Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä, kun versiot vaihtuvat koko ajan ja tietoteknisiä järjestelmiä uudistetaan työpaikoilla ripeästi. <img src="kuvat/uutiskuvat/107-ope.gif" border="0" alt="" align="left" vspace="4" hspace="4>muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä, kun versiot vaihtuvat koko ajan ja tietoteknisiä järjestelmiä uudistetaan työpaikoilla ripeästi. Nykyään jo kolme viidestä suomalaisesta istuu ja työskentelee tietokoneen ääressä. Työpaikoilla tarjotaan vähän väliä tietotekniikkakoulutusta, mikrotuki antaa "vierihoitoa" ja tietokoneen ajokortteja suoritetaan myös itseopiskeluna ja verkkokursseina. Tietotekniikkakoulutuksen järjestämisestä on yrityksissä opittu ainakin kaksi asiaa: että psykologista silmää omaava opettaja on kullanarvoinen, ja että koulutus kannattaa räätälöidä työpaikan tarpeita vastaavaksi. Kouluttautuminen on nykyisin arkipäivää, joten siitä yritetään tehdä mieluisaa ja kannustavaa. "Vielä viisitoista vuotta sitten oli tärkeää, että opettaja kertoi tietystä ohjelmasta aivan kaiken, mitä sillä voi tehdä. Nyt keskitytään siihen, mitä osia ohjelmasta työntekijä työssään tarvitsee", tähdentää vakuutusyhtiö Sammon henkilöstönkehittämispäällikkö Irma Saarinen. Tietotekniikkakoulutus on Sammon kaltaisessa suuryhtiössä jatkuva prosessi. "Jokaisen sampolaisen työhön liittyy paljon eri sovellusten ja järjestelmien käyttöä. Sammolla on omia, meille rakennettuja tietojärjestelmiä. Niiden käyttöön koulutetaan itse. Erityisesti konttoreissa asiakasyhteyshenkilöt käyttävät päivittäin useaa eri sovellusta. Suurin osa tehtävistä, kuten vahinkoilmoitus, tehdään kerralla kuntoon koneella." Osa tarvittavasta koulutuksesta ostetaan ulkopuolelta, osan antaa yhtiön oma väki. Mikrot ovat olleet kaikkien
sampolaisten työvälineinä kolmisen vuotta. Saarisen mukaan yhtiö on ostanut työvälinekoulutusta paljolti ulkopuolelta, mutta kun uusia käyttäjiä tuli kolme-neljä vuotta sitten runsaasti, peruskäytön oppimiseksi laadittiin itseopiskeluohjelmia. Niitä opiskellaan konttoreissa tukihenkilön avulla. "Yksityis-Sammon työntekijät suorittivat lisäksi viime syksynä Sammon PC-ajokortin, PC-passin. Se sisälsi peruskäytön lisäksi sähköpostin, tietoturvan ja Word-ohjelman alkeet. Oman PC-ajokortin ovat suorittaneet myös Yritys-Sammon työntekijät sekä taloushallinnon väki. Valtakunnallisen tietotekniikan ajokortin suorittaneita on myös jonkin verran." Lisäksi kaikki työntekijät käyttävät tekstinkäsittelyohjelmaa ja sähköpostia, ja asiantuntijatehtävissä olevat useita muitakin ohjelmia. Käytössä ovat muun muassa Power Point, Excel ja projektinhallinnan ohjelmat. "Ilman tietotekniikan osaamista meillä ei pärjää. Se kuuluu jokaisen työhön", Saarinen sanoo. Itsenäisesti verkkokurssilla "Oman talon tuotteiden käyttöön koulutetaan talon sisällä. Järjestelmät uusiutuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Kouluttajat näissä ovat aina omaa väkeä", Irma Saarinen sanoo. Aina ei järjestetä perinteistä kurssia vaan käytössä ovat myös itseopiskelu, puhelinkoulutus ja verkkokurssit. Konttorin tukihenkilö neuvoo ja huolehtii itseopiskelun onnistumisesta. Konttoreissa on taustakoneet, joilla voi käydä opiskelemassa. "Usein riittää myös pelkkä tiedottaminen ja uudet ohjeet. Sammossa on myös oma käyttäjätuki." Muu koulutus on ulkoistettu. Yhtymällä on yhteistyösopimus muun muassa Tieturin kanssa. Työntekijä joko osallistuu Tieturin julkisiin kursseihin tai jos osastolla on useampi ihminen käyttämässä samaa ohjelmaa, joukolle tilataan räätälöity kurssi. Viime aikoina kurssit ovat usein liittyneet Internetin käyttöön ja intranet-sivujen rakentamiseen. Perusosaaminen on jo hallussa. "Uutta on se, että olemme alkaneet tehdä tuotteisiin liittyviä verkkokursseja. Verkkokursseihin panostetaan, mutta kaikki koulutus ei missään tapauksessa siirry verkkoon", Irma Saarinen sanoo. "Verkkokurssista voi olla todella suuri hyöty uudelle työntekijälle, koska hän pääsee perehtymään uuteen asiaan heti.
