TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2013 (645) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Oikea hinnoittelu on edellytys kannattavalle urakointitoiminnalle. Kustannuslaskenta on hinnoittelun pohja. Urakointimäärä ja koneiden käyttöaste viime kädessä ratkaisevat, millä hinnalla urakointia pystyy tarjoamaan, sillä useimmiten pääomakulut muodostavat suuren osan kustannuksista. Myös markkinoiden kysyntä ja tarjonta on huomioitava hinnoittelussa. Hinnan tulee olla kilpailukykyinen, mutta hinta ei ole ainoa kilpailutekijä markkinoilla. Tässä tiedotteessa julkaistavat keskimääräiset urakointihinnat eivät ole suositushintoja, vaan toteutuneiden hintojen tilastointia. Taksoissa on paljon vaihtelua. Tilastoidut hinnat eivät välttämättä ole asiakkaalta laskutettuja kokonaishintoja. Yksikköhinnan lisäksi urakoitsija voi laskuttaa erikseen työmaalle siirtymisestä, kuljetusmatkoista tai odotusajalta. Kasvinsuojeluruiskutus on leikkuupuinnin, viljankuivauksen ja kylvön ohella yleisimpiä urakoituja maataloustöitä. Urakointihintansa ruiskutuksesta ilmoitti kyselyssä kaikkiaan yli 170 vastaajaa. Pääosin kasvinsuojeluruiskutusta tehdään hehtaaritaksalla. Kuva: Sakari Alasuutari TTS seuraa toteutuneita koneurakointihintoja joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Vuoden 2013 alussa kyselylomakkeita lähetettiin postitse 1 562 kappaletta. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti TTS:n internet-sivuilla olleen linkin kautta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 717 koneurakointia tehnyttä yrittäjää, joista 350 vastasi sähköisesti. Vastaajien määrä hieman kasvoi edellisestä kerrasta (693 kpl v. 2011), kun kyselyyn saatiin uusia vastaajia netin kautta. Netin kautta tulleista vastauksista 98 tuli postituslistan ulkopuolelta eli urakoitsijat olivat saaneet tiedon kyselystä muuta kautta. Lähetetyn kyselyn palautumisprosentti oli siten noin 40 % (619 kpl). Lumityöt ovat yleisin koneurakoinnin muoto, jota on ilmoittanut tekevänsä noin puolet kyselyyn vastanneista. Maataloustöistä yleisimpiä ovat puinti, viljakuivaus, kasvinsuojeluruiskutukset ja pyöröpaalaus. Kyselyssä ilmoitettiin keskimäärin 3,7 eri urakointityötä/urakoitsija. Useimmiten tarjotaan 1 5 eri urakointityötä, mutta muutama prosentti urakoi jopa 10 20 eri työtä. Kyselyllä kertyi hintatietoja kaikkiaan noin 2 650 urakoidusta työstä. URAKOINTIHINTOJEN KEHITYS Hinnat ovat nousseet monissa töissä yhteensä 8 13 prosentin luokkaa kahden vuoden kyselyjaksolla (2011 2012). Eniten ura-
Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2012. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2012 2010 2008 Vast. v. 2013, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h 44-58 50,7 43,8 39,9 7 Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 siip. /h 42-79 62,1 57,8 48,6 17 Kyntö, sarka-aura /ha 45-86 60,8 61,7 56,3 5 Kyntö, kaksoisaura /ha 45-66 55,6 53,8 51,0 16 Kultivointi /h 46-90 67,7 53,6 49,2 8 Kultivointi /ha 32-48 39,8 39,9 39,2 8 Lautasäestys /h 49-80 64,3 58,3 58,1 10 Lautasäestys, 3 m /h 57-71 64,0 56,4 50,0 4 Lautasäestys, yli 3 m /h 49-91 70,2 59,7 61,2 4 Lautasäestys /ha 24-38 30,9 33,5 33,6 12 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h 40-54 47,1 39,6 41,6 11 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h 58-96 77,1 61,6 52,5 6 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha 25-44 34,7 34,0 30,9 11 Rikkaäestys /h 64,5 1 Rikkaäestys /ha 30,0 1 Uudisraivausjyrsintä, raivaus /h 88-133 110,2 102,5 114,8 5 Kivien keräys (kaikki) /h 62-98 80,0 74,8 69,1 25 Kivien keräys 4 m ja alle /h 60-93 76,5 64,3 61,4 8 Kivien keräys yli 4 m /h 62-98 79,6 77,6 75,7 16 Kivien keräys /ha 150,0 0 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen pintalevitys, kaikki /h 43-69 56,0 61,5 37,5 6 Lannoitteen pintalevitys, kaikki /ha 12,3-17,8 15,0 14,9 13,2 23 Lietteen levitys (kaikki) /h 60-108 84,1 75,6 64,9 41 Lietteen levitys (kaikki) /m 3 2,34-2,61 2,47 2,29 2,17 41 Lietelannan levitys, hajalevitys /h 50-85 67,6 65,8 56,9 14 Lietelannan levitys, hajalevitys /m 3 1,80-2,29 2,05 2,1 2,0 10 Lietelannan levitys letkulevitin /h 52-99 75,5 69,5 58 6 Lietelannan levitys letkulevitin /m 3 1,78-2,60 2,19 2,1 2 5 Lietelannan levitys, sijoitus /h 85-114 99,7 88,7 87,8 18 Lietelannan levitys, sijoitus /m 3 2,57-2,81 2,69 2,41 2,53 26 Lannan siirtoajo /h 62-118 90,0 62,9 7 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /m 3 /km 0,24-0,43 0,34 0,29 0,25 9 Kuivalannan levitys (kaikki) /h 56-97 76,4 68,0 58,5 28 Kuivalannan levitys alle 12 m3 /h 55-81 68,2 56,2 54,6 12 Kuivalannan levitys 12 m3 ja yli /h 59-106 82,6 71,3 64,2 16 Kuivalannan levitys (kaikki) /m 3 2,15-2,69 2,42 2,3 2,3 7 Kalkin levitys /t 5,06-5,71 5,38 5,9 5,1 17 Kylvö Kylvölannoitus, kaikki /h 33-95 63,7 54,8 48,6 14 Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm /h 37-75 56,2 53,9 44,4 10 kylvölannoitus 400 cm /h 65,5 59,3 2 Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm /ha 43-60 51,3 50,7 48,5 34 Kylvölannoitus 400 cm /ha 44-76 59,8 54,8 53,0 32 Kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha 67,3 57,5 2 Kylvölannoitus, kaikki /ha 42-69 55,4 53,5 49,9 71 Suorakylvö (kaikki) /h 56-84 70,2 78,4 62,7 6 Suorakylvö 300 cm ja alle /h 46-87 66,7 71,2 59,8 3 Suorakylvö 400 cm ja yli /h 68-80 73,7 75,0 3 Suorakylvö /ha 57-75 66,4 64,3 62,5 69 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha 57-75 66,3 63,6 62,5 46 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha 57-76 66,5 66,1 62,6 23 Piensiementen kylvö /ha 30-58 43,8 38,0 34,8 8 Sokerijuurikkaan kylvö /ha 48-128 88,3 111,7 100,3 3 Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /h 28-67 47,7 42,4 39,3 26 Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /ha 13,5-19,3 16,4 15,8 15,1 136 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h 30,7-52,9 41,8 41,1 37,9 13 koiduissa peltotöissä, leikkuupuinnissa, kylvössä ja kasvinsuojeluruiskutuksessa hehtaaritaksat ovat nousseet kahdessa vuodessa melko vähän, yhteensä noin 3 3,5 prosenttia. Tuntihinnat ovat usein nousseet enemmän kuin hehtaaritaksat. Joissakin töissä voi olla reilujakin nousuja, mutta keskihintojen muutokset eivät välttämättä kuvaa yleistä hintatason nostoa, jos vastaajia on vähän. Vastaajien mahdollisen vaihtuma vuosittain voi heilauttaa hintoja tuntuvastikin. Urakoinnin kustannukset ovat nousseet eniten polttoaineiden osalta. Kevyen polttoöljyn hinta (alv 0%) oli vuonna 2012 keskimäärin 92,3 senttiä/ litra, kun vuoden 2010 kesällä hinta oli 64 senttiä. Keväällä 2013 polttoöljyn hinta on on ollut muutaman sentin alemmalla tasolla kuin vuonna 2012. Maatalou dessa käytettävien koneiden hinnat nousivat Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2012 keskimäärin viisi prosenttia. Taksoissa on suuri hajonta Kyselyyn vastaajat on taustoiltaan hyvin erilaisia. Mukana on naapurille vain vähäisiä määriä urakoivia ja toisaalta täysin urakoinnista tulonsa hankkivia urakoitsijoita. Lähtökohdan voisi olet- Hintataulukon tulkinta Oheisessa taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Taulukossa hintoja on tarkasteltu vaihteluna, joka on laskettu periaatteella keskiarvo +/ keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2010 ja 2008 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. Joitain aikaisempia jaotteluja on tarkennettu, jolloin vanha hinta on edellisvuosien kohdalta listauksesta poistettu. 2
Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2012. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2012 2010 2008 Vast. v. 2013, kpl Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h 25-76 50,7 43,9 42,5 14 Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen /ha 15,2-20,7 17,9 16,6 15,8 14 Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto (kaikki) /h 32-51 41,3 37,7 34,0 8 Heinän niitto /ha 37-52 44,4 38,0 35,8 6 Heinän ja säilörehun niittomurskaus, kaikki /h 37-84 60,8 66,5 59,8 36 Heinän ja säilörehun niittom. alle 260 cm /h 32-67 49,2 41,3 5 Heinän ja säilörehun niittom. 260-300 cm /h 48-63 55,5 48 40,3 4 Heinän ja säilörehun niittom. 300-500 cm /h 43-72 58,8 59,1 55,0 23 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /h 94-146 120,0 126,0 94,6 3 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha 32-42 37,3 36,0 35,1 64 Heinän ja säilörehun niittom. alle 260 cm /ha 31-39 35,2 35,3 35,2 4 Heinän ja säilörehun niittom. 260-300 cm /ha 29-40 34,7 32,8 34,5 5 Heinän ja säilörehun niittom. 300-500 cm /ha 31-42 36,6 38,1 35,3 26 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /ha 34-44 38,7 34,1 34,8 28 Karhotus ja karhojen yhdistäminen (kaikki) /h 44-78 60,7 50,7 53,8 12 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, 6 m ja alle /h 41,7 36,5 2 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 6 m /h 54-78 66,0 57,0 71,2 10 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha 18-26 22,0 20,3 20,1 29 Heinän pöyhintä /ha 20-22 20,7 23,0 3 Kovapaalaus /paali 0,21-0,30 0,26 0,26 0,25 8 Kanttipaalaus /paali 8,4-11,2 9,78 9,8 5 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali 5,3 6,2 0 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,2-9,4 8,29 6,2 6,0 16 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /h 50-138 93,8 4 Säilörehun paalaus (ei sis. verkkoa/narua /paali 5,8-11,8 8,82 6 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 8,5-10,3 9,40 8,7 7,6 31 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 3,8-4,5 4,14 3,7 3,7 24 Säilörehun käärintä, muovilla /paali 5,8-9,9 7,88 7,5 6,7 10 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 10,1-14,8 12,46 12,0 10,3 8 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru) /paali 12,1-14,0 13,0 11,6 12,1 19 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru /paali 14,5-16,8 15,7 15,0 13,8 36 + muovi) SR niitto + paalaus + käärintä (sis. /paali 13,4-16,7 15,0 17,2 15,3 5 verkko+muovi) Säilörehupaalien kuormaus ja ajo pellolta /h 47,3-58,7 53,0 52,5 54,4 6 Säilörehupaalien siirtely pellolla /paali 1,6-2,6 2,1 1,7 6 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h 88-147 117,5 107,5 101,0 8 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha 104-128 116,2 102,5 101,9 10 Säilörehun korjuu silppurivaunulla /h 88,4 85,7 1 Säilörehun korjuu hinattavalla tarkkuussilppurilla /h 120,0 76,7 2 Säilörehun korjuu hinattavalla tarkkuussilppurilla /ha 72-91 81,4 83,6 90,6 3 Säilörehun korjuu ajosilppurilla /ha 71-100 85,5 76,3 100,0 4 Ajosilppuri, koko ketju (niitto, karhotus, silppuri, /ha 186-207 196,7 197,5 160,3 3 kuljetus,tiivistys) Kokoviljan korjuu ajosilppurilla /ha 135,0 Säilörehun siirtoajo /h 49-71 60,0 52,2 54,0 9 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h 45-60 52,4 44,5 42,0 8 Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h 52-101 76,4 77,0 74,9 14 Puinti, työleveys 320-379 cm /h 87-112 99,2 93,8 96,0 21 Puinti, työleveys 380-449 cm /h 92-156 123,8 113,7 112,7 33 Puinti, työleveys 450-549 cm /h 115-165 140,3 141,3 138,5 20 Puinti (kaikki) /ha 86-110 97,9 94,7 93,4 125 Puinti, työleveys alle 320 cm /ha 79-99 89,1 83,6 88,5 18 Puinti, työleveys 320-379 cm /ha 82-109 95,9 93,7 90,7 19 Puinti, työleveys 380-449 cm /ha 87-111 99,2 97,1 96,4 44 Puinti, työleveys 450-549 cm /ha 92-111 101,8 97,5 92,6 28 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha 86-114 99,7 97,3 100,7 15 taa vaikuttavan urakointihintaan, mutta urakointimäärällä ja urakointihinnalla ei ole selvää yhteyttä. Hintavaihtelu on suurta ja sitä esiintyy paljon ja vähän urakoivien joukossa. Kaikkein alimmat hinnat ovat kuitenkin yleensä vain vähän urakoivien hintoja. Urakoinnin liikevaihto Mediaaniluku vastaajien ilmoittamista urakoinnin liikevaihdoista vuonna 2012 oli 20 000 euroa, edellisessä kyselyssä vuoden 2010 osalta 18 000 euroa. Luku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle 20 000 euroa ja puolella yli sen. Mediaaniluku kuvaa paremmin tyypillistä liikevaihtoa kuin keskiarvo, joka nyt oli keskimäärin 44 000 euroa ja edellisessä kyselyssä noin 48 990 euroa. Isot muutamien satojen tuhansien eurojen liikevaihdot nostavat keskiarvoa, ja näiden osuus kyselyssä muuttaa keskiarvoa. Urakointiliiketoiminta on selvästi edelleen kasvava ala, sillä yli 100 000 euron liikevaihdon ilmoitti nyt 15 % vastaajista, pari prosenttia useampi kuin viime kyselyssä. Liikevaihdon mediaani on kaksinkertaistunut vuodesta 2004, jolloin se oli 9 600 euroa. Osan liikevaihdon kasvusta selittää hintatason nousu, mutta suurimpana tekijänä on urakointitoiminnan kehittyminen ammattimaisemmaksi. Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2. Vuotuiset urakointimäärät Keskimääräiset urakointimäärät eivät kaikissa töissä merkittävästi lisääntyneet edellisestä kyselystä, mutta yleisimmissä töissä (leikkuupuinti, kylvölannoitus, kasvinsuojeluruiskutus) on tasaista kasvua. Selkein noususuuntaus on ollut lannan levityksessä. Urakoitsija levittää lietettä keskimäärin 19 000 m 3 vuodessa ja sijoituslevitystä käyttävät jo yli 26 000 m 3 vuodessa. Jos lietettä levitettäisiin 30 m 3 /ha, pinta-alaa tulisi yli 800 hehtaaria. Eniten urakoivilla on jo useampi levitysvaunu. Keskimääräiset urakointimäärät yleisimmin urakoiduista töistä on esitetty taulukossa 3. Urakointitöiden kehittymisestä omalta osaltaan suurin osa (63 %) arvioi toiminnan pysyvän nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin jollakin osa-alueella odottaa noin 27 prosenttia vastaajista. Noin 10 prosentilla vastaajista urakointitoiminta tulee vähenemään. 3
Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2012. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2012 2010 2008 Vast. v. 2013, kpl Viljan kuivaus alle 120 hl /h 22-33 27,3 24,8 27,2 24 Viljan kuivaus 120-189 hl /h 29-43 35,9 30,3 30,4 65 Viljan kuivaus 190-269 hl /h 34-57 45,3 39,5 39,2 32 Viljan kuivaus 270-389 hl /h 47-75 61,0 55,4 53,5 47 Viljan kuivaus 390-599 hl /h 65 110 87,7 82,3 76,4 13 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h 130,0 1 Viljan varastointi, yli 5 kk /m 3 2,7-6,8 4,7 4,7 5,5 11 Viljan varastointi, yli 5 kk /tonni 3,5-13,4 8,4 8,4 9,1 7 Viljan lajittelu /t 20-31 25,4 22,0 20,9 17 Viljan lajittelu /h 30-34 32,0 24,4 6 Viljan peittaus (ei sis. peittausainetta) /t 33-80 56,7 3 Sokerijuurikkaan nosto (kaikki) /ha 276-332 304,2 280,4 264,4 6 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus, pienhakkuri /h 48-61 54,6 54,5 43,4 3 Haketus, tehohakkuri /h 130,0 1 Haketus /m 3 3,85-4,91 4,4 3,9 3,9 10 Hakkuutyö, harvesteri /m 3 11,5-16,3 13,9 11,7 11,8 5 Hakkuutyö, harvesteri /h 57-88 72,5 58,5 56,0 4 Hakkuutyö moottorisahalla /h 22-33 27,3 27,0 4 Energiapuun korjuu /h 45-66 55,6 50,7 45,9 16 Pilkkeiden teko /h 29-50 39,3 38,8 36,4 23 Puun siirtoajo /m 3 5,3-6,5 5,9 5,4 5,0 31 Puun siirtoajo /h 37-56 46,1 45,4 39,4 63 Sirkkelisahaus /h 41-63 51,9 45,1 41,7 21 Puutavaran höyläys /m 0,21 Viherkesannon niitto alle 260 cm /h 41-59 50,1 43,1 41,8 13 Viherkesannon niitto yli 260-300 cm /h 46-55 50,8 52,0 47,7 4 Viherkesannon niitto yli 300 cm /h 35-68 56,0 57,3 46,5 4 Viherkesannon niitto /ha 22-41 31,6 31,1 33,0 12 Tienvarsien niitto (kaikki) /h 41-62 51,6 45,8 42,0 59 Tienvarsien niitto (kaikki) /km 10,3 2 Tienvarsien niitto, niittokone /h 34-52 42,9 40,6 44,7 17 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h 46-65 55,4 46,0 44,7 37 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h 50-63 56,7 48,9 44,7 4 Vesakoiden murskaus /h 45-61 53,2 50,2 46,3 30 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h 33-45 39,3 38,1 36,8 7 Traktorityö kuljettajineen 71-140 kw /h 40-56 48,1 42,9 40,4 40 Traktorityö kuljettajineen 140-200 kw /h 51-66 58,3 46,6 43,7 3 Traktorikaivuri /h 35-57 45,7 43,0 38,9 22 Kaivuri alle 10 tn /h 45-54 49,4 47,1 43,9 26 Kaivuri 10-19 tn /h 46-59 52,7 47,8 44,5 65 Kaivuri yli 20 tn /h 52-66 59,3 55,8 45,3 7 Kuljetustyö, kaikki /h 44-70 57,0 48,9 46,1 23 Maan ja soran ajo /h 45-59 52,0 48,1 43,8 67 Lavettikuljetukset traktorilla /h 54-76 65,0 5 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h 41-67 53,7 48,3 47,0 15 Kuorma-autokuljetus /h 43-77 60,0 57,0 57,1 3 Lumen ajo /h 39-60 49,6 49,9 5 Lumen ajo /m 3 3,1 2,4 0 Kuormaustyö (kaikki) /h 38-52 45,0 43,4 41,5 17 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h 38-52 45,0 43,4 11 Kuormaustyö, kurottaja /h 48-64 55,7 53,7 7 Pienkuormaintyöt /h 40,3 1 Noin puolet urakoitsijoista arvioi pystyvänsä lisäämään urakointia (taulukko 3). Lisäämismahdollisuuksista kysyttiin työkohtaisesti. Lisäämismahdollisuus hieman vaihtelee työstä riippuen. Lietteen sijoituslevitystä tekevillä olisi usein kapasiteettia vielä suurempiin urakointimääriin, vaikka nykyisetkin määrät ovat jo melko suuria. Lumitöissä sen sijaan lisäämismahdollisuuksia on hieman harvemmalla, mutta kuitenkin 40 prosentilla vastaajista. Määrä, jolla urakoitsijat arvioivat pystyvänsä lisäämään urakointia, vaihteli yleensä 40 100 % nykyisestä urakointimäärästä. Urakointityön haasteita Kysymykseen urakointiin liittyvistä ongelmakohdista omassa työssään on vastannut noin viidesosa vastaajista. Suurin haaste peltotöiden urakoinneissa on luonnollisesti sää ja toisaalta töiden tilaaminen ajoissa, joihin liittyy kaksi kolmesta vastauksesta. Säät vaikuttavat muissakin kuin maataloustöissä, esimerkiksi lumitöissä sopiva ajoitus ja aikataulutus ei ole helppoa. Töiden tilaamisessa ei ole tapahtunut juuri muutosta. Edelleen noin kolmasosa vastaajista ilmoitti ainakin osan maatila-asiakkaista tilaavan urakoitsijan vasta työn tekemistä edeltävänä päivänä. Ongelma on sama usein muidenkin asiakkaiden osalta. Hinnoittelu koetaan joskus ongelmalliseksi, muun muassa tuttujen kesken on vaikea ottaa riittävää hintaa. Myös eri työnosien hinnoittelusta kuten odottelun tai kuljetuksen hinnoittelusta asiakkaalla voi olla eri näkemys. Muita esille nousevia asioita ovat asiakkaiden olosuhteet tai toiminta. Pieni osa mainitsee myös yleistyneet maksuvaikeudet. Toisaalta suurin osa vastaajista ei ilmoita omalta osaltaan urakointitoiminnassa olevan asioita, joista olisi vaikea sopia asiakkaan kanssa. Suurin osa urakoitsijoista (71 %) sopii työn hinnasta aina ennen työn aloittamista, mutta lähes 17 % ilmoitti sopivansa aina vasta työn jälkeen. Suurin osa näiden asiakkaista on vakioasiakkaita, joten käytäntö lienee vakiintunut myös asiakkaiden hyväksymäksi. Kuitenkin on aina hyvä sopia hinnasta ennen työn aloittamista. Tilaamisen ongelmaan urakoitsija voi vaikuttaa lähinnä soittelemalla vakioasiakkaat itse läpi ja kyselemällä tilannetta ja näkymiä. Kirjallisen sopi- 4
Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2012. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2012 2010 2008 Vast. v. 2013, kpl Lumityö (kaikki) /h 38-61 49,9 46,1 42,1 329 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h 41-65 53,0 49,7 45,4 157 Lumen linkous / takalana /h 36-54 45,4 41,6 118 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h 38-62 50,1 46,1 32 Tien lanaus /h 42-61 51,6 44,1 38,6 43 Hiekoitus ilman soraa /h 45-60 52,3 49,1 45,7 26 Hiekoitus (sis sora) /h 44,0 56,8 2 Harjaus /h 44-67 55,8 52,3 49,8 10 Harjaus, avoharja /h 41-77 58,7 49,8 44,5 3 Harjaus, keräävä harja /h 46-64 54,6 56,3 50,9 7 Polanteen poisto /h 46-61 53,8 59,3 55,0 10 Lokakaivojen tyhjennys /h 36-61 48,1 50,0 37,9 5 Lokakaivojen tyhjennys / 47-96 71,2 61,2 55,0 4 talous Salaojien huuhtelu /h 55,3 2 Räjäytystyöt (ei sis. räjähdettä) /h 47,4 2 Turpeen nosto /m 3 1,4 0 Turpeen nosto, pelkkä traktori /m 3 1,1 0 Hiihtolatujen kunnossapito, latukone /h 58,3 2 Miestyön vuokraus /h 18-25 21,2 4 Traktorin vuokraus /h 11-33 22,0 3 Urakoitsijan työpanoksen osuus (ilman sotua) /h 8,9-20,7 14,8 14,5 13,6 449 Palkatun kuljettajan työpanoksen osuus (ilman sotua) /h 9,3-17,5 13,4 12,6 11,5 170 Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä sekä vastaajien osuus, joilla olisi mahdollisuus lisätä urakointia, ja näiden keskimääräiset urakointimäärät. Työ keskimäärin /urakoitsija Vastannut voivansa lisätä % ura- keskimäärin/urakoitsija 2012 2010 koitsi- joista määrä nyt määrä jolla voisi lisätä Kylvölannoitus 115 ha 103 ha 46 110 ha 93 ha Suorakylvö 88 ha 117 ha 59 76 ha 79 ha Lautasäestys 72 ha 78 ha 45 84 ha 168 ha Kylvömuokkaus 89 ha 70 ha 54 106 ha 119 ha Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen 217 ha 208 ha 45 248 ha 175 ha Kasvinsuojeluruiskutus 450 ha 575 ha 50 134 ha 164 ha ilma-avusteinen Lietteen levitys, kaikki 19 190 m 3 17 900 m 3 51 21 000 m 3 9 000 m 3 Lietteen sijoituslevitys 26 470 m 3 22 900 m 3 65 25 800 m 3 9 600 m 3 Kuivalannan levitys 11 000 m 3 9 900 m 3 60 12 900 m 3 5 000 m 3 Säilörehun,heinän ja oljen paalaus 2 300 paalia 2 500 paalia 51 2 200 paalia 1 950 paalia Karhotus 487 ha 430 ha 65 512 ha 280 ha Säilörehun korjuu noukinvaunulla 373 ha 420 ha 44 430 ha 200 ha Puinti 105 ha 96 ha 48 110 ha 62 ha Viljan kuivaus 188 tn 270 tn Lumityöt 247 h 277 h 39 187 h 194 h Kaivinkonetyöt 425 h 404 h 42 392 h 369 h Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuonna 2012. Liikevaihto, euroa % urakoitsijoista alle 2 000 6,6 2 000-4 999 11,0 5 000-9 999 13,1 10 000-19 999 16,6 20 000-49 999 26,0 50 000-99 999 11,9 yli 99 999 14,7 misen merkitys korostuu asiakkaiden lisääntyessä ja urakoiden kasvaessa. Kun muun muassa yksityiskohdat työn kohteesta, laatutavoitteet, vastuut ja tehtävät on kirjattu sopimukseen, työt on helpompi suunnitella ja toteuttaa ajallaan ja asiakkaan haluamalla tavalla. Kun asiat on kirjattu paperille yhdessä asiakkaan kanssa, tiedot tarkentuvat ja väärinymmärrykset vähenevät. Kirjallisia sopimuksia maatalousurakoinnista ilmoitti tekevänsä 10 prosenttia vastanneista. Osuus on vaihdellut 6 10 % vuodesta 2004. Paljon urakoivat sopivat työstä useammin kirjallisesti kuin jos urakointia tehdään vähemmän. Kirjallisia sopimuksia maatalousurakoinnissa käyttävien mediaaniliikevaihto oli 60 000 euroa ja pelkästään suullisesti sopivilla 18 000 euroa. Yleensä kirjallinen sopimus tehdään osalla asiakkaista, keskimäärin 40 % sopimuksista. Urakointityössä sattuneet henkilö- ja materiaalivahingot Kevään kyselyssä tiedusteltiin myös urakointitöissä viimeisen vuoden aikana sattuneiden henkilö- ja materiaalivahinkojen yleisyyttä. Sairaanhoitoa vaatineita henkilövahinkoja ilmoitti kaksi prosenttia vastanneista. Sairaanhoidon kestoa tai vamman vakavuutta ei kysytty, mutta kuvausten perusteella melko vakaviakin tapauksia oli muutamia, kuten keskivartaloon kohdistuneet iskut. Myös ihon alle saatu öljysuihku voi olla seurauksiltaan vakava. Muissa oli pääosin kysymys alaraajan vääntymisistä tai muista raajavammoista. Kaikissa vastauksista ei täysin selvinnyt tapahtuman kulkua, ja tilanteet olivat hyvin erilaisia. Pienempiä, ei sairaalahoitoa vaatineita henkilövahinkoja ilmoitti 2,7 5
% vastanneista. Pääosalla kysymys oli käsihaavoista tai lihasvenähdyksistä. Materiaalivahinkoja ilmoitti noin 22 % vastanneista, pois lukien kirjoitettujen kuvausten perusteella koneen normaalista kulumisesta aiheutuneet konerikot (20 vastaajaa). Vahinkoihin johtaneiden tilanteiden kuvausten perusteella useimmiten vahinko oli aiheutunut joko pellolla tai muualla tai käsiteltävän materiaalin joukossa olleista kivistä tai muista vierasesineistä. (28 %). Yhtä usein vahinko oli aiheutunut esteeseen törmäämisestä (29 %). Törmäämiset olivat suurimmaksi osaksi tapahtuneet lumitöissä, joissa oli törmätty postilaatikoihin, pylväisiin ja autoihin. Myös maataloustöissä sähköpylväisiin törmäämisiä oli sattunut. Kaatumisia tai tieltä suistumisia oli kymmenkunta (10 %). Lietevaunu tai muu kone oli kaatunut kuudella urakoitsijalla ja ojaan ajoja ilmoitettiin viisi tapausta. Noin kolmasosassa konerikon syytä ei kuvattu tarkemmin. Näistäkin osassa kysymys voi olla normaalista kulumisesta aiheutuneesta vahingosta. Läheltä piti -tilanteita ilmoitti urakoissa olleen noin 15 prosenttia vastanneista. Lähelti piti -tilanteet liittyivät useimmiten tieliikenteessä toimimiseen. Monen kokemus on, että muu liikenne ei huomioi tiellä liikkuvia isoja koneita riittävästi ja kohtaamistilanteet voivat olla tiukkoja. Läheltä piti -tilanteissa myös ojaanajot mainittiin usein. KONEKUSTANNUSTEN LASKENTA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla Taustatietoja Tilan päätuotantosuunta tai urakoinnin jälkeen toiseksi tärkein tulonlähde oli suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista kasvinviljely (55 %). Kotieläintuotantoa oli alle kolmasosalla (31 %). Metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin 5 prosenttia ja muun yritystoiminnan 10 prosenttia vastanneista. Moni vastasi päätuloa tulevan useammasta lähteestä, ja erityisesti monelle kasvinviljelytilalle metsätalous on merkittävä tulonlähde. Kun muu yritystoiminta on päätulonlähde, se on useimmiten koneurakointia (27 %). Muista aloista yleisimmät ovat korjaamotoiminta ja rakentaminen. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin 44 000 euroa, mediaani 20 000 euroa. Urakointiin käytettiin keskimäärin 73 työpäivää. Yli 200 työpäivää käytti noin kahdeksan prosenttia tiloista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 20 prosenttia vastaajista. Valtaosalla (78 %) oli yksi palkattu työntekijä, lopuilla kaksi tai useampi. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,7 henkilöä/ vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Sijaiskone tai -tekijä oli 55 prosentilla vastaajista. Erillinen vastuuvakuutus oli 55 prosentilla vastaajista. Toimintaetäisyys urakoinnissa oli keskimäärin 37 kilometriä (mediaani 25 km), ja vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 51 kilometriin (mediaani 30 km). Suurin osa vastanneista urakoi 20 30 kilometrin etäisyydellä. Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut kolmasosa vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet) ovat useimmiten hankittuja koneita (12 % kaikista vastaajista), mutta myös maatalouskoneita on hankkinut moni, noin 10 % vastaajista. Muita urakointiin hankittuja koneita ovat maarakennuskoneet ja erilaiset metsään liittyvät koneet. Urakoinnin liikevaihto oli keskimääräistä suurempi niillä, jotka olivat hankkineet koneita urakointiin (mediaani 88 000 euroa) kuin niillä, jotka eivät olleet hankkineet koneita (mediaani 11 000 euroa). Suurin osa urakoitsijoiden asiakkaista on muita maatiloja. Kahdella kolmesta urakoitsijasta asiakkaina on myös muita kuin maatiloja. Muista asiakkaista yksityisiä kuten mökkiläisiä tai omakotiasujia oli puolella urakoitsijoista. Lähes yhtä usein asiakkaina oli muita yrityksiä (46 %). Kuntia tai muita yhteisöjä oli asiakkaina oli reilulla kolmasosalla (36 %). Noin 10 prosentilla vastaajista kaikki asiakkaat ovat muita kuin maatiloja. Urakoitsijoiden asiakaskunta on pääasiassa vakioasiakkaita. Puolet vastaajista ilmoittaa vakioasiakkaiden osuudeksi yli 90 % ja kolmasosalla vakioasiakkaita on 60 90 %. Suurin osa ei siten myöskään markkinoi urakointipalveluitaan erikseen. Työtä markkinoi lehti-ilmoittelulla 10 %, omien internet-sivujen kautta 5 % ja sähköisten hakupalveluiden avulla noin 3 % vastanneista. Muita tapoja markkinoida työtä oli ottaa suoraan itse yhteyttä soittamalla tai käymällä itse mahdollisten asiakkaiden luona. kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna (taulukko 4). Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti 10 15 ja rakennusten 20 25 vuotta. Rahoitustilanne on usein sellainen, että konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa, esimerkiksi pankkitalletuksena. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 9). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla 6
Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko-% / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 210 ( /m²) Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi kylmän varastotilan rakennuskustannus* 210 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM rakentamisohjekustannus 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 48 /v (- 10% sopimusale =43,20 /v) Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw 31 50 51 60 61 70 71 80 81 100 101 120 121 150 151 180 181 210 Vahinkovakuutus, josta vähennetty 20 % alennuksia 286 316 345 375 435 496 586 676 766 Vakuutukset yht. /v 329 359 389 419 479 539 629 719 809 Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat voivat olla korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuuja oikeusturvavakuutukset, jotka määräytyvät koneurakoinnin palkkasumman perusteella (Esimerkissä 10000 /v). Vastuu- ja oikeusturvavakuutus esim. noin 260 /v 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw 31 50 51 60 61 70 71 80 81 100 101 120 121 150 151 180 181 210 Polttoaineen kulutus, l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Moottoripolttoöljyn hinta toukokuu 2013 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 108,1 (87,2) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw 31 50 51 60 61 70 71 80 81 100 101 120 121 150 151 180 181 210 Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta keväällä 2013, 10w - 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,77 (2,25) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi 30 000 :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * 30 000 = 900 /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 14,1 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 58,06 % ja vakinaisilla 70,99 % palkasta. Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 14,1 /h (tilasto) 14,1 /h (tilasto) Palkan sivukulut 2013 8,19 /h 58,06 % 10,01 /h 70,99 % Palkkakustannus yht. 22,29 /h 24,11 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2013 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw 31 50 51 60 61 70 71 80 81 100 101 120 121 150 151 180 181 210 Hankintahinta, (sis. alv.) 39 400 43 900 48 100 59 600 81 600 90 400 123 600 144 700 199 300 Veroton hankintahinta, 31 800 35 400 38 800 48 100 65 800 72 900 99 700 116 700 160 700 Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, 14 310 15 930 17 460 21 650 29 610 32 810 44 870 52 520 72 320 Poistettava pääoma, 17 490 19 470 21 340 26 450 36 190 40 090 54 830 64 180 88 380 1. Poisto, /v 2 499 2 781 3 049 3 779 5 170 5 727 7 833 9 169 12 626 2. Korko, /v 1 153 1 283 1 407 1 744 2 385 2 643 3 614 4 231 5 826 3. Säilytys, /v 340 340 340 340 340 340 340 340 340 4. Vakuutus, /v 329 359 389 419 479 539 629 719 809 Peruskustannukset, /v 4 320 4 764 5 184 6 281 8 374 9 249 12 416 14 458 19 600 Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 7,2 7,9 8,6 10,5 14,0 15,4 20,7 24,1 32,7 /h (käyttö 1000 h/v) 4,3 4,8 5,2 6,3 8,4 9,2 12,4 14,5 19,6 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 % 7
Taulukko 6. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset. Laskelman avulla voi esimerkiksi verrata oman, hankittavaksi suunnitellun koneen pääomakustannuksia siihen, mitä vastaava vuokrakone tai työn teettäminen urakoitsijalla maksaisi. Koneen keskimääräinen hinta perustuu eri lähteistä kerättyihin hintoihin keväällä 2013 ja edustaa kokoluokassaan normaalisti varustettua työkonetta. Korko on laskettu annuiteettiperiaatteella arvonlisäverottomista hinnoista kahdella poistoajalla. Esimerkkikorkona on käytetty 5 %. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muuttuvia kustannuksia. Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv 24 % alv 0 % 10 15 Aurat Sarka-aura, 3-teräinen 8200 6600 850-640 Sarka-aura, 4-teräinen 10200 8200 1060-790 Sarka-aura, 5-ter. puolihin. 25500 20600 2670-1980 Sarka-aura, 6-ter. puolihin. 28600 23100 2990-2230 Sarka-aura, 7-ter. puolihin. 30400 24500 3170-2360 Sarka-aura, 8-ter. puolihin. 36000 29000 3760-2790 Kaksoisaura, 3-teräinen 16600 13400 1740-1290 Kaksoisaura, 4-teräinen 19800 16000 2070-1540 Kaksoisaura, 5-teräinen 26300 21200 2750-2040 Kaksoisaura, 5-ter. puolihin. 37200 30000 3890-2890 Kaksoisaura, 6-ter. puolihin. 42700 34400 4450-3310 Kaksoisaura, 7-ter. puolihin. 49600 40000 5180-3850 Kaksoisaura, 8-ter. puolihin. 52200 42100 5450-4060 Kaksoisaura, 9-ter. puolihin. 