Nuoret Lakimiehet #2 / 2008 Prosessi ja Insolvenssi 1
SISÄLLYS 2/2008 YLEINEN OSA Pääkirjoitus...4 Puheenjohtajan palsta...5 Edunvalvontauutisia...7 Kysely vähimmäispalkkasuosituksesta...8 OTT Pöystin juhlapuhe...11 Nulan 70-vuotisjuhlat...15 TEEMASIVUT Konkurssiasiamies...20 Havaintoja Helsingin KO:sta...22 Ulosotto...24 Rikosprosessin epäkohtia...26 Nuoret pätkätuomarit...28 MEDICITY PIKKUJÄTTI Itäkeskus Asiakkaankatu 11 B 31 00930 Helsinki P. (09) 5305 0400 MEDICITY PIKKUJÄTTI Järvenpää Mannilantie 44 A 3 krs. 04400 Järvenpää P. (09) 5305 0700 Medicity Pikkujätit ovat lasten ja nuorten erikoislääkäriasemia, joista lapsesi saa kattavat terveyspalvelut vauvasta teini-ikään asti. www.medicity.fi MEDICITY PIKKUJÄTTI Myyrmäki Iskoskuja 3 C 13 01600 Vantaa P. (09) 530 501 MEDICITY PIKKUJÄTTI Tapiola Länsituulentie 1 A 02100 Espoo P. (09) 5305 0300 3
PÄÄKIRJOITUS Loma-asiaa Hyvää kevättä kaikille lukijoille. Keväällä luonto herää, ihmiset ovat aktiivisia, aikaansaavia ja iloisia. Talven kylmyys ja pimeys on vihdoin väistynyt valon ja lämmön tieltä Kaikille kevät ei kuitenkaan näyttäydy pelkästään ruusuisena ajanjaksona. Keväällä monissa työpaikoissa kuhisee todenteolla, on kvartaaleja, tilinpäätöksiä, veroilmoituksia ym. Määräpäiviä, jotka aiheuttavat erityistä työpanosta ja ponnistelua monilla työpaikoilla. Työntekijät ovat tiukilla. Kesälomaan on vielä pitkä aika ja joulusta tuntuu olevan ikuisuus. Tärkeän breikin ja irtioton työkuvioista tuo vuosilomalain 2 luvun 5 eli talviloma. Kaikille se etu ei kuitenkaan lankea. Talviloman ansainta alkaa vasta kun työsuhde on kestänyt yli sen täyden lomanmääräytymisvuoden. Nuorten lakimiesten työsuhteet tunnetusti ovat pätkätöitä ja määräaikaisia työsuhteita ja lisäksi työpaikkaa myös vaihdetaan tiuhaan tahtiin, ihan jo urakehityksen kannaltakin. Liian usein meidän alallamme törmää siihen, että työsuhdeneuvotteluissa ei päästä sopimukseen vuosilomalain pakottavista säännöksistä paremmista lomaehdoista. Saattaa usein muodostua kohtuuton tilanne, jossa työntekijä työpaikkaa vaihtaessaan vaikkapa auskultointivuoden jälkeen paiskottuaan duunia yötä päivää ilman edes pakollisia vuosilomalain mukaisia lomia aloittaa uuden työsuhteen jossa ensimmäinen loma häämöttää vuoden päässä. Työnantajien tulisi ymmärtää ettei ole kenenkään, ei työnantajan tai työntekijän etu imeä kaikki mehut ahkerasta ja tunnollisesta nuoresta työntekijästä. Viikon talviloma tunturissa, etelän lämmössä, kaukana asuvien sukulaisten tai perheen luona tai sitten ihan vaan kotona lepuutellen tekee useimmiten ihmeitä silmäpusseille ja työntekijän työmotivaatiolle. Ei kukaan meistä ole kone. Ja silloin kun sitä lomaa on, on tärkeää, että puhelimen pirahduksiin ja sähköposteihin ei tarvitse reagoida. Teknologia kyllä tavoittaa meidät milloin ja missä vain jos vain haluamme. Ja liian usein haluamme tai ajattelemme, että meidän täytyy haluta. Puhelinvastaajat, sähköpostin lomavastaajat ym. on keksitty. Työntekijälle ei saa tulla huono omatunto lomalla olemisesta. Tässä mielestäni työnantajalla ja esimiehillä on tärkeä rooli. Niin ja se loma-ajan palkka. Proviisiopalkalla työskenneltäessä lomaajan palkka ei suinkaan ole se peruspalkka. Vastaus löytyy vuosilomalaista. Jos työnantaja ei ole katsonut niin katso Sinä ja kerro pomolle. Tässä lehdessä on teemana prosessi ja insolvenssi. Helsingin käräjäoikeuden nuoret tuomarit kertovat työstään ja käsityksestään oikeusprosessista. Lehti sisältää myös paljon konkurssia ja muuta insolvenssiasiaa. Uutena vakiopalstana aloittaa edunvalvontauutiset. Palstalle on koottu Nuoret Lakimiehet ry:n hallituksen jäsenten raportteista kiinnostavat ja olennaiset asiat lakimiesliiton valiokunnista ja muista elimistä, joissa he edustavat myös Sinua. Muista se ja älä epäröi ottaa yhteyttä hallitukseemme edunvalvonta-asioissa. Ja jos se talviloma meni toinen jalka vapaalla ja toinen jalka työpaikalla niin elä huoli. Kesäloma jo häämöttää ja saat uuden mahdollisuuden harjoitella kokonaisvaltaista lomailua ja vapaa-aikaa. Elli Murole Nuoret Lakimiehet Nuoret Lakimiehet ry, Unga Jurister rf:n jäsenlehti PÄÄTOIMITTAJA Elli Murole TOIMITTAJAT Jussi Heiskanen Olli Kärkkäinen Jussi Laurikainen Annukka Nurmi Une Tyynilä ULKOASU JA TAITTO Olli Kärkkäinen 4 PAINOPAIKKA: Art-Print, Ylivieska PAINOS: 1.000 kpl JULKAISIJA: Nuoret Lakimiehet ry, Unga Jurister rf PL 1211, 00101 Helsinki Perustettu 21.1.1938. Suomen Lakimiesliiton jäsenyhdistys. Kotisivut: www.nuoretlakimiehet.fi Sähköposti: hallitus@nuoretlakimiehet.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset: taloudenhoitaja@nuoretlakimiehet.fi Jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun 20 euroa / vuosi tai 70 euroa / 10 vuotta tilille 200118-156765. Viestiin yhteystiedot, henkilötunnus ja valmistumisvuosi.