Ei tarvitse odottaa milloin kurssi alkaa tai tukihenkilö tulee." "Taas uusi versio,vaikka vanhakin on hyvä" Irma Saarisen mielestä sampolaiset yleisesti ottaen haluavat oppia uutta. Tietotekniikka kiinnostaa. Sitä opiskellaan omallakin ajalla esimerkiksi työväenopistoissa. "Uudet sovellukset helpottavat työtä sekä tekevät työtehtäviä mielekkäämmiksi, mutta silloin kun vaihdetaan tietyn ohjelman vanhemmasta versiosta uudempaan, ihmisiä on vaikeampi motivoida opettelemaan uutta versiota. Moni miettii, että miksi täytyy vaihtaa uuteen, jos vanhakin tuntuu ihan hyvältä." "Uusia versioita otetaan meillä kuitenkin käyttöön maltillisesti, emme esimerkiksi ole vielä siirtyneet Office 2000 - maailmaan. Kaikilla on myös käytössä ohjelmista samat versiot - aikaisemmin eri versiot tuottivat ongelmia." Saarisen mukaan tietotekniikkakoulutukseen menevä ihminen tietää nykyään melko hyvin, millaista osaamista tarvitsee ja mihin ohjelmaa käyttää. "Oma aktiivisuus kurssilla on tärkeää. Toisaalta, jos on julkisella kurssilla, johon osallistuu ihmisiä muistakin yrityksistä, voi olla vaikeampaa mennä sanomaan, mitä haluaa", Saarinen myöntää. Hänen mukaansa palautteet kursseista ovat pääosin hyviä - hämäävänkin hyviä, sillä joskus kuulee jälkeenpäin, ettei kurssiin kuitenkaan oltu tyytyväisiä. Saarinen myöntää, että koulutuksen seuranta on vaikeaa. "Jos ottaisi ne kurssit, jotka saa halvimmalla, tulisi varmasti säästöä. Mutta siinä olisi iso riski." Hyvä kouluttaja tuntee yhtiön Uuden IT-koulutusfirman on vaikeaa päästä suuryhtiöön "sisälle". Irma Saarinen vannookin tietotekniikkakoulutuksessa luotettavan yhteistyökumppanin nimiin. "Tärkeää räätälöidyissä kursseissa on, ettei kouluttaja vaihdu usein. Talon ulkopuolelta tulevan kouluttajan pitää paneutua yrityksen maailmaan. Mutta meidän asiamme on kertoa, millaista koulutusta täsmälleen tarvitsemme." "Sain kiukkuista palautetta siitä, että Word-kurssilla oli opetettu valmiiden Word-kirjepohjien käyttöä ennen kuin meillä oli niitä käytössä. Osatakseen suunnata kurssin oikein kouluttajalla pitäisikin olla tiedossa, miten yrityksessä käytetään ohjelmia, millainen työpöytä koneissa on ja onko ohjelmista
käytössä englannin- vai suomenkieliset versiot." Irma Saarinen sanoo, että testaisi uuden koulutusyrityksen hyvin huolellisesti. "Selvittäisin, miten yritys valitsee kouluttajansa ja miten se paneutuu asiakasyritysten ympäristöön. Pitäisin myös pilottikurssin ennen sopimuksen solmimista." Kokemus on osoittanut, että tietotekniikkakursseilla kaivataan yksilöllistä, omaa harjoittelua. Pelkkä näyttäminen ei riitä. "Hyvä kouluttaja etenee hitaasti ja loogisesti. Hän antaa ihmisten kysellä eikä missään tapauksessa ole ylimielinen. Psykologia ja pedagogia ovat yhtä tärkeitä kuin tuoteosaaminen", Irma Saarinen korostaa. "Kurssi alkoi hiiren napsuttelusta" Asiakasyhteyshenkilö Merja Hölttä Sammon Rovaniemenkonttorista kertoo, että koulutus alkoi aikoinaan perusasioista, kun työasemat