Etelä-Suomi Päätös Nro 183/2012/1 Dnro ESAVI/51/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2012 ASIA Susanna ja Jyrki Koivumäen ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee 80 lypsylehmän, 50 hiehon, 50 lihanaudan ja 20 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamista 210 lypsylehmän, 210 hiehon, 20 lihanaudan ja 68 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi, Jämijärvi. LUVAN HAKIJA Susanna ja Jyrki Koivumäki Kuninkaanlähteentie 817, 38800 Jämijärvi Y-tunnus: 1571392-7 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Eläinsuojat sijaitsevat Jämijärven kunnan Vihun kylässä kiinteistöllä Iso-Vihu RN:o 5:80 yllämainitussa osoitteessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 27.2.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on 18.8.2004 myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle eläinsuojalle. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2014. Hakemusasiakirjoihin on liitetty yksitoista maanvuokrasopimusta, jotka koskevat 117,5 hehtaarin peltoalaa Jämijärven kunnassa ja Kankaanpään kaupungissa, sekä kolme lannan vastaanottosopimusta, jotka koskevat noin 85 hehtaarin peltoalaa Jämijärven kunnassa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Jämijärven valuma-alueella (35.545). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Eläinsuojien ympäristö on peltoa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 120 metrin etäisyydellä olemassa olevan navetan itäpuolella ja noin 140 metrin etäisyydellä uuden pihaton pohjoispuolella. Jämijärven Sauvalahteen laskeva Sauvaoja sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä uudesta pihatosta ja noin viiden metrin etäisyydellä uudesta lietesäiliöstä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan toiminnan laajentamiseen. Tilakeskuksen viereen rakennetaan uusi lypsylehmänavetta. Nykyinen navetta jää nuorkarjan kasvatustilaksi. Päätuotantosuuntana on maidontuotanto. Vuosittain tullaan tuottamaan noin kaksi miljoonaa kiloa maitoa ja 8 tonnia naudanlihaa. Tilalle tulee lietelantajärjestelmällä toimiva 198 lypsylehmän ja 30 hiehon verhoseinänavetta, jossa lannanpoisto tapahtuu valuttamalla alta täyttönä rakennettavaan 6000 m 3 :n lietesäiliöön. Lisäksi navettaan tulee kuivikepohjalla (154 m 2 /92 m 3 ) toimiva poikimaosasto (12 lehmää). Kuivikkeen paksuus on 60 cm ja kuivikkeena käytetään olki ja turvesekoitusta. Kuivikepohja tyhjennetään rakennettavaan 198 m 3 kuivalantalaan. Erillisen lyp-
syaseman ja maitohuoneen jätevedet (arvio 400 m 3 vuodessa) sekä eläinsuojan ja sosiaalitilojen pesuvedet (arvio 100 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Pesuaineet (350 kg/v) säilytetään maitohuoneessa. Lääkkeet ja desinfiointiaineet (50 kg/v) säilytetään valvontahuoneessa. WC-vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Lypsylehmänavetan ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan seiniltä. Lisäksi tilalle rakennetaan kuivalantajärjestelmällä toimiva vasikkala 48 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Ruokintakäytävät tyhjennetään 1 2 viikon välein ja makuualueet 1 2 kuukauden välein edellä mainittuun kuivalantalaan. Virtsa ja pesuvedet johdetaan pumppaamalla uuden pihaton kokoojakuiluun ja edelleen uuteen lietesäiliöön. Vasikkalan ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat katon päällä. Olemassa olevaan navettaan tulee lietelantajärjestelmällä toimivat tilat 140 hieholle ja 55 vasikalle (3 6 kk) sekä kuivikepohjalla toimivat tilat 40 hieholle (yli 8 kk) ja 20 nuorkarjalle (6 8 kk). Navetan yhteydessä on noin 1000 m 3 kattamaton kuivalantala, jonka alla on 220 m 3 :n virtsasäiliö, josta on putki 2400 m 3 :n lietesäiliöön. Lisäksi tilalla on 680 m 3 :n lietesäiliö, joka täytetään pumppaamalla. Kuivikepohja (225 m 3 ) tyhjennetään 1-2 kertaa vuodessa suoraan pellolle. Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto, jossa poistohormit ovat katon päällä. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua laakasiiloissa noin 3700 tonnia vuodessa. Laakasiiloista puristenesteet johdetaan uuden pihaton kokoojakuilun kautta lietesäiliöön. Rehunsäilöntäaineet säilytetään 200 litran tynnyreissä. Hiehot ja ummessa olevat lehmät laiduntavat noin neljä kuukautta vuodessa. Eläimet ovat laitumella myös öisin. Laidunala on noin 30 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet juovat juoma-altaista. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Tuotannosta tuleva lanta (noin 7200 m 3 lietelantaa ja pesuvesiä vuodessa ja noin 1100 m 3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (37 ha), vuokrapelloille (117,5 ha) ja sopimuspelloille (86 ha). Levitysajankohtana ovat viikot 16 22 (60 %), 26 29 (20 %) ja 37 41 (20 %). Energian ja veden käyttö Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 7900 litraa. Säiliöt on varustettu laponestolaitteilla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 600 litraa, jotka säilytetään tynnyreissä konehallissa. Eläinsuojissa käytettävä vesi otetaan Vihun vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta. 3
Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - lannan varastointitilat ovat betonirakenteisia - lietesäiliöt täytetään altapäin - liete levitetään nurmille sijoittamalla - lietteen levityksen suorittaa urakoitsija. 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hajuhaittaa ehkäistään levittämällä liete sijoittamalla nurmille tai muokkaamalla pelto välittömästi lannan levityksen jälkeen. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuauto käy kerran kuukaudessa. Tilalta viedään välityseläimiä ja teuraita 1 2 kertaa kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta rehunteon (2 5 vuorokautta rehuntekokertaa kohden) ja lannan levityksen yhteydessä (yhdellä levityskerralla lantaa ajetaan 3 5 päivää). Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio 1-5 tonnia vuodessa) varastoidaan konehallin vieressä pressulla peitettynä ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Muovijäte (arvio 0,5 tonnia vuodessa) viedään kaatopaikalle. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen jätteen vastaanottopisteeseen. Pilaantunut rehu (1 5 tonnia vuodessa) varastoidaan lantalassa ja levitetään pellolle. Muiden jätteiden osalta on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa.
