Puheenjohtajan tervehdys... 4. Toiminnanjohtajan tervehdys... 5

TOIMINTAKERTOMUS 2011

2

Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys... 4 Toiminnanjohtajan tervehdys... 5 1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN... 6 1.1 Näkyvyys ja vaikuttaminen... 6 1.2 Yleisötapahtumat... 6 2 KANSALAISTOIMINTA... 8 2.1 Yhdistystoiminnan tukeminen... 8 3 LAPSI- JA PERHETOIMINTA... 9 3.1 Perhetoiminta... 9 3.2 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke Satakunnassa... 10 4 NUORISOTOIMINTA... 10 4.1 Tukioppilastoiminta... 10 4.2 Tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä... 12 4.3 Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 (SATUKE)... 13 5 MONIKULTTUURITOIMINTA... 14 5.1 Kulttuurivälitystoiminta... 14 5.2 Oikeesti LASTEN oikeus! hanke... 15 5.3 Maahanmuuttajien perhetoiminta ja -leiri... 15 5.4 Maahanmuuttajille ja heidän kanssaan toimiville suunnattu koulutus... 15 6 KEHITTÄMISTOIMINTA... 16 6.1 Vaikuttava Nuori nuorisotyön alueellinen kehittäminen... 16 6.2 Rikosuhripäivystyksen palvelupiste... 17 7 PALVELUTOIMINTA... 17 7.1 Lapsiperheiden kotipalvelu... 17 7.2 Perhetyö... 18 7.3 Ryhmämuotoinen perhetyö... 18 7.4 Lastenhoitopalvelu yrityksille... 18 7.5 Synttärit... 19 8 TALOUS JA HALLINTO... 19 8.1 Luottamustoiminta... 19 8.2 Talous... 20 8.3 Sisäiset palvelut ja tilat... 20 8.4 Piirin henkilöstö ja opiskelijat... 21 LIITTEET... 23 3

Puheenjohtajan tervehdys MLL:n Satakunnan piirin seitsemäs vuosikymmen on alkanut eikä tahti ole hidastunut. Liiton piirissä on tapahtunut suuri rakennemuutos, jonka tuloksena Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon piirit yhdistyivät Järvi-Suomen piiriksi. Liitto asetti rakennettaan pohtimaan Järjestötyöryhmän, joka toimi vuosina 2007-2009. Tärkein tavoite työryhmällä oli paikallisyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen muun muassa piirien tuen avulla. Tämä onkin Satakunnan piirille edelleen haasteena. Kaikille yhteistä rakennemallia ei katsottu järkeväksi suunnitella eikä edellyttää uusia yhdistymisiä vaan todeta, että järjestörakennetta on tarkasteltava alueiden erilaisista piirteistä, historiasta ja tarpeista käsin. Mahdollinen yhdistyminen jäi siten piirien ja paikallisyhdistysten oman harkinnan varaan, niin kuin Järvi-Suomen piirin tapauksessakin oli asianlaita ollut. Satakunnan piiri toimii siis yhtä jääräpäisenä itsenään niin kuin tähänkin asti huolimatta taloudellisista haasteista. Niitähän nykyisin ei pidä puuttumaan ei Satakunnassa kuin ei koko Suomessakaan. Jääräpäisyys ei kuitenkaan merkitse eristäytymistä, vaan vuoden 2011 aikana on laajennettu yhteistyötä Varsinais-Suomen piirin kanssa. Keväällä ja syksyllä sekä työntekijät että hallituksen jäsenet yhdessä ovat kokoontuneet Turussa ja Raumalla tutustumassa toisiinsa ja pohtimassa yhteistyön muotoja ja konkreettisia sisältöjä. Näkyvyyttä piirin toimintaan on tuonut muun muassa osallistuminen aktiivisesti kesän 2011 Suomi Areena tapahtumaan Pori Jazzien aikaan. Syksyllä järjestettiin Vaikuttava Nuori hankkeen Tuuks mun kans konsteja nuorten osallisuuteen seminaari sekä Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishankkeen (SATUKE) päätösseminaari. Tärkeä tapahtuma koko liiton kannalta oli tietenkin liittokokous Oulun helteissä. Vapaaehtoistoiminta on koko liiton ja piirin kivijalka yhdistyksistä puhumattakaan. Vuosi 2011 oli eipä enempää eikä vähempää kuin koko Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Meillä vapaaehtoistoiminnan vuosi on joka vuosi ja kiitänkin kaikkia vapaaehtoisia sekä myös Piirin henkilökuntaa väsymättömästä työstä lasten ja lapsiperheiden hyväksi! Raumalla 26.3.2012 Timo Laes, puheenjohtaja 4

Toiminnanjohtajan tervehdys Kevät on tietynlaista tilinteon aikaa. On katsottava taaksepäin, mitä on saatu aikaan, mitä kenties jääty kaipaamaan. Vuosi 2011 oli talouden kannalta heikko ja paineet varainhankinnan monipuolistamiseen kasvoivat. Innovaatioita ei toki puuttunut mutta saimme kolmeen hankehakemukseen kielteisen päätöksen. Myöskään oma palvelutuotantomme ei tuottanut arvioitua tulosta. Syitä tulopuolen heikkenemiseen voidaan löytää esimerkiksi RAY:n tiukentuneista linjauksista sekä kuntien alati epävarmoista tilanteista. Tiukka rahatilanne on saanut piirimme tarkastelemaan toimintojaan yhä kriittisemmin, mikä ei suinkaan ole huono asia. Entisiä käytäntöjä muuttamalla on saatu aikaan mittaviakin säästöjä. Tästä hyvänä esimerkkinä on taloushallinnon muutosprosessi, joka vietiin läpi vuoden aikana. Piirihallituksen kokouksista suuri osa oli ns. teemakokouksia, joissa eri toiminnot esiteltiin. Tätä käytäntöä pidettiin hyvänä ja toivottiin jatkettavan aika ajoin. Kesän kynnyksellä piirihallitus ja henkilökunta kokoontuivat yhteiseen illanviettoon Yyteriin. Kesäkuussa osallistuttiin Oulun liittokokoukseen. Paljon tapahtui toki myönteisiä asioita. Saimme edelleen runsaasti näkyvyyttä lehdistössä, radiossa ja jopa tv:ssä. Kesä oli poikkeuksellisen vilkas Suomi-Areena ja muine tapahtumineen. Kesän aikana uudistettiin myös piiritoimiston ulkoinen ilme. Syksyllä järjestettiin kaksi seminaaria, jotka kokosivat väkeä maakunnasta. Toinen niistä oli Satuke hankkeen päätösseminaari, koska hanke päättyi vuoden lopussa. Sopimukset kunnille tuotettavasta tukihenkilötoiminnasta saatiin aikaan ja työ jatkuu. Toisena merkittävänä asiana mainittakoon oppilaskuntatyön mallintaminen Satakunnan alueella. Tämäkin työ jatkuu. Lämmin kiitos, vapaaehtoisille, luottamushenkilöille, henkilökunnalle ja kaikille teille, jotka olette olleet työssämme mukana tavalla tai toisella. Maailma muuttuu ja MLL:n haasteet sen mukana. Toivon, että pystymme vastaamaan kunkin ajan haasteisiin kunnioittaen perinteisiä arvojamme. Haluamme säilyä helposti lähestyttävänä, luotettavana ja tasa-arvoa kunnioittavana järjestönä, jossa on ilo tehdä työtä. Porissa 26.3.2011 Tarja Kuoppa, toiminnanjohtaja 5