57800 46600 6030-4490 Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite 4100 3300 430-320 Pintaäes 7 m ja yli, hinattava 12400 10000 1300-960 Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m 6600 5300 690-510 Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m 16000 12900 1670-1240 Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m 19200 15500 2010-1490 Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m 22300 18000 2330-1730 Rikkaäes, 5 m 5300 4300 560-410 Lapiorullaäes, nostolaite 3-4 m 8700 7000 910-670 Lapiorullaäes, hinattava 4-5 m 23100 18600 2410-1790 Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m 32200 26000 3370-2500 Lautasäes, nostolaite 3-4m 20300 16400 2120-1580 Lautasäes, hinattava 3-4 m 31600 25500 3300-2460 Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m 35600 28700 3720-2770 Lautasäes, hinattava, yli 6 m 47600 38400 4970-3700 Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m 12600 10200 1320-980 Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m 17900 14400 1860-1390 Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m 29000 23400 3030-2250 Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m 37600 30300 3920-2920 Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m 48500 39100 5060-3770 Kultivaattori alle 3,5 m, nostol. 11000 8900 1150-860 Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol. 17400 14000 1810-1350 Kultivaattori alle 5,0 m, hin. 27400 22100 2860-2130 Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin. 40500 32700 4230-3150 Kelajyrsin alle 2,2 m 5500 4400 570-420 Kelajyrsin 2,2 m ja yli 8300 6700 870-650 Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle 9500 7700 1000-740 Vaakatasojyrsin 2,5-3 m 10900 8800 1140-850 Vaakatasojyrsin 3-4 m 14000 11300 1460-1090 Vaakatasojyrsin 4-5 m 18200 14700 1900-1420 Vaakatasojyrsin 5 m ja yli 34500 27800 3600-2680 Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol. 4800 3900 510-380 -Keskipakolevitin, hinattava 17600 14200 1840-1370 -Puhallinlevitin, nostolaite 11500 9300 1200-900 - Puhallinlevitin, hinattava 26500 21400 2770-2060 Lietelannan levitysvaunu alle 8 m 3 15400 12400 1610-1190 Lietalannan levitysvaunu 8-10 m 3 18200 14700 1900-1420 Lietelannan levitysvaunu 11-14 m 3 27400 22100 2860-2130 Lietelannan levitysvaunu 15-19 m 3 39300 31700 4110-3050 Lietelannan levitysvaunu yli 20 m 3 113100 91200 11810-8790 -Letkulevitin 12 m 17900 14400 1860-1390 -Letkulevitin 16 m 23100 18600 2410-1790 Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv 24 % alv 0 % 10 15 -Letkulevitin yli 16 m 33400 26900 3480-2590 -Multain, vannas, 3-6 m 25700 20700 2680-1990 -Multain, vannas, yli 6 m 42800 34500 4470-3320 Imu-painevaunu 4-8 m 3 18400 14800 1920-1430 Imu-painevaunu yli 8 m 3 24800 20000 2590-1930 Lietesekoitin, tr.käytt. 3000 2400 310-230 Lietepumppu, teho 7,5-11 kw 3500 2800 360-270 Lietepumppu, tr.käytt. 5100 4100 530-400 Paineletkulevitysjärjestelmä, peruskokoonpano 40800 32900 4260-3170 Kiinteän lannan levitysvaunu, alle 10 m 3 33000 26600 3440-2560 Kiinteän lannan levitysvaunu 10-15 m 3 43900 35400 4580-3410 Kiinteän lannan levitysvaunu 16-20 m 3 61500 49600 6420-4780 Kiinteän lannan levitysvaunu yli 20 m 3 88500 71400 9250-6880 Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite 10200 8200 1060-790 Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite 13400 10800 1400-1040 Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava 12900 10400 1350-1000 Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava 25800 20800 2690-2000 Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava 34200 27600 3570-2660 Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava 98500 79400 10280-7650 Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava 133400 107600 13930-10370 Suorakylvökone, 3 m 48900 39400 5100-3800 Suorakylvökone, 4 m 58900 47500 6150-4580 Suorakylvökone, 6 m 116600 94000 12170-9060 Suorakylvökone, 8 m 177200 142900 18510-13770 Peltojyrä 3-4 m, nostolaite 6300 5100 660-490 Peltojyrä 4-6 m, hinattava 8800 7100 920-680 Peltojyrä yli 6 m, hinattava 13400 10800 1400-1040 Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliautomaatti 3300 2700 350-260 Perunanistutuskone, 2-rivinen, autom., 12900 10400 1350-1000 lannoitusyks. Perunanistutuskone, 4-rivinen, autom., 32200 26000 3370-2500 lannoitusyks. Perunan multain 2-rivinen 3100 2500 320-240 Perunan multain 4-rivinen 4700 3800 490-370 Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 500-700 l 4200 3400 440-330 /10-12m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 750-1000 l 5500 4400 570-420 /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 1000-1500 l 13100 10600 1370-1020 /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 1000-1500 l / 19800 16000 2070-1540 yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli 2000 24200 19500 2530-1880 l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli 2000 31100 25100 3250-2420 l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, 1000-1500 l 38300 30900 4000-2980 Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., 61300 49400 6400-4760 yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö 2000 1600 210-150 Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m 6100 4900 630-470 Lautasniittokone 2,4 m 8400 6800 880-660 Lautasniittokone 3,2 m 12200 9800 1270-940 Lautasniittokone, yli 3,2 m 16700 13500 Niittomurskain, nostolaite 2,4-2,8 m 14300 11500 1490-1110 Niittomurskain, hinattava 2,8-3,4 m 24300 19600 2540-1890 Niittomurskain, hinattava yli 3,4 m 37300 30100 3900-2900 Etuniittolaite 20300 16400 2120-1580 Kelasilppuri 8200 6600 850-640 Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri 19500 15700 2030-1510 Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen 22100 17800 2310-1710 Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m 34000 27400 3550-2640 Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli 60800 49000 6350-4720 Tarkkuussilppurivaunu 99700 80400 10410-7750 Silppuava noukinvaunu, alle 40 m 3 72700 58600 7590-5650 Silppuava noukinvaunu, 40 m 3 ja yli 121600 98100 12700-9450 Haravapöyhin 3-4,5 m 4700 3800 490-370 Haravapöyhin 4,5-6 m 8400 6800 880-660 Haravapöyhin yli 6 m 13600 11000 1420-1060 8
Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv 24 % alv 0 % 10 15 Karhotin, alle 5 m 10000 8100 1050-780 Karhotin, 5 m ja yli 24300 19600 2540-1890 Kelapöyhin 6000 4800 620-460 Kovapaalain 16100 13000 1680-1250 Pyöröpaalain 26300 21200 2750-2040 Silppuava pyöröpaalain 50800 41000 5310-3950 Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) 99200 80000 10360-7710 Suurkanttipaalain 157700 127200 16470-12250 Pyöröp. käärintälaite hinattava 21200 17100 2210-1650 Pyöröpaalin tuubikäärin 39200 31600 4090-3040 Suurkanttip. käärintälaite 52600 42400 5490-4080 Hapotinlaitteisto (normaali) 2400 1950 250-190 Paalipihdit 1600 1300 170-130 Pyöröpaalin halkaisija 2200 1800 230-170 Pyöröpaalin purkain 19800 16000 2070-1540 Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen 4100 3300 430-320 Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitteinen 4100 3300 430-320 Viljankäsittelykoneet Valssimylly, sähkökäytt. 3-5 kw 3500 2800 360-270 Valssimylly, traktorikäytt. 15-30 kw 7900 6400 830-620 Valssimylly, traktorikäytt. 30-50 kw 21100 17000 2200-1640 Valssimylly, traktorikäyttöinen, yli 50 kw 31000 25000 Vasaramylly, sähkökäytt. 7,5 kw 3100 2500 320-240 Vasaramylly, sähkökäytt. 11-15 kw 5000 4000 520-390 Viljalietso, sähkökäyttöinen 3300 2700 350-260 Imupainelietso, traktorikäyttöinen 15400 12400 1610-1190 Viljanlajitin 4800 3900 510-380 Peittauskone 1100 900 120-90 Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m 1200 1000 130-100 Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m 1500 1200 160-120 Perunannostokoneet Elevaattorikone 2900 2300 300-220 Korjuukone, nostolaite 22300 18000 2330-1730 Korjuukone, hinattava 1-riv., säil.nostava 100200 80800 10460-7780 Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön 103500 83500 10810-8040 nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, peräv.nostava 157700 127200 16470-12250 Varsiston murskain 18600 15000 1940-1450 Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t 6400 5200 670-500 Perävaunu, kantavuus 8-10 t 8600 6900 890-660 Perävaunu, kantavuus 11-15 t 11000 8900 1150-860 Perävaunu, kantavuus yli 15 t 16400 13200 1710-1270 Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv 24 % alv 0 % 10 15 Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m 3 29500 23800 3080-2290 Seosrehuvaunu, hinattava 13-16 m 3 39700 32000 4140-3080 Seosrehuvaunu, hinattava 16-20 m 3 49200 39700 5140-3820 Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m 3 57300 46200 5980-4450 Puutarhakoneet Ruohonleikkuri 500 410 50-40 Puutarhajyrsin 700 600 80-60 Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 10 hv) 2500 2000 260-190 Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 18 hv) 5700 4600 600-440 Metsätyövälineet Moottorisaha 600 500 60-50 Raivaussaha 700 600 80-60 Juontokoura 1900 1500 190-140 Juontovintturi 2700 2200 280-210 Kourakuormain (maatilakuormain) 10400 8400 1090-810 Metsäperävaunu 6900 5600 730-540 Hakkuulaite 7400 6000 780-580 `- (pienpuun) kaato-kasauslaite 10500 8500 1100-820 `- karsinta-katkontalaite 15300 12300 1590-1190 `- kaato -karsinta-katkontalaite 20200 16300 2110-1570 Sekalaiset Takalevy 3500 2800 360-270 Etukuormain sorakauhalla 9900 8000 1040-770 Maatilakaivuri 16600 13400 1740-1290 Kivipoimuri karhottimella 30400 24500 3170-2360 Lumilinko, yhteen suuntaan ajettava 2500 2000 260-190 Lumilinko, kahteen suuntaan ajettava 5300 4300 560-410 Alueaura 5800 4700 610-450 Hiekoitin, nostol. 4100 3300 430-320 Polttopuiden hydraulihalkaisija, traktorikäyttöinen 1700 1400 180-130 Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäyttöinen 2200 1800 230-170 Klapikone 4800 3900 510-380 Klapikone kuljettimella 6800 5500 710-530 Hakkuri (ilman syöttölaitetta) 7400 6000 780-580 Hakkuri (syöttölaitteella) 20500 16500 2140-1590 Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain 10300 8300 1070 800 Kesantomurskain alle 2,5 m 9400 7600 980-730 Kesantomurskain yli 2,5 m 11000 8900 1150-860 konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi 10 000 :n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x 10 000 = 1295 /vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x 10 000 = 2 439 vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5. Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökoh- 9
tana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseudun työnantajaliiton palkkatilaston mukaan maatalousalalla tuntipalkka oli vuonna 2012 keskimäärin 11,56 /h maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaisessa 5. vaativuusryhmässä (työ edellyttää mm. ammattikoulutusta ja kokemusta, suurta vastuuta ja itsenäisyyttä). Yrittäjällä ei tosin ole palkkasopimusta ja usein palkaksi luetaan se, mikä "jää yli". Kyselyssä tiedusteltiin myös urakoitsijan oman ja palkatun työntekijän tuntihintaa. Omalle työlle ilmoitettiin laskettavan palkkaa 14,8 euroa/tunti (14,5 v. 2010). Palkkatyövoimalle työtunnin hinnaksi ilmoitettiin 13,4 euro (12,6 v. 2010). Urakointi edellyttää usein todellista ammattitaitoa, jolloin hinnoittelussa pitäisi huomioida että työn arvo, palkka, vastaa työn vaativuutta. Urakoitsija ottaa vastuun asiakkaan töistä, ja siitä ammattitaidosta asiakkaan pitää olla valmis maksamaan. TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 7 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero. Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 6. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä "könttäsummana", ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUSLASKELMAT Taulukossa 8 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Kuivurien hankintahinnat on selvitetty laskemalla rakennuspiirustusten ja kuivurivalmistajilta saatujen tietojen sekä muiden Taulukko 7. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2013 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Leikkuuleveys, cm alle 320 cm 320 379 cm 380 449 cm 450 549 cm 550 649 cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m 2 35 45 55 65 75 76 Puimurivakuutus, /v 207 281 281 401 401 401,28 Polttoaineen kulutus l/h 9 11 13 15 17 18 Voiteluaineen kulutus kg/h 0,1 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) 100 200 112 600 139 100 199 100 259 800 339 800 Veroton hankintahinta, 82 000 92 000 114 000 163 000 213 000 279 000 Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, 32 600 36 600 45 240 64 760 84 480 110 520 Poistettava pääoma, 49 400 55 400 68 760 98 240 128 520 168 480 1. Poisto, /v 6 175 6 925 8 595 12 280 16 065 21 060 2. Korko, /v 2 865 3 215 3 981 5 694 7 437 9 738 3. Säilytys, /v 490 630 770 910 1 050 1 060 4. Vakuutus, /v 170 220 220 320 320 320 Peruskustannukset, /v 9 700 10 990 13 566 19 204 24 872 32 178 Peruskustannukset /h (käyttö 100 h/v) 97 110 136 192 249 322 /h (käyttö 150 h/v) 65 73 90 128 166 215 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,4 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olos., h/ha 1,2 1,0 0,9 0,7 0,6 0,5 10