PUHEENJOHTAJAN PALSTA Aktiivinen juhlavuosi Nuoret Lakimiehet ry:n juhlavuoden kevät on kulunut todella nopeasti. Vuosi potkaistiin alkuun komeasti vuosijuhlilla 25.1.2008 Juhlasali G18:ssa. Juhlat onnistuivat loistavasti ja tunnelma oli katossa koko illan. Haluan vielä kerran kiittää kaikkia vuosijuhlien onnistumiseen vaikuttaneita sekä järjestelyihin osallistuneita henkilöitä, yhteistyökumppaneita että vieraita suuresta panoksestaan. Vuosijuhlien järjestämisen vaatimasta ponnistuksesta selvittyämme on edunvalvonta noussut jälleen yhdistyksen toiminnan painopisteeksi. Jäsenistön etujen valvomiseksi yhdistyksellämme on edustajia kaikissa toimintamme kannalta olennaisissa Lakimiesliiton toimielimissä. Edustajiemme aktiivinen toiminta on erittäin tärkeää, jotta meidän nuorten juristien ääni kuuluisi lakimiesten yhteisistä asioista päätettäessä. Valitettavasti edunvalvontatoiminta on hyvin suurelta osin näkymätöntä puurtamista, eikä jäsenistöllämme ole ollut kovinkaan suuria mahdollisuuksia saada tästä toiminnasta tietoa. Tämän epäkohdan korjaamiseksi alamme julkaista yhteenvetoa edunvalvontarintaman tapahtumista jäsenlehdessämme. Toimintaan kuuluu toki hyvin paljon muutakin kuin seuraamalla aukeamalla olevasta tiivistelmästä löytyvät asiat, mutta tarkoitus onkin luoda vain yleiskatsaus olennaisimpiin päätöksiin. Lisätietoa kaikesta edunvalvontaan liittyvästä saat halutessasi yhdistyksen hallituksen jäseniltä. Merkittävimmät edunvalvontaan liittyvät asiat loppuvuodesta ovat oikeusministeriön tuomioistuinharjoittelun kehittämistyöryhmän työn seuranta ja siihen vaikuttaminen, nuorten lakimiesten työsuhteen ehtoja koskevan tutkimuksen toteuttaminen sekä seminaarin järjestäminen yhdistyksen jäsenille ja Lakimiesliiton nuorille jäsenille yhdessä liiton yksityissektorin valiokunnan kanssa. Tarkoitus on tänä vuonna selvittää ja nostaa esille notaarien lisäksi myös muiden nuorten juristien työolojen epäkohdat. Ammatillisten tilaisuuksien osalta huhtikuussa yhdessä YKLA:n ja Castrén & Snellmanin kanssa järjestetylle kilpailukieltoehtoja koskevalle seminaarille on seuraaja tiedossa vielä tässä kuussa, kun järjestämme yhdessä Hannes Snellmanin kanssa kansainväliseen opiskeluun ja työskentelyyn liittyvän tilaisuuden. Vastaavia seminaareja yhteistyössä muiden järjestöjen tai yritysten kanssa on suunnitteilla myös syksylle. Vapaa-ajantapahtumista vuoden merkittävimmät ovat olleet maaliskuun mallasviskitasting ja huhtikuun viinikoulu, joille molemmille on tiedossa jatkoa syksyllä. Kvartaalikaljat ovat keränneet nuoria juristeja yhteen Helsingissä ja Turussa on järjestetty kuukausikaljoja. Myös hallituksemme jäseniä kävi vierailemassa entisen pääkaupunkimme tapahtumassa helmikuussa. Kevätpurjehdus on jo ovella ja kesällä järjestämme terassitapaamisen Helsingissä ja uuden vierailun Turkuun. Myös yhteistyötä nuorten lääkäreiden kanssa on suunniteltu ja NLY:n puheenjohtaja kävikin jo asiasta hallituksemme kanssa alustavasti keskustelemassa. Yhdistyksen toimintaan mahtuu siis paljon erilaista ja toivon, että jokainen jäsen löytää tapahtumista omansa. Toivoisin myös, että yhdistyksen toimintaan tyytyväiset kertoisivat asiasta kavereilleen (ja tyytymättömät kertoisivat hallitukselle, mikä mättää). Nuorten juristien järjestäytymisasteen nostaminen on yhdistyksen suurimpia haasteita, ja pyrimmekin lisäämään yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuisuutta kaikin käytössämme olevin keinoin. Mikään ei kuitenkaan voita vanhaa kunnon viidakkorumpua. Kaikista mainitsemistani tapahtumista samoin kuin syksyn odotetuista rapujuhlista ja koko perheen ulkoilumatkasta Nuuksioon saat ajantasaista lisätietoa liittymällä yhdistyksen sähköpostilistalle tai seuraamalla nettisivujamme. Aurinkoista kesää, toivottavasti tapaamme Nulan tilaisuuksissa. Olli Kärkkäinen Hallituksen puheenjohtaja olli.karkkainen@welho.com 5
Kevätpurjehdus m/aux Svanhildilla Nuoret Lakimiehet ry järjestää perinteisen kevätpurjehduksen perjantaina 16.5.2008 m/aux Svanhildilla. m/aux Svanhild: Svanhild on puinen purjelaiva, kaksimastoinen kaljaasi, jonka rakensivat Johanssonin veljekset Grannäsissä lähellä Porvoota vuonna 1948. Lähtö purjehdukselle perjantaina 16.5. klo 17.15 (17.30) Lähtö ja paluu Pohjoisrannan halkolaiturista Purjehduksen kesto noin 4 tuntia Hinta 35/50 euroa (sis. ruoka ja juoma) Ilmoittautumiset 9.5.2008 mennessä maksamalla osallistumismaksu yhdistyksen tilille Nordea 200118-156765 (merkitse viestikenttään nimesi) SEKÄ lähettämällä viesti osoitteeseen taloudenhoitaja@nuoretlakimiehet.fi Muihin purjehdukseen liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä numeroon 050-5293252, Jan Hjelt (Nuoret Lakimiehet ry, tapahtumavastaava). Suotuisia tuulia toivottaa WSOYpro Lämpimästi tervetuloa!
Edunvalvontauutisia koonnut Elli Murole Lakimiesliiton hallituksessa Nuoret Lakimiehet ry:n edustajana on puheenjohtaja Olli Kärkkäinen. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja hallituksessa on käsitelty / päätetty mm. seuraavia Nulaa kiinnostavia asioita: Oikeusministeriön tuomioistuinharjoittelun kehittämistyöryhmään ehdotettiin ja sittemmin myös nimettiin Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiamies Mikko Salo, joka oli Nulan vuoden 2007 puheenjohtaja. Mikko tulee tiedottamaan Nulan jäsenistölle työryhmän työn etenemisestä ja työryhmässä käsiteltävistä asioista. Nulalaisilla on nyt loistava mahdollisuus saada äänensä kuuluviin notaarien asioista päätettäessä. Voit ottaa asiasta yhteyttä hallituksen jäseniin www-sivuilla ilmoitettujen sähköpostiosoitteiden kautta. Liiton kanta on, ettei notaarien lukumäärää tulisi enää vähentää ja auskultointi tulisi säilyttää kaikkien lakimiesten ulottuvilla olevana yleisharjoitteluna. Hallituksen kokouksessa on keskusteltu myös liiton vähimmäispalkkasuosituksesta vuodelle 2008. Suosituksen tulee olla tavoitteellinen ja vastattava yleistä palkkakehitystä. Vähimmäispalkkasuositukseksi vahvistettiin 3.380 euroa. Hallitus on päättänyt toteuttaa työsuhteen ehtoja koskevan jäsenkyselyn, joka kohdistetaan vuonna 2002 tai sen jälkeen valmistuneisiin ja tällä hetkellä yksityissektorilla työskenteleviin lakimiehiin. Kysely toteutetaan toukokuussa 2008. Koulutuspoliittisessa valiokunnassa Nulaa edustavat Maria Pettersson sekä asiantuntijajäsenenä opetusministeriössä työskentelevä Nulalainen Matti Hietanen. Koulutuspoliittista valiokuntaa kiinnostavat vuonna 2008 erityisesti Lakimieskoulutuksen kurssitarjonta, jatko-opiskeluasiat, täydennyskoulutus, auskultoinnin ja koulutuksen yhteistyö. Koulutuspoliittinen valiokunta on erityisesti pyytänyt saada käsiteltäviin asioihin eri taustajärjestöjen näkökulmia. Nulalla on siis tässäkin hyvät vaikutusmahdollisuudet. Jos sinulla on kysttävää tai ideoita koulutuspolitiikkaan niin ota yhteyttä Maria Petterssoniin osoitteessa excu@nuoretlakimiehet.fi. Opiskelijavaliokunnassa Nulaa edustaa puheenjohtaja