1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinlähtökohtina ovat: lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen, lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuuden edistäminen, lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen sekä vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Vuoden mittaan oltiin useita kertoja tiedotusvälineissä eri teemojen tai tapahtumien kautta. Lasten oikeuksien parlamentti tapahtuma pääsi Yleisradion alueuutisiin televisioon. Verkostot lisääntyivät kertomusvuoden aikana ja MLL:n Satakunnan piiri säilyi entistä vahvempana vaikuttajana Satakunnassa ja kokeili uskaliaasti uusia yhteistyön malleja. Vuoden aikana osallistuttiin myös muiden järjestämiin tapahtumiin, kuten messuille ja Suomi Areena tapahtumaan. Liite 1 Satakunnan piirin henkilöstön verkottuminen 1.1 Näkyvyys ja vaikuttaminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vahva lapsija perhepoliittinen vaikuttaja. Piirijärjestön vaikuttamistyö näkyy koko maakunnassa Piirijärjestöllä on monenlaista asiantuntemusta ja keskusjärjestö päivittää henkilöstön osaamista järjestämällä sille useita koulutuksia vuoden mittaan. Samoin se kokoaa ja jakaa lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa tietoa ja tuottaa aineistoa myös nettiin. Piirillä on paljon tietoa, koulutusmateriaalia ja tukiaineistoa vaikuttamisen välineeksi. Satakunnan piirin näkyvyys ja ulkoinen ilme paranivat entisestään kertomusvuoden aikana. Toimistotilojen ulkoista ilmettä ja järjestystä kohennettiin pitkin vuotta, katutason ikkunat kuvitettiin ja niihin vaihdettiin myös uudet logot. 1.2 Yleisötapahtumat 8.1. Seurakuntakeskuksessa piispantarkastus, johon toiminnanjohtaja osallistui 21.2. Pirkanpuiston pulkkaretki Alueen yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyssä tapahtumassa tarjottiin talvista toimintaa ja tekemistä hiihtolomalla koko perheelle. 29.3. Toimintapäivä Kuninkaanhaan koululla Osallistuttiin koulun järjestämään hyvinvointipäivään järjestämällä usealle luokalle toiminnallinen tuokio uni-teemalla. Keskusjärjestön toimesta lähetettävään yhdistystiedotteeseen kirjoitettiin säännöllisesti. 6

7.5. Kevätilo-keräys Itäkeskuksen Prismassa Piirin henkilökohta toteutti lipaskeräyksen perhekahvilatoiminnan tukemiseksi sekä jakoi ilmapalloja ja teki kasvomaalauksia lapsille. 7.6. Hermannin kesäpäivä Vietimme Hermannin kesäpäivää Kirjurinluodon aurinkoisissa maisemissa. Teemana oli Lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan, joka näkyi monissa toimintapisteissä. Toimintapisteitä oli kasvomaalauksesta liikuntapisteisiin ja kielikylpyihin. Esityksillään meitä viihdyttivät Lokkilavalla Vinkuintiaanit, afrikkalaiset rummuttajat, Porin Flamenco-opiston tanssijat ja Tarkka-A sekä kapellimestareina toimineet peikot Hiski Hirmukoura ja Pieni Pirttihirmu. Aurinkoinen ja lämmin ilma houkutteli paikalle yli tuhatpäisen yleisön. Monet olivat innostuneet nappaamaan piknik-peiton ja korin eväineen mukaan. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Unicef Satakunnan kanssa. Mukana toimintapisteitä järjestämässä olivat myös Satakunnan Monikulttuuriyhdistys, FBT Karhut ja Länsi-Suomen pesis. Tapahtumapäivässä olivat mukana myös monet vapaaehtoiset sekä Gunnar Kansanen ja Viksu Mustavaris. 10.6 Sampolan alueleirin taidenäyttely Alueleiri viikon huipentumana rakennettiin taidenäyttely, jossa kävijöiden tuotokset viikonajalta olivat esillä. MLL Satakunnan piirin Porkkanapesätoiminta oli yksi alueleiriviikon järjestäjistä. 12.7 Suomi Areena tapahtuma Kaupungin sisäpihalla klo 10.30-11.45 Periytyykö hyvinvointi keskustelu lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvoinnista. Jazz kadun lava klo 15-16 Vapaaehtoistoiminta 2.0 kohtaavatko toiveet ja tarpeet tulevaisuudessa? 12.7 Avoimet ovet MLL:n Satakunnan piirissä Vapaaehtoistyön monet mahdollisuudet, tuotemyyntiä, yllätyksiä sekä herkkuja tarjolla. 12.7 Vapaaehtoistyön juhlavuoden paraati Tuettiin taloudellisesti ja oltiin mukana suunnittelussa. 10.8 Marimekon kanssa yhteinen asiakasilta Ratsulan liikkeessä Teemana tukioppilastoiminta. 7

