Pyöräreittejä Hyvinkäällä
Reittejä on yhteensä 12 kpl. Ne ovat kaikki ympyrälenkkejä pituudeltaan 9 km:sta 30 km:iin. Lenkit ovat tarkoitetut nautiskeluun, ei varsinaiseen kuntoajoon. Ne sisältävät mielenkiintoista ja vaihtelevaa kaupunkiympäristöä, kaunista maalaismaisemaa sekä erilaisia pysähtymiskohteita kahviloitakaan unohtamatta. Lyhyemmät lenkit sopivat hyvin pieniksi iltalenkeiksi vaikka työpäivän jälkeen. Kaikki lenkit alkavat ja päättyvät keskustaan. Ne sisältävät osin samoja osuuksia keskustaajaman alueella. Kaikki lenkit on Ridasjärven lenkkiä lukuun ottamatta kuvattu ajettavan vastapäivään. Mukaan pyöräretkelle kannattaa ottaa reitistä riippuen evästä, renkaan paikkausvälineet, Hyvinkään pyöräilykartta sekä lehdessä oleva reittikartta reittiselostuksineen. Kaikki reitit löytyvät niiden julkaisun jälkeen myös netistä kaupungin Askel - työryhmän sivuilta (www.hyvinkaa.fi/liikkumisenohjaus)
Koiraradan lenkki, n. 10 km
Reitti lähtee Keskusaukiolta ja menee Vaiveronkatua Kulomäen huipun upean maisemakatselupaikan vierestä Vantaanjoen yli Pöölintielle. Loppuosa reitistä onkin sitten paljolti ulkoilutietä. Vanhan 3. tien jälkeen poikkeamiskohteita ovat eläinten hautausmaa sekä koirarata, jossa ainakin näkee milloin siellä ovat seuraavat vinttikoirakilpailut. Sieltä tullaan suopursujen tuoksussa suoalueen reunaa kohti Perttulan kenttiä. Reitti kiertää vielä Sveitsin komeimpien maisemien kautta uimalalle ja sen ja Rantasipin välistä Aleksis Kiven kadulle ja viehättävää asutuksen keskellä olevaa kevyen liikenteen väylää Promenadigallerian kulmalle. Keskustaan ajetaan Saukkosenkujan kautta, jossa on Terho Sakin tekemä suihkulähde, ja sitten Pyrhösen kaupan kulmalta ns. kerroksellisen kaupunkirakenteen kautta Uudenmaankadulle.
Hyyppärän lenkki, n. 10 km
Hyyppärän lenkki kulkee Siltakadun vanhojen puutalojen sivuitse Asemankadulle ja sitten Kauniston vanhainkotia sivuten kohti Hyyppärää. Hyyppärän ratsastuskeskus muodostaa omanlaisensa miljöön ja siellä on aina nähtävissä runsaasti hevosia ja poneja joko ratsastuskentällä tai aitauksissa. Sieltä poljetaan katsomaan vähitellen rakentuvaa siirtolapuutarha-aluetta, joka on jo varsin mielenkiintoinen kohde, poiketen myös Vantaanjoen koskelle. Koneen hissiliikenneympyrästä käännytään vielä kiertämään komean Hiiltomon teollisuusalueen kautta ennen paluuta Terrisuon varteen ja kohti Siltakatua.
Kytäjän lenkki, n. 27 km
Lenkin ideana ovat Kytäjärven kiertäminen ja sen upeat maisemat. Menomatkalla totutusta poiketen ajetaan Läntiseltä yhdystieltä Talvisillan kautta Usminlammelle, jossa vähän ennen lampea käännytään kohti Invalidien majaa. N. 300 metrin päässä käännytään Kytäjän viitan mukaisesti vasemmalle traktoriuralle, jolla on helpointa taluttaa pyöräänsä n. 200 metrin matka. Kytäjälle saavuttaessa ajetaan kartanolle nyt jo taasen komeaa koivukujaa pitkin. Koko järven pohjoispuoli on miljööltään varsin hienoa, hevostarhoja, vanhoja rakennuksia, järvimaisemaa, komeita kallioita ja erilaisia lehtipuita ja paikoin voi nähdä vanhan Karkkilan radan linjaa. Vastaavasti järven länsipäässä pyöräillään golfkenttien keskellä ja järven eteläpuolella taas avautuvat ylempää katsottavat hienot järvimaisemat. Kytäjällä on kaksi hyvää lounas- ja kahvipaikkaa: Kytäjä Golfin klubirakennus, jonka terassilta avautuu upea maisema järvelle, sekä Kytäjän kioski terasseineen. Myös Kytäjän kirkolla kannattaa poiketa. Paluu tapahtuu sitten normaalisti Kytäjäntietä pitkin.