Olli Kärkkäinen. Opiskelijavaliokunnan tärkeimpiä tehtäviä on tänä vuonna pohtia miten vastavalmistuneet saadaan kiinnostumaan liitosta ja liittymään jäseniksi entistä paremmin. Yksityissektorin valiokunnassa Nulaa edustaa VT Salla Tuominen, joka työskentelee Asianajotoimisto Fennicassa. Valiokunta on osallistunut edellä mainitun yksityissektorin nuorille lakimiehille suunnatun kyselyn laatimiseen. Kysely painottuu palkkausasioihin sekä työaikakysymyksiin. Muista vastata kyselyyn! Järjestövaliokuntaa, jossa Nulan mandaatilla istuu MedOnen hallintopäällikkö Sami Lukkarinen, on pitänyt seuraavia asioita agendallaan: Perustettiin urakoulutustyöryhmä kehittämään Lakimiesliiton koulutustoimintaa. Valiokunta laatii ja toteuttaa järjestötutkimuksen, joka valmistuu lokakuun puolivälissä. Urakoulutustilaisuuksien aiheina on jatkossa mm. oikeussalietiketti, EU ja kansainväliset organisaatiot työpaikkoina, hankalien asiakkaiden kohtaaminen jne. Oikeuspoliittisessa valiokunnassa Nulaa edustaa ulosottovirastossa työskentelevä ylitarkastaja Annukka Nurmi. Notaarikysymystä ja notaarien määrän pitämistä ennallaan pidetään tärkeänä. Valiokunta lausuu liiton kannan oikeusministeriön käräjäoikeusverkoston kehittämishankkeesta. Lisätietoja saat Annukalta osoitteesta tiedotus@nuoretlakimiehet.fi. Myös käräjäoikeuksien kokonpanosäännösten uudistuksilla voi olla merkitystä notaarien työhön. Lautamiesjärjestelmän supistamista koskeva ehdotus myös leikkaisi notaarien toimivaltaa kun lautakunnan kanssa istuttavat jutut siirtyisivät käräjätuomarin yksin istuttaviksi. Ehdotuksen ohella tulisi keskustella myös notaarien toimivallan mahdollisesta laajentamisesta. Tasa-arvojaostossa Nulalaisena istuu asianajaja Elli Murole. Tasaarvojaosto on kokoontunut vuonna 2008 kerran ja jaoston käsiteltäviä asioita tänä vuonna ovat erityisesti: Lasten oikeudet, josta aiheesta on suunnitteilla koulutustilaisuus (Justitian salonki) syksyllä 2008. Jaosto tekee liiton tasa-arvosuunnitelman päivityksen jäsentutkimusten perusteella. Eerityisesti kiinnostavat liiton palkkadiskriminaatiotutkimus sekä edellä mainittu nuorille lakimiehille suunnattu työolotutkimus. Tasa-arvosuunnitelman päivitys aloitetaan tutkimustulosten valmistuttua. Jaostoa puhutti myös liiton toimielinten huomattava naisvähemmistö, keskustelu avattiin siitä, mitä asialle voitaisiin tehdä. Keskustelun kohteena oli myös koulutettujen naisten palkkauksen korjaaminen sekä palkkatasa-arvo yksityisen ja julkisen sektorin välillä Jos tasa-arvoasiat kiinnostavat, niin ota yhteys Elliin paatoimittaja@nuoretlakimiehet.fi. 7
Selvitys Suomen Lakimiesliitto ry:n vähimmäispalkkasuosituksesta 2007 Olli Kärkkäinen 1. Selvityksen tausta ja toteutus Suosituksen mukaista palkkaa saa kaikista vastavalmistuneista noin joka neljäs ja yksityisellä sektorilla joka kolmas. Suomen Lakimiesliiton hallitus vahvistaa vuosittain ohjeelliset vähimmäispalkkasuositukset vastavalmistuneille oikeustieteen kandidaateille/maistereille, vara- ja oikeusnotaareille sekä oikeustieteen ylioppilaille. Nuoret Lakimiehet ry:n edunvalvonnassa on luonnollisesti kiinnitetty erityistä huomiota vastavalmistuneille vahvistettavaan vähimmäispalkkasuositukseen. Lakimiesliiton vähimmäispalkkasuosituksen taso on pohjautunut mm. liiton palkkatutkimuksiin ja sijoittumistutkimuksiin. Suosituksen toteutumista seurataan etenkin joka kolmas vuosi toteutettavassa tutkimuksessa vastavalmistuneiden työelämään sijoittumisesta. Nuoret Lakimiehet ry:n näkemyksen mukaan vähimmäispalkkasuositukseen liittyvässä päätöksenteossa tarvittiin mainittujen tutkimusten lisäksi täsmällisemmin suositukseen liittyvää tietoa ja lisätietoa mm. suosituksen vaikutuksesta palkkaneuvotteluissa ja työnantajien tietoisuudesta suosituksen olemassaolosta. Lisäksi yhdistys halusi selvittää jäsenistönsä kannan siihen, miten erilaisia palkkasuosituksen tasoon vaikuttavia seikkoja tulisi painottaa. Näillä perusteilla yhdistys päätti tehdä asiasta kyselyn jäsenistönsä ja muiden nuorten lakimiesten keskuudessa. Selvitys toteutettiin loka-joulukuussa 2007 sekä Internet-kyselynä Nuoret Lakimiehet ry:n kotisivuilla että keräämällä vastauksia Lakimiespäivillä 19.10.2007, Auskultointiseminaarissa 16.11.2007 ja muissa yhdistyksen tapahtumissa. Kutsu osallistua Internet-kyselyyn lähetettiin yhdistyksen sähköpostilistalle, jolla on yli 500 nuorta lakimiestä. Kyselyyn saatiin yhteensä 205 vastausta, joista 171 sähköisesti ja 34 paperilomakkeella. Koska kutsu kyselyyn vastaamiseksi lähetettiin avoimena kaikille nuorille lakimiehille, ei täsmällistä vastausprosenttia voida antaa. Otos on kuitenkin riittävän suuri, jotta selvitystä voidaan käyttää tarkoitukseensa. 2. Käsitemäärittelyt ja kysymyksenasettelu Lakimiesliiton palkkasuosituksiin liittyvän selityksen mukaan suositukset ovat ainoastaan ohjeellisia ja palkkaukseen vaikuttavat myös muun muassa aikaisempi työkokemus ja mahdolliset lisäopinnot. Lisäksi varatuomarin arvo tai muu erityispätevyys tulee ottaa huomioon palkkausta korottavana tekijänä. Käsitteellä vastavalmistunut tarkoitettiin tässä tutkimuksessa kuitenkin yleisen kielenkäytön mukaisesti henkilöä, jolla ei ole tuomioistuinharjoittelua vastaavaa valmistumisen jälkeistä työkokemusta, vaan joka aloittaa valmistumisensa jälkeen ensimmäisessä työpaikassaan. Tutkimuksessa onkin kysytty vastaajan bruttopalkkaa tämän aloittaessa ensimmäisessä kokoaikaisessa työssä valmistumisensa jälkeen. Lakimiesliiton sijoittumistutkimuksessa kysytään kolmen edellisen vuoden aikana valmistuneilta, mikä on/oli vastaajan bruttopalkka ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassa, jolloin vastaus voi tarkoittaa palkkaa yli kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen. Lokakuussa 2007 tehdyssä liiton palkkatutkimuksissa kaikki vuoden 2007 aikana valmistuneet on määritelty vastavalmistuneiksi, jolloin vastaajalla voi olla valmistumisen jälkeistä työkokemusta kymmenen kuukautta. 8