tulivat konttoriin. "Täällä oli työntekijöitä, jotka eivät olleet koskaan edes hiirtä napsutelleet. Pikku hiljaa ollaan edetty, ja nyt ovat perusasiat hallussa. Viimeisin suurempi kokonaisuus oli Office-sähköpostin käytön opettelu vuosi sitten", Merja Hölttä kertoo. Rovaniemen konttorin henkilöstö ei ole käynyt kursseilla Sampo-yhtiön ulkopuolella vaan koulutus on järjestetty tukihenkilöverkoston avulla. Noin kerran vuodessa on pidetty koulutuspäiviä tai muutaman päivän pituisia kursseja, asian laajuuden mukaan. Viime talvena kaikki suorittivat intranetissä verkkokurssina Sammon PC-ajokortin. Siihen kuului tehtäviä työaseman, tekstinkäsittelyn, sähköpostin, Internetin, intranetin ja tietoturvallisuuden hallinnasta. Merja Hölttä piti verkkokurssia kätevänä, mutta huomauttaa asiassa olevan kaksi puolta. "Tehtävät pystyi suorittamaan omassa tahdissa. Tukihenkilö auttoi alkuun ja neuvoi, mistä vastauksia löytää. Oli helppoa, kun ei tarvinnut lähteä omasta työpisteestä mihinkään. Toisaalta moni toivoo, että voisi lähteä jonnekin muualle, missä voisi rauhassa keskittyä uuden opetteluun." Höltän mielestä molempia vaihtoehtoja pitäisi olla tarjolla. "Ajan mittaan käy kyllä tylsäksi, jos kaikki pitää opetella ruudulta.
Tottakai välillä haluaisi keskustella ja vertailla, vaihtaa ajatuksia muiden kanssa -- ihminen on sellainen." Höltän mielestä Sammon omat tietojärjestelmät ovat johdonmukaisia ja käyttäjäystävällisiä. Tietotekniikan käyttöön ottaminen on helpottanut työtä. Internetiä voi käyttää tiedonhakuun. Onpa kouluttautumisessa ollut vielä lisäbonuskin: "Konttorin ikärakenne on sellainen, että emme ole enää aivan nuoria. Monilla on kotona lapsille hankittu tietokone. On oikein mukavaa, että kun töissä on opittu tietokoneen käyttö, ymmärtää jotain myös niistä lasten vehkeistä kotona", Merja Hölttä huomauttaa. Seuraavaksi sähköistä liiketoimintaa Koulutuspäällikkö Irma Saarinen huomauttaa, että nykyisin on jo vaikeaa vetää rajaa tietotekniikkakoulutuksen ja muun koulutuksen välillä, kun tuotteet sisältävät aina myös tietotekniikan hyödyntämistä. "Itse työvälinekoulutus ei muodosta kovinkaan suurta osaa koulutuksesta. Osuus on arviolta viitisen prosenttia koulutusmarkoista." Kun Sampo-Leonia virallisesti muodostuu vuodenvaihteessa, fuusio merkitsee uutta myös koulutusrintamalla. "Paljon toimintoja siirretään verkkoon, ja jatkossa kaikilla työntekijöillä on oltava myös verkossa liikkumiseen, oppimiseen ja verkkokaupankäytiin liittyvää osaamista. Vielä on kuitenkin niitäkin, jotka eivät ole koskaan käyneet Internetissä." Nettiosaamista ei uusiltakaan työntekijöiltä ehdottomasti vaadita, mutta se on eduksi. Perusosaamiseen katsotaan kuuluvaksi tekstinkäsittelyn ja sähköpostin käytön perustaidot. PC-ajokortin suorittamista Saarinen pitää erityisenä plussana, koska kortti on todiste monipuolisesta tietotekniikkaosaamisesta. Kirjoittaja: Ulla Kärki /hyotylinkki/2000/11/09/kurssitustentarve-kipuaa/200020033/7