AHVL tuetussa asumisessa 13.4.2016 Verkostokehittäjät / Tampere Timo Mutalahti / Y-Säätiö 1 Kuvat: www.openclipart.org
2
Oikeus sosiaaliturvaan Perustuslaki 19 4 mom. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. 3
Oikeus asuntoon? Oikeus asuntoon on asuntopolitiikan velvoite Säännös ei perusta subjektiivista oikeutta Velvoitetta ei ole kohdennettu viranomaiseen Oikeudesta asuntoon ei ole erityslakia 4
Mihin asuminen perustuu? Vuokra-asuminen Omistusasuminen, osaomistus, asumisoikeus jne. Majoituspalvelu Sosiaalipalvelu (laitos, ensisuoja tms.) Asunnottomuus Turvapaikanhakijoiden vastaanotto 5
Majoituspalvelu Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Tässä laissa tarkoitetaan: 1) majoitustoiminnalla ammattimaisesti tapahtuvaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen tarjoamista tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille Tätä lakia ei sovelleta: 1) yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitetun yksityisen palvelujen tuottajan tarjoamiin sosiaalihuollon asumispalveluihin 6
Vastaanottotoiminta Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta Tässä laissa tarkoitetaan: 4) vastaanottokeskuksella paikkaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut; lapsille tarkoitetut ryhmäkodit ja tukiasuntolat ovat myös vastaanottokeskuksia 7
Vuokra-asuminen Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta Tätä lakia sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa (huoneisto) vuokrataan toiselle käytettäväksi asumiseen (asuinhuoneiston huoneenvuokrasopimus). Huoneiston käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mikä on huoneiston sovittu pääasiallinen käyttö. Tätä lakia ei sovelleta majoitusliikkeiden toimintaan. 8
Sosiaalipalvelu Sosiaalihuoltolaki Sosiaalipalveluja on järjestettävä: 2) asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään: 7) asumispalveluja 8) laitospalveluja 9
Tuettu asuminen 10
Mitä on tuettu asuminen? Uuden sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. 11
Kenelle se on tarkoitettu? Henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Muun muassa lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorille, lievästi kehitysvammaisille nuorille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Asumista tukevat palvelut muodostavat yksilöllisen palvelukokonaisuuden. Tuettua asunto voi olla tavanomaisesta asuntokannasta tai tukiasunto ja palvelut ovat kiinteä kokonaisuus. Molemmissa tuetun asumisen muodoissa asumisen kustannukset erotetaan muista kustannuksista. 12
Mikä ero palveluasumiseen? Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymisja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostettua palveluasumista järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. 13
Mikä on asukkaan asema? Lähtökohta on itsenäinen asuminen ja sotepalveluiden tarjoaminen avopalveluina asiakkaan kotiin. Sosiaalipalveluiden osalta asiakkaan asema ja oikeudet määräytyvät sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslain) perusteella. Asumisen osalta asukkaan asema ja oikeudet määräytyvät AHVL:n perusteella 14
Sopimusten ero Vuokrasopimus on vuokranantajan ja vuokralaisen välinen sopimus, johon sovelletaan AHVL:n säännöksiä. Pakottavista säännöksistä ei voi sopia vuokralaisen vahingoksi toisin. Järjestyssäännöt ovat taloyhtiön päättämiä määräyksiä terveyden, turvallisuuden ja järjestyksen säilyttämiseksi. Ne koskevat kaikkia asukkaita. Hoito-, tuki- tai erillissopimus on palveluntuottajan ja asiakkaan välinen sosiaalipalvelua koskeva sopimus, johon sovelletaan sosiaalihuollon asiakaslain säännöksiä 15