Maaseutuopiston lenkki, n. 13 km
Reitti menee Siltakadun kautta Läntisen yhdystien varteen ja edelleen vanhan 3-tien vartta Maaseutuopistolle. Nämä pyörätiet ovat ajoradasta irti olevina kohtuullisen miellyttäviä polkea. Maaseutuopistolle on tehty hyvä eväspaikka joen mutkan kohdalle. Siitä alkaa myös joen ylityksellä jokipolku, joka kannattaa ehdottomasti kävellä. Maaseutuopistolla on usein nähtävissä myös eläimiä ja opiston alueella on komea asuntolarakennus. Opistolta lähtiessä ylitetään taasen Vantaanjoki ja v. 1873 yksityisenä hankkeena valmistunut Hangonrata, joiden jälkeen oikealla on kuurojenkoti Åvik. Hyvinkäänkylä onkin täynnä historiaa. Pian Hyvinkäänkylän koulun jälkeen olevalle Hyvinkäänkylän työväentalolle pääsee Jurvantietä. Sen kohdalla toisella puolen tietä eli Alikylässä on yli satavuotias Mutilan tilan päärakennus ja heti sen jälkeen Ali-Anttilan päärakennus, joka on Hyvinkään vanhin rakennus; sen itäpää on vuodelta 1801. Siinä on 1800 -luvulla ollut myös kestikievari, jossa mm. Sakari Topelius on yöpynyt. Reitti jatkuu Kittelän kautta, jossa kannattaa jälleen poiketa Vantaanjoella. Sitten mennään Vehkojan 1970-80 luvuilla rakennetun pientaloalueen läpi puistoa pitkin. Keskustaan palataan Kalevankadun ja Hyvinkäänkadun kautta. Jos ei ole aiemmin käynyt kahvilla, niin kannattaa käydä Rautatiemuseon pihalla, jossa on Hyvinkään idyllisin kesäkahvipaikka.
Monnin lenkki, n. 15 km
Lenkistä lähes puolet on Hausjärven puolella. Aluksi ajetaan Hämeenkatua ja sen jatketta Ilmailutietä lentokentän päähän, jossa voi katsastaa näkyisikö lentokoneita. Sieltä koukataan Pohjoisen ohikulkutien toiselle puolelle ja jos moottoriurheilukeskuksen kohdalla vasemmalta kuuluu moottorin ujellusta, niin voi poiketa katsomaan mikroautojen ajoa. Rauhannummen hautausmaalla kannattaa myös poiketa hetkeksi rauhassa kävelemään. Monnin tienhaarasta käännytään vasemmalle ja heti kohta oikealle kohti Rutikkaa. Rutikassa on hyvä uimapaikka ja lammen ympäri kiertää mukava polku, jossa pääsee haistelemaan suopursuja. Monnissa voi katsastaa sinne syntyneen uuden asuntoalueen ja valmistautua ison alamäen alla kääntymään jyrkästi vasemmalle. Hyvinkään puolelle tultaessa ajetaan Kerkkolankatua Sahanmäen varsin siistin näköisen teollisuusalueen kautta Kauppalankadulle ja keskustaan.
Usmin lenkki, n. 26 km
Lenkki suuntautuu Kytäjän Usmin ulkoilualueelle. Se kulkee Vaiveronkadulta Sveitsinpuiston poikki Usmintielle. Sitten reitti menee talvisia latureittejä Ladun majan ohitse ja kohti Kiiskilampea. Iso - Kypärän kohdalla on polku lammen rannalla olevalle nuotiopaikalle. Kiiskilammen ja Iso - Haiskarin kohdalla on hyvät uimapaikat. Metsäalueella kokee luonnonrauhaa ja se on Hyvinkään hiljaisia alueita. Reittiosuus on paikoin mäkinen ja tienhaaroissa kannattaa olla viittojen kanssa tarkkana, jottei eksy reitiltä. Siitäkään ei tosin olisi muuta haittaa kuin että ajaisi hieman pidemmän tai lyhyemmän reitin. Paluu tapahtuu Kytäjäntietä. Lenkille kannattaa ottaa omat eväät, koska siellä on monta hienoa eväspaikkaa ja ensimmäinen kahvila on vasta Kuumolassa.
