1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007 25.9.2008, voimaan 1.10.2008 20.8.2009, voimaan 1.9.2009
2 SISÄLLYS 1. Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö 3 2. Palvelutarpeen arviointi 4 3. Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot 4 4. Omaishoitaja 6 5. Hoito- ja palvelusuunnitelma 6 6. Hoitajalle järjestettävä vapaa 6 6.1. Lakisääteinen vapaa 6 6.2. Hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikainen hoito 8 6.3. Muu vapaa / virkistysvapaa 8 7. Omaishoitosopimus 8 8. Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksenteko 8 9. Hoitopalkkion maksaminen 9 10. Hoidon keskeytyminen 9 11. Omaishoitosopimuksen irtisanominen 9 12. Hoito- ja palvelusuunnitelman ja omaishoitosopimuksen tarkistaminen 9 13. Yksilöllinen harkinta 10 14. Asiaa koskevat säädökset 10
3 OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1. Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tukea koskevan lain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitolain 3 sisältää omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla; hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoitolain 5 2 momentissa säädetään omaishoidontuesta tilanteessa, jossa omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi siirtyminen hoitomuodosta toiseen, vammaisen lapsen koulunkäynnin aloittaminen tai toipuminen vakavasta onnettomuudesta. Tällöin hoidon sitovuus ja vaativuus on sitä luokkaa, että hoitopalkkio on joko 1. tai 2. hoitoisuusryhmän mukainen. Omaishoidontuki on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa, jota järjestetään tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta tulee olla Espoo. Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Hoitajan kotona järjestettyyn ympärivuorokautiseen hoitoon sovelletaan kuitenkin perhehoitajalain säännöksiä silloin, kun myös muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät. Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, jotta hän voisi selviytyä omissa kotioloissaan. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Toimintayksiköiden tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluja ei voida korvata omaishoitajan työpanoksella.
4 2. Palvelutarpeen arviointi Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Omaishoidon tukipäätöstä tehtäessä arvioidaan asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja -kokonaisuus. Arviota tehtäessä huomioidaan myös muut vaihtoehtoiset ja täydentävät tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Omaishoito on osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Omaishoidon tuen avulla voidaan ehkäistä ja korvata intensiivisten avopalvelujen ja laitoshoidon tarvetta. Palvelutarpeen arviointi suoritetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön moniammatillisena yhteistyönä ja tarvittaessa käytetään toimintakykymittareita mm. Rava, MMSE ja lasten ja nuorten arviointilomake. Lasten ja nuorten omaishoidon tukea arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne, lapsen ikä, sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen kunto. Lapsen hoidon ja avun tarvetta verrataan saman ikäisen lapsen tai nuoren hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Työtulot, oikeus vuorotteluvapaalain 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen tai oikeus sairasvakuutuslain 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan eivät vaikuta omaishoidon tuen myöntämiseen eivätkä hoitopalkkioon. 3. Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työeläkelain (395/1961) 7 b :n soveltamista varten. Hoitopalkkion ohella kunnan tulee järjestää hoitotyön vaatimat välttämättömät muut palvelut. Jos asiakkaalle myönnetään hoitopalkkion ohella muita palveluja (esim. kotihoitoa, henkilökohtainen avustaja, osavuorokautinen hoito) niin, hoitopalkkio maksetaan sen ryhmän mukaan, joka vastaa hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Säännöllinen jaksottaishoito (ei lakisääteisen vapaan ajan hoito) vähentää hoidon sitovuutta ja vaativuutta, jolloin palkkiota alennetaan seuraavasti: Säännöllisesti viikko lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kolme viikkoa omaishoidossa kotona kuukauden aikana, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 25 % kuukaudessa. Säännöllisesti kaksi viikkoa lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kaksi viikkoa omaishoidossa kotona kuukaudessa, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 50 % kuukaudessa.