Asiakkaan asema 16
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. 17
Palvelun suunnittelu ja toteutus Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. 18
Asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä. Sosiaalihuollon palveluksessa oleva ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa. Vaitiolovelvollisuus jatkuu tehtävän päätyttyä. Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. 19
Hoitosopimusten merkitys Eduskunnan oikeusasiamies 31.8.2011 Dnro 4677/4/09 Hoitosopimuksella asiakas ei voi luopua perusoikeuksistaan. Hoitoa ei voi lopettaa rangaistuksena potilaan käytöksestä. Hoidon lopettamista vastoin potilaan tahtoa ei voi perustella sillä, että hän ei ole noudattanut hoitosopimusta. Sopimuksen rikkominen voi antaa aiheen arvioida, onko häntä mahdollista hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. 20
Asukkaan asema Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 21
4 Vuokrasuhteen kesto Vuokrasopimus on määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi, jollei muuta ole sovittu tai sovita. Jos vuokrasuhteesta sovitaan useammin kuin kahdesti peräkkäin saman vuokralaisen kanssa enintään kolmen kuukauden määräajaksi, vuokrasopimus on määräaikaa koskevasta ehdosta huolimatta toistaiseksi voimassa oleva. Laki ei estä tekemästä erilaisia määräaikaisia peräkkäin, esimerkiksi vuorottelemalla 2 ja 4 kuukauden sopimuksia Lain tarkoitus on kuitenkin estää vuokralaisen irtisanomisoikeutta kiertävä sopimus ja turvata vuokralaisen oikeutta asuntoon. 22
6 Kohtuuton ehto Jos vuokrasopimuksen ehdon soveltaminen olisi vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Jos ehto on sellainen, ettei sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan. 23
17 Puoliso ja lähisukulainen Vuokralainen saa käyttää asuinhuoneistoa omana tai yhteisenä asuntona (avio- tai avo-)puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa. Jollei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä, vuokralainen saa käyttää huoneistoa yhteisenä asuntona myös lähisukulaisensa ja puolisonsa lähisukulaisen kanssa taikka luovuttaa alivuokrauksena tai muutoin enintään puolet huoneistosta toisen käytettäväksi asumiseen. 24
18 Asuinhuoneiston luovutus väliaikaisesti Vuokralainen saa enintään kahdeksi vuodeksi luovuttaa koko asuinhuoneiston toisen käytettäväksi, jos vuokralainen työnsä, opintojensa, sairauden tai muun sellaisen syyn takia oleskelee toisella paikkakunnalla eikä vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta. 25
Vuokraoikeuden luovutus NK Oy vaati käräjäoikeudessa, että käräjäoikeus kieltää K:ta luovuttamasta yhtiöltä vuokraamaansa huoneistoa toiselle henkilölle vuoden ajaksi. K oli tutkintavankeudessa asuinpaikkakunnallaan. Käräjäoikeus totesi, että AHVL:n mukaan vuokralainen saa enintään kahdeksi vuodeksi luovuttaa koko asuinhuoneiston toisen käytettäväksi, jos vuokralainen työnsä, opintojensa, sairauden tai muun sellaisen syyn takia oleskelee toisella paikkakunnalla eikä vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta. Vankeus samalla paikkakunnalla ei täyttänyt mainitun lainkohdan edellytyksiä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus velvoitti K:n suorittamaan NK Oy:lle korvausta oikeudenkäyntikuluista. 26
