Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät 19.2.2010 1
Yrittäjäksi ryhtymisen puolesta puhuvat seikat Voi olla oman itsensä pomo Voi itse määritellä työtehtävänsä Voi periaatteessa valita työaikansa Mahdollisuus rikastua Ansiot tulevat työn tuloksista Työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus Oma osaaminen ja kyvyt viittaisivat yrittäjyyteen Saa kykyjen mukaisen kohtalon elämässään Soveltuu omaan luonteeseen Voi tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin On mahdollisuus toimia esimiesasemassa Yrittäjyys voi yhdistää koko perheen Lähde: Suomen Jobs and Society, 2005 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % % vastaajista 19.2.2010 2
Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset (250- hlöä) 641; 0,3 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 235 200; 93,0 % Lähde: Tilastokeskus Yhteensä 308 917 yritystä vuonna 2007 sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa 252 815. TOL 2008 toimiala A Maa-, metsä-, ja kalatalous poistettu. 19.2.2010 3
40 Yrittäjien ja Suomen 20-64 -vuotiaan väestön koulutusaste % 37 35 30 31 30 25 20 21 15 15 15 14 12 10 9 5 4 6 6 0 Perusaste Ylioppilas Ammatillinen koulutus Opistotasoinen koulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yrittäjät Suomen väestö Lähde: Suomen Yrittäjät, jäsenrekisteri 2009, ja Tilastokeskus 2008 19.2.2010 4
Yrittäjyyden merkitys Yritystoiminnan merkitys kansantaloudelle on korvaamaton. Yli 80 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee yritystoiminnasta. Kolme neljästä uudesta työpaikasta syntyy pk-sektorille. Suurin osa uusista innovaatioista tehdään yrityksissä. Suomessa kuitenkin noin 50 % yrittäjistä on yli 50-vuotiata. Kymmeniätuhansia yrittäjiä jää eläkkeelle nyt ja lähivuosina. Taantuma vähentää yrittäjyysaktiivisuutta ja samalla heikentää työllisyysastetta. Uusien yritysten syntyminen (myös sukupolvenvaihdokset) on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Lähivuodet ovat kriittisiä! 19.2.2010 5
Yrittäjyysnäkökulmia ammatillisessa koulutuksessa Yrittäjyyttä tulisi ammatillisessa koulutuksessa tarkastella ainakin seuraavista kolmesta eri näkökulmasta: 1. Kasvu yrittäjämäiseen toimintatapaan 2. Uuden yrittäjyyden syntymisen edistäminen ja omistajanvaihdokset. 3. Olemassa olevan yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen 19.2.2010 6
Yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön näkökulmia Yhteistyötä voi tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista: 1. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) 2. Yrityksen kilpailukyvyn ylläpito 1. työntekijöiden osaaminen 2. yrittäjän oma osaaminen 3. yritystoiminnan kehittäminen 3. Uuden yrittäjyyden edellytysten lisääminen 4. Yrittäjämäisen toimintatavan lisääminen 5. Yrittäjän mahdollisuus olla kasvatus- ja opetustyössä mukana 19.2.2010 7
Ammatillinen koulutus ja työvoiman saatavuus pienyrityksissä Työvoimatarve Suurin osa pk-sektorin työvoimatarpeesta kohdistuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin. Uusista työpaikoista ¾ syntyy pk-yrityksiin. Kuitenkin suhteessa yritysten määrään esimerkiksi työssäoppimisesta pieni osa tapahtuu pienyrityksissä. Monilla pienyrityksillä kuitenkin vaikeuksia työvoiman saannissa. Ei ole resursseja eikä osaamista rekrytointiin. Tulisikin löytää yhteisiä keinoja työssäoppimisen laajempaan toteuttamiseen pienyrityksissä. Tulisi myös löytää joustavia ratkaisuja rekrytointikynnyksen madaltamiseksi 19.2.2010 8