10.11. Ketään ei jätetä Nuorten verkoston foorumi Nuorilla oli mahdollisuus tutustua erilaisiin tukipalveluita tarjoaviin tahoihin Porin keskustan nuorisotalolla. Osallistujia tapahtumassa oli noin 400. MLL Satakunnan piiri oli mukana yhtenä toteuttaja tahona. 10.12. Sampolan Joulumaailma tapahtuma Alueen yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyssä tapahtumassa tarjottiin toimintaa ja tekemistä koko perheelle jouluisissa tunnelmissa. 28.12 Enkelikirkko Keski-Porin kirkossa Seminaarit: 17.11 Vaikuttava Nuori hankkeen seminaari Liisanpuistossa Asiantuntijoina mm. dosentti, erikoistutkija, FT Katriina Siivonen Turun yliopistosta ja erikoissuunnittelija, VTL Päivi Känkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 9.12 Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishankkeen päätösseminaari Satakunnan Marttojen tiloissa Asiantuntijana toiminnanjohtaja Kai Laitinen Ehjä ry:stä. 2 KANSALAISTOIMINTA 2.1 Yhdistystoiminnan tukeminen Piirin tehtävänä on vahvistaa yhdistysten vapaaehtoistyön edellytyksiä tarjoamalla ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja virkistystä. Vuoden aikana yhdistyksille järjestettiin koulutusta piiritoimistolla sekä yhdistysten tarpeista nousseista aiheista yhdistysten omissa tiloissa. Osa yhdistystoimijoista osallistui Seinäjoella pidettyyn Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan päivään. Lisäksi oli käyntejä yhdistyksissä tai yhdistyksen käyntejä piiritoimistolla uuden toiminnan käynnistämiseen tai jo olemassa olevaan toimintaan liittyen. Tiedotusta yhdistyksille on pyritty jatkamaan käyttäen yhdistystiedotetta ja piirin nettisivuja, koska nämä ovat kaikkien yhdistystoimijoiden luettavissa. Lisäksi on tiedotettu sähköpostitse ja puhelimitse. 31.12.2011 piirissä oli jäseniä 4 792. Liite 2 MLL:n Satakunnan piirin yhdistysten jäsenmäärät (31.12.2011) 8

3 LAPSI- JA PERHETOIMINTA 3.1 Perhetoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea lasten ja lapsiperheiden arkea paikallisen tason vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta. Käytännössä tämä tapahtuu usein MLL:n perhekeskuksissa ja perhekahviloissa. MLL:n perhetoiminta korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Se tukee aktiivista kansalaisuutta tarjoamalla väylän osallistua ja vaikuttaa oman alueen asioihin ja palveluihin. Perhekahvilat ovat yhdistysten yleisin tapa toteuttaa perhetoimintaa. Satakunnan piirin alueella on yli 20 perhekahvilaa, joista lähes kaikki kokoontuvat viikoittain. Vuoden aikana kahdessa yhdistyksessä on käynnistetty perhekahvilatoiminta. Perhekahviloiden lisäksi yhdistykset ovat järjestäneet kerho- ja vertaistoimintaa, retkiä sekä erilaisia tapahtumia. Piirillä toimi vuonna 2011 neljä omaa perhekahvilaa, joista piiritoimistolla kolme ja Pormestarinluodon lähiössä yksi. Lisäksi yritettiin käynnistää toimintaa Sampolan alueella. Perhekahviloista kolmea veti vapaaehtoinen ja kahta piirin työntekijät. Piirin perhekahviloita markkinoitiin yhteistyötahoille, neuvoloihin, seudun ilmoitustauluilla jne. Keskusjärjestö toteutti valtakunnallisen perhekahvilakyselyn keväällä, johon sekä kävijät että ohjaajat pääsivät vastaamaan. Piirin työntekijöistä kaksi osallistui alkuvuonna vertaisryhmäohjaajakoulutukseen, jonka puitteissa järjestettiin keväällä äitien vertaisryhmä. Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja mukana oli kuusi äitiä. Suunniteltiin hanketta, joka olisi laajentanut Satakunnan alueen vertaisryhmätoimintaa ja sen puitteissa kartoitettiin lähiyhdistyksen halukkuutta lähteä järjestämään vertaisryhmätoimintaa. Resurssien puutteen vuoksi ei yhdistykset olleet tällä hetkellä halukkaita lähtemään mukaan ja hankkeen hakeminen jäi. Yhteistyössä keskusjärjestön, Pohjanmaan piirin sekä Varsinais-Suomen piirin kanssa järjestettiin Seinäjoella lokakuussa Lapsi, nuoriso ja perhetoiminnan päivä, joka oli suunnattu yhdistystoimijoille. Vuoden aikana aloitettiin työstäminen Porkkanapesätoiminnan siirtymisestä yhdeksi osaksi piirin lapsi- ja perhetoimintaa. Tällä pyritään mahdollistamaan toiminnan jatkuvuus vuonna 2013, kun RAY:n rahoitus kyseisen toiminnan osalta päättyy. Yhdistykset olivat tänäkin vuonna erittäin aktiivisesti mukana jakamassa Hyvän Joulumielen lahjakortteja. Yhdistykset jakoivat 300 lahjakorttia lapsiperheille ja tarvetta olisi tänä vuonna ollut selvästi suurempaankin määrään. Piirin perhetoimintaa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Toiminnan koordinoinnista vastasi lapsi- ja perhetoiminnan koordinaattori. 9

3.2 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke Satakunnassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeessa (2010 2014) kehitetään ja vakiinnutetaan perheen psykososiaalista tukea vahvistava toimintamalli osaksi neuvolan vanhemmuutta tukevaa ja ehkäisevää työtä. Toimintamalli perustuu ohjattuun perheryhmään ja se on tarkoitettu esikoisensa saaneille, tuoreille vanhemmille. Hankkeesta vastaa MLL:n keskusjärjestö ja toimintaa toteutetaan MLL:n piireissä. Perheryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Perheryhmän avulla mahdollistetaan myös perheiden toisilleen antama vertaistuki. heryhmä, joka päättyi keväällä 2011. Sekä Raumalla että Satakunnan alueen muissa yhteistyökunnissa toiminta lähti hyvin liikkeelle. Satakunnan piirin alueella toimi vuonna 2011 yhteensä neljä (4) perheryhmää, joista kaksi Raumalla, yksi Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpäässä ja yksi Keski-Satakunnassa, Kokemäellä. Kaksi näistä ryhmistä jatkuu kevääseen 2012. Kuntien sosiaalija terveysalan ammattilaisia koulutettiin MLL:n perheryhmäohjaajakoulutuksessa ja alueelliset perheryhmät jatkuivat/alkoivat. Piirin hanketyöntekijä työskenteli yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa ja yhteydenpitoa tapahtui henkilökohtaisten ja yhteisten tapaamisten, puheluiden ja sähköpostien avulla. Vuonna 2011 Satakunnan piirin alueella kiinnostus Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmätoimintaa kohtaan oli suuri. Hanketta ja toimintaa käytiin esittelemässä seitsemässä kunnassa/kuntayhtymässä. Yhteistyösopimuksen kirjanneiden kuntatoimijoiden kanssa oltiin tiiviisti yhteistyössä. Piirin hanketyöntekijä piti kuntatoimijoihin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse sekä kävi jokaisessa hankkeeseen mukaan lähteneessä kunnassa/kuntayhtymässä (Rauma, Eura, Pohjois-Satakunta, Keski-Satakunta) esittelemässä toimintaa ja suunnittelemassa sen jatkoa sekä vaihtamassa ajankohtaisia tietoja. Satakunnan alueen pilottikuntana toimineen Rauman kanssa ohjattiin yhteistyössä alueen ensimmäinen Vahvuutta vanhemmuuteen per- 4 NUORISOTOIMINTA 4.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat yläkoulujen 8.- 9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja olemaan heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä kaverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yh- 10

teisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Satakunnan alueen perusopetuksen 7.- 9.- luokilla on aktiivista tukioppilastoimintaa 95 % kouluista. Tukioppilaita Satakunnan alueella on noin 800, tukioppilasohjaajia 40 ja kouluttajia kolme. Vuonna 2011 Satakunnan alueen tukioppilaille pidettiin 17 peruskoulutusta ja 23 jatkokoulutusta. Jatkokoulutusten aiheina olivat tunteet, koulukiusaamisen ehkäiseminen, nettiturvallisuus, tapahtuman järjestäminen sekä esiintymistaidot. Lisäksi tukioppilaita koulutettiin Oikeesti LASTEN oikeus! hankkeessa. Koulutimme myös Kallelan erityiskoulussa Porissa yläkoululaisia itsetunnosta ja päihteistä. Koulutuksiin osallistui oppilaita yhteensä 1079. Vanhempainiltoja oli kolme, Punkalaitumella, Raumalla ja Porissa. Vanhempainiltojen aiheina oli nettiturvallisuus ja ongelmapelaaminen. Osallistujia oli yhteensä 140. Valtakunnallinen koulurauha julistettiin Oulussa 24.8. ja samanaikaisesti monet koulut Satakunnassa järjestivät oman koulurauhan julistuksen. Koulurauhan keskeiset periaatteet olivat oppilaiden osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Tukioppilasohjaajapäivät järjestettiin valtakunnallisena koulutusristeilynä lokakuussa 2011 teemalla nettiturvallisuus. Satakunnan alueen tukioppilasleirit 11.5. Luodon leirikeskus Eurajoki Kiitosleiri, osallistujia Eurajoelta, Säkylästä ja Kiukaisista, yhteensä 33 + ohjaajat 22.- 23.9. Luodon leirikeskus Eurajoki Mulla on oikeus! leiri, osallistujia Ulvilasta, Kiukaisista ja Nakkilasta, yhteensä 31 + ohjaajat 13. -14.10. Luodon leirikeskus Eurajoki Mulla on oikeus! leiri, osallistujia Siikaisista, Harjavallasta ja Ulvilasta, yhteensä 23 + ohjaajat 10. -11.11. Luodon leirikeskus Eurajoki Mulla on oikeus! leiri, osallistujia Eurajoelta, Honkajoelta, Karviasta ja Noormarkusta, yhteensä 38 + ohjaajat Syksyn leireillä teemana olivat Lasten oikeudet ja yhteistyötahona oli Satakunnan Unicef maakuntavuoden kunniaksi. Leireillä teemaa käsiteltiin monipuolisten menetelmien kautta, mm. tekemällä julisteita ja opettelemalla afrikkalaista rummutusta. Tukioppilastoimintaa rahoittivat tukioppilastoiminnan hyväksi järjestetty Päivätyökeräys Satakunnan alueen yläkouluissa (mukana 7 koulua), Opintotoiminnan Keskusliito ja MLL:n Keskustoimiston koordinoimana Raha-automaattiyhdistys. 11

Lisäksi toimintaa rahoittivat MLL:n Porin paikallisyhdistyksen Lasten- ja nuortensuojelusäätiö sekä Vakka Suomen Nuorisosäätiö (Rauma, Eurajoki, Eura, Kiukainen, Säkylä, Köyliö). Tukioppilastoiminnasta vastasivat hankekoordinaattori ja hanketyöntekijä. 4.2 Tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä Tuki- ja turvapaikkatoiminta on alueellista, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka kohderyhmänä ovat 7 14- vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Lasten ja nuorten sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin vastaaminen sekä perheiden tukeminen arjen hallinnassa ovat toiminnan pääpainopisteet. Toiminta on lähiössä tapahtuvaa kodinomaista, avointa, matalan kynnyksen toimintaa. Se perustuu laaja- alaiseen ja tiiviiseen verkottumiseen toimintalähiössä. Toimintaa oli kertomusvuonna koko vuoden Pormestarinluodossa ja Sampolassa sekä kevätkauden keskustassa. Kevätkaudella toimintaa oli 3 kertaa viikossa, joista yksi on Sampolassa tiistaisin klo 15 20. Pormestarinluodossa keskiviikkoisin klo 15 20 ja keskustassa torstaisin klo 16 20. Keskustan torstain päivystyksestä luovuttiin vähäisen kävijämäärän vuoksi ja siksi että tilat olivat sopimattomat Porkkanapesätoimintaan. Syyskaudella Porkkanapesätoimintaa oli yhteensä 4 kertaa viikossa Sampolassa tiistaisin 16 19.30 ja torstaisin 14 17.30. Pormestarinluodossa maanantaisin 14 17.30 ja keskiviikkoisin 16 19.30. Lisäksi alueilla toimivat Porkkanapesän kohderyhmille ja heidän perheilleen läksykerhot ja perhekahvilat, toiminnoista vastasivat Porkkanapesäohjaajat. Vuonna 2011 kävijöitä Porkkanapesissä oli yhteensä 1309 (vuonna 2010 814, vuonna 2009 586 ja vuonna 2008 781). Kävijämäärien nousu jatkui edelleen edellisiin vuosiin verrattuna. Kevätkausi oli Pormestarinluodossa ja Sampolassa todella vilkasta aikaa. Kevään aikana ainoastaan keskustassa oli hiljaista. Syyskaudella kävijämäärät tasaantuivat ja toimintakin rauhoittui. Eniten kävijöitä vuoden aikana oli Sampolan Porkkanapesässä. Porkkanapesässä työskenteli 1,5 ohjaajaa yhteensä 150 % työpanoksella. Esimiestyöstä Porkkanapesän osalta vastasi piirin toiminnanjohtaja. Kertomusvuonna perustoimintaa jatkettiin avoimien päivystysten ja pienryhmätyöskentelyn muodossa. Tavoitteena oli säilyttää Porkkanapesälle ominainen verkostotyöskentely ja kehittää sitä lähiöihin sopiviksi. Verkostotyöskentelyä jatkettiin Sampolassa ja Pormestarinluodossa aluekohtaisten tarpeiden mukaan. Hyviä kokemuksia on ollut myös esimerkiksi retkeilystä sekä erilaisten harrastusmuotojen tuomisesta lasten ja nuorten ulottuville. Näitä toimintatapoja pyrittiin jatkamaan ja Sampolassa tämä onnistui parhaiten viikon kestäneen alueleirin muodossa. Alueleirillä esiteltiin ja toteutettiin yhdessä monenlaista toimintaa mm. sarjakuvapaja, akvarellimaalausta, paperitaiteilua, erilaisia liikuntamuotoja ja ruuan laittamista. Viikko huipentui yleisöl- 12