5 I Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio 1505,08 euroa/kk (vuonna 2010) Henkilöt, jotka tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoitotyö edellyttää omaishoitajalta ympärivuorokautista työpanosta. Hoidon sitovuus on sellaista, että omaishoitaja ei yleensä voi käydä työssä kodin ulkopuolella. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka hoitoisuudeltaan ovat verrattavissa laitoshoidossa oleviin. Hoitoisuus on arvioitu moniammatillisessa työryhmässä. Hoidettava tarvitsee runsaasti ympärivuorokautisesti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, hän tarvitsee toisen henkilön apua esim. siirtymisissä, liikkumisessa, WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Tähän ryhmään kuuluvat myös henkilöt, jotka sairastavat vaikeaa dementiaa. Dementiaa sairastavan kohdalla edellytetään lääkärin arviota dementian laadusta ja asteesta. Ryhmään kuuluvat myös henkilöt, joiden saattohoito tapahtuu kotona hoidettavan ja hänen omaistensa/läheistensä tahdon mukaisesti. Saattohoito perustuu lääkärin päätökseen. Omaishoito on vaihtoehto laitoksessa tapahtuvalle saattohoidolle. II Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio 694,83 euroa/kk (vuonna 2010) Henkilöt, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa sekä jatkuvaa apua tai läsnäoloa päivittäisissä toiminnoissa. He tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Yöaikaan tarvittava hoito ja huolenpito on toistuvaa ja jatkuvaluonteista. Hoitotyö edellyttää omaishoitajalta pääsääntöisesti ympärivuorokautista työpanosta ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta. Hoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai viikoittain kodin ulkopuolella, esim. koulussa, päivähoidossa, työtoiminnassa, päivätoiminnassa tms. ilman, että hoitopalkkio muuttuu. III Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio 382,10 euroa/kk (vuonna 2010) Henkilöt, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa. He tarvitsevat jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissa, mutta heillä ei ole yöllistä avuntarvetta tai avuntarve öisin on vähäinen. Hoitotyö on sitovaa ja fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta. Pelkästään asioiden hoito ja kodinhoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle. Hoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai säännöllisesti useamman kerran viikossa kodin ulkopuolella, esim. koulussa, päivähoidossa, työtoiminnassa, päivätoiminnassa tms.
6 Tähän ryhmään voivat kuulua myös öisin runsaasti apua tarvitsevat lapset ja nuoret, joiden hoitovastuu päivällä ei ole omaishoitajalla. Palkkiota ei koroteta, jos hoidettava on kotona omaishoitajan hoidossa ympärivuorokautisesti esim. koulujen ja päiväkotien lomien takia. 4. Omaishoitaja Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Omaishoidon tuen päätöstä tehtäessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, selviytyykö hoitaja omaishoitoon sisältyvistä tehtävistä. Arvioinnissa otetaan huomioon omaishoitajan: fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista sosiaaliset verkostot Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja/tai muun sosiaalija terveydenhuollon asiantuntijan lausunto. Hoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) mukaisessa työsuhteessa Espoon kaupunkiin eikä hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukaisen vakuutuksen piirissä. Omaishoidontuki saattaa vaikuttaa Kansaneläkelaitoksen ja työvoimatoimiston etuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa omaishoidontuen vaikutukset saamiinsa muihin etuuksiin. 5. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 6. Hoitajalle järjestettävä vapaa 6.1. Lakisääteinen vapaa Hoitajalle järjestettävän vapaan tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista ja sitä kautta varmistaa hoidon laatu. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jona aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa
7 ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella, jos hänen säännöllinen poissaolonsa kestää keskimäärin enintään 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Oikeutta lakisääteiseen vapaaseen ei ole silloin, kun omaishoito keskeytyy yli viideksi vuorokaudeksi kalenterikuukauden aikana (ei koske lakisääteisen vapaan ajan hoitoa). Hoidon sitovuus ei pääsääntöisesti ole ympärivuorokautista, mikäli hoidettava on säännöllisesti arkipäivisin keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia muun hoidon, huolenpidon tai tuen piirissä, eikä tällöin oikeutta lakisääteisiin vapaisiin synny. Kunnan on huolehdittava hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Lakisääteisen vapaan ajan hoidosta peritään hoidettavalta asiakasmaksua 9,90 / vuorokausi (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6 b ), jollei palvelu ole maksutonta muusta lainsäädännöstä johtuen. Omaishoitajan on mahdollista säästää lakisääteisiä vapaapäiviä ja pitää vapaata pitemmän jakson kerrallaan. Ansaitut lakisääteiset vapaapäivät tulee kuitenkin pitää viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Lakisääteisen vapaan ajan hoito järjestetään omaishoidettavalle täysimääräisesti ansaittuna kuukautta kohden ensisijaisesti: ympärivuorokautisessa hoidossa 3 x 24 h perhehoitona 3 x 24h toisen omaishoitajan avulla 3 x 24h Mikäli poikkeuksellisesti erityisistä terveydellisistä ja hoidollisista syistä on välttämätöntä, voidaan lakisääteinen vapaa tuottaa ympärivuorokautisena palveluna omaishoidettavan kotiin. Kotihoidon tarve arvioidaan moniammatillisessa työryhmässä. Pääsääntöisesti tähän ryhmään kuuluvat ensimmäiseen hoitoisuusryhmään sijoittuvat asiakkaat. Mikäli lakisääteisiä vapaita ei pidetä edellä mainituilla tavoilla, voidaan valita seuraava vaihtoehto: palvelusetelillä kotiin 1-3 kpl 100 euron arvoista palveluseteliä kuukaudessa (yksi palveluseteli vastaa yhtä lakisääteistä vuorokautta/kk) Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden toteutuminen kuukaudessa (3 vrk) voidaan mahdollistaa yhdistelemällä edellä mainittuja tapoja esimerkiksi yksi ympärivuorokautinen vapaa ja kaksi 100 euron palveluseteliä. Lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävään hoitoon hakeutuminen tapahtuu keskitetysti omaishoidon tuen päätöksentekijän kautta. Kunnan tulee huolehtia siitä, että vapaiden pitäminen on tosiasiallisesti mahdollista. Kotiin palvelusetelillä kotipalveluna järjestettävässä vapaan ajan hoidossa asiakas valitsee itse kaupungin hyväksymän palveluntuottajan ja huolehtii itse palvelun tilaamisesta. Palvelusetelillä järjestettävä omaishoidon tuen lakisääteisen vapaan ajan palvelu käsittää vain omaishoitoa korvaavan palvelun. Palvelusetelillä ei voi ostaa esim. siivousta.
8 7. Omaishoitosopimus Perhehoidon hoitopalkkio määräytyy sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kehitysvammahuoltoa koskevien perhehoitopalkkioiden ja kulukorvauksen mukaan. Sijaishoitajana toimivan toisen omaishoitajan palkkio määräytyy sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kehitysvammahuoltoa koskevien perhehoitopalkkioiden mukaisesti. 6.2. Hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikainen hoito Nämä poissaolot voivat olla ennalta suunniteltuja tai äkillisiä. Mikäli poissaolon aikainen hoito ei järjesty asiakkaan omien verkostojen avulla, muita vaihtoehtoja ovat mm. päivä- ja tilapäishoito, kotipalvelu palvelusetelillä ja kunnan oma kotihoito mahdollisuuksien mukaan. Palveluista peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien asiakasmaksuperusteiden mukaan määräytyvä maksu. 