Nuoret ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tehty yhdessä voimakkaasti työtä vetovoiman lisääntymiseksi Mahdollisimman moni nuori tulisi saada työelämään valmistumisen jälkeen. Nyt työttömyysprosentti aivan liian suuri (yli 10 %) Edelleen kuitenkin lähes 6 % ikäluokasta ei hae toisen asteen koulutukseen peruskoulun jälkeen. Opinto-ohjaukseen lisäresursseja. Moniammatillista yhteistyötä tiivistettävä (esim. nuorisotyö, sosiaalitoimi, koulutoimi Ammatillinen perustutkinto suoritetaan keskimäärin 21 -vuotiaina (saman ikäisinä kuin korkea-aste vasta aloitetaan) Työelämään siirtymisen näkökulmasta ammatillinen koulutus on ylivoimaista 19.2.2010 9
Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste on aivan liian pieni ja myös keskeyttämisaste on liian korkea (vaikka lukuja on viime vuosina pystytty pienentämään). Esimerkiksi vuonna 2000 opintonsa aloittaneista vain 73,2 % oli suorittanut tutkinnon vuoden 2007 loppuun mennessä. Lukuvuoden 2006-2007 aikana yli 10 % nuorista keskeytti opintonsa. Kun huomioidaan, että osa ikäluokasta ei hae koulutukseen. Kymmenes keskeyttää vuosittain opintonsa ja neljännes ei valmistu edes seitsemän vuoden aikana, niin voi vain todeta, että ammatillisella koulutuksella on erittäin suuri haaste nuorten ammattiin kouluttamisessa ja ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa yhä pienenevään työvoimaan. 19.2.2010 10
Koulutustakuu Enemmän kuin koulutuspaikkojen lisäämistä, tulee koulutustakuulla mielestämme tarkoittaa perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantamista sekä koulutuksen kohtaannon lisäämistä. Esimerkiksi: Perusopetuksessa opinto-ohjauksen resursseja lisätään. Perusopetuksen loppuvaiheeseen esim. pajaopetusta nuorille, joiden kouluviihtyvyys on heikko. Nuoret, jotka eivät pääse yhteishaussa halumaansa opintoihin, tulee yksilöllisesti ohjata muihin vaihtoehtoihin. Osalla pudokkaista sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia. Nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon. Ammattistartti mahdolliseksi kaikille tarvitseville. Hakevaa ja ohjaavaa toimintaa ammatillisissa opinnoissa niille nuorille, joilla on opintojen keskeyttämisuhka. Oppisopimuskoulutus todelliseksi vaihtoehdoksi (työnantajien parempi tukeminen). 19.2.2010 11
Yrittäjyys, oppisopimus ja ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöisin ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se on työllisyysastetta nostava ja työuria pidentävä koulutusmuoto. Se tarjoaa yritykselle joustavan mahdollisuuden työvoiman osaamisen ylläpitoon ja uusintamiseen. Se on kuitenkin viime vuosina painottunut erityisesti työssä olevan henkilöstön ja yrittäjien lisäkoulutusmuodoksi. Rekrytoiva oppisopimuskoulutus, erityisesti nuorten, on ollut vähäistä. Erityisesti uuden työntekijän palkkaamiseen johtavaa oppisopimuskoulutusta tulisi kehittää. Tällöin tulisi koulutuskorvausta nostaa oleellisesta sekä myös määritellä uudelleen oppisopimuspalkkausjärjestelmä vastaamaan paremmin työn tuottavuutta. 19.2.2010 12
Yhteistyön muodoista Yrityksen tai yrittäjän ja oppilaitosten yhteistyö voi olla hyvin erilaisilla tavoilla toteutuvaa. Esimerkiksi: Yksittäisen opiskelijan työssäoppiminen, näytöt Yrittäjän roolimalli ja aktiivisuus Yritysvierailut, yrittäjän käynnit oppilaitoksessa Yrittäjien edustus oppilaitoshallinnossa, neuvottelukunnissa, toimielimissä Yrittäjät mukana kehittämishankkeissa Yritykseen itseen suuntautuva kehittämishanke Yheistyösopimus Toiminta yrittäjyyttä tukevassa organisaation kautta (NY, YES, harjoitusyritys, kummiyrittäjä jne) 19.2.2010 13
Yrittäjä kouluttajana ja opettajana Alumnitoiminta (Tutkinto- ja koulutustoimikunnat) Yrittäjät mukana tekemässä koulutuspolitiikkaa Onko kunnalla, kunnilla, maakunnalla ammatillisen koulutuksen strategiaa? (Mitä halutaan!) Miten toteutuu jatkumo eri koulutusasteiden välillä? Onko koulutus osa elinkeinopolitiikkaa? 19.2.2010 14