le avoimeen näyttelyyn, jossa esiteltiin viikon tuotoksia. Kertomusvuoden aikana Porkkanapesä oli mukana monenlaisissa tapahtumissa jo mainitun Sampolan viikon alueleirin lisäksi. Eri yhteistyötahojen kanssa järjestettyjä tapahtumia olivat mm. Pirkanpuiston pulkkaretki, Pormestarinluodon alueleiripäivä sekä Sampolan joulumaailma tapahtuma. Pormestarinluodossa toimi vanhempainryhmä kertomusvuoden keväällä. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä Keski-Porin kirkon seurakunnan ja Porin kaupungin perusturvan kanssa. Äitejä ryhmään ilmoittautui seitsemän ja ryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa. Ryhmä vastasi perheenäitien tarpeeseen saada vertaistukea ja tietoa liittyen vanhemmuuteen. 4.3 Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 (SATUKE) SATUKE hankkeessa toimittiin vuonna 2011 viimeistä vuotta. Käytännössä RAY:n ja kuntien hankeavustukset päättyivät vuoden 2011 loppuun. Hanke mallinsi tavoitteen mukaisesti tukihenkilöpankin osaksi MLL Satakunnan piirin omaa palvelutoimintaa. Hanke teki koko kevään ajan yhteistyötä Kankaanpään Opiston kanssa ja järjesti nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien kaikille kolmelle vuosikurssille tukihenkilötoiminnan peruskoulutuksen. Opiskelijoista 40 sai hyväksytyn todistuksen. Valintahaastatteluihin heistä osallistui vain muutamia. Tiiviissä koulutusyhteistyössä toimittiin myös Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa. Vapaaehtoisten tukihenkilöiden ja tukiperheiden yhteisiä peruskoulutuksia järjestettiin poikkeuksellisesti jopa kolme; Pohjois- Satakunnassa, Raumalla ja Porissa. Todistuksen saaneita näistä koulutuksista kertyi yhteensä 34 vapaaehtoista. Suurempi osa vapaaehtoisista aloitti lasten ja nuorten tukihenkilöinä, mutta hyviä tukiperheitä löytyi myös. Yhteisten koulutusten aikana hanke päätyi ajatukseen mallintaa tukiperhetoimintaakin osaksi MLL:n Satakunnan piirin tukihenkilöpankin palveluita. Vuonna 2010 aloitettua kouluterveydenhuollon yhteistyön mallintamistakin jatkettiin. Tämä toiminta pääsi vauhtiin Pohjois-Satakunnan alueella, jossa aloitettiin muutamia tukisuhteita kouluterveydenhoitajien aloitteesta. Tukisuhteita oli alkuvuoden useiden tukisuhdealoitusten jälkeen voimassa 27. Tukihenkilöiden tuki rakentui ryhmä- ja yksilöohjauksista, jatkokoulutuksista sekä virkistyksistä. Tukihenkilöiden ryhmätapaamisia harvennettiin loppuvuodesta 2010 vähäisten osanottajamäärien vuoksi. Alkuvuonna 2011 ryhmätapaamisia saatiin järjestää kuitenkin jo keväällä alueellisesti kolmella paikkakunnalla, kussakin joka toinen kuukausi. Useiden peruskoulutuksen ansiosta syksyllä ryhmiä päästiin pitämään jälleen kaikilla neljällä paikkakunnalla. Jatkokoulutuksia oli tavoitteen mukaisesti keväällä ja syksyllä. Niin ikään virkistystapahtumia järjestettiin kaksi, toukokuussa Porissa kaupunkisuunnistuksen sekä ruokailun 13

merkeissä ja loppuvuodesta hankkeen päätösjuhlan tiimoilta. Hankkeen päättämiseen liittyi myös päiväseminaari 9.12. yhteistyötahoille ja asiasta kiinnostuneille. Pääpuheenaiheena seminaarissa käsiteltiin vapaaehtoisuuteen pohjautuvan lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan nykyistä tilaa ja tulevaisuutta. Pääpuheenvuoro oli EHJÄ ry:n toiminnanjohtaja Kai Laitisella. Hankkeen toiminnan kannalta oleellisten kuntaja yhteistyöverkostojen lisäksi hanke oli edelleen mukana mm. VALIKKO työryhmässä. Valtakunnallisella tasolla hanke osallistui EHJÄ ry:n järjestämään lastensuojelun tukihenkilötoiminnan työkokoukseen ja hankefoorumille. Hankkeen toiminnan jatkuvasta arvioinnista huolehti hanke tiimin lisäksi ohjausryhmä, joka rakentui toimialueen lastensuojelun johtohenkilöistä sekä asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen viimeisenä vuonna kaksi kertaa. 5 MONIKULTTUURITOIMINTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin monikulttuuritoiminta on suunnattu Porin seudulla asuville maahanmuuttajille ja heidän perheilleen sekä kaikilla suomalaisille, jotka haluavat tutustua maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa. Tavoitteena on aktivoida ja innosta maahanmuuttajia osallistumaan, lisätä heidän sosiaalista hyvinvointiaan sekä edistää suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Monikulttuuritoimintaa rahoittivat Porin kaupunki, Ulkoasiainministeriö sekä Opintotoiminnan Keskusliitto. Vuonna 2011 monikulttuuritoiminnan koordinoinnista vastasi nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori. Vuosi 2011 voidaan tiivistää vapaaehtoisten rekrytointiin, kouluttamiseen ja tukisuhteiden koordinointiin. Lisäksi päättyvän hankkeen tavoitteena oli saattaa valmiiksi useita hankkeen aikana suunniteltuja materiaaleja ja työkaluja niin tukihenkilötoiminnan organisoijille, vapaaehtoisille kuin kohderyhmillekin. Hanke teki työtä sitoakseen kuntia yhä tiiviimmin tukihenkilöpankin käyttöön niin, että yhteistyö palvelee toiminnan jatkuvuutta hankerahoituksen jälkeenkin. 5.1 Kulttuurivälitystoiminta Kulttuurivälitystoiminta kouluissa, päiväkodeissa ja kerhoissa, oppilaitoksissa ja muissa tilaisuuksissa oli toimintavuonna pienimuotoista. Välittäjiä oli Venäjän, Viron, Turkin, Sudanin, Nigerian, Gambian ja Unkarin kulttuureista. 14

