Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Keski-Pohjanmaan tilaisuus, Kokkola 12.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki
Aiheet Miksi hyödyntää Kouluterveyskyselyn tuloksia Tuloksista tarkemmin Yleistä hyödyntämisestä Tukea hyödyntämiseen
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisen merkitys Saadaan tietoa oman kunnan nuorten hyvinvoinnista Saadaan oppiainekohtaista hyötyä Löydetään paikallisia kehittämisen tarpeita Nähdään ilmiöiden kehityssuunta Voidaan suunnitella, arvioida ja kehittää työtä Osallistetaan nuoria Työn ja toimenpiteiden kohdentaminen helpottuu Tuetaan kuntaa velvoittavien asiakirjojen laadinnassa?
Mitä tuloksia kunta ja oppilaitos saavat?
Joko olet tutustunut oman kuntasi raporttiin?
Kuntapaketin sisältö Kirjoitettu raportti Muistitikku Raportti sähköisessä muodossa Kolme pakettia kunta- ja oppilaitoskohtaisia indikaattoreita Perustulokset nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Indikaattorit poliittisen päätöksenteon tukemiseksi Oppilas- tai opiskelijahuollon indikaattorit Kunta- ja oppilaitoskohtaiset kysymyskohtaiset taulukot
Kuntakohtaiset tulokset
Muistitikun sisältö ****_aineisto.xls Kuvailu vastaajamääristä vuosina 2005-2013 oppilaitoksittain ****_muutos.xls Palkkikuvat indikaattorien muutoksesta eri vuosina ****_vertailu.xls Palkkikuvat indikaattoreista sukupuolen, kunnan, maakunnan ja koko maan mukaan vuonna 2013 ****_taulukot.xls Kysymyskohtaiset taulukot vuodelta 2013
Oppilaitoskohtaiset tulokset
Indikaattorikuviot Huom! Indikaattorin taustalla voi olla yksi tai useampi vastausvaihtoehto Sekä myönteisiä että kielteisiä indikaattoreita huomioitava taulukkojen tulkinnassa Tällaisia usean muuttujan indikaattoreita ovat esim. Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulun työilmapiirissä ongelmia Vaikeuksia opiskelussa Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana
KOULUOLOT Kokkola Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran Lintsannut ainakin 2 päivää Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun 1 7 8 14 16 38 41 39 50 2005 (n=511) 2007 (n=478) 2009 (n=418) 2011 (n=377) 2013 (n=437) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely
Kysymyskohtaiset taulukot Ilmiöt tarkemmin katsottuna
Kysymyskohtaiset taulukot Kouluterveys 2013. Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat Kys 8.2 Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu Kokkola Poik a* Kokkola Tyttö Yht.* * * Keski- Pohjanmaa Poik a* Tyttö * Yht.* * Koko maa Poik a* Tyttö Yht.* * * Täysin samaa mieltä 4 1 3 5 3 4 4 3 4 Samaa mieltä 45 42 44 46 42 44 45 43 44 Eri mieltä 45 49 47 44 47 45 45 48 46 Täysin eri mieltä 6 8 7 5 9 7 6 6 6 Yhteensä % 100 100 100 100 100 100 100 100 100 N 165 268 433 282 437 719 20665 27645 48310 *Luokka-astevakioidut prosenttiosuudet **Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ***Prosenttiosuutta ei esitetä liian pienen vastaajamäärän takia #Vakioimattomat prosenttiosuudet Kokkola. Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat. THL: Kouluterveyskysely 2013
Ilon ja huolen aiheet Raporttiin koostetut suurimmat muutokset edelliseen kyselyvuoteen tai aikaisempiin vuosiin verrattuna Eivät suoraan kerro ilmiön yleisyyttä Tutustuttava tarkemmin indikaattorikuviin ja kysymyskohtaisiin taulukoihin Vuonna 2013 Keski-Pohjanmaan kunnilla ei selkeitä yhteisiä ilon tai huolenaiheita, kuntakohtainen vaihtelu suurta
Keski-Pohjanmaan tulokset verrattuna koko maahan 2013 Koko maan keskiarvoa enemmän Haittaa oppilaitosten fyysisissä työoloissa (peruskoulu, lukio, aol) Puutteita hampaiden harjauksessa (peruskoulu,lukio) Vaikea pääsy koululääkärin ja koulupsykologin vastaanotolle (peruskoulu, lukio, aol) Mutta myös koko maan keskiarvoa enemmän Koululounaan syöjiä (peruskoulu, lukio, aol) Perheen yhteisiä aterioita (peruskoulu, lukio, aol) Nukkumista (peruskoulu, lukio) Raittiita nuoria (peruskoulu, lukio, aol) Tupakoinnin valvontaa (lukio, aol)
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen
Toimintasuunnitelma hyödyntämisen pohjalla Toimintasuunnitelma ohjaa ja selkeyttää tulosten pohjalta tehtävää työtä Tavoitteena on suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen toiminta, joka kohdistuu hyvinvoinnille merkityksellisiin asioihin yhteinen tavoite kaikille Mitkä asiat ovat hyvin? Missä on vielä kehittämistä? Mille tulokset näyttävät verrattuna olemassa oleviin toimintasuunnitelmiin? Sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet muutama tavoite riittää Tiedottaminen Miten eri tahot sitoutetaan kehittämistyöhön? Miten toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan?