Yrittäjyysopetus on jatkumo kaikilla koulutusasteilla Perus- ja lukio-opetuksessa yrittäjyys kaikki opinnot läpäisevänä aihekokonaisuutena Opetussuunnitelmaperusteisissa ammatillisissa perustutkinnoissa opintoviikkojen määrää kasvatetaan nykyisestään 5 ov:lla (pakollinen) ja 10 + 10 ov:lla (valinnainen) Näyttötutkintoperusteisissa ammatillisissa opinnoissa yrittäjyys on sekä läpäisevänä aiheena että ammattialasta riippuen joko vapaasti valittavina, valinnaisina tai pakollisina opintoina Ammattikorkeakouluilla yhteinen yrittäjyysstrategia, jossa sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita yrittäjyysopetukselle. Uusi amk -strategia sisältää myös vahvasti yrittäjyysnäkökulman Opetusministeriö valmistelee parhaillaan ammattikorkeakoulujen t&k&i toiminnan strategiaa. Yrittäjyys integroituu myös tähän strategiaan (SY on mukana strategian laadinnassa) SY on mukana myös amk ja yliopistokentän VALOA hankkeessa, jossa pyritään löytämään keinoja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille integroitumiseen, myös yrittäjyyshalukkuuteen. 19.2.2010 15
Yliopistot vahvistaneet yrittäjyysopetustaan Myös opettajakoulutuksessa yrittäjyyden osuus vahvistunut Opetusministeriö julkaisi vuoden 2009 alussa yrittäjyyskasvatuksen ja opetuksen tavoiteohjelman: Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (opm 2009:7) Lisäksi opetusministeriö julkaisi keväällä 2009 työryhmämuistion: Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen (opm 2009/10) Ammatillisen koulutuksen tulee varautua siihen, että opiskelijoiden yrittäjyysvalmiudet ja odotukset opetuksen suhteen ovat yhä korkeammalla (vrt. esim Amis-tutkimus ). Selvitysten mukaan nuorten yrittäjyysasenteet ovat myönteisempiä kuin esim. opettajien. 19.2.2010 16
Ammattikoululaisten asenteet yrittäjyyteen ovat kunnossa OSKU ry:n ja KJY:n vuonna 2009 tekemän ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden elämää selvittävän tutkimuksen mukaan: Noin puolet opiskelijoista on kiinnostunut yrittäjyydestä. Viidennes haluaa varmasti ryhtyä yrittäjäksi. Nuorten asenteet kunnossa. Opetussuunnitelmat kunnossa. Onko opettajien osaaminen yrittäjyydessä kunnossa? Yrittäjyys saatava pakolliseksi opettajien peruskoulutukseen. Opettajien yrittäjyysosaamista lisäävään täydennyskoulutukseen resursseja. Yrittäjien hyödyntäminen opetuksessa helpommaksi (esim. verottaja ja Keva). 19.2.2010 17
Yrittäjyys ammatillisten perustutkintojen uusissa perusteissa Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy yrittäjyyttä vähintään 5 ov. Tämä voidaan toteuttaa, joko omana opintokokonaisuutenaan tai integroituna ammatillisiin opintoihin. Arvioidaan vähintään 5 ov laajuisena. Ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa (yhteiset opinnot) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto yksi opintoviikko (1 ov), lisäksi valinnaisena 0 4 ov 19.2.2010 18
Yritystoiminta 0-4 ov, ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa (yhteiset opinnot) Yrittäjyys 10 ov, muut valinnaiset tutkinnon osat Yritystoiminta 10 ov, ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä tutkinnon osa (yli 120 ov) Uudet perusteet antavat mahdollisuuden toteuttaa yrittäjyyttä hyvin laajasti. Vastuu käytännön toteuttamisesta on koulutuksenjärjestäjillä ja opettajilla 19.2.2010 19
Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa Yrittäjyys on nostettu keskeiselle sijalle Taitaja kilpiluissa Vuoden 2010 Taitaja kilpiluissa Oulussa yrittäjyys on ensimmäistä kertaa virallinen kilpailulaji Yrittäjyysnäkökulma sisällytetty kaikkiin lajeihin Vuodesta 2005 Taitaja-kilpailujen ohessa on ollut yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailu koulutuskenjärjestäjille. Järjestäjänä Suomen Yrittäjät Oulun kisojen keskeisenä teemana on yrittäjyys (kuten 2009 Vaasassakin) 19.2.2010 20
Yrittäjyys ja ammatillinen aikuiskoulutus Porras yrittäjyyteen on matalimmillaan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Yrittäjyyden osuutta on lisätty ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Pakollisuutta tulisi lisätä vielä ja valinnaista yrittäjyysosaa tulisi tarjota enemmän. Yrittäjätutkinnot nousseet suosituiksi aikuistutkinnoiksi. Erityisesti yrittäjän oppisopimuskoulutuksena suoritetut yrittäjätutkinnot oppisopimuskoulutuksena suoritettujen tutkintojen kärkipäässä. Vuonna 2005 ammatilliselle aikuiskoulutukselle asetettiin TYKE - tehtävä eli pienyritysten palvelutehtävä. Tuoreen selvityksen mukaan (koulutuksen arviointineuvosto) TYKE tehtävä on merkittävällä tavalla lisännyt koulutuksen yrityslähtöisyyttä. PK -yritykset ovat olleet mukana yli 80 % hankkeista. 19.2.2010 21
TYKE -tehtävään on liittynyt opm:n kehittämisrahoitus tehtävän saaneille koulutuksenjärjestäjille. Opetushallituksen koordinoimana on syntynyt muutaman vuoden kuluessa suuri määrä yrityslähtöisiä toimintamalleja. Nyt TYKE -koordinointivastuu on siirtynyt ELYille. Tässä tilanteessa tuleekin huolehtia: Valtakunnallisten ja useiden maakuntien yhteishankkeiden jatkumisesta. Ammatti- tai toimialakohtaisten hankkeiden jatkumisesta. Hankkeiden valtakunnallisesta koordinoinnista (esim. ettei synny päällekkäishankkeita). Työelämäjärjestöjen mukana olosta TYKE -tehtävän koordinoinnissa. 19.2.2010 22
YRITTÄJYYS AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOISSA vapaasti valittava yrittäjyys tutkimus yrittäjyysosan valitsemisesta yrittäjyys tutkinnon valinnaisena osana tai pakollisena osana - Valinnaisuus: yksi useasta tutkinnon valinnaisista osista - Pakollinen osa tutkintoa 1. erillinen osa nimeltään Yrittäjyys 2. Yrittäjyys sisällytetty pakolliseen tutkinnon osaan 19.2.2010 23
Ammatillinen aikuiskoulutus ERITYISET YRITTÄJÄTUTKINNOT Yrittäjän ammattitutkinto - Aloittava yrittäjä tai yrittäjäuran alussa oleva tutkinnon suorittaja - Kannusteet tutkinnon suorittamiseksi Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto - Kokeneelle yrittäjälle - Yrityksen johtamisen kehittäminen - Määritellyn toiminnan alueen kehittäminen omassa yritystoiminnassa Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto - Parhaillaan laadittavana 19.2.2010 24
Tutkintojen määrä Hyväksytyt yrittäjätutkinnot v. 1998-2009 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 YEAT osa YEAT koko YAT osa YAT koko 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi 19.2.2010 25
Taustakalvoja 19.2.2010 26
Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 % % % % % % % % % Peruskoulun 9. luokan päättäneet 64 740 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Jatkoi opiskelua valmistumisvuonna Lukiokoulutuksessa 32 743 50,6 50,8 51,1 53,2 54,1 55,1 54,8 54,2 53,7 Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 27 100 41,9 40,7 40,1 39,4 38,4 37,0 36,7 36,1 36,3 Peruskoulun 10. luokalla 1 295 2,0 2,0 2,0 2,5 2,5 2,4 2,6 2,9 3,0 Ei jatkanut opiskelua 3 602 5,6 6,5 6,8 4,9 5,0 5,5 5,9 6,8 7,0 Ylioppilaat 32 936 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Jatkoi opiskelua valmistumisvuonna Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 1 396 4,2 4,2 4,2 4,4 4,0 4,0 4,0 4,1 4,6 Ammattikorkeakoulukoulutuksessa 6 087 18,5 19,0 17,4 18,2 17,0 15,2 16,0 11,7 12,2 Yliopistokoulutuksessa 6 287 19,1 20,1 20,5 19,5 19,2 19,0 19,4 19,4 19,0 Ei jatkanut opiskelua 19 166 58,2 56,6 57,9 57,9 59,8 61,8 60,6 64,8 64,3 Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot 19.2.2010 27
Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen uusien opiskelijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden keski-ikä 1) koulutussektoreittain 2007 Koulutussektori Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot Uudet opiskelijat Opiskelijat Tutkinnon suorittaneet Lukiokoulutus 16 17 19 Ammatillinen koulutus 24 24 25 - peruskoulutus 19 19 21 - lisäkoulutus 2) 36 38 39 Ammattikorkeakoulukoulutus 22 24 26 - peruskoulutus 21 24 26 - jatkokoulutus 3) 35 36 40 Yliopistokoulutus 21 27 28 - peruskoulutus 21 25 27 - jatkokoulutus 4).. 36 36 1) Mediaani-ikä vuoden tarkkuudella. 2) Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. 3) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. 4) Lisensiaatinkoulutus, tohtorinkoulutus ja lääkärien erikoistumiskoulutus. 19.2.2010 28
Uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2007 loppuun mennessä Koulutussektori Aloittamisvuosi Uusia opiskelijoita Koulutussektorin läpäisseitä Lukiokoulutus (nuorten koulutus) Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot % 2000 37 709 33 354 88,5 2001 36 957 32 542 88,1 2002 35 695 31 381 87,9 2003 36 714 31 931 87,0 2004 36 020 28 669 79,6 Ammatillinen peruskoulutus 2000 50 552 37 026 73,2 2001 48 330 35 073 72,6 2002 46 815 33 146 70,8 2003 46 000 31 103 67,6 2004 48 482 30 033 61,9 Koulutussektori Aloittamisvuosi Uusia opiskelijoita Koulutussektorin läpäisseitä Ammattikorkeakoulukoulutus (nuorten koulutus) 1995 8 361 5 956 71,2 1999 25 888 18 277 70,6 2000 26 091 18 177 69,7 2001 26 223 17 749 67,7 2002 28 526 15 785 55,3 2003 28 776 11 352 39,4 2004 29 332 4 846 16,5 Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 1995 16 582 12 677 76,5 1999 19 054 12 161 63,8 2000 19 783 11 210 56,7 2001 21 018 9 741 46,3 2002 21 245 6 909 32,5 2003 20 763 4 703 22,7 2004 20 827 3 133 15,0 % 19.2.2010 29
Koulutuksen keskeyttäminen lukuvuosina 2000/2001-2006/2007 Koulutussektori Lukuvuosi 2000/ 2001 % 2001/ 2002 % 2002/ 2003 % 2003/ 2004 % 2004/ 2005 % 2005/ 2006 % 2006/ 2007 % Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 4,2 4,1 3,7 3,8 3,9 4,2 4,2 Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 13,1 12,3 11,3 10,7 10,5 10,5 10,2 Ammattikorkeakoulukoulutus 9,5 7,6 8,2 8,4 8,7 9,2 9,0 Yliopistokoulutus 4,2 5,3 5,0 4,8 5,4 5,8 5,6 Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot 19.2.2010 30
Vuonna 2006 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet pääasiallisen toiminnan mukaan 2007 Toiminta vuoden 2007 lopussa (ennakkotieto) Työllisiä Tutkinnon Työn ohessa Päätoimisia Koulutusaste suorittaneita 2006 Työttömiä Muita Yhteensä opiskelevien opiskelijoita osuus % % % % % % Ylioppilastutkinto 30 885 100,0 44,1 26,3 38,4 1,9 15,5 Toisen asteen ammatillinen tutkinto 52 205 100,0 74,5 11,6 7,1 9,3 9,2 Opistoasteen tutkinto 138 100,0 90,6 12,3 5,8 1,4 2,2 Ammattikorkeakoulu tutkinto 20 334 100,0 88,7 8,0 3,4 4,5 3,5 Alempi korkeakoulututkinto 2 508 100,0 74,3 42,9 22,5 1,6 1,6 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 146 100,0 97,3 11,0 - - 2,7 Ylempi korkeakoulututkinto 12 912 100,0 87,7 16,6 4,6 3,7 4,0 Lääkärien erikoistumiskoulutus 443 100,0 98,9 18,5 0,7 0,2 0,2 Lisensiaatintutkinto 401 100,0 86,0 50,1 7,5 3,2 3,2 Tohtorintutkinto 1 276 100,0 87,4 8,9 1,6 3,1 8,0 Yhteensä 121 248 100,0 70,8 16,1 14,4 5,7 9,0 Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot 19.2.2010 31