3. Vastaajien taustatiedot ja työllistyminen Kyselyyn vastasi 205 lakimiestä, joista suurin osa oli valmistunut vuosina 2005-2007. Vastaajista 71,4 %:lla ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka oli yksityisellä sektorilla. Suurimmat työllistäjät olivat asianajotoimistot, valtio sekä teollisuus ja kauppa. Lähes kolme neljäsosaa vastanneista työskenteli ensimmäisessä työpaikassaan kokonaan lakimiestehtävissä, kun joka kymmenennellä ei ollut lainkaan lakimiestehtäviä. Vastaajista 59,3 % oli saanut ensimmäisen kokoaikaisen työpaikkansa välittömästi valmistumisen jälkeen tai jatkanut samassa työpaikassa valmistuttuaan. 14,8 % joutui odottamaan työllistymistä yli kolme kuukautta valmistumisesta. noin 15 %, kun ennen vuotta 2005 valmistuneiden keskiarvopalkka nousi noin 11 %. Suurinta palkkojen nousu vuosina 2005-2006 valmistuneilla oli valtiolla, 22 %, kun yksityisellä sektorilla keskiarvo oli 10 %. Eniten yksityisellä sektorilla palkat nousivat asianajotoimistoissa ja vastaavissa (14 %) ja vähiten rahoitus- tai vakuutuslaitoksissa (5 %). Valmistumisvuonnaan voimassa ollutta suosituspalkkaa sai vuoden työssäolon jälkeen noin puolet vastaajista. Yksityisellä sektorilla osuus nousi 34 %:sta 56,3 %:iin ja valtiolla nollasta 30,8 %:iin. Yli kaksi kolmasosaa vastasi työnantajansa tienneen suosituksesta ja vain 7,4 %:n mukaan työnantaja ei siitä tiennyt. 4. Palkkaus ja vähimmäispalkkasuosituksen toteutuminen Selvityksen mukaan vuosina 2005-2007 valmistuneista 24,6 % on saanut vähintään palkkasuosituksen mukaista palkkaa aloittaessaan ensimmäisessä työpaikassaan. Yksityisellä sektorilla suosituspalkkaa sai 34 % vastavalmistuneista. Korkeimpia palkkoja maksoivat teollisuuden ja kaupan ala, asianajotoimistot ja vastaavat sekä järjestöt, joissa kaikissa suosituspalkan toteutumisprosentti oli yli 40. Muilla yksityisen sektorin aloilla ja julkisella sektorilla suosituspalkkaa ei saanut yksikään vastaajista. Kyselyllä selvitettiin myös lakimiesten palkan kehittymistä valmistumisen jälkeen kysymällä palkan suuruutta vuoden kuluttua työnteon aloittamisesta. Vuosina 2005-2006 valmistuneen lakimiehen palkkakeskiarvo nousi vuoden työssäolon aikana 2.567 eurosta 2.940 euroon eli Vähimmäispalkkasuositus on tullut yksityisellä sektorilla esiin lähes kahdessa kolmesta palkkaneuvottelusta. 5. Tietoisuus vähimmäispalkkasuosituksesta ja sen vaikutus Yli 90 % vastaajista oli työpaikkaa hakiessaan tietoisia Lakimiesliiton vähimmäispalkkasuosituksesta ja sen suuruudesta. Lopuistakin lähes kaikki tiesivät suosituksen olemassaolosta, vaikkeivät sen suuruutta tienneetkään. Yksityiselle sektorille työllistyneet tunsivat suosituksen julkiselle sektorille työllistyneitä paremmin. Vähimmäispalkkasuosituksen tuntemus on viime vuosina entisestään selvästi parantunut. Vastaajien mukaan 55,2 % työnantajista tiesi vähimmäispalkkasuosituksen olemassaolosta ja sen suuruudesta. Suosituksesta tietoisten määrää arvioitaessa on huomattava, että 23,2 % vastaajista ei osannut arvioida työnantajansa tietoja ja vain 7,4 % vastasi työnantajan olleen suosituksesta tietämätön. Suosituksen tuntemuksessa on viime vuosina tapahtunut parannusta. Suositus tunnettiin parhaiten yksityisellä sektorilla asianajotoimistoissa ja vastaavissa sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä. Huonointa tuntemus oli järjestöissä. Julkiselle sektorille työllistyneistä huomattavasti harvempi vastasi työnantajan tienneen suosituksesta, mutta yli 40 % ei osannut arvioida työnantajansa tietoisuutta. Vähimmäispalkkasuositus on tullut esiin noin joka toisessa palkkaneuvottelussa. Viime vuosina asias- 9
Noin 40 % yksityiselle sektorille työllistyneistä arvioi suosituksen vaikuttaneen palkkaukseensa. Julkisella sektorilla suosituksella ei ole lainkaan vaikutusta. sa on tapahtunut merkittävää kehitystä, sillä ennen vuotta 2005 valmistuneiden osalta suositusta käsiteltiin vain 34,4 %:ssa neuvotteluista, kun 2005 tai myöhemmin valmistuneilla vastaava luku on 54,9 %. Ero yksityisen ja julkisen sektorin välillä on selvä yksityisellä sektorilla suositus tulee esiin lähes kahdessa kolmesta palkkaneuvottelusta mutta julkisella sektorilla vain joka viidennessä. Viime vuosina suosituksen tuntemus, sen esiintulo palkkaneuvotteluissa ja sen vaikutus palkkaukseen ovat parantuneet huomattavasti. Suosituksen ottaa esiin useimmiten työntekijä. Ainoastaan asianajoalalla työnantaja on vedonnut suositukseen ilman, että työntekijä olisi niin tehnyt. Noin 40 % yksityiselle sektorille työllistyneistä arvioi vähimmäispalkkasuosituksen vaikuttaneen palkkaukseensa. Eniten vaikutusta suosituksella on järjestöissä sekä teollisuuden ja kaupan alalla. Suurimmalla osalla vastaajista suositus on vaikuttanut palkkaa korottavasti tai vastaaja ei ole tiennyt, mikä vaikutus on ollut. Viisi vastaajaa arvioi kuitenkin suosituksen pienentäneen palkkaa siitä, mikä se olisi muuten ollut. Julkisella sektorilla suosituksella ei selvityksen mukaan ole lainkaan vaikutusta yksittäisen työntekijän palkkaukseen. 6. Vähimmäispalkkasuosituksen taso suosituksen tasoa määriteltäessä painottaa realistisuutta (suosituksen tulisi vastata esim. vastavalmistuneiden palkkakeskiarvoa), tavoitteellisuutta (suosituksen tulisi ohjata työnantajia maksamaan nykyistä korkeampia palkkoja) vai mahdollisesti muita seikkoja. Lähes puolet vastaajista painottaisi realistisuutta ja tavoitteel- Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö heidän mielestään vähimmäispalkkalisuutta yhtä paljon. Yksityisellä sektorilla muut vastaukset jakautuivat lähes tasan realistisuuden ja tavoitteellisuuden kesken, kun taas julkiselle sektorille työllistyneet painottaisivat selvästi enemmän realistisuutta. Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien näkemystä vähimmäispalkkasuosituksen suuruudesta vuonna 2008, kun suositus vuonna 2007 oli 3.210 euroa. Keskimääräisesti vastaajat kannattivat suositukseen hyvin maltillista korotusta vastausten keskiarvo oli 3.225 euroa ja mediaani 3.300 euroa. Vajaa kolmannes vastaajista haluaisi laskea suositusta ja vajaa kaksi kolmasosaa korottaisi sitä. Nuoremmat lakimiehet ja yksityiselle sektorille työllistyneet toivoisivat korkeampaa palkkasuositusta kuin aiemmin valmistuneet ja julkisen sektorin työntekijät. Koko selvityksen ja siihen liittyvät taulukot löydät nettisivuiltamme www.nuoretlakimiehet.fi. Suomen Lakimiesliitto on vahvistanut vuoden 2008 suositukseksi 3.380 euroa kuukaudessa. 10
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, hallinto-oikeuden dosentti, OTT Tuomas Pöystin juhlapuhe Nuoret lakimiehet ry, Unga jurister rf:n 70 -vuotisjuhlassa Monitaitoisella ja kansainvälisellä juristilla on hyvä tulevaisuus Arvoisa juhlaväki, hyvät nuoret ja nuorekkaat juristit, On suuri ilo ja kunnia saada esiintyä tällä foorumilla ja tällä tavoin juhlistaa oman lakimiesjärjestöni, Nuoret Lakimiehet ry:n 70 vuotisjuhlaa. Nuoret lakimiehet ovat historiansa aikana tehneet merkittävää työtä niin nuorten juristien ammatillisen ja vapaa-ajan yhteistoiminnan järjestäjänä sekä etujärjestönä. Nuorten lakimiesten kaukokatseisesta toiminnasta kertoo se, että järjestö oli myötävaikuttamassa Suomen Lakimiesliiton perustamiseen. Vuosien saatossa Nuoret lakimiehet ovat toimineet sekä opiskelijatoiminnan, koulutuspolitiikan ja koulutuksen ja oikeuspolitiikan sektoreilla aktiivisesti. Nuoret lakimiehet ovat historiansa aikana kärsivällisesti toimineet tuomioistuinharjoittelijoiden, auskultanttien aseman ja auskultoinnin sisällöllisen kehittämisen puolesta. Itse olen iältäni ja urallani siirtynyt nuoresta lakimiehestä ikinuoreksi lakimieheksi. Kuulun siihen aikuisten ikäluokkaan jolle 1980 luvun soundi tuo nostalgisia tunteita ja jolle sillä nostalgialla kohdennetaan markkinointia. Ikinuoruus ei toivottavasti ole kuitenkaan vain nostalgiaa vaan ikinuori asenne oikeuteen ja elämään on yksi niistä