5.2 Oikeesti LASTEN oikeus! hanke YK:n Lapsen oikeuksien päivän jälkeisenä maanantaina 21.11.2011 Järjestettiin Lapsen oikeuksien parlamentti Ulvilan yhteiskoulussa. Tapahtumaa valmisteltiin yhdessä tukioppilaiden sekä eri maista kotoisin olevien maahanmuuttajakulttuurivälittäjien kanssa. Hankkeessa koulutettiin kaikki Ulvilan yhteiskoulun 9.-luokkien tukioppilaat sekä tukioppilasohjaaja. Tukioppilaat perehtyivät lapsen oikeuksiin Gambian, Turkin, Malesian ja Myanmarin näkökulmista. Parlamenttitapahtuma oli kuvitteellinen kokous, jossa jokainen tukioppilasryhmä edusti eri maata. Parlamenttiin valitut edustajat keskustelivat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista eri maiden kannalta ja pohtivat miten Lapsen oikeudet saataisiin paremmin toteutumaan yhteisessä maailmassamme. Yleisönä tilaisuudessa oli Ulvilan yhteiskoulun oppilaat sekä opettajat ja muu koulun henkilökunta. Yhteensä tapahtumaan osallistui noin 300 henkilöä. Tapahtumassa esiintyivät afrikkalaiset rummuttajat. Tapahtuma sai paljon kiitosta osallistujilta. Hankkeeseen kuului myös Ulvilan alakoulujen 5.- 6. luokkien opetustunnit. Opetustunnit pidettiin 11 eri luokalle neljässä eri koulussa (Friitala, Vanhakylä, Suosmeri, Kaasmarkku). Oppilaille järjestettyjen opetustuntien teemana oli Lapsen oikeuksien sopimus toiminnallisin menetelmin. Opetustunteihin osallistui yhteensä 242 oppilasta ja opettajaa tai muuta koulun henkilökuntaa. Rahoitus hankkeeseen saatiin Ulkoasianministeriöstä. 5.3 Maahanmuuttajien perhetoiminta ja - leiri Monikulttuurinen perhekahvila toimi aktiivisesti MLL Satakunnan piirin tiloissa. Kerho kokoontui joka torstai klo 10-13 ja mukana on ollut sekä maahanmuuttajaperheitä että suomalaisia perheitä. Lasten kesäleiri järjestettiin 7.-9.8. Tammen leirikeskuksessa. Leirillä oli mukana 12 lasta + ohjaajat. Leiri toteutettiin yhteistyössä Porin Ravit Oy:n kanssa. Koko perheen monikulttuurinen retki Pikkuritarikierros järjestettiin 3.9. Turkuun. Mukana oli yhteensä 30 henkilöä + ohjaajat neljästä eri maasta. Retken yhteistyötahona oli Porin seurakuntien diakoniatyö. MLL Satakunnan piirin monikulttuuritoiminta oli mukana yhteistyötahona burmalaisessa Deeku kansanjuhlassa 17.9. Osallistujia oli 175. 5.4 Maahanmuuttajille ja heidän kanssaan toimiville suunnattu koulutus 5.10. Porin seurakuntasalissa järjestettiin koulutus aiheesta Maahanmuuttajanuoren tukeminen koulutuspoluilla. Yhteistyötahona oli monikulttuuritoiminnan työryhmä. Osallistujia päivässä oli 15

yhteensä 93 ja piirin hankekoordinaattori toimi koulutuspäivän puheenjohtajana. 6 KEHITTÄMISTOIMINTA 6.1 Vaikuttava Nuori nuorisotyön alueellinen kehittäminen Vaikuttava Nuori hankkeen tavoitteena oli edistää satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia YK:n lasten oikeuksien sopimuksen sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman mukaisesti. Lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen, kannustaminen yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen olivat tavoitteina hanketta haettaessa. Vaikuttava Nuori (VaiNu) hanke käynnistyi keväällä 2011 Varsinais Suomen ELY keskuksen sekä Satakuntaliiton hankeavustuksen turvin. Hankkeeseen valittiin kuuden kunnan yläkoulujen oppilaskuntien hallitukset pilotoimaan hankkeessa mallinnettavaa peruskoulutusopasta. Kunnat olivat: Merikarvia, Karvia, Huittinen, Säkylä, Luvia ja Rauma (Raumanmeren koulu). Hankkeessa tehtiin kaikkien pilottikuntien oppilaskuntien hallituksille kysely oman koulun toiminnasta keväällä ja sen pohjalta suunniteltiin peruskoulutusmalli, joka pilotoitiin jokaisessa koulussa yhden kokopäivän mittaisena koulutuksena syksyn aikana. Koulutusten jälkeen peruskoulutusopas tuotettiin lopulliseen kirjalliseen muotoonsa. Peruskoulutuksen koulutusosiot ovat: - tutustuminen - ryhmäytyminen - osallisuus ja osallistuminen - oppilaskuntatoiminta - kokoustaidot - esiintymistaidot Lisäksi hankkeessa järjestettiin Tuuks mun kans! konsteja nuorten osallisuuteen seminaari 17.11. Liisanpuistossa Porissa. Seminaarissa oli osallistujia yhteensä 93. Seminaarissa puhujina olivat erikoissuunnittelija, VTL Päivi Känkänen sekä dosentti, erikoistutkija Katriina Siivonen. Palautteiden yleisarvosanaksi tuli 3 asteikolla 1-4. Pilottikoulujen oppilaskuntien hallituksien jatkokoulutusleiri teemalla vaikuttaminen ja verkottuminen siirtyivät helmikuulle 2012. Lisäksi laadittiin uusi hankehakemus ELY keskukselle oppilaskuntatoiminnan kehittämiseksi koko Satakunnan alueelle vuodelle 2012. Hankkeen muina rahoittajina olivat Satakuntaliitto ja Opintotoiminnan Keskusliitto. Yhteistyötahoina olivat Nuorisoyhteistyö Allianssi, CIMO sekä pilottikunnat. 16