Palopuron- Myllykylän- Kaukasten lenkki, n. 30 km
Lenkillä tutustutaan Palopuroon, Myllykylään, Kaukasiin, Jokelaan ja ympäröiviin maalaismaisemiin sekä runsaaseen maaseudun kulttuuritarjontaan. Lenkki aloitetaan Jokelankadulta, jota jatketaan radanvarsitien pyörätietä Jokelan suuntaan n. 5 km, tällöin käännytään juuri lakkautetun Palopuron koulun kohdalta radan alikulusta Haapasaarentielle. Poljettuasi vain puolisen kilometriä Haapasaarentieltä on oikealla Knehtilän luomutila (Eerola), jossa toimii Ateljee Sikala. Sikalan puoti on kesällä avoinna lauantaisin kello 9.00-12.00 (www.visido.fi/sikala ja www.knehtilantila.fi). Jatkettuasi vielä parisataa metriä on tien vasemmalla puolella metsässä Palas Taidepolku ympäristötaidenäyttely (avoinna 18.6.-31.8. www.palastaidepolku.com). Tämän jälkeen reitti jatkuu Haapasaarentien hienoissa maalaismaisemissa noin 5 km. Tien lopussa on Tiikerinlenkin suorituslaatikko (http://hyvinkaanlatu.sportti.info/toiminta/tiikerinlenkki). Uudenkyläntien ylityksen jälkeen reitti jatkuu sata metriä pyörätietä Koskenmaantien risteykseen, josta jatketaan Myllykylään päin. Noin kahden kilometrin päästä (vihreän talon kohdalta) lähtee oikealle peltotie, jonka päässä on kyläläisten ylläpitämä uimapaikka. Uimapaikan risteyksestä vain parinsadan metrin jälkeen tien oikealla puolella on Koskenmaan Kartanon Kulttuurikeskus (avoinna 2.7. 31.7. la - su klo 12 15, www.koskenmaankartano.fi). Täältä matka jatkuu Koskenmaantietä vielä puolisen kilometriä Taimelantien risteykseen, jota jatketaan Kaukasten koulun kautta Ali-Myllyntielle, jota jatketaan oikealle ja kaartuvan Ali-Myllyn sillan jälkeen vasemmalle kohti Kaukasta. Kaukasissa tullaan kohta rivitaloalueen jälkeen Vanutehtaan vanhojen kasarmiasuntojen kohdalle. Käänny vasemmalle Jokipadontielle, ohita vuonna 1934 valmistunut Kaukasten Juhlatalo ja jatka eteenpäin kohden Kaukasten patoallasta. Patoaltaalla voi syödä vaikka retkieväitä ja ihailla patoallasta, kalatietä ja vanhaa Suomen Vanutehtaan tehdasta (www.kaukas.org). Reitti jatkuu patosillan yli ylämäkeen, ohi Kaukasten teollisuuden muistomerkin. Mäen päällä käänny oikealle ja tehtaan konttorirakennuksen jälkeen oikealle alas Vanuntietä. Vanuntie yhtyy Kaukastentiehen ja risteyksestä alkaa pyörätie, jota jatkuu Jokelaan asti. Uudenkyläntien risteyksestä jatketaan pyörätietä vasemmalle Jokelaa kohti, jonne matkaa kertyy Uudenkylän lävitse noin viisi kilometriä. Jokelassa on mahdollista käydä syömässä tai kaupassa. Paluu Hyvinkäälle tapahtuu radanvarsitien pyörätietä pitkin (n. 10 km). Jos pyöräily tuntuu jo riittävän, voi Jokelasta palata pyöränsä kanssa myös junalla (lisämaksu pyörästä 4,20 ).
Ridasjärven lenkki, n. 23 km
Lenkki kiertää Ridasjärven ympäri pitkin maalaismaisemia. Aluksi ajetaan Hämeenkatua ja Ilmailutietä lentokentän pohjoispäähän, jossa voi monesti nähdä lentokoneiden nousuja ja laskuja. Siitä käännytään kohti Ridasjärveä. Ridasjärvellä n. 100 m ennen entistä kyläkauppaa käännytään lintutornille. Lintujen tarkkailua varten kannattaa ottaa kiikarit mukaan. Kyläkaupassa toimii viikonvaihteessa kyläyhdistyksen kirpputori ja kahvio. Yksi mukava eväiden syöntipaikka on tästä kilometrin päässä oleva venevalkama-alue. Ridasjärvestä alkavan Keravanjoen ylityksen jälkeen käännytään oikealle ja ajetaan Porvoonväylän reunaa kunnes käännytään jälleen oikealle Ahdenkalliontielle. Noin 1,5 km ennen Hyvinkäätä on Ahdenkallion kartanon rakennuksia, ensin oikealla 1928 rakennettu Tiikerinkallio ja sen jälkeen 1905 rakennettu päärakennus. Hyvinkään kaupunkialue alkaa uudella Kenraalinkulman alueella, joka on saanut nimensä Erkylän ja Ahdenkallion kartanoiden omistajasta, vuosina 1795-1865 eläneestä kenraali, vapaaherra Munckista. Loppumatka ajetaan uusittua Ahdenkallionkatua ja Kutomonkatua pitkin ja matkalla on vielä mahdollista poiketa uimaan maauimalaan.