avaimista, jolla me juristeina voimme parhaiten palvella asiakkaitamme ja laajemmin isänmaatamme ja ihmiskuntaa. Yhteiskunta, liike-elämä ja samalla juridiikka ympärillämme muuttuvat nopeasti ja meidän katseemme on oltava vahvasti myös tulevaisuudessa. Katsoessamme tulevaisuuteen meidän on samalla tunnettava traditiomme. Juridiikassa traditio on merkittävä vaikuttaja. Suomalaiset lakimiehet voivat olla myös eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteydessä ylpeitä perinteestämme ja nykyhetkestämme. Nuorten lakimiesten juhlatilaisuus onkin mitä sopivin tilaisuus katsoa oikeuden ja oikeuspolitiikan tulevaisuuteen. Moderni oikeus ja demokratia kuuluvat yhteen. Moderniin oikeuteen kuuluu juristien eliittikulttuuri eli ammattikunnan tavat, käytännöt ja arvostukset vaikka Suomessa ja pohjoismaissa oikeus ja lakimieskunta on ollut perin kansanomaista. Esimerkiksi englantilaiseen lakimieskulttuuriin ja perinteeseen kuuluvat oleellisena osana lakimiesten ammattikuntajärjestöt ja niiden kokoontumiset illallisineen ja muine rituaaleineen. Näitä on joskus kriittisessä kirjallisuudessa irvitty pohtimalla miten oikeus syö tai muuta vastaavaa. Tänä iltana ruokaillessamme emme ehkä ajattele olevamme mukana oikeudelliseen traditioon kuuluvassa merkittävässä toimituksessa. Niin vain kuitenkin voi olla. Lakimiesten tavat ja käytännöt luovat lain ja oikeuden sekä sen ammattilaisten mielikuvaa; lakimiesten brändiä. Suomalainen lakimiesperinne on ollut pitkään käräjäyhteisön oikeutta. Käräjäyhteisö ja tuomioistuinharjoittelu ovat myös asioita, jotka ovat luoneet lakimiesten ammatti-identiteettiä. Tuomioistuinharjoittelua on myös arvostettu yksityisellä sektorilla ja samoin myös monissa julkisen hallinnon tehtävissä. Yksityinen sektori on julkishallintoa vahvemmin pitänyt kiinni varatuomarin arvon perinteestä. 11 Tuomioistuinharjoittelu on osassa käräjäoikeuksista ollut oppimista ankaraan työntekoon ja nousujohteisen uraan sekä kärsivällisyyteen. Notaarit ovat olleet pahimmillaan lähes orjatyövoimaa, jossa oikeudelliseen ratkaisutoimintaan oppiminen on ollut vähän toissijaista ja ensisijaista sen sijaan on ollut nöyryyteen oppiminen. Tämäkin on hyvä taito. Tuomioistuinharjoittelun koulutukselliset tavoitteet ja työnohjaus ovat toteutuneet epäyhtenäisesti eivätkä ole kaikilta osin toteutuneet. Asiaa on selvitetty useissa työryhmissä ja Nuoret lakimiehet ovat säännöllisesti tehneet tuomioistuinharjoittelusta kyselyitä. Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen on parhaillaan oikeusministeriön asettamassa työryhmässä ja esillä ovat harjoittelun peruskysymykset. Toivottavaa on, että työryhmän työn pohjalta päästään konkreettisiin toimenpiteisiin ja harjoittelun luonnetta koulutuksena voidaan todella vahvistaa. Pääpainona tulisi olla koulutus. Notaarit ovat perinteisesti uurastaneet kanslioissa kiinteistöasioiden parissa. Notaarit ovat merkittävä työvoimaresurssi. Kiinteistöasioiden hoitoon on tulossa merkittäviä ja historiallisia muutoksia. Matti Vanha-
sen II hallituksen ohjelmassa linjataan, että kiinteistöjen kirjaamisasiat siirretään käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Uudistus on osa valtionhallinnon tuottavuuden toimenpideohjelmaa ja sitä ovat olleet työntämässä liikkeelle osa oikeushallinnon johdosta ja valtiovarainministeriö. Uudistusta voidaan pitää monessa suhteessa tervetulleena. Kiinteistöasioiden hoito ei ole lainkäyttöä ja jokaisen on järkevää keskittyä siihen mitä parhaiten osaa. Tuomioistuinharjoittelun kehittämisessä on esitetty myös ajatus siitä, että tuomioistuinharjoittelijat voisivat toimia osan harjoittelusta hallintooikeuksissa ja ehkäpä myös maanmittauslaitoksessa kiinteistöasioiden parissa. Osan harjoittelusta suorittamista hallinto-oikeuksissa voidaan hyvin perustella hallintolainkäytön merkityksellä. Useat yksilön ja yritysten kannalta erittäin tärkeät asiat käsitellään hallintolainkäytössä ja hallintolainkäytön riittävää osaamista olisi nähdäkseni tarpeen vahvistaa. Hallintotuomioistuinten tehtäviä ja toimivaltuuksiahan on koko ajan laajennettu. Viimeksi oikeusturvasyistä siirrettiin päätöksenteko lasten huostaanottoasioissa hallinto-oikeuksiin. Hallintolainkäytössä ratkaistaan myös monimutkaisia kilpailuasioita joten kyseessä eivät ole pelkästään perinteiset hallinnon asiat. Eduskunta on vaalilla antanut omalle vastuulleni johtaa valtiontalouden ylintä ulkoista tarkastusta sekä vastata sen tärkeimpien tarkastushavaintojen raportoimisesta eduskunnalle. Valtiontalouden tarkastusvirasto on osa eduskunnan valvontavaltaa ja tavoitteenamme on tukea eduskuntaa sille kuuluvan lainsäädäntö- ja budjettivallan käytössä. Samalla tuotamme myös hallitukselle sen päätöksenteossa tarpeellista, objektiivista tarkastustietoa. Perustuslain 90 :n 2 momentin perusteella tarkastamme valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talousarvion noudattamista. Perustuslaillista tehtäväämme täytämme suorittamalla valtion ja sen virastojen ja laitosten sekö osan rahastojen tilintarkastuksesta sekä tarkastamme valtion taloudenhoidon tuloksellisuutta sekä ohjaus- ja toimintajärjestelmien tuloksellisuutta. Toiminnantarkastukseksi kutsutussa tarkastuksessa arvioimme toimintaketjua, jossa valtion taloudellinen panos muuttuu toiminnaksi, tuotoksiksi ja vaikutuksiksi. Osa toiminnantarkastuksesta on vaikuttavuustarkastusta, jossa selvitetään, miten hyvin valtion talousarviota koskevan päätöksenteon yhteydessä sekä säädöksissä ja niiden perusteluissa esitetty eduskunnan tahto on toteutunut. Yksinkertaisemmin ilmaistuna tarkastuksessa selvitetään onko valtion voimavaroilla saatu aikaan eduskunnan päätöksissä tavoiteltua yhteistä hyvää. Osana taloudenhoidon ylimmän ulkoisen tarkastuksen tehtävää olemme tarkastaneet käräjäoikeuksien johtamista ja toimintaa ja nyt parhaillaan menossa on hallintotuomioistuinten toimintaa ja johtamista koskeva toiminnantarkastus. Käräjäoikeusverkostoa koskeva tarkastus osaltaan antoi hyviä perusteita hallitusohjelmassa nyt linjatuille ja oikeusministeriössä valmisteltaville toimille verkoston tiivistämisestä. Tarkastus toi esille myös tarpeen kehittää johtamista. Sama havainto on kiteytymässä myös hallinto-oikeuksia koskevasta tarkastuksesta. Hallintotuomioistuinten ja niiden jaostojen sekä kunkin prosessin johtamista olisi tarpeen kehittää. Hyvällä johtamisella voidaan osaltaan yhdistää tuottavuuden parantaminen ja tehokkuus, joka näkyy yhtäältä valtion taloudenhoidossa taloudellisuutena ja tuottavuutena mutta oikeussuojan asiakkaan näkökulmasta ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa perusoikeutena turvattuna oikeutena saada oikeussuojaa ripeästi ja ilman aiheetonta viivytystä. Johtaminen on tärkeä seikka oikeussuojan toteutumisen kannalta. Johtamisella osaltaan myös huolehditaan työyhteisön toimivuudesta ja ilmapiiristä. Tuomioistuin samoin kuin asianajotoimisto ovat asiantuntijayhteisöjä ja näiden johtamisen tulee olla kehittyvän ja oppivan asiantuntijaorganisaation johtamista. Oikeuslaitoksen kehittäminen ja oikeudenkäyntiuudistukset ovat merkittävästi lisänneet päällikkötuomareiden johtamisvastuuta ja tehtäviä nimenomaan johtajina. Onkin osoittautumassa jonkin verran haasteelliseksi turvata, että päällikkötuomareiksi saadaan riittävästi hakemaan hyviä johtajia, jotka ovat samalla myös hyviä tuomareita. Tämä johtaa tarpeeseen vahvistaa johtamisosaamisen ja johtamistaidon kehittämisen osuutta koulutuksessa. Johtamisosaamista tarvitaan yksityisen sektorin lakimiestehtävissä. Onkin kysyttävä, antaako koulutuksemme nykyisellään riittäviä valmiuksia monipuolisiin johtamistehtäviin. Käsitykseni mukaan johtamisosaamisen roolia tulisi maltillisesti vahventaa oikeustieteellisessä peruskoulutuksessa sekä ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutuksessa. 12
Hyvät kuulijat, Suomi ikääntyy vauhdilla ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat alkavat merkittävästi pienenemään. Euroopan unionin maista kohtaa ensimmäisenä ja monia muita maita jyrkemmin väestön ikääntymisen sekä siitä seuraavan huoltosuhteen eli työelämässä olevan aktiiviväestön ja koko väestön välisen suhteen heikkenemisen. Tilastokeskuksen viimeisin vuoden 2007 väestöennuste sisältää viestin että ikääntyminen on nopeampaa kuin on aikaisemmin ennustettu. Kansalliset pitomme eivät parane väen vähetessä. Ikääntymisestä johtuu nykyisen käsityksen mukaan merkittävän rasituksen julkisen talouden kestävyydelle. Samalla työmarkkinoilla tulee pulaa osaavasta työvoimasta. Kilpailu osaajista myös kiristyy. Osittain tämä on ajateltu korvattavan maahanmuutolla, joka onkin nyt merkittävästi lisääntynyt. Julkisen sektorin on osaltaan huolehdittava siitä, etteivät julkisen sektorin lisääntyvät työvoimatarpeet aiheuta tarpeettoman suurta kansantaloudellista rasitusta ja vie pohjaa yksityisen sektorin toiminnalta. Tämä on yksi keskeinen syy valtionhallinnon tuottavuusohjelmalle. Se on myös syy sille, miksi tuottavuusohjelmassa tarkastellaan asioita niin runsaasti henkilöstömäärän vähentämisen kautta. Oikeusministeriön hallinnonalalla tällä hetkellä tavoitellaan noin 685 henkilötyövuoden vähentämistä. Olen eduskunnan lakivaliokunnalle antamassani asiantuntijalausunnossa pitänyt tavoitetta erittäin kovana ja vaikeana saavuttaa sillä se on hyvin lähellä seuraavan viiden vuoden aikana eläköityvien kokonaismäärää ja monet oikeushallinnon tuottavuustoimet vaativat lainsäädännön muutoksia. Ongelmana on, että eläkkeelle siirtyvät ovat eri paikoissa ja eri tehtävissä kuin aitojen tuottavuusparannusten mahdollistamat säästöt. Tarvitaan hyvin aktiivista henkilöstöjohtamista. Pidemmän aikavälin pulmana on, että valtaosa nykyisestä oikeushallinnon henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2019 mennessä. Meidän olisi investointiluonteisesti nyt ryhdyttävä turvaamaan osaavan ja pätevän tuomarikunnan turvaamisesta. Tuomarikunnan koko voi perustellusti olla nykyistä pienempi mutta oikeussuojan antaminen osaavalla ja laadukkaalla tavalla on yhtenä oikeusvaltion kaikkein tärkeimpänä toimintona turvattava. Tuomareiden nimitysjärjestelmän uudistuksessa yhtenä tavoitteena on ollut avata tuomarinuraa muissa kuin uransa tuomioistuinlaitoksessa tehneiden lakimiesten suuntaan. Tavoite ei ole toteutunut. Osaksi syynä on, että ei ole olemassa järjestelmää, jossa ammatissa toimiva lakimies voisi osoittaa tuomarintaitonsa ennen kuin tulee lopullisesti nimitetyksi tuomarin virkaan. Tässä yhteydessä on tarpeen myös pohtia tuomareiden täydennys- ja jatkokoulutusjärjestelmän kehittämistä, jota ole vielä riittävästi systematisoitu. Eri tuomioistuimissa on kuitenkin kehitetty hyviä käytäntöjä mutta järjestelmällinen osaamisen johtamisen ja kehittämisen näkökulma joko puuttuu tai ei ole riittävän yhtenäisesti toteutettu. Nopeasti muuttuvan oikeuden oloissa ei riitä pelkkä ajankohtaisten tietojen päivitys täydennyskoulutuksella vaan myös perehtyminen oikeudenalojen perusteisiin ja muutoksiin laajemmin ja syvällisemmin. Arvoisat kuulijat, Juristit tunnetaan symboleistaan. Ennen vanhaan sellainen olivat kirjat. Juristeilla on lakikirja ja oikeustapauskokoelmat. Toinen juristin tuntomerkki on salkku. Kun aloitin vuonna 1990 oikeustieteen opinnot orientoivilla luennoilla sanottiin, että juristilla on salkku, jossa on lakikirjat (Suomen Laki I ja II), viskipullo ja terveysaatteiden tultua mukaan myös hammasharja. Opiskelijat kiirehtivätkin sitten hankkimaan muovisia Cavalet salkkuja, joilla oikkarit ylvästelivät suhteessa kasviksiin eli kasvatustieteen ylioppilaisiin. Opiskelijoita kehotettiin tilaamaan kotiinsa Suomen säädöskokoelma. Nyt kirjat ovat osaksi siirtyneet sähköisiksi ja juristin työssä tarvittavat oikeuslähteet tulleet paljon monikerroksisimmiksi. Lakikirjojen aineistot ovat saatavilla kommunikaattorin avulla ja mobiililaitteilla työ seuraa mukana melkein kaikkialle. Yhteiskunnan oikeudellistuminen jatkuu nopeasti. Pääministerin johdolla toiminut kansallisen paremman sääntelyn toimintaohjelmaa valmistellut hanke käyttää mietinnössään ilmaisua sääntelykierre. Vuonna 2005 Suomen säädöskokoelmassa julkaistiin säädöksiä 1169 kappaletta ja eduskunnalle annettiin 8123 sivua hallituksen esitystekstiä. Tuomarinohjeiden mukaan tuomarin on tutkittava tarkoin lain tarkoitusta. Se tarkoitus ilmenee juuri näistä sivusta. On sanomattakin selvää, että tulevaisuudessa juristien on kehitettävä edelleen tiedollisia ja myös tietoteknisiä välineitä ja valmiuksia käsitellä suurta informaatiomassaa. 13
Arvoisa juhlaväki, Oikeudellistumisesta voidaan tehdä helposti sellainen lineaarinen johtopäätös, että juristeja tarvittaisiin enemmän. Julkisen talouden haasteet toisaalta johtavat siihen, että julkinen sektori ylipäänsä ja erityisesti oikeuslaitos työllistänee suhteessa vähemmän juristeja. Hallinnossa ja yrityselämässä juristit yhä enemmän kilpailevat muiden alojen ammattilaisten kanssa. Yhä useampi nuori ja vanhempi juristi tulee toimimaan yksityisellä tai avoimella sektorilla. Hallinto- ja kauppatieteellisissä tutkinnoissa on yhä laajemmin koulutusohjelmia, joissa erikoistutaan johonkin oikeudenalaan osana muuta tutkintoa. Esimerkkinä hallinnosta voidaan mainita johtamani valtiontalouden tarkastusvirasto, joka on yksi suurimpia kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneiden keskittymiä Suomessa ja meillä ainoastaan uhkasakot maksettavaksi tuomitsevan uhkasakkolautakunnan jäsenten tulee olla juristeja. Meidän tilintarkastajissa ja toiminnantarkastajissa on kuitenkin juristeja ja voin vakuuttaa teille, että juristi pärjää erinomaisesti myös tilintarkastuksessa jos vain täydentää osaamistaan laskentatoimessa. On kuitenkin niin, että oikeudellistuminen lisää ennen kaikkea muilla erikoistumisaloilla oikeudellisen tiedon tarvetta kuin suoraan lisää juristien tarvetta. Lakimiehen peruskuva