6.2 Rikosuhripäivystyksen palvelupiste Rikosuhripäivystys on valtakunnallinen järjestöjen ja kirkon yhteistyöhön perustuva auttamisorganisaatio, jonka tavoitteena on rikoksen uhrin aseman parantaminen. Rikosuhripäivystyksessä asiakas saa keskusteluapua, käytännön neuvoja ja ohjausta lisäpalveluihin rikoskokemukseen liittyvissä käytännön tilanteissa. Tukihenkilöt ovat tehtävään valittuja ja koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä. Palvelu on ammatillisesti ohjattua ja asiakkaalle maksutonta. Vuoden 2011 aikana tukihenkilöille järjestettiin ohjauksellisia ryhmätapaamisia sekä täydennyskoulutusta. Pääsimme myös osallistumaan sovittelutoimiston järjestämään koulutukseen vuorovaikutustaidoista. Lisäksi osallistuimme Porissa Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö- seminaariin sekä Tampereella Ulrik- projektin päätösseminaariin. Syksyn aikana panostettiin toiminnan markkinoimiseen. Esitteitä jaettiin mahdollisimman laajasti erilaisiin odotustiloihin sekä yhteistyötahoilla, joista asiakkaita voisi ohjautua. Lisäksi pääsimme kertomaan toiminnastamme poliisilaitokselle kahtena heidän koulutuspäivänään sekä esittelemään toimintaamme Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö- seminaarin osallistujille. lastenhoitopalvelu yrityksille sekä perhepalvelut: lapsiperheisen kotipalvelu, perhetyö ja ryhmämuotoinen perhetyö. Perhepalvelut ovat palvelutoiminnan laajin osa-alue. Ne toimivat kuntien omia palveluja täydentävinä mahdollistaen lapsiperheille oikea-aikaista ja riittävää tukea. Vuonna 2011 perhepalvelujen kehittäminen ja uusien palvelumuotojen käynnistäminen oli ajankohtaista palvelutuotannon tehostamiseksi. Palveluita kehitettiin ja mallinnettiin sekä perhepalvelut muokattiin palvelupaketeiksi. Uutena palveluna aloitettiin markkinoimaan lapsiperheiden kotipalvelua ja entinen perhetyö sekä tehostettu perhetyö yhdistettiin perhetyöksi, jonka sisältö mallinnettiin yhdeksi palvelumuodoksi. Kuntien palvelutarvetta selvitettiin kuntayhteistyön sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelija Riikka Kurrun toteuttaman opinnäytetyön avulla. Vuoden aikana perhetyön koordinaattori osallistui verkostopalavereihin, työpajoihin ja kiersi kunnissa esittelemässä palveluja. Palvelutoiminnassa työskennelleitä tuntityöntekijöitä tavattiin vuoden aikana sekä yksittäin että ryhmissä. Lisäksi yhteydenpitoa hoidettiin paljon puhelimitse. Palvelutoiminnan esitteet uudistettiin ja tiedotus oli selkeämpää ja määrällisesti suurempaa kuin aikaisemmin. Lisäksi piirin kotisivuille päivitettiin ajankohtaiset muutokset palvelujen sisällöistä. 7 PALVELUTOIMINTA MLL:n Satakunnan piirin palvelutoimintaan kuuluivat vuonna 2011 lasten synttäritoiminta ja 7.1 Lapsiperheiden kotipalvelu Vuonna 2011 tuotteistettiin lapsiperheiden kotipalvelu yhdeksi osaksi perhepalveluja ja sitä markkinoitiin kuntiin. Lapsiperheiden kotipalvelu 17

on kuntien ostamaa toimintaa, joka on suunnattu perheille, joissa vanhemmuus asettaa haasteita, perhe haluaa tukea tavalliseen arkeen ja kodin askareisiin. Palvelu perustuu varhaiseen tukemiseen ja matalaan kynnykseen. Kunnilta ja asiakasperheiltä tuli selkeä viesti siitä, että palvelulle olisi tarvetta mutta rahoituksen saaminen toimintaan (palvelupakettien myyminen) ei toteutunut. 7.2 Perhetyö Perhetyötä tarjottiin kuntien lastensuojelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden päätöksillä lapsiperheille, joissa oli herännyt huoli perheen hyvinvoinnista, lasten käyttäytymisestä tai vanhemmat kaipasivat tukea vanhemmuuteensa. Satakunnan piirin tuottama perhetyö mallinnettiin ja muokattiin palvelupaketiksi vuonna 2011. Perhetyötä toteutettiin Rauman, Eurajoen ja Euran kuntien kanssa yhteistyössä. Perhetyössä onnistuttiin tarjoamaan perheille oikea-aikainen ja laadukas palvelu. Kuntayhteistyö, neuvottelut ja markkinointi olivat keskiössä vuonna 2011. Säännöllinen raportointi kunnille perhetyön tilanteista toteutui ja yhteydenpito sosiaalityöntekijöihin ja perheisiin oli tiivistä. Perhetyöntekijöiden kanssa tavattiin yksittäin ja ryhmässä sekä pidettiin yhteyttä tiiviisti puhelimitse. Vuoden 2011 aikana perhetyössä toimi 13:ssa eri perheessä yhdeksän (9) työntekijää määräaikaisissa tuntityösuhteissa. Perhetyötä (entinen perhetyö ja tehostettu perhetyö) toteutettiin vuonna 2011 yhteensä 1192 tuntia Raumalla, Eurajoella ja Eurassa (vuonna 2010 yhteensä 672,5 tuntia). 7.3 Ryhmämuotoinen perhetyö Ryhmämuotoinen perhetyö on tukimuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden harjoitella vertaisryhmässä lasten- ja kodinhoitoon liittyviä asioita. Perhetyöntekijät ohjaavat ryhmää ja alustavat keskustelut, joiden aiheina ovat mm. lapsen tarpeet ja hoito, vanhemmuus, parisuhde ja perheen vuorovaikutus sekä kodinhoito. Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin vuonna 2011 Raumalla yhteistyössä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Ryhmämuotoinen perhetyö mallinnettiin ja muokattiin yhdeksi perhepalvelujen paketiksi. Tavoite laadukkaasta ja selkeästä palvelumuodosta toteutui. Palvelua markkinoitiin vuoden aikana laajasti kuntatapaamisten yhteydessä. Vuoden 2011 aikana ryhmämuotoisessa perhetyössä toimi Satakunnan piiristä yksi (1) perhetyöntekijä vakituisessa tuntityösuhteessa. Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin Rauman kaupungin kanssa yhteistyössä Lajotuvalla yhteensä 171,5 tuntia (vuonna 2010 yhteensä 184). 7.4 Lastenhoitopalvelu yrityksille Lastenhoitopalvelu yrityksille perustuu vuoden 2001 tuloverolain muutokseen. Se antaa sopimusyritysten työntekijälle mahdollisuuden valita 18

