Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)



Samankaltaiset tiedostot
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Kannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Sisävesi LIFE IP -diat

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

METSO-ohjelma :

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Ekosysteemilähestymistapa?

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö,

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ KH suunn. 1

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Suunnitelmat tammi-huhti

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Suomi on suojelutasoltaan Euroopan kärkimaita.

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti

Monimuotoisuuden turvaamisen ohjaus- ja toteutuskeinojen hyväksyttävyys kansalaisten ja metsänomistajien arvioimana

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsien käytön ja hallinnan

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Ojitettujen soiden ennallistaminen

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Metsäpolitiikka arvioitavana

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Monimuotoisuuden suojelu

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua

Transkriptio:

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset - tutkimusohjelman loppuseminaari, 3.6.2010 Hotelli Arthur 21.12.2010 1

Esityksen sisältö: 1. Yleistä ohjelmasta 2. Tutkimuksen tarve 3. Keskeiset tavoitteet 4. Viitekehys 5. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä 6. Tulosten yhteenvetoa 7. Tulosten hyödyntäminen 8. Jatkotutkimukset 21.12.2010 2

1. Yleistä ohjelmasta 2005-2009 Ohjelman johto Ohjelmajohtajat: Paula Horne 2005-2008, Riitta Hänninen 2008-2010 Ohjausryhmä: tieteen ja käytännön edustajia (12) Resurssit Mukana 74 tutkijaa, 76 tutkijatyövuotta Tehdyt työvuodet: yhteensä 89 Rahoitus: Metlan budjetista 67 %, ulkopuolista 33 % (rahoituslähteitä: EU, Suomen Akatemia, MMM, YM, muita pienempiä) Päähankkeet 7 tutkimushanketta + osahankkeet (2005-09) ja hallinto (2005-2010) Evaluoinnit Välievaluointi 2007-2008 vaihteessa, loppuevaluointi 10-11.5.2010 21.12.2010 3

2. Tutkimuksen tarve Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen tarve toimintaympäristön muutokset, ilmastonmuutos, kansainväliset ja kotimaiset sopimukset ja säädökset lisäsuojelun tarve, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO Ekologiset perusteet monimuotoisuuden turvaamisen lähtökohtana mutta toimeenpano ja toteutuskeinojen vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskunnan eri sektoreihin ja toimijoihin Tarve sovittaa yhteen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen muiden metsänkäyttömuotojen ja yhteiskunnan eri toimijoiden tarpeiden kanssa kehittää ohjaus- ja toteutuskeinoja Tutkimustietoa tarvitaan metsien monimuotoisuuden turvaamisen taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista yhteiskunnan eri toimijoihin tieto auttaa monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvien yhteiskunnallisten ristiriitojen vähentämisessä 21.12.2010 4

3. Tutkimusohjelman keskeiset tavoitteet 1. Tuottaa, koota ja välittää tieteellisesti korkeatasoista ja monipuolista tutkimustietoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista yhteiskunnan päätöksentekoon Kehittää ja soveltaa tutkimusmenetelmiä, teoreettisia lähestymistapoja ja käytäntöön soveltuvia työkaluja Tuottaa tietoa monimuotoisuuden turvaamisen ohjaus- ja toteutuskeinoista sekä niiden vaikutuksista ja hyväksyttävyydestä 2. Seurata ja arvioida METSO-ohjelman kokeiluvaiheen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia MMM:n toimeksiannosta. Osallistua METSO 2008-2016 toimintaohjelman valmisteluun ja toteuttaa sen seurantaa METSO-seurantaa tukeva tutkimus 21.12.2010 5

4. Viitekehys Yhteiskunta Tavoitteet, resurssit, velvoitteet Kansalaiset Hyöty, maksuhalukkuus Yritykset Imago, elinkeinomahdollisuudet SUOJELUN KYSYNTÄ Maaseutu Elinvoimaisuus Elinkeinot Hyväksyttävyys Kustannustehokkuus Toteutus (Lainsäädäntö, neuvonta, suunnittelu) SUOJELUN TOTEUTUS JA OHJAUSKEINOT Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Metsäteollisuus Puunsaanti ja hintataso Markkinaosuudet Kv-kilpailukyky Metsätalous Puun tuotanto ja metsätulot Toimintaympäristön muutokset Metsien monikäyttö SUOJELUN TARJONTA Metsänomistajat Tarjontahalukkuus Arvot ja asenteet Oikeusturva Korvaukset ja kustannukset Virkistysmahdollisuudet Maisema Muut käyttömuodot Kulttuuriarvot 21.12.2010 6

5. Keskeisiä tutkimusteemoja Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Kansalaisten ja metsänomistajien suojelulle antama kannatus, hyödyt kansalaisille Kustannukset, sopimuspalkkiot Vaikutukset metsäsektoriin ja kansantalouteen Suojelualueet mahdollisuus uudelle maaseutuyrittäjyydelle, luontomatkailu Politiikan ohjaus- ja toteutuskeinot Monimuotoisuuden turvaamisen toteutuskeinot ja niiden hyväksyttävyys Kohteiden tarjonta, tavoitteiden yhteensovittaminen metsäsektorilla Sosiokulttuuriset suojelukohteiden valintaperusteet Metsäsuunnittelun merkitys monimuotoisuuden suojelussa Alue-, tila- ja metsikkötason suunnittelu Elinympäristöä kuvaavan tiedon liittäminen metsäsuunnitteluun Ekosysteemilähestymistapa, ekosysteemipalvelut aineelliset ja aineettomat ekosysteemipalvelut, suojelu ja kestävä käyttö taloudellisten vaikutusten mittaaminen, osalla palveluista ei markkina-arvoa 21.12.2010 7

6. Tulosten yhteenvetoa Toteutuskeinojen hyväksyttävyys vaikuttaa kohteiden tarjontaan Suojelumyönteisyys on lisääntynyt METSO - ohjelman aikana Vapaaehtoisuus tärkeää, neuvonta tärkeä keino Metsänomistajat korostavat: omistusoikeus ja määräysvalta, sopimusehdot Kysely 2009: METSO 2008-2016 ohjelman keinoista metsänomistajat pitivät sopivimpina luonnonhoitohankkeita, määräaikaisia sopimuksia ja talousmetsien tehostettua luonnonhoitoa. METSO-ohjelman käytännön kokemusten perusteella käytössä on hyvä olla sekä pysyviä että määräaikaisia keinoja Metsäsuunnittelu: suojeluvaihtoehtoja päätöstukityökalun avulla Työkalu metsänomistajan päätöksenteon tueksi - vuorovaikutteisuus ja metsänomistajan monet tavoitteet metsätilan hoidossa Elinympäristömallien liittäminen metsäsuunnitteluun (esim. liito-orava) Metsäsuunnittelu kuntatasolla - vuorovaikutteisuus: Kolin Hattusaaren paikallinen metsäohjelma, kuntien virkistysmetsien monitavoitteinen suunnittelu 21.12.2010 8

6. Jatkoa. Tulosten yhteenvetoa Monimuotoisuuden turvaamisen kustannukset ja kustannustehokkuus Korvausvaroista niukkuutta, kohteiden tarjonta ylittänyt kysynnän Maanomistajalle mieluisa toteutustapa voi pienentää rahallista palkkiota Metsänomistajille ympäristötukisopimuksista maksetut korvaukset määräaikaisessa suojelussa olleet alustavien laskelmien mukaan suojeluun houkuttelevia (Hannelius 2010) Määräaikaisen suojelun korvausten tarkasteluun kehitetty SuojeluMOTTIohjelmisto (Hynynen) Epäsuorat vaikutukset metsäsektoriin Mallitarkastelut: lisäsuojelun (METSO 2008-2016 ha-tavoitteet) vaikutukset puumarkkinoihin ja metsäteollisuuden tuotantoon valtakunnan tasolla melko pieniä Taloudellisesti optimaalisella kohdentamisella alueittain voidaan säästää valtakunnan tasolla, mutta paikalliset vaikutukset voivat olla suuria! Biodiversiteettitiedon lisääminen malliin mahdollisti kustannustehokkuuden tarkastelun. 21.12.2010 9

6. Jatkoa. Tulosten yhteenvetoa Suojelualueiden merkitys lähialueelle Monimuotoisuuden suojelusta aiheutuneita taloudellisia menetyksiä voidaan osin korvata luonto- tai matkailuyrittäjyydellä Sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys tärkeä Menetelmäkehitys - sovellukset Metsäsuunnittelumallit, elinympäristömallit Metsänomistajan päätöstukimallit tilatason neuvontaan SuojeluMotti - malli metsikkötason määräaikaisen suojelun kustannusten laskentaan Talousteoreettiset osittaisen tasapainon metsäsektorimallit Choice experiment -menetelmän sovellus ohjauskeinojen hyväksyttävyyden tutkimisessa 21.12.2010 10

7. Tulosten hyödyntäminen Tutkimusohjelmassa ollut laaja ja toisaalta tiivis yhteydenpito- ja yhteistyöverkosto sekä tutkijoiden että sidosryhmien välillä Palvellut suoraan tiedonkäyttäjiä: KMO 2015 valmisteluun, työryhmiin ja seurantaan osallistuminen METSO-ohjelman kokeiluvaiheen seuranta ja arviointi METSO 2008-2016 valmisteluun osallistuminen ja ohjelman seuranta, METSO-tutkimustiedon tuottaminen Yhteistyötä ja tiedonsiirtoa: PUTTE ohjelma, Forbid-hanke, Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu, Suomen BD-ohjelman seurantaryhmä, BIOECON, EU:n metsien markkinattomien hyötyjen arvottaminen, OECD 21.12.2010 11

9. Jatkotutkimus kehittämiskohteita METSO 2008-2016 seuranta yhdessä SYKE:n kanssa jatkuu Metlassa MMM:n ja YM:n ohjauksessa Metlan METSO-tutkimus (2009-2012), jossa 3 MMM:n rahoittamaa tutkimushanketta, aihepiireinä: Kustannustehokkuus: tietyt tavoitteet mahdollisimman pienin kustannuksin METSO-toimenpiteiden tunnettuus ja hyväksyttävyys metsänomistajien keskuudessa METSO-kohteiden rakennepiirteiden ja lajiston kartoitus METSO-elinympäristöjen kaltaisten metsien määrä alueittain Metsänomistajien päätöstukitarpeet ja menetelmien käytäntöön vienti Sosiokulttuuristen arvojen tunnistaminen Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevan metsänkäsittelyn vaikutus monimuotoisuuteen 21.12.2010 12

http://www.metla.fi/ohjelma/tuk/ KIITOS! 21.12.2010 13