tulevaisuudessa ei ole välttämättä tuomari vaan yksityisellä sektorilla toimiva monitaitoinen liikejuristi, hallinnon johtotehtävissä toimiva moniosaaja taikka monipuoliset menetelmälliset valmiudet omaava lainvalmistelija. Valtioneuvosto on joulun alla päättänyt tutkimuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2007 2012. Valtioneuvoston linjauksissa tarkoitus on lisätä noin sadalla vuodessa oikeustieteellisten tiedekuntien aloituspaikkamääriä. Linjaus perustuu arvioon tulevasta työvoimatarpeesta. Arviossa on oletettu nimenomaan juristien tarpeen lisääntyvän. Valtiontalouden tarkastusvirasto tulee tekemään tarkastuksen koulutustarpeen ennakoinnin onnistumisesta ja laadusta. Tämän vuoksi olen varovainen arvioimaan oikeudellista koulutusta koskevan linjauksen onnistuneisuutta. Sen lähtökohdat ovat eräiltä osin kuitenkin erilaiset kuin oikeustieteellisen koulutusalan tulevaisuutta koskeneessa ns. Aarnion työryhmän muistiossa arvioitiin. Lakimiesliiton huoli ja kriittisyys ei siten välttämättä ole perusteetonta ja pelkkää edunvalvontaa. Toistaiseksi tilastoja tarkastelemalla selviää, että vahvat ja perinteiset perusalat kuten kauppatieteilijät ja juristit ovat selvinneet hyvin työmarkkinoilla jos kriteereinä on palkkaus. Oikeus- ja kauppatieteilijöiden ansiotaso on korkeampi kuin monilla yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Minkälainen juristi pärjää sitten tulevilla markkinoilla ja pystyy parhaiten palvelemaan isänmaatamme. Mainitsemassani Aarnion työryhmässä päädyttiin kriittiseen arvioon liiallisesta erikoistumisesta. Kun tieto vanhenee ja oikeus muuttuu nopeasti, on olennaisempaa oikeusvaltioajattelun kantavien periaatteiden syvällinen hallinta. Nimenomaan oikeustieteilijät ovat oikeusvaltioajattelun kantajia. Se tarkoittaa hyvää oikeuden ja oikeustieteen menetelmien tuntemusta ja kaikkien olennaisten oikeudenalojen perustavanlaatuisten asioiden hyvää hallintaa. Juristin pitää siis tuntea aina enemmän kuin laki ja lakiteksti. Juristin on osattava yhdistää oikeudellinen osaaminen myös muuhun osaamiseen, esimerkiksi johtamiseen tai vaikkapa yrityksen strategiaan. Juridiikka, varsinkin sopimusjuridiikka, on osa riskienhallintaa. Siten yleinen riskienhallinnan taitojen ja teorian sekä käytäntöjen tunteminen ja yhdistäminen oikeuden välineiden käyttöön kuuluu ammattitaitoomme. Sama pätee muutenkin talouden perusasioiden osaamiseen. Kansainvälisyys kuuluu itsestään selvänä osan tulevaisuuden juristin työhön sektorista riippumatta. Matti Vuoria esitti aikanaan Nuorten lakimiesten vastaavassa vuosijuhlassa, että kansainvälisen yksityisoikeuden osaamista ja opetusta olisi vahvistettava. Voin tänään toistaa sanotun ja toivoa samaa oikeusvertailulle. Monet ongelmat ovat rajat ylittäviä. Myös pohjoismaisuus kuuluu edelleen suomalaisen juristin toimintatapaan. Pohjoismaat ovat edelläkävijäyhteiskuntia koko maailman mittakaavassa ja siksi pohjoismaisilla yhteyksillä on meille paljon annettavaa. Yritystoiminta ja markkinat ovat yhä enemmän pohjoismaisia, meillä ei ole varaa olla vähemmän pohjoismaisia. Ja yhteispohjoismaiset illalliset ovat tanskankielistä puhetta lukuun ottamatta hyvin hauskoja. Hyvät nuoret ja ikinuoret lakimiehet, Oikeusvaltioajattelussa on kyse jostakin suuremmasta kuin vain omasta kilpailukyvystämme. Suomalaisen yhteiskunnan voimavara on koko historiamme ajan ollut luottamus oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Luottamus siihen, että kun teen työni hyvin, saan oikeudenmukaisen kohtelun. 1990 luvun alun lama koetteli tätä kokemusta siten, että kaikki eivät sitä jaa. Oikeudenmukaisuuden puutteen kokemusta lienee enemmän vaikka meillä menee kansakuntana paremmin kuin koskaan ennen. Juristin eettinen ja oikeuspoliittinen velvollisuus on olla oikeudenmukaisuuden ajattelun kantaja; rakentaa luottamusta siihen, että kun hoidan tehtäväni oikein tulen kohdelluksi oikeudenmukaisella tavalla. Nuorilla lakimiehillä järjestönä on tässä mahdollisuuksia jatkaa kunniakasta oikeuspoliittisen vaikuttamisen perinnettään. Samalla tämä on haaste meille kaikille. Lakimiesten yhteisessä kokemuksessa on sijansa myös tällaiselle yhteiselle kokoontumiselle, kuulumiselle lakimiesten yhteisöön. Nämä hetket synnyttävät meille myös yhteistä kokemusta. Onnittelen Nuoret lakimiehet ry:tä 70 vuodesta ja toivotan yhdistykselle sekä kaikille juristeille menestystä oikeudenmukaisuuden ajatuksen ja oikeusvaltion viemisessä eteenpäin. 14
Nuorten Lakimiesten 70-vuotisjuhlat teksti Une Tyynilä kuvat Anniina Salminen Sateisena perjantai-iltana 25.1.2008 koitti kerran viidessä vuodessa pidettävän juhlatilaisuuden aika. Nuoret Lakimiehet ry juhlisti 70-vuotista taivaltaan G18- juhlasalissa Yrjönkadulla. Ilta alkoi cocktail-tilaisuudella, jossa vierailla oli mahdollisuus esittää tervehdyksenä 70-vuotiaalle yhdistykselle. Tervehdyksiä ja lahjoja sateli mm. Lakimiesliitolta, Asianajajaliitolta, Syyttäjäyhdistykseltä, Pykälältä, Lexiltä ja Naisjuristeilta. Lisäksi Ylioppilaskunnan laulajien kvartetti ilahdutti juhlakansaa muutamalla laululla. Hallituksen puheenjohtaja Olli Kärkkäisen toivotettua vieraat tervetulleiksi pöytäjuhla alkoi noudattaen akateemisten vuosijuhlien perinteitä. Juhlapuheen piti valtiontalouden tarkastustoimiston pääjohtaja Tuomas Pöysti. Tilaisuudessa myös kutsuttiin yhdistykseen kunniajäseneksi asianajaja Antti Sorjonen. Virallisen ohjelman seassa syötiin, lähdettiin konferensseille, laulettiin juomalauluja ja taiteltiin korvia lautasliinoista. Laulua johti ansiokkaasti emerituspuheenjohtaja Mikko Salo, vaikka myös muut innostuivat lauluja ehdottamaan ja johtamaan. Illan ruokalista saa veden yhä kielelle. Se koostui alkuruokana tarjoillusta sellerikeitosta ja porotoastista ja pääruuasta ankkaa, ohrarisoton ja karpalopaistoksen sekä korinttikastikkeen kera. Jälkiruuaksi saimme nauttia valkoherukkasorbettia sekä juustoja. Illan aikana mukana hyörinässä viihtyi myös valokuvaaja, joka otti yleiskuvia juhlista ja lisäksi myös yksittäis-, pari- ja kaveriku- via haluavista. Kuvia voi tiedustella osoitteesta hallitus@nuoretlakimiehet.fi. Pöytäjuhlan päätteeksi avattiin jo muutamista Nuorten Lakimiesten pikkujouluista tutuksi tullut all inclusive -drinkkibaari. Bändi säesti tanssia juhlasalissa ja saatiinpa soiton aikana kuulla myös yhdistyksen taloudenhoitajan tulkinta levottomasta tuhkimosta. Jatkot pidettiin satakuntalaisen osakunnan osakuntahuoneistossa Kampissa, jonne oli bussikuljetus. Jotain jatkojen meiningistä kertoo se, että seuraavana päivänä kun jatkopaikalta keräiltiin löytötavaroita, löytyi sieltä normaalien sateenvarjojen ja lompakoiden lisäksi myös ylimääräiset omistajansa hylkäämät miesten frakkihousut. Nuorten lakimiesten hallitus kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja tilaisuuteen osallistuneita. 15
16
17
18