5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemusasiakirjojen mukaan toiminnan laajentamisella ei ole poikkeuksellisen suurta muutosta nykyiseen tilanteeseen nähden. Liikenne rehunteon ja lannan levityksen aikoihin lisääntyy, muuten liikenne pysyy nykyisen kaltaisena. Meluhaitat eivät lisäänny nykyisestä ja hajuhaitat pysyvät nykyisellään. Hajuhaittoja syntyy lähinnä lietteen levityksen ja siihen liittyvän lietteen sekoituksen yhteydessä. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan suurin ympäristöriski liittyy lannan varastointiin, kuormaukseen ja kuljetukseen. Näihin riskeihin pyritään varautumaan riittävän isoilla varastoilla sekä hyvällä kuljetus- ja kuormauskalustolla. Tulipaloriskiin varaudutaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa ja yksikölle on laadittu pelastussuunnitelma. Toiminnan sähköhäiriöihin on varauduttu varavoimajärjestelmällä (aggregaatti). LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan 4.1.2012 ja 29.10.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 30.8.2012 1.10.2012 Jämijärven kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pohjois-Satakunta -nimisessä sanomalehdessä 30.8.2012. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Jämijärven kunnanvirastossa ja Etelä- Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 23.8.2012 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Eläinsuojien sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa 11.10.2012. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Jämijärven kunnanhallitukselta, Jämijärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.
1) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, Ympäristöpalvelut (Jämijärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen 28.9.2012) toteaa lausuntonaan, että tilalla tulee olla varastointitilaa eläinten 12 kk:ssa tuottamalle lantamäärälle. Määrästä voidaan vähentää samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävä lantamäärä. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain, samalla niiden kuntoa tulee tarkkailla ja mahdolliset rakennevauriot on korjattava välittömästi. Lannan siirtojen yhteydessä kuljetusvälineestä ei saa tapahtua vuotoja. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissään riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Lannan levittäminen pohjavesialueelle on kielletty. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteen kaatopaikalle. Ongelmajätteet tulee toimittaa kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (28.9.2012) esittää lausuntonaan, että kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Karjasuojan sijaintialueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Laajentamisella ei ole kaavallisia esteitä. Karjasuoja sijaitsee Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 Ikaalisen reitin ja Jämijärven osa-alueella. Laajennettava navetta ja hakemuksessa esitetyt lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat Jämijärven valuma-alueella. Jämijärven ekoioginen tila on tyydyttävä. Korkeiden ja erittäin korkeiden P-Iukujen osuus Jämijärvellä otetuista peltojen maanäytteistä on alle 10 %. Kotieläintalouden keskittymäalueilla peltojen fosforitila on yleisesti korkea tai arveluttavan korkea. Tästä syystä vesiensuojelun kannalta keskeisintä on rajoittaa lannoitusta korkean ja arveluttavan korkean fosforiluvun pelloilla. Tarkempaa kannanottoa navetan vaikutuksista vesistöalueen tilaan tai tuotannon laajentamisen edellytyksistä ei voida antaa ilman tietoja lannan levitykseen käytettävien peltojen viljavuustilasta. Hakijalta tulisikin pyytää lupaharkinnan yhteydessä ajantasaiset tiedot lannanlevityspeltojen viljavuustutkimuksista, joista selviää ainakin peltojen viljavuusluokka fosforin osalta. Tietojen pohjalta pystytään arvioimaan peltojen kuormitusriski ja mahdollinen lannan muun hyötykäytön tai lisäpeltoalan tarve. Karjanlannan syyslevitystä on syytä rajoittaa vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Suunnitelmassa esitetään, että säilörehut varastoidaan jo olemassa olevissa laakasiiloissa, joista puristeneste kerätään vanhan navetan virtsasäiliöön. Asemapiirroksessa kuitenkin esitetään rakennettavan myös yksi uusi laakasiilo. Toisaalla suunnitelmassa esitetään puristenesteet levitettävän välittömästi peltoon. ELY-keskus esittää, että puristenesteet tulee kerätä umpikaivoihin, joiden täyttymistä tulee seurata ja neste levittää peltoon. 6
Tilan toiminnassa tulee ottaa huomioon, että lietelantaa ei saa levittää pohjavesialueelle, ellei tutkimuksin ole osoitettu maaperän savikerroksen paksuudeksi vähintään kolme metriä eikä levityksestä muutoinkaan voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden muodostumisalueelle. Suunnitelmassa ei ole esitetty polttoainesäiliön sijoituspaikkaa. Ulkona sijaitseva polttoainesäiliö tulisi varustaa kaksoisvaipparakenteella tai sijaita katoksessa ja säiliön tilavuutta vastaavassa tiiviissä suoja-altaassa, jonka sisäpuolelle mahtuvat säiliön pumppu ja täyttöventtiilit. Lisäksi tankkausalueen tulee olla tiivis ja muotoiltu niin, että mahdolliset polttoainevuodot eivät valu maaperään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. 7 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Susanna ja Jyrki Koivumäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 80 lypsylehmän, 50 hiehon, 50 lihanaudan ja 20 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamiseen 210 lypsylehmän, 210 hiehon, 20 lihanaudan ja 68 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Jämijärven kunnan Vihun kylässä kiinteistöllä Iso-Vihu RN:o 5:80. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle
jäävää lantaa eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 7200 m 3 lietelantalatilavuutta ja 1100 m 3 kuivikelantatilavuutta. Kattamaton lietelantasäiliö tulee aidata vähintään 1,5 metriä korkealla aidalla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojien, laakasiilojen sekä liete- ja kuivalantaloiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pintaja pohjavesiin. Säilörehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet on kerättävä talteen säiliöihin. Rakennusten, laakasiilojen sekä liete- ja kuivalantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietelantasäiliön ja kuivalantalan valmistumisesta on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 5. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 6. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti tai ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 234 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen 8
vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä laajennetun toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Laiduntaminen Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 11. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. 12. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumella juottopaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet ja varastointi 13. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton 9
Raportointi odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 14. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttonestesäiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava suoja-altaisiin ja katokseen niin, etteivät suoja-altaat täyty lumella tai vedellä, tai on käytettävä kaksoisvaipallisia säiliöitä. Polttonestevarastojen kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Varastointipaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen vuodon imeyttämistä varten. 15. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ko. jätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. 16. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaisille (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Jämijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista lohkokohtaisesti eriteltyinä - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 10
11 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän epäilee eläinten kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin. 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet sekä jätevedet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa edustavan riittävän hyvin parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on
Lupamääräysten perustelut otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä kaavamääräykset. Mikäli eläinsuojista kuitenkin aiheutuu kohtuutonta rasitusta, päätöksen määräyksiä voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 58 :n nojalla. Rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita MMM-RMO C 4. Toiminnassa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin valtioneuvoston asetukseen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), kuten lannan varastointi tiiviissä lantavarastossa ja ravinnepäästöjen hallinta edellyttämällä riittävä määrä lannan levitykseen soveltuvaa lannanlevitysalaa. Tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 5 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräyksellä 6 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (209/2011) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 1 12 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtou- 12
tumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että maanäytteiden tulosten perusteella lannan levitykseen esitetyt pellot ovat pääosin soveltuvia lannan levitykseen. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Kulkuväylät sekä sisäänkäyntien ja laitumilla olevien juoma- ja ruokintapaikkojen edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Myös laidunalueet tulee suunnitella ja hoitaa siten, että vesistökuormitus on mahdollisimman vähäistä. Lupamääräykset 13 16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. 13
Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu valvontaviranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 20 mukaisesti. 14 KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä ympäristölupapäätös korvaa Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän 18.8.2004 myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )
15 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.11.2022. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY/1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4751,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähintään 150 lypsylehmän eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 7310. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi.
16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Susanna ja Jyrki Koivumäki Kuninkaanlähteentie 817, 38800 Jämijärvi Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jämijärven kunnanhallitus Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, Ympäristöpalvelut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-51-04-08-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Jämijärven kunnan ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Pohjois-Satakunta -nimisessä sanomalehdessä.
17 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Seija Virolainen. SV/mn
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.12.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.