jääkö hän itse hoitamaan sairasta tai toipilasta lastaan vai tilaako yritys hoitajan. Palvelu toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus Soteekin kanssa. Vuonna 2011 Satakunnan piirin yrityksille tarjoaman lastenhoitopalvelun tarve väheni merkittävästi. Lastenhoidon tunteja kertyi vuoden aikana 24 (kolme päivää/vuonna 2010 kahdeksan päivää). 7.5 Synttärit MLL:n Satakunnan piiri järjestää lasten synttäreitä, joissa pääpainopiste on leikillä ja lasten kokemuksilla. Lasten eri teemoihin perustuvia synttäreitä järjestetään vaihtoehtona kotona järjestettäville syntymäpäiville. Vuoden 2011 suosituin teema oli pyjamabileet. Lasten synttäreitä järjestettiin vuonna 2011 yhteensä 30 kertaa (vuonna 2010 synttäreitä 23). Synttärit juhlitaan MLL:n Satakunnan piirin tiloissa Porin keskustassa ja niiden ohjaamisesta huolehtii kerralla kaksi synttärityöntekijää. 8 TALOUS JA HALLINTO 8.1 Luottamustoiminta Piirihallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa varsinaiseen kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin 97 asiaa. Viikkoa ennen piirihallituksen kokousta kokoontui työvaliokunta, johon kuuluivat toiminnanjohtajan lisäksi piirihallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen. Kesäkuussa vietettiin yhteistä iltaa henkilökunnan kanssa Yyterissä luovan toiminnan merkeissä. Illasta on taltioitu toimintakertomukseen kaksi koostetta, jotka ovat syntyneet koko joukon yhteistyönä. Ideoinnissa oli mukana Sari Toivonen Idearäätäli Oy:sta. Eri tehtäväalueiden työntekijät ja tiimit esittelivät piirihallituksen kokouksissa työtään vuorotellen. Sekä piirihallitus että työntekijät pitivät käytäntöä hyvänä. Vuoden alussa nimettiin pelisääntötyöryhmä, jonka tehtäväksi tuli selkiyttää olemassa olevia käytäntöjä sekä päivittää sääntöjä. Toimikuntaan valittiin kaksi piirihallituksen edustajaa ja kaksi työntekijöiden edustajaa toiminnanjohtajan lisäksi. Toimikunnan rooli on valmisteleva. Toimikunta kokoontui muutaman kerran. Piirihallitus keskittyi kokouksissaan useita kertoja säästöjen aikaan saamiseen. Yksi merkittävä säästö syntyi taloushallinnon uudistamisen yhteydessä. Kesäkuussa osallistuttiin Oulun liittokokoukseen. Piirin virallisina edustajina olivat Timo Laes ja 19

Johanna Aalto. Lisäksi mukana oli toiminnanjohtaja. Oulun kokouksessa hyväksyttiin MLL:n kolmivuotissuunnitelma vuosille 2012-2014. Piiri jatkoi edellisenä vuonna hyvin alkanutta yhteistyötä Varsinais-Suomen piirin kanssa. Helmikuussa kokoonnuttiin yhteen Turussa ja syyskuussa Raumalla. Ohjelmapäällikkö Marie Rautava keskusjärjestöstä oli mukana kummassakin tilaisuudessa. Näiden päivien lisäksi toiminnanjohtajat ja muut yksittäiset piirien työntekijät tapasivat eri asioiden tiimoilta. Samkin lehtorit Kirsi-Leena Frigren ja Lenita Kumpulainen olivat piiritoimistossa Järjestöosaajahankkeen merkeissä. Kumpikin osallistui erilaisiin kehittämistehtäviin, mm. arkistointiohjeen laatimiseen ja varhaisen tuen mallin suunnitteluun osaksi työterveyshuollon suunnitelmaa. Kevätkokous pidettiin 26.4.2011. Kokous hyväksyi toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen, joka oli 20 629,65 alijäämäinen. Syyskokous pidettiin 22.11.2011. Siinä hyväksyttiin vuotta 2012 koskeva talousarvio ja toimintasuunnitelma. Jäsenmaksuksi päätettiin edelleen hyväksyä neljä euroa ja kannatusjäsenmaksuksi 100 euroa. Liite 3 Piirihallituksen jäsenet, varajäsenet ja työvaliokunnan jäsenet 8.2 Talous Piirin taloudellinen tilanne heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Alkuvuosi oli erityisen vaikea koska, silloin jouduttiin odottamaan tilille tulevia rahoja useista eri kohteista kohtuuttoman pitkään. Talousarvio oli laadittu siltä pohjalta, että toiminnanjohtajan palkkamenoihin oli varattu osaksi vuotta 60 % täydestä vuosipalkasta osaksi täysi palkka. Vuonna 2010 oli lähdetty pohtimaan sitä, kuinka taloushallinnon menoja saataisiin pienemmäksi. Yhdeksi tavoitteeksi otettiin, että ulkoisia kuluja pienennetään ja että resursseja saataisiin sitä kautta muuhun hallintoon. Vuoden 2010 käytiin neuvottelut tilitoimiston kanssa, tehtiin uusi sopimus palvelujen tuottamisesta ja päätettiin muuttaa toimintatapoja. Näin saatiin aikaan huomattava säästö taloushallinnon menoihin vuodelle 2011. Uusi toimeksiantosopimus solmittiin tilitoimiston kanssa kesällä 2011. Menoja ja toimintoja tarkasteltiin vuoden aikana muutenkin hyvin kriittisesti. 8.3 Sisäiset palvelut ja tilat Sisäisillä palveluilla tuetaan piirin sisältöaluetyötä. Sisäisiin palveluihin luetaan johtaminen, toimistotyö, palkanlaskenta, kirjanpito, atk-tukityö, siivous sekä palvelut yhdistyksille. Näistä palveluista vastasivat pääasiassa toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja osa-aikainen atk-tuki. Siivous- 20