Golfradan lenkki, n. 9 km
Reitti seuraa Hämeensillalta varsin viihtyisää radanvartta Paavolaan asti, jossa siirrytään Paavolan pitkälle koivukujalle, ohitetaan Paavolan komea vanhainkoti ja koukataan sitten Jussilankadun kautta Pohjoiselle yhdystielle. Siltä käännytään golfkenttäalueelle, jossa on mukava kahvipaikka klubirakennuksen terassilla. Sieltä avautuu upea maisema Kulomäkeen, golfkentälle lampineen ja Vaiveron Myllytilalle. Myllytilalla kannattaa käyskennellä ja poiketa myös Vantaanjoen ylittävälle pikkusillalle. Sieltä matka jatkuu Vaiveronkadun jatkeelle ja ylämäen jälkeen kannattaa poiketa Kulomäen laskettelukeskukseen ja kiivetä siellä mäen päälle, josta näkyy koko Hyvinkää ja myös Riihimäelle sen kuin puilta erottaa. Paluu tapahtuu sitten Vaiveronkatua, jossa voi vielä halutessaan juoda toiset kahvit kioskilla, seurata Euro -liigan pelejä Perttulan kentällä sekä poiketa Hyvinkään Taiteilijaseuran Promenadigalleriaan.
Hyvinkään ympäryslenkki, 27 km
Hyvinkään ympäryslenkki noudattaa suurelta osin talvista hiihtolenkkiä kaupungin ympäri. Tiet ovat pääosin sorapintaisia ulkoiluteitä. Tienpinnan kunto vaihtelee reitin aikana, mutta on ajettavissa normaalipyörällä. Reitin varren metsämaasto on hyvin vaihtelevaa vanhasta sekametsästä nuoreen taimikkoon. Martinlehdon - Tapainlinnan kohdalla on suorastaan nuori pihlajisto lisukkeenaan pieniä koivuja, kuusia ja mäntyjä. Martissa ajetaan myös rakennettujen puistojen kautta. Reitillä kannattaakin keskittyä luonnon katseluun. Ahdenkallion ja Kruununmaan kohdalla voi silti tutustua myös kaupungin uusimpiin omakotitaloalueisiin ja lisäksi Hyyppärässä hevosiin. Lentokentän historia on mielenkiintoinen. Se rakennettiin sotilaskentäksi ja otettiin käyttöön 70 vuotta sitten. Kentän ympäristön isot kivikasat liittyivät lentokoneiden ja miehistöjen sirpalesuojiin. Pääosan sota-ajasta kenttä toimi varakenttänä, mutta oli syksystä 1944 vuoden 1947 alkuun peräti Suomen päälentoasemana, joskin liikenne oli tuolloin melko hiljaista. Malmin kenttä oli tuon ajan valvontakomission käytössä. Lentokentän ja moottoritien välinen osuus on varsin mäkinen, mutta kannattaa silti polkea tasaisempien kiertoteiden sijasta tai, jos ei ole runsaasti vaihteita, niin taluttaa isoimmat ylämäet. Reitille lähdetään Jokelantietä ja varsinaisesti reitti alkaa Martin aallopilta, joskin yhtä hyvin voi lähteä monesta muustakin kohtaa. Kahvilat keskittyvät Hyyppärään ja Kuumolaan.
Suomiehen lenkki, n. 23 km
Lenkin ajatuksena on kiertää viihtyisiä reittejä pitkin Hyvinkään vanhaa maaseutuasutusta. Lähtö tapahtuu pitkin Hyvinkäänkatua ja Kirjavaltatolpalta ajetaan sitten Uudenmaankatua viihtyisän Hyvinkäänkylän lävitse vanhalle 3 -tielle. Sieltä jatketaan Nopontietä, jonka varsi on vähitellen täyttymässä taloista. Nopontien päätyttyä ajetaan pyörätietä Suomiehentielle neljän päätien alitse niin, että outo ei enää tiedä minkä tien alitse milloinkin polkee. Suomiehentieltä voi poiketa kävellen katsomaan komeaa jääkautista jätinkatua. Sitten reitti jatkuu sekä uutta että vanhaa sisältäen seuraavasti: Rantakulmantie Kaltevantie Kitteläntie Eteläinen kehäkatu Kalevankatu Uudenmaankatu.