana syntyvistä haitta-aineista tärkeimmäksi on todettu kiintoaines, joka sameuttaa vettä ja aiheuttaa kuivatusja hulevesijärjestelmien liettymistä. Rakentamisen aikana kiintoainesta ei saa päästää hulevesiviemäreihin. Rakentamisen aikana on huolehdittava siitä, että koneista tai laitteista ei pääse öljyjä tai muita haitta-aineita maaperään ja vesistöön. Hulevesialtaat pitäisi toteuttaa rakennushankkeen alussa ja rakentamisen päätyttyä puhdistaa ja viimeistellä. 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana Valmiilta asuntoalueelta virtaavat hulevedet ovat pääasiassa varsin puhtaita. Mahdollisia epäpuhtauksia ovat kiintoaines, orgaaninen aines sekä ravinteet. Tärkeimmät liikennealueilta käytön aikana hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvat haitta-aineet ovat öljyt, rasvat ja metallit. Tavalliselta pysäköintialueelta syntyvät päästöt ovat kuitenkin pieniä ja hulevedet ovat korkeintaan nuhraantuneita. Lahdessa x. päivänä elokuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY