KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin ei ole käynyt. Verohallituksen virallisten lukujen mukaan eläketuloverotus on tulotasosta 11 000 euroa vuodessa alkaen selkeästi ankarampaa kuin palkkaverotus. Ainakin osittain tämä johtuu palkansaajan TEL-maksusta, joka ei ole veroa, vaan säästöön laitettavaa tulevaa eläketuloa. Se on myös verovähennyskelpoinen, ja veroa ei voi vähentää verosta! Myös eläkevakuutusyhtiö Varma on todennut seuraavaa: "TEL-maksu ei ole veroa, vaan säästöä tulevaisuuteen." Eläkeläisen verotus on jopa 5 prosenttia ankarampaa kuin palkansaajan. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 vero on alentunut 1 400 euron eläkkeestä 17 prosentista 16,5 prosenttiin. Samaan aikaan vastaavasta palkasta vero on laskenut 12,5 prosentista 11 prosenttiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Pääministeri Katainen lupasi edellisellä hallituskaudella toimiessaan valtiovarainministerinä, että eläkkeiden ja palkkojen verotus yhtenäistetään. Onko nykyinen hallitus valmis lunastamaan tuon lupauksen ja saattamaan eläkeläiset verotuksen osalta samanarvoiseen asemaan kuin palkansaajat? Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 Lea Mäkipää /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lea Mäkipään /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 317/2012 vp: Pääministeri Katainen lupasi edellisellä hallituskaudella toimiessaan valtiovarainministerinä, että eläkkeiden ja palkkojen verotus yhtenäistetään. Onko nykyinen hallitus valmis lunastamaan tuon lupauksen ja saattamaan eläkeläiset verotuksen osalta samanarvoiseen asemaan kuin palkansaajat? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eläketulon verotusta kevennettiin vuosina 2008 2011 siten että eläketulon veroaste pysyi palkkatulon veroasteen tasolla. Eläketulon verotusta kevennettiin yhteensä 560 miljoonalla eurolla. Eläkkeensaajien asemaa parannettiin myös ottamalla käyttöön takuueläke vuonna 2011. Lisäksi vuosina 2010 2012 on kasvatettu kunnallisverotuksen perusvähennystä, mikä osaltaan on myös keventänyt eläketulon verotusta. Eläketulon veroaste on edelleen suunnilleen palkkatulon veroasteen tasolla tulovälillä noin 17 000 26 000 euroa vuodessa. Sitä pienemmillä ja suuremmilla tuloilla eläketulon veroaste on palkkatulon veroasteen alapuolella ja etenkin pienten eläketulojen verotus on selvästi työn verotusta keveämpää. Vertailu palkka- ja eläketulon veroasteiden välillä tehdään siten, että verrataan 53 vuotta täyttäneen palkansaajan palkkatulon sekä eläketulon veroastetta. Työeläkemaksu on 53 vuotta täyttäneellä korkeampi kuin alle 53 vuotta täyttäneellä. Vertailu on luontevaa tehdä 53 vuotta täyttäneen palkansaajan veroasteeseen, koska myös työeläkettä saavat ovat yleensä yli 53-vuotiaita. Palkka- ja eläketulon veroasteiden vertailussa huomioidaan sosiaalivakuutusmaksut: sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, jota peritään sekä palkka- että eläketulosta ja lisäksi ns. palkansaajamaksut eli sairausvakuutuksen päivärahamaksu, työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Palkansaajamaksut ovat lakisääteisiä veronluonteisia maksuja. Ne sisällytetään veroastevertailuihin, koska ne ovat pakollisia maksuja, jotka suoraan vähentävät palkasta käteen jäävää tuloa. Etenkin työeläkevakuutusmaksun mielletään toisinaan poikkeavan verosta sen vuoksi, että maksu olisi säästöön laitettavaa eläketuloa. Tämä pitää kuitenkin vain osittain paikkansa. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva jakojärjestelmä, jossa vain noin neljännes eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten, ja loput kolme neljännestä käytetään parhaillaan maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituskaudella talous- ja veropolitiikan painopiste on kansainvälisestä talouskehityksestä johtuen ollut julkisen talouden tasapainon, työllisyyden ja talouskasvun edellytysten turvaamisessa. Työurien pidentäminen on haaste, jossa onnistuminen on välttämätöntä pidemmän aikavälinen myönteisen talouskehityksen turvaamiseksi. Työnteon kannustavuuden näkökulmasta veronkevennyksiä tulisi kohdentaa nimenomaan työn verotukseen, jotta verotus ei heikentäisi työnteon kannattavuutta suhteessa eläke- ja etuustulon varassa elämiseen. Kuluvalla hallituskaudella on jouduttu toteuttamaan mittavia sopeutustoimenpiteitä julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi ja valtion vel- 2
Ministerin vastaus KK 317/2012 vp Lea Mäkipää /ps kasuhteen kääntämiseksi laskuun vaalikauden aikana. Tästä johtuen vuosille 2013 ja 2014 on päätetty merkittäviä verotusta kiristäviä toimenpiteitä, kuten luovuttu hallitusohjelman mukaisista ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Lisäksi maaliskuussa tehdyn kehyspäätöksen mukaisesti suurten eläketulojen verotusta kiristetään vastaamaan palkkatulojen verotusta. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa voimavarat on keskitettävä vakauden ja kasvun turvaamiseen, eikä eläketulon verotuksen keventämistä ole tällä hetkellä suunnitteilla. Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 317/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Lea Mäkipää /saf: Statsminister Katainen var finansminister under föregående regeringsperiod och lovade då att beskattningen av pensioner och löner förenhetligas. Är den nuvarande regeringen redo att upfylla detta löfte och se till att pensionärerna får samma behandling som löntagarna vid beskattningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Under åren 2008 2011 blev beskattningen av pensionsinkomster lättare genom att beskattningsgraden för pensionsinkomster förblev på samma nivå som för löneinkomster. Beskattningen av pensionsinkomster lindrades för sammanlagt 560 miljoner euro. Pensionstagarnas ställning blev också bättre i och med att garantipensionen infördes 2011. Dessutom har under åren 2010 2012 grundavdraget i kommunalbeskattningen utökats, vilket i sin tur ytterligare har lätttat beskattningen av pensionsinkomster. Skattegraden för pensionsinkomster är alltjämt i stort sett den samma som för löneinkomster när inkomsterna rör sig på en nivå mellan cirka 17 000 och 26 000 euro i året. När pensionsinkomsterna blir mindre eller större än så är skattegraden för pensionsinkomster lägre än för löneinkomster och i synnerhet små pensionsinkomster beskattas klart lindrigare än löneinkomster. En jämförelse mellan skattegraderna för löneoch pensionsinkomster utförs så att skattegraden för löneinkomster för en löntagare som har fyllt 53 år jämförs med skattegraden för pensionsinkomster. Arbetspensionsavgiften är större för den som har fyllt 53 år än för den som är yngre än 53. Det är därför naturligt att jämföra med skattegraden för en löntagare som har fyllt 53 år, eftersom också de som lyfter arbetspension i allmänhet är över 53 år. Vid en jämförelse mellan skattegraderna för löne- och pensionsinkomster beaktas socialförsäkringsavgifterna: sjukförsäkringens sjukvårdsavgift, som tas ut på såväl löne- som pensionsinkomst och därtill de s.k. löntagaravgifterna, dvs. sjukförsäkringens dagpenningspremie, arbetspensionsförsäkringsavgiften och arbetslöshetsförsäkringsavgiften. Löntagaravgifterna är i lag bestämda avgifter av skattenatur. De intas i jämförelserna mellan skattegraderna, eftersom de är obligatoriska avgifter som direkt minskar den inkomst arbetstagaren får i handen. I synnerhet arbetspensionsförsäkringsavgiften uppfattas emellanåt inte som skatt därför att avgiften är pensionsinkomst som ska sparas. Det här stämmer dock endast till en del. Pensionsförsäkringssystemet i Finland är ett delvis fonderande utdelningssystem, där endast ungefär en fjärdedel av pensionsavgifterna fonderas för kommande pensioner och de återstående tre fjärdedelarna används för att finansiera sådana pensioner som just nu betalas ut. Under statsminister Jyrki Katainens regeringsperiod har på grund av utvecklingen inom den internationella ekonomin tyngdpunkten i såväl den ekonomiska politiken som i skattepolitiken varit förlagd vid att trygga förutsättningarna för en stabil offentlig ekonomi, sysselsättning och ekonomisk tillväxt. Att förlänga arbetskarriärerna har varit en krävande uppgift, där det är nödvändigt att lyckas för att säkerställa en positiv ekono- 4
Ministerns svar KK 317/2012 vp Lea Mäkipää /ps misk utveckling på lång sikt. Med avseende på att de ska sporra att arbeta bör skattelättnaderna uttryckligen vara inriktade på beskattningen av arbete så att det inte ska vara mindre lönsamt att arbeta jämfört med att leva på inkomster av pensioner eller förmåner. Regeringen har under den innevarande perioden varit tvungen att genomföra omfattande anpassningsåtgärder för att trygga balansen i den offentliga ekonomin och vända statens skuldförhållande att börja minska under valperioden. Därför har regeringen fattat beslut om åtgärder som betydligt skärper beskattningen under 2013 och 2014 och bl.a. avstått från de i regeringsprogrammet upptagna indexjusteringarna i beskattningen av förvärvsinkomster. Enligt det rambeslut som fattades i mars skärps dessutom beskattningen av stora pensionsinkomster att motsvara beskattningen av löneinkomster. I ett ansträngt ekonomiskt läge måste resurserna koncentreras på att trygga stabiliteten och tillväxten och för närvarande finns det inte några planer på att lindra beskattningen av pensionsinkomster. Helsingfors den 14 maj 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 5