Nuoret Lakimiehet ry kiittää vuosijuhlien yhteistyökumppaneita: Asianajotoimisto Bützow Oy Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Asianajotoimisto Obstbaum Harju & Sorjonen Oy Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy Asianajotoimisto White & Case Oy Edita Oyj Roschier Asianajotoimisto Oy Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry Talentum Media Oy Tuokko Tilintarkastus Oy WSOYpro 19
Konkurssiasiamies valvoo ja ohjeistaa pesänhoitajia Olli Kärkkäinen Konkurssipesän pesänhoitajan tehtäviin liittyy merkittävää vastuuta ja päätäntävaltaa. Pesänhoitajat mm. käsittelevät ja säilyttävät hyvinkin huomattavia määriä muille kuuluvaa varallisuutta. Vielä 1990-luvun lamavuosina, jolloin konkurssien määrä oli suurimmillaan, konkurssipesien hoidon valvonta oli kuitenkin suhteellisen tehotonta ja konkursseihin liittyvät väärinkäytökset merkittävä ongelma. Muun muassa näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja pesänhoidon toimintatapojen selkiyttämiseksi perustettiin vuonna 1995 annetulla lailla konkurssiasiamiehen virka. Konkurssiasiamies on konkurssipesien hallinnon valvontaa harjoittava itsenäinen erityisviranomainen, joka toimii hallinnollisesti oikeusministeriön yhteydessä. Seuraavassa konkurssiasiamiehen toimintaan liittyviin kysymyksiin vastaa konkurssiasiamies Eeva Arko-Koski. Mitkä ovat konkurssiasiamiehen toiminnan tavoitteet? Konkurssiasiamiehen toimistossa on vuonna 2007 laadittu asiakirja toimiston toiminta-ajatuksesta, arvoista sekä tavoitteista ja strategioista. Keskeisiksi tavoitteiksi on kirjattu seuraavat asiakokonaisuudet: 1) konkurssipesiä hoidetaan lain ja hyvän pesänhoitotavan mukaisesti, 2) hyvän yrityssaneeraustavan luominen, 3) konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta, 4) toimialueen lainsäädännön kehittäminen ja 5) kansainvälisten yhteyksien ylläpitäminen. Miten konkurssiasiamies toimii näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Hyvän pesänhoitotavan kehittäminen ja valvonta tapahtuu paljolti neuvonnan, koulutuksen ja yhteistyön keinoin. Toimivat suhteet pesänhoitajiin ja institutionaalisiin velkojiin varmistavat, että riittävä ja ajantasainen tieto saadaan Konkurssiasiamiehen toimistoon. Hyvästä pesänhoitotavasta on myös yhdessä konkurssiasiain neuvottelukunnan kanssa laadittu kirjallinen ohjeistus, joka käsittää 15 suositusta. Lisäksi on laadittu suositus yrityssaneerausmenettelyn selvittäjän asemasta ja tehtävistä. Konkurssiasiamies on niin ikään antanut kannanottoja yksittäisiin kysymyksiin. Eeva Arko-Koski Konkurssipesän hallinnon rutiiniseuranta tapahtuu konkurssirekisterin ja toimistoon lain nojalla lähetettävien asiakirjojen perusteella. Tarvittaessa konkurssiasiamiehellä on oikeus saada käyttöönsä ja tarkastaa kaikki konkurssihallinnon asiakirjat. Pesänhoitajalta edellytetään myötävaikutusta konkurssiasiamiehen valvontatehtävän mahdollistamiseksi. Miten konkurssien määrä on kehittynyt viime vuosina? Konkurssien määrä oli Suomessa huipussaan 1990-luvun alun lamavuosina. Konkurssihakemusten huippuvuosi oli 1992: silloin jätettiin 7.391 konkurssihakemusta. Tästä määrä on tasaisesti laskenut ja ollut alhaisella 2.200 2.500 konkurssihakemuksen tasolla viimeiset viisi 20
Ohjeistus ja valvonta ovat nähdäkseni vaikuttaneet siihen, että väärinkäytökset ovat vähentyneet ja pesänhoitokäytännöt parantuneet. vuotta. Vuoden 2008 alkukuukausien luvut kuitenkin näyttävät määrän olevan nousussa. Yrityssaneeraushakemuksia on 2000-luvulla jätetty vuosittain n. 300. Kuinka paljon konkursseissa ilmenee ennen konkurssia tehtyjä rikoksia ja väärinkäytöksiä? Asiasta ei ole saatavissa luotettavaa tilastotietoa. Varsinkin rauenneisiin konkursseihin on kuitenkin oletettu kätkeytyvän runsaasti talousrikoksia. Asiaa selvitettiin Konkurssiasiamiehen toimistossa empiirisellä sataa rauennutta konkurssia koskevalla tutkimuksella. Tutkimusaineisaiheen huomautuksiin huonoista pesänhoitotavoista. Kaiken kaikkiaan konkurssiasiamiehen aloitteesta n. 30 pesänhoitajaa on tuomittu pesänhoitoon liittyvistä rikoksista. Pesänhoitaja on vapautettu toimestaan kaikkiaan 236 konkurssipesässä ja lukumääräisesti näitä pesänhoitajia on ollut 103. Viime vuosina vapautushakemuksia on tehty vuosittain n. 10 kappaletta eivätkä perusteet enää ole liittyneet useinkaan väärinkäytöksiin. Vapautusperusteina ovat olleet esteellisyyskysymykset tai pesänhoitajan kyvyttömyys esim. sairauden vuoksi hoitaa tehtäväänsä. Konkurssilaki on pääosin osoittautunut hyvin toimivaksi ja tuonut konkurssikäytäntöön joustavia toimintamalleja. toksi valittiin tietyllä aikavälillä suurimmissa käräjäoikeuksissa rauenneet konkurssit. Näissä teetettiin rikoksia ja muita väärinkäytöksiä selvittävät erityistarkastukset. Tutkimusraportti valmistui vuonna 2000 ja keskeinen havainto oli, että noin puolessa tapauksista oli syytä käynnistää rikostutkinta. Kuinka usein pesänhoitajan toiminnassa on ollut huomauttamista tai väärinkäytöksiä? Konkurssiasiamiehen toiminnan alkuvuosina pesänhoitajien väärinkäytöksiä tuli esiin runsaasti. Myös kanteluita tuli paljon ja ne antoivat Hyvää pesänhoitotapaa koskeva ohjeistus ja valvonnan olemassaolo ovat nähdäkseni vaikuttaneet siihen, että väärinkäytökset ovat vähentyneet ja pesänhoitokäytännöt parantuneet. Mitä julkisselvitys tarkoittaa, kuinka paljon sitä käytetään ja onko se osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi? Konkurssimenettelyä voidaan konkurssiasiamiehen hakemuksesta jatkaa julkisselvityksenä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän vähävaraisuuden taikka velallisen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi. Konkurssiasiamies määrää julkisselvittäjän, joka konkurssiasiamiehen valvonnassa ja kuluvastuulla selvittää konkurssipesän. Julkisselvitys on uuden konkurssilain tuoma uusi instituutio, joka on otettu aktiiviseen käyttöön. Vuonna 2005 julkisselvityksiä aloitettiin 54, vuonna 2006 68 ja vuonna 2007 47. Tarkoitus on, että vuosittain jatkossakin aloitetaan n. 50 julkisselvitystä. Kaikkia vähävaraisia konkurssipesiä ei voida eikä ole tarkoituksenmukaista julkisselvityksessä penkoa, mutta järjestelmällä on merkittävä ennaltaehkäisevä vaikuttavuus. Toki on jo nyt nähtävissä, että julkisselvitys yksittäistapauksissa tuottaa myös suorituksia velkojille ja rikosvastuita voidaan tehokkaasti toteuttaa. Onko vuoden 2004 konkurssilaki osoittautunut toimivaksi vai onko merkittäviä tulkintaongelmia tai muutostarpeita ilmennyt? Konkurssilaki on pääosin osoittautunut hyvin toimivaksi ja tuonut konkurssikäytäntöön joustavia toimintamalleja. Merkittävimmät muutokset liittyvät konkurssipesien raukeamiseen ja vähävaraisten konkurssipesien selvittämiseen. Uudet toimintamallit vaativat aina oman aikansa, mutta varsinaisia lain muutostarpeita ei ole ilmennyt. Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositukset samoin kuin uuden konkurssilain ajalta olevat kannanotot on julkaistu Konkurssiasiamiehen toimiston kotisivuilla (www.konkurssiasiamies.fi). 21