Taulukko 8. Esimerkki viljankuivauksen pääomakustannusten laskennasta. Viljan alkukosteus 28 %. Kuivurin tilavuus, m 3 13 16 20 25 30 35 50 60 Varastosiilojen tilavuus, m 3 300 390 480 600 720 840 1 200 1 400 Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) 230 300 370 460 550 640 920 1 100 Öljynkulutus l/h 23 25 28 34 38 42 60 80 Sähkönkulutus, kwh/h 16 18 20 24 28 32 45 50 Lämmityspolttoöljyn hinta kevät 2013: 108,1 snt/l, (87,2 snt/l, alv 0%) Sähkön keskihinta kevät 2013 (sis. perus+siirto+kwh hinnan +verot): 12,41 snt/kwh, (10,01 snt/kwh, alv 0%). Viljankuivaamon pääomakustannukset (kuivuri, varastosiilot, rakennus) Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta 132 300 145 800 168 400 185 500 201 400 215 600 297400 346100 - rakenteet, 92 800 103 400 117 700 130 900 144 100 155 600 209300 232700 - koneisto, 39 500 42 400 50 700 54 600 57 300 60 000 88100 113400 1. Korko, /v 3 308 3 645 4210 4637,5 5035 5390 7435 8653 2. Poisto - rakenteet, /v (25 v.) 3 712 4 136 4708 5236 5764 6224 8372 9308 - koneisto, /v (15 v.) 2 633 2 827 3380 3640 3820 4000 5873 7560 3. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v 1 985 2 187 2 526 2 783 3 021 3 234 4461 5192 Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v 11 640 12 790 14 820 16 300 17 640 18 850 26 140 30710 Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 39 43 49 54 59 63 87 102 - Käyttö 400 h/v 29 32 37 41 44 47 65 77 Viljankuivurin pääomakustannukset (vain kuivurikoneisto ja välittömät rakenteet) Kuivurin hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta 97 900 103 000 117 500 124 300 128 500 132 400 174900 200200 - rakenteet, 58 400 60 600 66 800 69 700 71 200 72 400 86800 86800 - koneisto, 39 500 42 400 50700 54600 57300 60000 88100 113400 1. Korko, /v 2 448 2 575 2 938 3 108 3 213 3 310 4372,5 5005 2. Poisto, /v - rakenteet, /v 2 336 2 424 2 672 2 788 2 848 2 896 3472 3472 - koneisto, /v 2 633 2 827 3 380 3 640 3 820 4 000 5 873 7 560 3. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v 1 469 1 545 1 763 1 865 1 928 1 986 2 624 3 003 Kuivurin peruskustannukset (ilman varastosiiloja) Yhteensä /v 8 890 9 370 10 750 11 400 11 810 12 190 16340 19040 Kuivurin peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 29,6 31,2 35,8 38,0 39,4 40,6 54,5 63,5 - Käyttö 400 h/v 22,2 23,4 26,9 28,5 29,5 30,5 40,9 47,6 Siirrettävä viljankuivaamo Kuivurin tilavuus, m 3 15 18 20 24 30 Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) 230 300 370 460 550 Öljynkulutus l/h 21 21 21 25 30 Sähkönkulutus, kwh/h 12 12 12 15 18 Siirrettävän viljankuivaamon pääomakustannukset Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - koneisto, 29 200 31 000 32800 38500 39300 1. Korko, /v 730 775 820 963 983 2. Poisto - koneisto, /v (15 v.) 1 947 2 067 2 187 2567 2620 3. Säilytys, /v 510 510 510 510 510 4. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v 438 465 492 577 589 Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v 3 620 3 820 4010 4620 4700 Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 12 13 13 15 16 - Käyttö 400 h/v 9 10 10 12 12 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten polttoaine, sähkö ja työpalkat kokonaiskustannusten selvittämiseksi. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero. 11
Hinta12,90 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5485, ISSN 1799-5485 (Painettu), ISSN 1799-5523 (Verkkojulkaisu), SP-Paino oy, Nurmijärvi 2013 hinnastojen ja laskelmien avulla kullekin kokoluokalle rakennuskustannukset. Laskelmassa on huomioitu kokoluokkaan soveltuva automatiikka. Laskelmien kuivuri ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremmilla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä. Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaan -oppaassa Viljasadon käsittely ja käyttö (nro 108). Viljan kuivauksen kustannuksia käsitellään myös TTS:n maatalous tiedotteessa 4/2006 (589). Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat toukokuussa 2013 kevyen polttoöljyn hinta oli 87,2 senttiä/litra (Öljy- ja kaasualan keskusliitto) ja sähkön hinta 10,4 senttiä/ kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös www.vero.fi. Taulukko 9. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia 4 5 6 7 8 9 10 1 1,04000 1,05000 1,06000 1,07000 1,08000 1,09000 1,10000 2 0,53020 0,53780 0,54544 0,55309 0,56077 0,56847 0,57619 3 0,36035 0,36721 0,37411 0,38105 0,38803 0,39505 0,40211 4 0,27549 0,28201 0,28859 0,29523 0,30192 0,30867 0,31547 5 0,22463 0,23097 0,23740 0,24389 0,25046 0,25709 0,26380 6 0,19076 0,19702 0,20336 0,20980 0,21632 0,22292 0,22961 7 0,16661 0,17282 0,17914 0,18555 0,19207 0,19869 0,20541 8 0,14853 0,15472 0,16104 0,16747 0,17401 0,18067 0,18744 9 0,13449 0,14069 0,14702 0,15349 0,16008 0,16680 0,17364 10 0,12329 0,12950 0,13587 0,14238 0,14903 0,15582 0,16275 12 0,10655 0,11283 0,11928 0,12590 0,13270 0,13965 0,14676 15 0,08994 0,09634 0,10296 0,10979 0,11683 0,12406 0,13147 20 0,07358 0,08024 0,08718 0,09439 0,10185 0,10955 0,11746 25 0,06401 0,07095 0,07823 0,08581 0,09368 0,10181 0,11017 Esimerkki: 20 000 maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on 0,12950. Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: 0,1295 x 20 000 = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. TTS-kone ja TTS-manager avuksi TTS-kone -konekustannusten laskentaohjelma on kätevä apuväline kustannusten laskentaan. Se sisältää traktorin, työkoneen, leikkuupuimurin ja viljankuivauksen kustannusten laskennan. Ohjelmassa voidaan tehdä vertailulaskelmia, joissa voidaan tarkastella yksittäisten tekijöiden, esimerkiksi käyttömäärän, vaikutusta kustannuksiin. Ohjelmalla voidaan myös vertailla erilaisten työketjujen kustannuksia. TTS-Manager on suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän laskemiseen. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti tuotannon laajentamisen vaikutusten arviointiin: miten tuotantotoimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat maatilan työmääriin ja niiden ajoittumisiin. TTS-Managerilla voidaan tarkastella myös yksittäisten työvaiheiden työnmenekkejä, mm. työmenetelmän, koneiden, olosuhteiden, peltopinta-alan vaikutusta niihin. Urakointityössä ohjelmalla voi tutkia esimerkiksi kuljetusmatkojen ja ajonopeuksien vaikutusta työnmenekkiin. Ohjelmat saa ostaa TTS:n verkkokaupasta osoitteesta www.ttskauppa.fi. TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200 Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finland tel. +358 9 2904 1200 www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi 12