6.3. Muu vapaa/ virkistysvapaa Omaishoitajalle voidaan järjestää lakisääteisten vapaiden lisäksi virkistysvapaata. Virkistysvapaan aikainen hoito voidaan järjestää mm. lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa, tilapäishoidossa, päivätoiminnassa ja kotipalvelun palvelusetelillä. Hakeutuminen kunnan järjestämälle virkistysvapaalle tapahtuu omaishoidon tuen päätöksen tekijän kautta. Palveluista peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien asiakasmaksuperusteiden mukaan määräytyvä maksu. Kunnan ja hoitajan välillä laaditaan omaishoidosta sopimus, jonka liitteenä on hoito-ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Erityisenä syynä omaishoitosopimuksen määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi omaishoidettavan tai omaishoitajan elämäntilanteisiin liittyvät ja/tai lapsen ja nuoren kehitysvaiheisiin liittyvät muutokset. Omaishoitosopimus sisältää tiedot: hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamistavasta oikeudesta lakisääteisiin vapaapäiviin lakisääteisen ja muun vapaan järjestämisestä määräaikaisen sopimuksen kestosta hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä sopimuksen irtisanomisesta 8. Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksenteko Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti sitä varten laaditulla hakulomakkeella alle 65- vuotiaiden osalta vammaispalvelujen palvelukeskuksesta ja yli 65-vuotiaiden omaishoidettavien osalta kotihoidon keskitetyistä palveluista. Hoidon ja avun tarve sekä muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioidaan aina kotikäynnillä. Lasten ja nuorten kohdalla hoidon ja tuen tarvetta arvioitaessa apuna käytetään erillistä arviointilomaketta. Omaishoidon tuen päätöksen tekee sosiaalityöntekijä, kotihoidon ohjaaja tai muu delegointisäännön määräämä viranhaltija, joka vastaa myös hoito- ja
9 palvelusuunnitelman sekä omaishoitosopimuksen laatimisesta. Omaishoidon tuki myönnetään hakemista seuraavan kuukauden alusta lukien ja pääsääntöisesti toistaiseksi. Viranhaltijan päätökseen tyytymätön asiakas voi saattaa päätöksen sosiaali- ja terveyslautakunnan perusturvajaoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Perusturvajaoston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. 9. Hoitopalkkion maksaminen Omaishoidon tukena maksettava palkkio maksetaan omaishoitajalle kuukausittain kuukauden viimeisenä päivänä jälkikäteen. Lasten osalta omaishoidon tuki suoritetaan aikaisintaan vanhempainrahakauden päättymistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Palkkio on veronalaista tuloa, josta kaupunki pidättää ennakkoveron ja suorittaa eläkevakuutusmaksun. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta omaishoitajalle maksettavasta korvauksesta. Eläkevakuutusmaksua ei makseta yli 65-vuotiaiden hoitajien osalta. 10. Hoidon keskeytyminen Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Mikäli hoito keskeytyy omaishoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä yhteensä yli viideksi (5) vuorokaudeksi kalenterikuukauden aikana, hoitopalkkiota ei makseta hoidon keskeytymispäiviltä. Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan omaishoidon tuen päätöksentekijälle omaishoidon keskeytymisestä. 11. Omaishoitosopimuksen irtisanominen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijaosapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. 12. Hoito- ja palvelusuunnitelman ja omaishoitosopimuksen tarkistaminen Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan pääsääntöisesti vuosittain ja aina, kun hoidon tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Omaishoitosopimusta tarkistetaan tarvittaessa. Omaishoitajalla on ensisijaisesti ilmoitusvelvollisuus, jos hoidossa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia.
10 13. Yksilöllinen harkinta Omaishoidontukea myönnetään omaishoidontuesta annetun lain ja tämän ohjeen mukaisesti. Päätöksenteossa käytetään yksilöllistä harkintaa asiakkaan hoidolliset ja huollolliset tarpeet huomioon ottaen. 14. Asiaa koskevat säädökset Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Laki omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta (950/2006) Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (938/2005) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n muuttamisesta (939/2005) Perhehoitajalaki (312/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Lähde Sosiaali- ja terveysministeriö 2006 Omaishoidon tuki, opas kuntien päättäjille. Stm:n oppaita 2006.