KKO:2014:49 Säännöksessä toisella paikkakunnalla oleskeleminen ei ole yleinen soveltamisedellytys, vaan oikeus sopimuksen irtisanomiseen liittyy vain työ- ja opiskelupaikan muuttumiseen. Laissa ei ole tyhjentävästi lueteltu syitä, joiden vuoksi huoneiston väliaikainen luovuttaminen on mahdollista. Vankilassaolo estää käyttämästä huoneistoa. Seuraa tarve luovuttaa asunto väliaikaisesti vuokran maksamisen välttämiseksi ja asumisen turvaamiseksi vapautumisen jälkeen. Vuokralaisella oli asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 18 :n 1 momentin nojalla oikeus luovuttaa asuinhuoneisto väliaikaisesti toisen käytettäväksi, kun hän oli itse estynyt käyttämästä huoneistoa ollessaan vankilassa, ja vaikka vankila sijaitsi samalla paikkakunnalla kuin asuinhuoneisto. 27
21 Huoneistoon pääsy Vuokranantajalla on oikeus suorittaa välittömästi hoitotoimenpide tai korjaus- tai muutostyö, jota ei voi vahinkoa aiheuttamatta siirtää. Myös hoitotoimenpide tai korjaus- tai muutostyö, joka ei aiheuta olennaista haittaa tai häiriötä vuokraoikeuden käyttämisessä, saadaan suorittaa edellyttäen, että vuokranantaja ilmoittaa siitä vuokralaiselle vähintään 14 päivää ennen työn aloittamista. 28
22 Huoneistoon pääsy Huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten vuokralaisen on viivytyksettä sopivana aikana päästettävä vuokranantaja huoneistoon. Jos huoneisto on tarkoitus myydä tai se on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana aikana. 29
Vuokrasuhteen päättäminen 30
52 Irtisanomisaika Vuokrasopimuksen irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, jollei toisin sovita taikka tästä tai muusta laista muuta johdu. Vuokranantajan irtisanoessa irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos huoneiston vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden, ja muussa tapauksessa kolme kuukautta Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi Vuokranantajan irtisanomisaikaa ei saa lyhentää tai vuokralaisen irtisanomisaikaa pidentää 31
54 Irtisanominen Peruste ei saa olla asuinhuoneistojen vuokrauksessa noudatettavan hyvän vuokraustavan vastainen Vuokranantajan irtisanoessa on vuokralaiselle annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus Siinä mainitaan vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Irtisanominen on toimitettava todistettavasti. 32
61 Purkuoikeus Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus: 1) jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa; 2) jos vuokraoikeus siirretään taikka huoneisto tai sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin tämän lain säännöksiä; 3) jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty; 4) jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää; 5) jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti; tai 6) jos vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty. 33
62 Varoitus Vuokranantajan on vedottava vuokrasopimuksen purkamisperusteeseen kohtuullisessa ajassa. Vuokranantaja ei saa purkaa vuokrasopimusta em. 3 6 kohdassa säädetyllä perusteella, ellei vuokranantaja ole antanut vuokralaiselle kirjallista varoitusta. Varoitus on annettava tiedoksi kuten irtisanomisilmoitus. Varoitusta ei tarvita, jos vuokralaisen menettely on toistunut ja vuokralaiselle jo aiemmin annettu varoitus tai vuokralainen em. 4 tai 6 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla. 34
Vuokranmaksun laiminlyönti Purkuperuste saattaa syntyä, kun vuokralaisella on rästissä kahden tai kolmen kuukauden vuokra tai Hän maksaa vuokran jatkuvasti huomattavan myöhässä tai vuokria on pidemmän aikaa maksettu liian vähän 35
KKO:2005:102 Vuokranantajan purettua asuinhuoneiston vuokrasopimuksen vuokranmaksun laiminlyönnin perusteella vuokralainen oli 5.4.2002 annetulla tuomiolla velvoitettu suorittamaan myös huhtikuun vuokra ja muuttamaan huoneistosta heti häädön uhalla. Häätö pantiin täytäntöön 26.4.2002. Huoneisto saatiin vuokratuksi uudelleen 1.6.2002 lukien. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 64 :n 1 momentin nojalla vuokralainen velvoitettiin sopimusrikkomuksensa perusteella suorittamaan vuokranantajalle vuokraa vastaava vahingonkorvaus vuokratulon menetyksestä toukokuulta, jonka huoneisto oli ollut tyhjillään. 36
Häiritsevä elämä Häiriökäyttäytymistä voi olla esimerkiksi yöaikaan tapahtuva äänekäs musiikinsoitto tai muu metelöinti huoneistossa Kotieläimistä aiheutuva haitta Olennaista on menettelyn toistuvuus ja häiriön määrä Sinänsä hyväksyttäväkin toiminta voi olla purkuperuste, mikäli siitä aiheutuu muille asukkaille toistuvasti kohtuutonta haittaa. Vähäistä suurempi merkitys. Myös muun kuin vuokralaisen itsensä aiheuttama. Voi kohdistua myös yhteisiin tiloihin. Uhkaileva käytös voi riittää perusteeksi. Kuuluuko aiheutunut häiriö normaaliin elämään? 37
Turun HO 1138/2014 Vuokralainen oli esittänyt yhdyskuntapisteen työntekijälle tappouhkauksen, vaatinut seuraavina päivinä työntekijää keskustelemaan asiasta pystymättä kuitenkaan selvittämään asiaa asiallisesti. Vuokralainen oli myöhemmin odottanut työntekijöitä porraskäytävässä ja heidän tultuaan esiintynyt aggressiivisesti, syytellyt työntekijää asiattomasti ja esittänyt tälle pahoinpitelyuhkauksen. Lisäksi vuokralaisen naisystävä oli useina päivinä huudellut yhdyskuntatyöpisteen työntekijöille asiattomuuksia ja menetellyt muutenkin asiattomasti. Vuokrasuhde purettiin varoitusta antamatta, purkamiselle oli hovioikeuden mukaan lainmukaiset perusteet Samassa asiassa oli käräjäoikeudessa käsitelty myös samassa talossa asuneen toisen vuokralaisen vuokrasopimuksen purkamista koskeva riitaasia. Siinä oikeus oli katsonut, ettei vuokrasopimuksen purkamiselle ollut perustetta varoitusta antamatta. Mm. näyttö vuokralaisen väitetystä uhkaavasta ja aggressiivisesta käyttäytymisestä oli jäänyt kirjallisen todistelun varaan. 38
Helsingin HO 2142/2014 Vuokralaiselle on annettu riidattomasti viisi kirjallista varoitusta perusteena, että vuokralaiset ovat käyttäytyneet asiattomasti ja uhkaavasti joko säätiön (vuokranantajan) henkilökuntaa tai talon muita asukkaita kohtaan. Varoituksista kolme koskee häiriökäyttäytymistä talon asukkaita kohtaan. Kukaan talon asukkaista ei ollut ilmoittanut häiritsevästä elämästä suoraan säätiön kiinteistöjohtajalle tai talon isännöitsijälle. Ottaen huomioon, että lain kysymyksessä oleva säännös on säädetty nimenomaisesti talon muiden asukkaiden eikä vuokranantajan suojaksi sekä muut edellä todetut seikat, T:eiden ei ole näytetty käyttäytyneen siinä määrin uhkaavasti tai asiattomasti säätiön edustajia kohtaan, että säätiöllä olisi ollut oikeus tällä perusteella purkaa vuokrasopimus. 39
Muuhun tarkoitukseen käyttö Muu tarkoitus voi olla esimerkiksi asunnon käyttö sopimuksen vastaisesti liikehuoneistona (hallituksen esityksen mukaan). Muu tarkoitus voi olla myös asunnon käyttö tuettuun asumiseen. Mikäli asunto on tarkoitettu nimenomaisesti tuettuun asumiseen ja tarkoitukseen halutaan vedota, siitä tulee olla maininta vuokrasopimuksessa. Maininnalla on merkitystä silloin, jos asuminen joudutaan päättämään sen vuoksi, ettei asuntoa enää tarvita tai käytetä sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen. Maininta voidaan lisätä valmiisiin sopimuspohjiin muuna vuokrasuhteen ehtona. Ehto ei saa olla AHVL 6 :n vastaisesti kohtuuton ehto. 40
Asumisen tarkoitus tuetussa asumisessa Esimerkki asumisen tarkoituksen kirjaamisesta: Vuokrasuhteeseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481. Asumisen tarkoitus on päihteetön tuettu asuminen. Tuettuun asumiseen kuuluu, että vuokralaisen kotikunta osoittaa asuntoon vuokralaisen ja että vuokralainen tarvitsee ja käyttää vuokralaisen kotikunnan tilaamaa asumisentukipalvelua. Päihteettömään tuettuun asumiseen lisäksi kuuluu, että vuokralainen pidättäytyy päihteiden käytöstä asunnossa, kiinteistön yhteisissä tiloissa ja kiinteistön piha-alueella. Vuokrasuhde päätetään huoneenvuokralain mukaisin menettelytavoin, kun kotikunta ei enää tilaa palvelua, vuokralaisella ei ole palvelulle tarvetta tai mikäli vuokralainen ei muutoin käytä asuntoa sovittuun tarkoitukseen. 41
Vuokrasuhteen päättyminen Vuokrasopimus päättyy määräaikaisuuden päättyessä, irtisanomisen johdosta irtisanomisajan kuluttua tai purkamisen johdosta välittömästi Vuokrasuhteen päättymisajankohdasta voidaan yhteisymmärryksessä sopia Pääsääntöisesti vuokrasuhteen päättymisestä ei aiheudu ongelmia, vaan vuokralainen luovuttaa asunnon vuokranantajan hallintaan Mikäli ongelmia tulee, vuokranantaja voi joutua turvautumaan ulosottokaaren mukaiseen häätömenettelyyn 42
Häätö 43
Häätöperuste Häätö edellyttää häätöperustetta Häätöperuste on tuomioistuimen antama tuomio tai yksipuolinen tuomio Vuokranantaja hakee häätöperustetta kirjallisella haastehakemuksella (huoneiston sijaintipaikan käräjäoikeuden kansliaan) 44
Suppea haastehakemus Selvissä ja riidattomissa asioissa voidaan käyttää suppeaa haastehakemusta Kantajan ilmoittaa hakemuksessaan asian olevan näkemyksensä mukaan riidaton Vaikka perusteluja ei tarvitse esittää laajasti, ne on kuitenkin yksilöitävä täsmällisesti Kantajalta peritään oikeudenkäymismaksu Riidattomissa velkomus- tai häätöasioissa oikeudenkäymiskuluja tuomitaan esim. noin 200-300 45
Asian käsittely oikeudessa Tuomioistuin antaa haastehakemuksen perusteella vastaajalle haasteen Mikäli vastaaja ei anna haasteeseen määräajassa vastinetta, hän ei vastusta kannetta tai vastustaa sitä perusteetta, käräjäoikeus ratkaisee asian yksipuolisella tuomiolla Mikäli vastaaja riitauttaa asian, käsittely jatkuu kirjallisesti tai suullisessa valmisteluistunnossa 46
Täytäntöönpano Lainvoimainen tuomio voidaan panna täytäntöön eli häätö voidaan toteuttaa Käräjäoikeuden antama lainvoimaa vailla oleva yksipuolinen tuomio voidaan panna täytäntöön 47
Häädön hakeminen Vuokranantaja ei voi itse häätää vuokralaista huoneistosta Häädön toimittaa ulosottoviranomainen Häädön täytäntöönpanoa haetaan kirjallisella ulosottohakemuksella häädettävän kotipaikan ulosottoviranomaiselta 48
Muuttokehotus ja muuttopäivä Ulosottoviranomainen antaa viipymättä vastaajalle vireilletuloilmoituksen ja muuttokehotuksen Muuttokehotuksessa ilmoitetaan myös se, miten paikalle jääneen omaisuuden kanssa menetellään Muuttopäivä määrätään 1-2 viikon päähän muuttokehotuksen tiedoksisaannista Muuttokehotuksen tiedoksisaantiaika on seitsemän päivää, joten käytännössä muuttopäivä on 2-3 viikon kuluttua muuttokehotuksen lähettämisestä 49
Häätöpäivä Häätöä ei voida toimittaa ennen määrättyä muuttopäivää Huoneisto tulee tyhjentää viimeistään annettuna muuttopäivänä Ellei vuokralainen tyhjennä asuntoa muuttopäivänä, häätö voidaan toimittaa heti muuttopäivän jälkeen Ulosottomies voi ilmoittaa hakijalle tarkan häätöpäivän, jos hakija on sitä pyytänyt 50