Tulosten hyödyntäminen kunnan päätöksenteossa Hyvinvointijohtamisessa erilaisten ohjelmien ja suunnitelmien laatimisessa, esim. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tai -kertomus Hallinto- ja strategiatyössä, eri hallintokuntien ja poikkihallinnollisten työryhmien toimesta Terveyden edistämisen strategiat Poliittiset ohjelmat Kunnan oma Kouluterveysryhmä Voi rakentua jo olemassa olevan ryhmän pohjalle Vastaa tulosten välittämisestä, tiedottamisesta ja hyödyntämisestä
Kouluterveyskysely ammattilaisen työn kehittämisvälineenä Kysely antaa mahdollisuuden seurata eri ilmiöiden kehitystä arvioida sukupuolten ja alueiden välisiä eroja arvioida ja kehittää yhteistyötä
Tulosten hyödyntäminen oppilaitoksissa Kouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen kirjataan kunnan perusopetuksen tulos- ja tavoitesuunnitelmaan sekä kunnan ja oppilaitosten opetussuunnitelmiin Toiminta pohjautuu olemassa oleviin rakenteisiin Toiminnalla on rehtorin ja koko kouluyhteisön tuki Oppilashuoltoryhmän työaikaa varataan ennaltaehkäisevään koko kouluyhteisöön kohdistuvaan työhön Toiminnasta tiedotetaan tehokkaasti Oppilaitoksen toimijat sitoutuvat toimintaan Edistetään hyvinvointia koko kouluyhteisössä
Ideoita tulosten hyödyntämiseen Oppitunnit: terveystieto, matematiikka, yhteiskuntaoppi, kotitalous Arvopohdinta, ennakkokäsitykset, joukkoharhat Tutkimustiedon lukutaito Tulosten vertailu: mistä mahdolliset erot johtuvat jne. Oppilaiden ehdotukset toiminnan parantamiseksi, nuorten osallistaminen Oppilaitoksen omien tulosten käsittely terveystarkastuksissa Tiedottaminen: julkistamistilaisuus, raportti kunnan tai oppilaitoksen nettisivuille Vanhempainillat, esim. Kasvamme yhdessä * * esim. http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=17908
Paljon tuloksia, paljon työtä, mistä aloittaa..? Silmäile raportti läpi: katso kuviot, ilon/huolenaiheet Muutos, erot sukupuolittain ja alueittain Mistä asioista on noussut oma huoli? Mihin asioihin on yritetty vaikuttaa edellisen kyselykerran jälkeen? Onko muutosta tapahtunut? Liittyvätkö tulokset tiettyihin suunnitelmiin tai jo olemassa oleviin hankkeisiin? Mitkä asiat oman työn kannalta keskeisimpiä? Mihin mahdollisuus vaikuttaa? Tehdään suunnitelma, mihin paneudutaan seuraavan kahden vuoden aikana ja miten
Uusia ideoita tulosten pohjalta tehtävään työhön..? Tulosten visualisointi, esim. hahmokuviot Prosenttilukujen muuttaminen nuorten määräksi Eri indikaattoreiden tiedon kokoaminen samaan yhteyteen Aloittaminen ns. puhtaalta pöydältä: esimerkiksi nuoret voivat katsoa tuloksia ja kertoa mitkä tulokset ovat heidän mielestään keskeisimpiä Kouluterveyskyselyyn osallistui v. 2013 Keski-Pohjanmaalta lähes 3000 nuorta.
Mikä vaikuttaa tulosten hyödyntämiseen ja muutokseen? Viestinnän selkeys! Miten viesti menee perille eri tahoille? Ydinviesti, ns. hissipuhe eli tärkein asia tulisi kyetä sanomaan lyhyessä ajassa Millä keinoin voi vaikuttaa? Uudet viestintäkanavat Mikä motivoi eri tahoja? Miten terveyskäyttäytyminen muuttuu? Nuorten käyttäytymisen muutoksessa ryhmän voima!* * Katso esimerkiksi Kylmäkoski ym.: Yhteisöllisiä näkökulmia nuorten ehkäisevään päihdetyöhön http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38287/978-952-456-103-7.pdf?sequence=1
Tuki Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen Kouluterveyskyselyn nettisivut Esim. Tulosten hyödyntäminen kouluyhteisössä Muut nettisivut, esim. www.innokyla.fi Kouluterveyslähettiläät Koulutuspäivät Valtakunnalliset päivät, esim. Kouluterveyspäivät Alueelliset koulutukset, esim. AVI-tilaisuudet
Yläkouluikäisten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä. Kouluterveyskyselyn tulokset on otettava vakavasti ja otettava toimenpiteissä huomioon. Kouluilla on oltava riittävästi koulukuraattoreita ja kouluterveydenhoitajia, jotta nuori saa apua silloin, kun hän on sen tarpeessa. Aikaa lapselle! Kokkolan, Kruunupyyn ja JYTAn (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012
Kiitos! Kouluterveyskysely netissä www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely myös Facebookissa Sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi