LAUKAAN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2016-2018

LAUKAAN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2016-2018 PERUSTURVALAUTAKUNTA 11.2.2016

Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen... 4 3. Maahanmuuttajat Laukaassa... 4 4. Laukaan kansainvälistymisen ja maahanmuuttostrategian keskeiset asiat... 4 4.1 Työperusteinen maahanmuutto Laukaassa... 5 4.2 Kotouttamisohjelman tavoitteet Laukaassa... 5 5. Maahanmuuttajien alkukartoitus ja -ohjaus ja henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman laatiminen. 6 6. Suomen kielen koulutuksen järjestäminen Laukaassa... 6 7. Palvelut... 7 7.1. Oleskeluluvat ja rekisteröityminen maistraattiin... 7 7.2 Työhallinnon palvelut... 8 7.3 Kelan palvelut... 10 7.4 Sosiaalipalvelut... 12 7.5 Terveyspalvelut... 12 7.6 Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut... 13 7.7 Koulutuspalvelut... 13 7.8 Asuminen... 16 7.11. Tulkkipalvelut... 18 7.12. Seurakunnan palvelut... 19 7.13. Vapaaehtois- ja järjestötoiminta... 21 8. Vastaanoton kustannusten korvaaminen kunnalle... 22 9. Tiedottaminen... 22 10. Toimenpide-ehdotukset ja kotouttamistyöryhmä... 23 LIITTEET Liite 1: Käsitteitä Liite 2: Kooste korvauksista Liite 3: Linkkejä tiedonhakuun

1. Johdanto Laki kotoutumisen edistämisestä velvoittaa, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnassa kotouttamisohjelma. Kotouttamisohjelmaa on päivitettävä vähintään kerran neljässä vuodessa. Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan 1.9.2011. Lain tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta. Uuden lain lähtökohtana on ollut vastata maahanmuutossa viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Aiemman lain lähtökohtana olivat maahanmuuttajat, jotka saapuivat Suomeen pakolaisina tai paluumuuttajina. Kotouttamispalveluja suunnattiin entisen lain aikaan lähinnä työttömille maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Nykyisen lain mukaan kaikki Suomeen muuttavat henkilöt saavat perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Kuntien maahanmuuttotyön osalta tämä tarkoittaa, että kunnilla on velvollisuus huomioida kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt ja täten kaikkien maahan asettuvien kotoutumista tulee edistää. Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten vastuulla on edistää alueellaan kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Erityisesti alkuvaiheen ohjaukseen on panostettava. Laissa säädetään kotoutumisen alkuvaiheen palveluista, kuten kaikille annettavasta perustiedosta ja ohjauksesta. Maahanmuuttajan on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, maahanmuuttajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä tietoa kotoutumista edistävistä palveluista. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa myös kielikoulutuksesta ja työnhausta. Laissa kiinnitetään huomiota myös haavoittuvien ryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseen. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat muun muassa vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. Kotouttamislain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä ja sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. On huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Kunnan on myös huolehdittava, että maahanmuuttajille laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on kymmenessä vuodessa kasvanut huomattavasti. Suomessa oli vuonna 2014 ulkomaan kansalaisia 4 % koko Suomen väestöstä. Ulkomaalaiset ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin ja Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuukin lähes 65 % kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Myös Jyväskylän seutukunnalla maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa jonkin verran, mutta maahanmuuttajien osuus koko seutukunnan väestöstä on edelleenkin pieni. Vuonna 2014 ulkomaan kansalaisia 0,5 %. Vuonna 2014 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 1 000 asukasta kohden koko maassa 56,7, Jyväskylässä 42,4 ja Laukaassa 12,3 (SOTKAnet). Todennäköistä on, että turvapaikanhakijoiden määrän lisäännyttyä huomattavasti ulkomaalaisia muuttaa yhä enenevässä määrin myös maaseutukuntiin. Onnistuneen kotouttamisen takaamiseksi on tärkeää, että kunta on valmistautunut maahanmuuttoon etukäteen mahdollisimman hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan vuonna 2014 Suomeen tuli 3 651 turvapaikanhakijaa ja vuonna 2015 tuli jo 32 478 turvapaikanhakijaa. Ministeriö arvioi, että noin 35 % hakijoista saa myönteisen turvapaikkapäätöksen ja suosittelee, että myönteisen päätöksen saaneet hakijat saisivat noin kahden kuukauden kuluessa päätöksestä kuntapaikat niistä maakunnista tai lähimaakunnista, missä vastaanottokeskukset sijaitsevat. Keski-Suomessa oli vuodenvaihteessa 2015-2016 vastaanottokeskuksissa 1 893 paikkaa, joten kuntapaikkoja arvioidaan tarvittavan Keski-Suomessa noin 660. 2

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen on kunnille vapaaehtoista ja edellyttää kunnan virallista päätöstä vastaanotosta. Valtio korvaa kunnille kotoutumislain mukaisesti vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia. Korvausten saamiseksi kunnassa tulee olla ajantasainen kotouttamisohjelma ja sopimus ELYkeskuksen kanssa. Vuosien 2016 2019 kotouttamisohjelman päivittämisestä on vastannut perusturvaosasto ja tarvittaessa koolle kutsuttu kotouttamistyöryhmä, johon on kutsuttu edustajat kunnan eri hallintokunnista, Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta, Laukaan seurakunnasta ja SPR:n paikallisosastosta. Lisäksi on kuultu TE-hallinnon ja Kelan asiantuntijoita, Työryhmä on osallistunut kotouttamisohjelman tekemiseen ja lisäksi maahanmuuttoasioihin liittyvien kehitysehdotusten tekemiseen. Kotouttamisohjelma sisältää toimenpideehdotuksia, joita ehdotetaan toteutettavaksi Laukaassa lähivuosina maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi. Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttajalla tarkoitetaan maahan pysyvästi muuttanutta henkilöä riippumatta hänen muuttosyystään. Maahanmuuttajan muuttomotiivina voi olla esimerkiksi työ, Suomessa asuva tai suomalainen perheenjäsen tai pakolaisuus. Lainsäädäntö määrittelee eri tahojen vastuut kotouttamistoimissa. Valtakunnallisella tasolla kotouttamisasiat ovat sisäministeriön vastuulla, alueellista vastuuta on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY - keskukset). Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kotoutumisella tarkoitetaan lain mukaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Laki korostaa maahanmuuttajan aktiivisuutta hänen omassa kotoutumisprosessissaan. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voisivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioonottamista muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Laissa määritellään kunnan ja muiden toimijoiden velvollisuudet maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa. Suomen kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen edellytys. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on pääsy työelämään ja saada tulijoiden osaaminen ja koulutus suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Kunnan kotouttamisohjelma on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Kotoutumisohjelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja sitä tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden tarpeellisten alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Myös esimerkiksi paikalliset järjestöt voivat tarvittavassa laajuudessaan osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan. Kotouttamisohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Ohjelmaan sisällytetään soveltuvin osin myös etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen. Laki edellyttää kuntia laatimaan paikallisen kotouttamisohjelman ja tarjoamaan maahanmuuttajille toimenpiteitä, jotka edistävät heidän kotoutumistaan. 3

Kotoutumissuunnitelmalla tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä suunnitelmaa toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan hankkia riittävä suomen kielen taito sekä muita yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös edistää maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. 2. Etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen Laukaan kunnan kotouttamisohjelmassa on pyritty ottamaan huomioon yhdenvertaisuuslain (21/2004) vaatimukset. Kunnassa sitoudutaan edistämään ja turvaamaan yhdenvertaisuuslain toteutumista. Tavoitteena on tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa sellaisissa syrjintätilanteissa, jotka kuuluvat yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan niin julkisessa kuin yksityisessäkin toiminnassa. Työministeriön suosituksen mukaan maahanmuuttajat otetaan yhdenvertaisiksi kuntalaisiksi ja heitä kohdellaan kuten muitakin kuntalaisia sekä autetaan tarpeen mukaan. Yhdenvertaisuutta ei ole vain se, ettei syrjitä. Kansainvälistyvässä maailmassa kulttuurien kohtaaminen ja kielitaito on rikkaus. Kotouttaminen ei saa merkitä entisen kielen ja kulttuurin vaihtoa tai menettämistä vaan perehtymistä uuteen. Asenneilmaston ja suvaitsevaisuuden kehittäminen on jatkuva haaste, johon voidaan vaikuttaa monin eri tavoin esimerkiksi koululaitoksen ja lehdistön kautta. 3. Maahanmuuttajat Laukaassa Maahanmuuttajia voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: humanitaariset muuttajat; kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen oleskelulupahakemukseensa paluumuuttajat; joilla on suomalaiset sukujuuret perheperusteiset muuttajat, jotka muuttavat perhesiteiden vuoksi työperusteiset muuttajat, joko pysyvästi tai tilapäisesti opiskelijat Laukaassa oli vuonna 2014 ulkomaan kansalaisia noin 170 eli 0,9 % väestöstä. Laukaan kunnanvaltuusto teki loppuvuodesta 1989 päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta kuntaan ja kunnanhallitus hyväksyi vastaanottoa koskevan sopimuksen lääninhallituksen kanssa. Joulukuun 1991 aikana kuntaan saapui 29 kiintiöpakolaista ja vuonna 1993 sopimusta jatkettiin siten, että kunta varautui vastaanottamaan 20 uutta kiintiöpakolaista vuonna 1994. 4. Laukaan kansainvälistymisen ja maahanmuuttostrategian keskeiset asiat Laukaan kunnanvaltuusto on 27.1.2014 hyväksynyt kuntastrategian, jonka mukaan kunnan visio on Laukaa sydäntä ja elinvoimaa. 4

Kunnan kotouttamisohjelma osaltaan toteuttaa tätä visiota ottaen huomioon maahanmuuttajien näkökulman sekä kotouttamiseen ja kansainvälistymiseen liittyvät asiat. Vuoden 2016 talousarvioon on kirjattu tavoite, jonka mukaan kunta varautuu pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun muun muassa päivittämällä kotouttamissuunnitelman vuoden 2016 aikana. 4.1 Työperusteinen maahanmuutto Laukaassa Työ- ja elinkeinoministeriön ja TE -keskusten Alueelliset talousnäkymät syksyllä 2014 -julkaisun mukaan Jyväskylän seudulla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu edelleen. Kaikkein ongelmallisin tilanne on yli 50- vuotiailla kouluttamattomilla työnhakijoilla. Myös nuorisotyöttömyys on kasvanut. Julkisella sektorilla ei sosiaali- ja terveysalaa lukuun ottamatta tapahdu juurikaan edes korvaavaa rekrytointia eikä yksityisellä puolella ole syntynyt riittävästi työpaikkoja. Työttömyyden kehitystä arvioidaan niin, että ict-alan, rakennusalan, metallialan, kuljetusalan ja metsätalousalan työttömyys vähenee, kun taas kaupallisen alan, hallinto- ja toimistotyön sekä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen työttömyyden kasvulta ei voitane välttyä. Keski-Suomen liiton strategiassa vuosille 2014 2017 sivutaan maahanmuuttoteemaa ja mainitaan muun muassa, että Keski-Suomi tarvitsee työvoimaa ja erityisosaajia ulkomailta ja että ulkomaisille työntekijöille avautuu lukuisia työtilaisuuksia palvelualoilla. Vaikka väestön ikääntyminen ja maahanmuuton lisääntyminen vaativat lisää palveluja, ne tuovat samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Väestörakenne muuttuu monikulttuurisemmaksi. Väestön ikääntyminen tuo omat ongelmansa Laukaan kunnalle niin kuin monille muillekin kunnille. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa samaan aikaan kun työikäinen väestö vähenee. 65 vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan Laukaassa vuonna 2020 noin 20 % väestöstä. Muun muassa edellä esitettyihin tietoihin pohjautuen Jyväskylän seudun yhtenä maahanmuuttopoliittisena tavoitteena voidaan nähdä työvoiman saatavuuden turvaaminen hallitusti ulkomaisella työvoimalla. Tärkeää on myös tukea seudulle tulevien maahanmuuttajien ja seudulla jo asuvien ulkomaalaisten tasavertaisuutta yhteiskunnan kaikilla alueilla. 4.2 Kotouttamisohjelman tavoitteet Laukaassa Kotouttamistyöryhmä ehdottaa, että kansainvälistymisen/maahanmuuttostrategian tavoitteita ovat: Laukaaseen tuleva ulkomaalainen on tervetullut asumaan, työskentelemään, yrittämään, lomailemaan, harrastamaan tai opiskelemaan. Yleiset palvelut toteutetaan sellaisina, että ne soveltuvat myös maahanmuuttajille ja edistävät ja tukevat kotoutumista. Maahanmuuttaja saa riittävän alkuohjauksen ja kotoutumissuunnitelman siten, että hänellä on mahdollisuudet hankkia riittävä suomen kielen taito ja muut yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot niin, että hän integroituu nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan Kunnan asukkaat suhtautuvat myönteisesti maahanmuuttajiin 5

5. Maahanmuuttajien alkukartoitus ja -ohjaus ja henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman laatiminen Maahanmuuttajalle, joka muuttaa Laukaaseen ja jolla on aikomusta asua täällä pidempään, tehdään alkukartoitus ja -ohjaus. Kartoituksen tavoitteena on selvittää ja tunnistaa maahanmuuttajan osaaminen, aikaisempi koulutus ja kokemus, kielitaito, muut taidot sekä kiinnostusalueet. Lisäksi pyritään selvittämään maahanmuuttajan vahvuudet ja heikkoudet sekä kunnan tarjoamat työllistymis-, harrastus-, opiskelu- ja/tai yrittäjyysmahdollisuudet. Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajille, jotka ovat työttömiä ja rekisteröityneet työnhakijoiksi. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoituksen järjestänyt taho ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muita palveluita. Alkukartoituksen perusteella maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kotouttamissuunnitelma on maahanmuuttajalle laadittu yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen (tai ruotsin) kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotouttamissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai työ- ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja voivat laatia kotouttamissuunnitelman myös keskenään. Kotouttamissuunnitelman laatiminen aloitetaan viimeisään kahden viikon sisällä siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus. Kunnan tulee tarjota aktiivisesti suunnitelmassa sovittuja palveluja ja seurattava palvelujen toteutumista. Kunnan on myös selvitettävä maahanmuuttajalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Kotouttamissuunnitelma laaditaan tarpeen mukaan myös lapsille. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa ja sitä laadittaessa on selvitettävä alaikäisen toivotukset ja mielipide. Suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai edustajansa kanssa. Ilman huoltajaa saapuneelle lapselle kotouttamisohjelma laaditaan aina. Kokonaistilanteen edellyttäessä kunta laatii kotouttamissuunnitelman koko perheelle. Yksilöllisestä kotouttamissuunnitelmasta käy ilmi, millä toimenpiteillä ja aikataululla maahanmuuttaja saa tarvittavaa tietoa ja taitoa pärjätäkseen Laukaassa ja Suomessa sekä päästäkseen työelämään mahdollisimman nopeasti. Kotouttamissuunnitelma on laadittava aina kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden myöntämisestä. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään yhden vuoden ajaksi, ja suunnitelmaa on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Esimerkiksi maahanmuuttajan opiskelun etenemistä ja hänen motivaatiotansa opiskella seurataan. Sen mukaan voidaan tehdä muutoksia suunnitelmaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kotoutumissuunnitelman laadinnasta ja sen myöntämisen ehdoista on tarkemmin luvussa 7.2 Työhallinnon palvelut. 6. Suomen kielen koulutuksen järjestäminen Laukaassa Maahanmuuttajien kielikoulutus tulee saada muuton jälkeen nopeasti käynnistettyä ja joustavasti toteutettua. Työttömille maahanmuuttajille kielikoulutusta järjestää pääsääntöisesti työhallinto. Työ-ja elinkeinotoimisto ohjaa Laukaaseen muuttavat maahanmuuttajat kielikoulutukseen kotoutujan alkukartoituksen jälkeen yleensä Jyväskylään. Myös kansalaisopisto voi tarvittaessa järjestää suomen kielen kursseja maahanmuuttajille. Jyväskylässä suomen kielen opetusta annetaan mm. Palapeli2 -projektissa (ESR). Palapeli2 - projekti järjestää alkuvaiheen kotoutumiskoulutusta niille maahanmuuttajille, joiden 6

kotoutumisaika (3-5 vuotta) ei ole vielä umpeutunut. Hankkeessa annetaan myös yksilö- ja ryhmäohjausta koulutus- ja työllistymisprosessin tukemiseksi. 7. Palvelut Maahanmuuttoasioiden sujuva toiminta ja kotoutumisen onnistuminen edellyttävät aktiivista poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Verkostomaista yhteistyötä on syytä tehdä kunnan sosiaali-, terveys-, sivistys- ja asuntotoimen, työhallinnon ja elinkeinoelämän, Kelan, poliisin, kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja muiden paikallisten tahojen ja viranomaisten ja maahanmuuttajien välillä. Tavoitteena on kannustaa maahanmuuttajia kotoutumaan uuteen kotimaahansa. Niiden henkilöiden, joiden toimeentulon turvaa yhteiskunta, velvollisuus on toimia aktiivisesti oman työllistymisensä ja kouluttautumisensa hyväksi. 7.1. Oleskeluluvat ja rekisteröityminen maistraattiin Oleskeluluvan myöntäminen Henkilö, joka muuttaa Suomeen ja aikoo olla yli kolme kuukautta tarvitsee yleensä oleskeluluvan. Pohjoismaiden kansalainen voi tulla vapaasti Suomeen ja oleskella ilman oleskelulupaa tai työntekijän oleskelulupaa. EU- tai ETA-maan kansalainen voi oleskella, tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella Suomessa kolme kuukautta ilman erityisiä viranomaisen toimenpiteitä. Jos henkilö aikoo olla Suomessa kauemmin, hänen tulee rekisteröidä poliisin kautta oleskeluoikeus. EU:n ulkopuolelta tulevat tarvitsevat oleskelu- tai työluvan. Oleskeluoikeus näkyy passissa merkinnällä A= jatkuva, B= tilapäinen tai P= pysyvä. Pysyvän oleskeluluvan ulkomaalainen voi saada, kun hän on oleskellut Suomessa neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla. Turvapaikkaprosessin kautta ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat asuvat alaikäisille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai tukiasunnoissa. Perheryhmäkotien toimintaa ohjaavat ja koordinoivat ELY-keskukset ja ryhmäkotien tai tukiasumisyksiköiden Maahanmuuttovirasto. Alaikäinen turvapaikanhakija tai oleskeluluvan saanut voi asua myös yksityismajoituksessa ja olla vain kirjoilla vastaanottokeskuksessa. Ilman huoltajaa maassa olevalle alaikäiselle määrätään käräjäoikeudessa edustaja. Edustajan tehtävä on valvoa lapsen etua turvapaikkaprosessin aikana sekä muissa hänen henkilöään ja varallisuuttaan koskevissa juridisissa asioissa. Työperusteisten maahanmuuttajien oleskeluluvat Työntekijän oleskelulupa on ulkomaalaiselle ansiotyötä varten myönnettävä oleskelulupa, joka myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että työ- ja elinkeinotoimisto tekee asiassa osapäätöksen ennen maahanmuuttoviraston tai poliisilaitoksen päätöstä (Ulkomaalaislaki 3, 30.12.2013/1218). Työntekijän oleskelulupa oikeuttaa työskentelemään yhdellä tai useammalla ammattialalla. Erityisestä syystä työntekijän oleskelulupa voidaan rajata koskemaan työtä yhdellä tai useammalla ammattialalla tietyn työnantajan palveluksessa. Muun kuin EU:n tai sopimusvaltion kansalaisella on oltava työntekoon työntekijän oleskelulupa. Työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesta, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä (Ulkomaalaislaki 70, 1218/2013). Poliisin palvelut lupa-asioissa 7

Sisä-Suomen poliisilaitoksella ulkomaalaisasioissa lupapalveluja tarjotaan Jyväskylän poliisiasemalla os. Urhonkatu 2, 40100 Jyväskylä. Ulkomaalaisasioissa palvellaan asiakkaita Jyväskylän poliisiasemalla ainoastaan ajanvarauksella. Ajanvaraus ulkomaalaisasioihin tehdään sähköisesti. Kiireelliset hakemukset on kuitenkin mahdollista jättää vireille normaalisti aukioloaikojen puitteissa Poliisi myöntää maassa oleskelevan Suomen kansalaisen ulkomaalaiselle perheenjäsenelle ja tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle ensimmäisen oleskeluluvan. Poliisi myöntää Suomessa oleskeleville ulkomaalaisille myös määräaikaisia jatko-oleskelulupia, pysyviä oleskelulupia sekä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupia. Lisäksi poliisi muun muassa myöntää unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin ja pysyvän oleskelulupakortin, sellaiselle EUkansalaisen perheenjäsenelle, joka ei ole itse unionin kansalainen. Lisätietoja https://www.poliisi.fi/sisa-suomi Rekisteröityminen/Maistraatti Maahanmuuttajalle rekisteröidään kotikunta Suomessa, jos henkilön on tarkoitus jäädä Suomeen ja hänellä on vähintään yhden vuoden oleskelulupa, mikäli se vaaditaan. Rekisteröinti tehdään maistraatissa (Sisä-Suomen maistraatti, Jyväskylän yksikkö os. Yliopistonkatu 28, PL 253, 40101 Jyväskylä) ja tällöin maahanmuuttaja saa suomalaisen henkilötunnuksen. Tiedot välittyvät väestötietojärjestelmästä automaattisesti muille viranomaisille mm. Kelalle, ajoneuvohallinnolle, verohallinnolle ja eläkelaitoksille. Lisätietoja saa verkosta osoitteessa www.maistraatti.fi 7.2 Työhallinnon palvelut Työ- ja elinkeinotoimistolla on päävastuu työikäisten kotouttamisesta. Työikäisten kotouttaminen painottuu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisiin työllistymistä edistäviin toimiin, kuten ohjaamiseen avoimiin työpaikkoihin, työvoimakoulutukseen ja muihin ammatillisen kehittymisen palveluihin, kotoutujan omaehtoiseen koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. TE -toimiston tehtävänä on: työvoimaan kuuluvien maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmien laatiminen yhteistyössä kunnan edustajan ja maahanmuuttajan itsensä kanssa. kotoutumista edistävistä palveluista päättäminen osana kotoutumissuunnitelmaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisten työnvälityspalvelujen, työvoimakoulutuksen ja muiden ammatillisen kehittymisen palvelujen ja työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen maahanmuuttajille luku- ja kirjoitustaidon opetuksen ja perusopetuksen järjestäminen työnhakijaksi rekisteröidylle maahanmuuttajalle työttömyysetuutta koskevien sitovien työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen työttömyysetuuden maksajalle kotoutumissuunnitelmaan oikeutetun maahanmuuttajan ohjaaminen kunnan toimenpiteiden ja palvelujen piiriin yhteistyössä kunnan kanssa, jos hän ei terveydentilansa tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi voi osallistua kotoutumista tukeviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin 8

Kielikoulutukseen ohjataan pääsääntöisesti Jyväskylään, jonne on hyvät julkiset kulkuyhteydet Laukaasta. Työvoimapalvelujen avulla maahanmuuttajaa ohjataan työmarkkinoille. Palvelujen avulla maahanmuuttajia voidaan sijoittaa työharjoitteluun sekä työllistää palkkatuella työhön. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan Viranomaisten palvelut maahanmuuttajan kotoutumisen tukemiseksi voidaan käynnistää, kun maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotouttamislain mukaan oikeus kotoutumissuunnitelmaan on Suomessa asuvalla maahanmuuttajalla, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään tai joka saa toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Edellytyksenä on myös, että henkilö voidaan rekisteröidä työnhakijaksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain nojalla. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan kestää kolme vuotta. Kotoutumisaikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella. Päätös kotoutumisajan pidentämisestä tehdään, jos se on tarpeen luku- ja kirjoitustaidon tai perusopetuksen oppimäärän hankkimista varten tai maahanmuuttajan iän, vamman, sairauden, lastensuojelutoimenpiteestä aiheutuvan tarpeen vuoksi, äitiys-, isyystai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta perustellusta syystä. Suunnitelman pidentämisestä edellä mainituilla perusteilla neuvottelevat maahanmuuttajan suunnitelman laatimiseen osallistuneet viranomaiset yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Päätöksen suunnitelman pidentämisestä tekee TE-toimisto. Asiointi TE-toimistossa: TE toimiston palvelut toteutetaan monikanavaisesti verkkopalveluna, puhelinpalveluna ja henkilökohtaisen palveluna. Verkkopalvelussa (www.te-palvelut.fi) voi muun muassa ilmoittautua työnhakijaksi, ilmoittaa työnhakuun liittyvistä muutoksista, tarkistaa omia asiakastietoja, antaa työttömyysturvaan liittyviä selvityksiä, hakea koulutuksiin ja päättää työnhaun. Verkkopalvelusta saa tietoa TE toimiston palveluista myös useilla maahanmuuttajien käyttämillä kielillä. Valtakunnallinen Työlinja puhelinpalvelu p. 0295 020 700 neuvoo työnhakija asiakkaita TE toimiston palveluissa, sähköisessä asioinnissa ja ohjaa palvelutarpeen mukaisiin palveluihin. Lisäksi Työlinjalta saa koulutusneuvontaa p. 0295 020 702, työttömyysturvaneuvontaa p. 0295 020 701 sekä palvelua venäjän kielellä p. 0295 020 715 ja englanniksi p. 0295 020 713. Ensimmäisellä asiointikerralla on maahanmuuttaja asiakkaalla hyvä olla mukana passi, oleskelulupa tai poliisilta saatu EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus, maistraatista saatu väestörekisteriote tai asiakirja, jolla osoitetaan suomalainen henkilötunnus (esim. Kela-kortti) sekä työ- ja koulutodistukset suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi käännettyinä. Kunnan toimenpiteiden ja palvelujen piiriin ohjaaminen TE-toimisto ohjaa kotoutumissuunnitelmaan oikeutetun maahanmuuttajan kunnan toimenpiteiden ja palvelujen piiriin, jos maahanmuuttaja ei terveydentilansa tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi voi osallistua työvoimapalveluihin. Ohjaaminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun kyseessä on maahanmuuttaja, joka ei esimerkiksi sairauden, raskauden, iän eikä vammaisuuden tai vastaavan syyn vuoksi voi osallistua työvoimapalveluihin. Ohjaus tapahtuu yhteistyössä TE-toimiston ja kunnan viranomaisten, lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Kotoutujan omaehtoinen koulutus ja työllistymistä edistävät palvelut 9

Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kotoutumista ja työllistymistä tukevista palveluista, kuten osallistumisesta kotoutumiskoulutukseen, työelämävalmiuksia edistävään valmennukseen tai työkokeiluun. Tavoitteena on, että eri paikkakunnilla tarjolla oleva kotoutumista edistävä koulutus ja siihen mahdollisesti liitettävät muut toimenpiteet saataisiin maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön siten, että kotoutuja osallistuisi pääosan suunnitelmakaudesta erilaisiin avoimille työmarkkinoille pääsyä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin. 7.3 Kelan palvelut Kela palvelee asiakkaitaan monikanavaisesti. Asiakkaat voivat asioida missä tahansa Kelan toimistossa. Laukaan toimisto palvelee osoitteessa Saratie 13. Toimistossa voi asioida myös asiakaspäätteellä. Asiointi onnistuu myös ajanvarauksella toimistossa tai puhelinpalvelussa. Puhelimitse asiakkaita palvelevat elämäntilannekohtaiset palvelunumerot, jotka löytyvät osoitteesta www.kela.fi. Palvelupisteissä ei ole puhelinpalvelua. Turvapaikanhakijoita Kela neuvoo esitteellä, joka on julkaistu englanniksi, arabiaksi, farsiksi, kurdin soraniksi ja somaliksi. Sähköisessä muodossa oleva esite löytyy Kelan verkkosivuilta ja sitä voi tulostaa jaettavaksi asiakkaille. Kela on julkaissut turvapaikan saaneille suunnatun videon, jossa kerrotaan miten Kela-asiat etenevät oleskeluluvan saamisen jälkeen. Paperihakemukset ja liitteet voi lähettää Kelaan postitse omalla kustannuksella. Täytetyn hakemuksen tai liitteen voi toimittaa myös mihin tahansa Kelan toimistoon tai yhteispalvelupisteeseen. Kela-asiat voi hoitaa myös verkossa. Sähköisessä asiointipalvelussa voi hoitaa useimmat Kela asiat sekä lähettää etuusasioihin liittyviä viestejä. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. www.kela.fi sivustolta löytyy runsaasti tietoa Kelan palveluista myös englanniksi ja hakemuslomakkeita on saatavilla englanninkielisinä. Lisäksi Kelan sivuilta löytyy esitteitä mm. saamen, venäjän, viron, ranskan, saksan ja kurdin kielellä. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Video Kelan palveluista: https://www.youtube.com/watch?v=9wpmesgmpcw&feature=youtu.be Tarvittaessa järjestetään tulkki avuksi. Kelan asiakkailla on oikeus ajanvarauksella maksuttomaan tulkkaukseen, jos asiointi Kelassa ei onnistu omalla äidinkielellä eikä löydy muutakaan yhteistä kieltä Kelan toimihenkilön kanssa. Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki. Asiointiaika, jota varten tulkki tilataan, sovitaan yhdessä Kelan, asiakkaan ja tulkin kanssa. Tulkkaus voidaan järjestää tarvittaessa myös etätulkkauksena puhelimen avulla. Infopankki.fi -sivustolle on koottu runsaasti tietoa elämisestä ja asumisesta Suomessa sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Kela ja Infopankki ovat tuottaneet yhteistyössä palveluun mm. kattavan koostesivun Suomen sosiaaliturvasta. Sivustolla on tietoa usealla kielellä. Sosiaaliturva Maahanmuuttajan tulee hakea pääsyä Kelan hoitaman sosiaaliturvan piiriin (lomake Y77, hakemus Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan soveltamisesta Suomeen muutettaessa). Kela antaa kirjallisen päätöksen sosiaaliturvan piiriin pääsystä. Jos päätös on myönteinen, lähetetään 10

sairausvakuutuskortti eli Kela-kortti muuttajalle. Oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti sen perusteella, kuinka pitkään henkilö aikoo oleskella Suomessa. Työntekijöiden, ja joissakin tapauksissa myös heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaan vaikuttavat lisäksi EU - lainsäädäntö ja sosiaaliturvasopimukset. EU- ja ETA-maista ja Sveitsistä lähetettyjä työntekijöitä ja tiettyjä muita ryhmiä koskevat erityissäännöt, jotka poikkeavat tilapäisen ja vakinaisen asumisen säännöistä. Suomen sosiaaliturvaan pääsee maahan tulosta lukien, jos tarkoitus on muuttaa Suomeen vakinaisesti. Suomeen muuttoa pidetään vakinaisena silloin, kun henkilö muuttaa Suomeen paluumuuttajana, pakolaisena tai turvapaikanhakijana, jolle on myönnetty vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava lupa. Asumista pidetään vakituisena myös, kun henkilöllä on vakinainen työsuhde Suomessa tai vähintään kahdeksi vuodeksi solmittu työsopimus. Avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön mahdollistaa vakinaisen asumisen. Jos tarkoitus on muuttaa Suomeen tilapäisesti, yleensä ei ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan pääsääntöisesti muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu. Poikkeuksena ovat toisesta Pohjoismaasta Suomeen muuttavat opiskelijat, jotka voivat päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos heidät on merkitty täällä asuvaksi väestötietojärjestelmään. Kelan etuudet ja saamisen edellytykset Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, opintotuki ja vähimmäiseläkkeet. Lisäksi Kela huolehtii vammaisetuuksista, sotilasavustuksista sekä maahanmuuttajan tuesta. Henkilöllä on yleensä oikeus Kelan sosiaaliturvaetuuksiin siitä päivästä lukien, kun hä n on päässyt Suomen sosiaaliturvan piiriin. Joitakin etuuksia maksetaan kuitenkin vain niille, jotka ovat asuneet Suomessa tietyn ajan ennen etuuden myöntämistä. Esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja saadakseen maahanmuuttajan on asuttava 180 päivää Suomessa välittömästi ennen lapsen laskettua synnytysaikaa. Jos kuitenkin Suomeen muutetaan toisesta EU - tai ETAmaasta tai Sveitsistä, myös näissä maissa täytettyjä vakuutuskausia voidaan ottaa huomioon. Peruspäivärahaa saadakseen työntekijän on täytettävä työssäoloehto eli hänen on oltava ollut töissä 26 viikkoa viimeisten 28 kuukauden sisällä. Tietyin edellytyksin voidaan käyttää toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä täytettyjä työskentelykausia. Eläkkeissä ja vammaisetuuksissa on kolmen vuoden asumisaikavaatimus. Tietyin edellytyksin voi myös näiden etuuksien saamiseksi käyttää toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä täytettyjä kausia asumisaikavaatimuksen täyttämiseksi. Kela maksaa kotoutumissuunnitelman ajalta myönnettävää työmarkkinatukea. Työskentelyperusteisella sosiaaliturvalla tarkoitetaan etuuksia, joita voi saada työskentelyn johdosta. Näitä ovat esimerkiksi työeläke, ansiosidonnainen työttömyysturva sekä työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvät etuudet, joista huolehtivat yksityiset vakuutusyhtiöt, työttömyyskassat ja säätiöt. 11

7.4 Sosiaalipalvelut Kuntien sosiaalitoimi huolehtii toimeentuloturvasta, lasten ja perheiden palveluista, lastensuojelusta, vammaispalveluista ja vanhusten palveluista. Sosiaalityö tukee kotoutumis ta ja tavoitteena on saada maahanmuuttajat ymmärtämään suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria ja ehkäistä sopeutumisprosessissa syntyviä vaikeuksia. Sosiaalityö toimii yhteistyössä maahanmuuttajien, eri hallintokuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa (m uun muassa kotoutumissuunnitelmat). Toimeentulotukiasioissa ja sosiaali- sekä vammaispalveluasioissa kuntalaisia palvelee sosiaalitoimisto os. Arwidssonintie 15 17, Laukaa. Toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00 12.00 tai ajanvarauksella ja päivystysaikana kiireellisissä asioissa ilman ajanvarausta työpäivinä klo 10.00 11.00. Virka-ajan ulkopuoliseen sosiaalipäivystykseen saa yhteyden Kriisikeskus Mobilen kautta p. 014 266 7150. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotukiasiat siirtyvät Kelan hoidettaviksi. Lastensuojelu turvaa lapselle oikeuden turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelun toimenpiteet käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä tai kehitykses tä. Lastensuojelu on yhteistyötä perheen, sen lähiverkoston ja viranomaisten, esim. päivähoidon, neuvolan ja koulun kanssa. Kuntien lastenvalvojat huolehtivat isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvistä palveluista sekä lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä sopimuksista. Vammaispalveluihin kuuluvat mm. vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet sekä palveluasuminen. Kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen järjestetään kehitysvammapalveluja, kuten neuvontaa ja ohjausta, omaishoidon tukea, asumispalveluja ja päivä- ja työtoimintaa. Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelu järjestää Kela. lkäihmisille järjestetään kotona asumista tukevia palveluja, asumispalveluja tai laitoshoitoa. Kotihoito tarjoaa kotona asuville tarvittaessa erilaisia tukipalveluja; hoito-, ateria-, turva- ja asiointipalveluja, kylvetyspalvelua ja päivätoimintaa. Laitoshoitoa järjestetään Koti-Kuuselassa, tehostettua asumispalvelua ostopalveluna tai palvelusetelillä ja tuettua asumista Lievestuoreen ryhmäkodissa. Vanhusten palvelujen toimisto sijaitsee osoitteessa Pelloskuja 3, Laukaa. Sosiaali- ja vanhuspalveluista saa lisätietoa kunnan internetsivuilta osoitteesta http://www.laukaa.fi/page.php?hid=680. 7.5 Terveyspalvelut Laukaalaisille perusterveydenhuollon palvelut järjestää Keski-Suomen seututerveyskeskus ja erikoissairaanhoidon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Maahanmuuttajille tarjotaan samat terveyspalvelut kuin muillekin kuntalaisille; hoitajan ja lääkärin päivystys- ja ajanvarausvastaanotto, äitiysja perhesuunnitteluneuvola, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, aikuisneuvola, fysioterapia, psykologi, sosiaalityöntekijä, suun terveydenhuolto ja tarvittaessa sairaalahoito. Tarkempaa tietoa saatavissa olevista palveluista saa www.seututk.fi sivuilta. Psykiatrian poliklinikan palvelut Laukaassa järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Psykiatrian poliklinikka tarjoaa mielenterveyspalveluja 18 vuotta täyttäneille laukaalaisille. Hoitoon ohjautuminen tapahtuu lääkärin lähetteellä. Palvelumuotoja ovat kriisityö, päivystys, yksilö- ja pariterapia, perhe- ja verkostotapaamiset, kotikäynnit, työkyvyn arviointi, kuntouttavat ryhmät, retkitoiminta ja yksilöllinen kuntoutustoiminta. 12

Poliklinikalla asioiminen on maksutonta ja luottamuksellista. Psykiatrian poliklinikka sijaitsee Laukaan kirkonkylässä os. Arwidssonintie 15 17. Tulkkipalvelua asiointiin terveyspalveluissa voidaan järjestää erikseen tilattuna paikan päälle tai puhelintulkkauksena sairaanhoitopiirin kautta. Tulkkaus toimii ajanvarauksella ja se tulee tilata etukäteen. Tämän vuoksi tiedossa olevasta tulkkaustarpeesta on tärkeää olla yhteydessä terveyskeskukseen ennen käyntiä. Tulkkauksen maksaa Keski - Suomen seututerveyskeskus. 7.6 Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut Päivähoidon perustehtävänä on huolehtia päivähoidossa olevien lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kasvatuskumppanuudessa vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä lisäksi parantaa esiopetuksessa olevien lasten oppimisedellytyksiä. Päivähoidon keskeisenä tavoitteena on hyvinvoiva lapsi muuta perhettä unohtamatta. Jokaisen lapsen on koettava olevansa hyväksytty omana itsenään ja tasa-arvoisena muiden kanssa. Maahanmuuttajaperheiden lasten päivähoito järjestetään päiväkoti-, perhepäivä - tai ryhmäperhepäiväkotihoitona samojen periaatteiden mukaan kuin muidenkin kuntalaisten. Hoitopaikan valinnassa pyritään käyttämään henkilöstön kielitaitoa hyödyksi. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee maahanmuuttajalapsen mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa lapsi suomalaiseen tapakulttuuriin ja lähiympäristöön niin, että hän selviää jokapäiväisistä tilanteista suomen kielellä. Lapsen on tärkeätä oppia suomen kielen perusrakenteet sekä eri aihepiirien keskeistä sanastoa, jotta hän ymmärtää ohjeita ja arkikieltä ja vähitellen tunnistaa ja kirjoittaa kirjaimia. Maahanmuuttajalapsen aloittaessa päivähoidossa valmistaudutaan perheen kohtaamiseen ja käytetään tarvittaessa tulkkia. Vanhemmille kerrotaan päivähoidon tavoista tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa ja yhteistyökumppaneista. Sovitaan lapsen omahoitaja sekä tutustumisen ajankohta. Lapsiryhmän kanssa valmistaudutaan uuden tulokkaan vastaanottamiseen. Työyhteisössä keskustellaan ennakkoluuloista, asenteista, odotuksista, peloista ja aikaisemmista kokemuksista. Yhdessä vanhempien kanssa laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) ja kannustetaan heitä oman äidinkielen opettelemiseen lapsensa kanssa, koska sen hyvä hallinta on välttämätön edellytys suomen kielen omaksumiselle. Tuetaan lapsen kulttuuriperinteen säilyminen suomalla lapselle mahdollisuus tuoda omat tutut asiat (teemapäivät, leikit, ruoat, tavat jne.) päivähoitoon ja olemalla kiinnostunut niistä. Vanhemmille selvitetään, miten eri kieli- ja kulttuuritaustasta johtuvat arjen toimintojen ja tapojen erilaisuus toteutetaan päivähoidossa. Tarvittaessa vanhempia ohjataan myös sään edellyttämään oikeaan pukeutumiseen. 7.7 Koulutuspalvelut Esiopetus Esiopetusta annetaan 6 -vuotiaille lapsille. Laukaassa esiopetus on järjestetty päivähoidon ja opetustoimen yhteistyönä siten, että kokopäivähoitoa tarvitsevat lapset saavat esiopetusta päiväkodeissa ja muut koulujen erillisissä esiopetuksen ryhmissä. Esiopetuspaikat vahvistetaan vuosittain ja koulujen esiopetusryhmien minimikoko on seitsemän lasta. Koulujen esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus koulukuljetukseen yli kolmen kilometrin matkoille. Koulujen esiopetusryhmiä on Äijälän, Kuusan, Vehniän, Kirkonkylän, Kuhaniemen, Vihtavuoren, Leppäveden, Savion ja Lievestuoreen kouluissa. Maahanmuuttajalapset menevät oman lähikoulunsa tai oman 13

alueen koulun esiopetusryhmään tai jos lapset tarvitsevat kokopäivähoitoa, päiväkodin esiopetuksen ryhmään. Perusopetus Kunta järjestää perusopetusta sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille. Perusopetus on maksutonta yleissivistävää koulutusta. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatkan pituus on yli kolme kilometriä (1-2 vuosiluokat) ja viisi kilometriä (3-9 vuosiluokat). Maahanmuuttajalapset käyvät valmistavan luokan jälkeen omaa lähikouluaan kuten muutkin lapset. Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain ja perusopetukseen valmistavan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (Opetushallitus 13.11.2015). Sen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opinto-ohjelmassa ja opetussuunnitelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, oppimisvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Maahanmuuttajaoppilaille tarjotaan tukiopetusta ja suomi toisena kielenä- opetusta (S2-kieli). Tukiopetusta voidaan antaa suomen kielellä tai oppilaan omalla äidinkielellä. Alle neljä vuotta Suomessa olleilla oppilailla on oikeus saada tukiopetusta tunti viikossa. Yläkouluikäisille maahanmuuttajille suositellaan yläkoulun aloittamista seitsemänneltä luokalta lähtien, vaikka ikänsä puolesta oppilas sijoittuisi 8. tai 9. luokalle. Näin voidaan vahvistaa maahanmuuttajien suomen kielen taitoa ja yleistietoa, jotta toisen asteen koulutus olisi helpompi aloittaa. Maahanmuuttajaoppilaille järjestetään oman uskonnon opetusta, jos samaan uskontokuntaa kuuluvia oppilaita on vähintään kolme. Maahanmuuttajaoppilaat osallistuvat elämänkatsomustiedon opetukseen, jos oman uskonnon opetusryhmää ei muodostu tai jos lapsi yhdessä vanhempiensa kanssa päättää, että lapsi ei halua opiskella uskontoa. Toisen asteen koulutus Perusopetuksen jälkeen oppilas voi jatkaa opintojaan toisen asteen koulutuksessa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai lukiossa. Ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijalle ammattitaidon jossakin ammatissa. Lukiossa annetaan yleissivistävää opetusta, joka antaa valmiudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Tämän jälkeen opiskelija voi jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa. Laukaassa toisen asteen koulutusta antaa Laukaan lukio. Lukioon voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on saanut peruskoulun päästötodistuksen tai muutoin hankkinut sitä vastaavat tiedot. Lukioon ja muihin perusopetuspohjaisiin oppilaitoksiin haetaan yhteishaussa. Ammatillista koulutusta järjestetään Jyväskylässä ja muissa kaupungeissa. Vieraskielisten opiskelijoiden tukiopetukseen voidaan hakea erillistä valtionavustusta. Avustuksella korvattavaan tukiopetukseen ovat oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta. 14

Aamu- ja iltapäivätoiminta Laukaan kunta järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. luokkien oppilaille. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä vähintään kolme tuntia päivässä pääsääntöisesti klo 12 17 välisenä aikana. Vaativasta erityistä tukea tarvitsevien koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnasta vastaa erityispäivähoito. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunneelämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi toiminnan tavoitteena on tarjota lapsille monipuolista ja laadukasta tekemistä. Leikki on myös tärkeä osa iltapäivätoimintaa. Jälkkäri on sopiva yhdistelmä virkistystä ja lepoa ja myös välipala kuuluu ohjelmaan. Laukaassa koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään Laukaan kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä, Vehniällä, Lievestuoreella, Valkolassa sekä Kuusassa. Maahanmuuttajalapset voivat tulla mukaan koululaisten iltapäivätoimintaan samalla tavalla kuin muut lapset. Toiminta on vapaaehtoista, ja siitä peritään maksu, joka päätetään vuosittain. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä opinnoilla. Oppisopimuksella voi opiskella ammatillisia perustutkintoja, ammatti- tai erikoisammattitutkintoja sekä tutkinnon osan tai osia. Oppisopimuskoulutuksen kesto on tavoitteesta riippuen 4 kuukautta - 3 vuotta. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja on taloudellisesti tuettua. Opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssä oppimisen ajalta ja opintososiaalisia etuja tietopuolisen opetuksen ajalta. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja TEtoimistolta voi hakea palkkatukea, mikäli opiskelija on työtön työnhakija. Jyväskylän oppisopimuskeskuksessa on kehitetty erityisesti maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle suunnattua nivelvaiheen oppisopimusta. Nivelvaihetta käytetään k un kielitaito- ja opiskeluvalmiudet eivät riitä koko tutkinnon suorittamiseen. Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan oppisopimuskeskuksen kautta. Opiskelija etsii oppisopimuspaikan yleensä itse ottamalla yhteyttä työnantajiin. Jyväskylän seudulla oppisopimuskoulutusta järjestää Jyväskylän oppisopimuskeskus. Lisätietoja: www.jao.fi. Kansalaisopistot Vapaan sivistystyön yhtenä tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Kurssitarjonnan kautta opisto mahdollistaa maahanmuuttajien yhteiskuntataitojen omaehtoisen ja monipuolisen kehittämisen. Monipuolinen harrastaminen vahvistaa yksilön sosiaalisen verkoston syntymistä ja monikulttuurisuus on esillä opiston arjessa esimerkiksi erilaisina teemoina. Ostopalveluna voidaan tuottaa tarvittavaa koulutusta erityisryhmille tarpeiden mukaan. Esimerkkejä opiston toiminnasta: Suomen kielen kurssit maahanmuuttajille opiston kursseina tai ostopalveluna rajatuille ryhmille. Taiteen-, käsityön-, musiikin ja liikunnan kurssit ovat sellaisenaan matalan kynnyksen kursseja. Opiston yhteiskunnallisissa aineissa voidaan tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Monikulttuurisuus näkyy kansalaisopiston toiminnassa luontaisesti ja opisto toimii myös suomalaisen kulttuurin välittäjänä. 15

Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuutta osallistua taiteen perusopetukseen. 7.8 Asuminen Turvapaikkapäätöksen jälkeen vähintään vuoden mittaisen oleskeluluvan saanut maahanmuuttaja voi hakea vuokrasopimukseen perustuvaa valtion tukemaa vuokra -asuntoa (ns. ara-asuntoa) normaalin hakuprosessin kautta. Turvapaikkapäätöksen jälkee n henkilö voi myös hakea asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Kiintiöpakolaisille kunta järjestää asunnon aina. Ely-keskusten kautta osoitettuna kuntaan muuttaville asunto järjestetään tarvittaessa. Oleskeluluvan saanut voi hankkia asunnon ja muuttaa k untaan myös itsenäisesti. Laukaan kunnassa suurin toimija vuokra-asuntomarkkinoilla on kunnan vuokrataloyhtiö Laukaan Vuokrakodit Oy, jolla on 700 asuntoa. Muut toimijat vuokraavat asuntoja lähinnä erityisryhmille (vanhukset, nuoret, päihdeongelmaiset). Vuokra-asunnoista suurin osa (400 asuntoa) sijaitsee Laukaan kirkonkylän alueella ja loput Vihtavuoressa, Lievestuoreella ja Leppävedellä. Viime vuosina on suurin kysyntä ollut pienistä yhden hengen ruokakunnille sopivista asunnoista ja kysyntä on painottunut kirkonkylän alueelle. Perheasuntoja (3-4 h+k) sitä vastoin on tyhjänä kaikissa taajamissa. Erityisesti Lievestuoreen alueella on useita tyhjiä kerrostalokolmioita. Vuokra-asuntohakemuksia on saatavissa Laukaan Vuokrakotien toimistosta ja Kuntalan neuvonnasta (Laukaantie 14). Asuntohakemus löytyy tulostettavassa ja sähköisessä muodossa myös kunnan verkkosivuilta (www.laukaa.fi >palvelut>asuminen>vuokraasunnot). Kunta on myöntänyt Laukaan Vuokrakodit Oy:lle luvan vuokrata ara-asuntoja enintään 30 kpl Äänekosken biotuotetehtaan rakentajien tarpeisiin vuoden 2017 loppuun saakka. Tällä hetkellä asuntoja on tähän tarkoitukseen vuokrattu alle kymmenen kappaletta. Ara-asuntojen asukkaiksi tulee säännösten mukaan ensisijaisesti valita kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Asukasvalinnoissa pyritään huomioimaan hakijan toiveet ja pyritään tasapainoiseen asukasrakenteeseen eri asuinalueilla ja yksittäisissä vuokratalojohteissa. Säännökset eivät ole esteenä maahanmuuttajien asuttamiselle. Apua ja tukea tarvitaan kuitenkin hakemusten ja sopimusten tekemisessä. Lisäksi kirjallisia, hakijan omankielisiä, ohjeita ja tulkkausapua tarvitaan asumisen käytänteiden opettelussa. Laukaassa vuokra-asuntotilanne on perheasuntojen osalta hyvä. Oleskeluluvan saaneet, kuntaan muuttavat henkilöt ovat kunnan asukkaita ja käyttävät kunnallisia peruspalvelu ja, kuten kouluja, päivähoitoa ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ratkaistavaksi jää, voidaanko maahanmuuttajien palvelut hajauttaa eri taajamiin sen mukaan, missä asuntoja olisi parhaiten saatavilla. Maahanmuuttajien kotoutumista edistää se, ettei heitä asuteta samoihin taloihin ja samoille asuinalueille, jolloin kanssakäyminen helposti rajoittuu vain muihin maahanmuuttajiin tutustuminen paikallisiin ihmisiin, tapoihin ja kieleen jää heikoksi. Tärkeää on, että maahanmuuttajat pyritään sijoittamaan normaaliin asuntokantaan eri puolille kuntaa. Maahanmuuttajille pyritään jo alkuvaiheessa järjestämään he idän asumistarvettaan vastaava asunto. Yksin muuttavien tilanne on hankala, koska heille ei omaa asuntoa pystytä järjestämään, vaan lähtökohtaisesti joudutaan tarjoamaan ns. kimppa-asumista, jolloin muuttajien keskinäiset suhteet nousevat tärkeän rooliin kotoutumisessa. 16

Asuntojen varustamiseen kunnan vuokrataloyhtiöllä ei ole mahdollisuuksia. Kalustamiseen ja sisustamiseen tarvitaan kunnan tai kolmannen sektorin apua esim. keräysten muodossa. Valtio osallistuu asumisen kustannuksiin korvaamalla esim. asunto jen tyhjänä oloa. Oleskeluluvan saaneiden asumiskustannukset katetaan ensisijaisesti asumistuella ja viime kädessä toimeentulotuella. Asumisen sujuvuuden edellytyksenä on riittävä käytännön tuki arjen asioissa, tutustumisessa naapureihin, palvelujen käytössä ja liikkumisessa. Vuokratalon säännöt ja tavat tulee käydä tulkin välityksellä läpi muuttajien kanssa. Asukkaat tulee tutustuttaa k onkreettisesti myös pesutupaan, saunaan, jätteiden lajitteluun jne. Asukkaille annetaan järjestyssäännöt ja vuokranantajien yhteystiedot heidän omalla kielellään. Tuki järjestetään joko kunnan tai paikallisen järjestön toimesta. Maahanmuuttaja-asukkaita ohjataan asumiseen liittyvissä asioissa olemaan yhteydessä suoraan vuokranantajaan tai sovittuun yhteyshenkilöön. 7.9. Vapaa-ajan palvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Laukaan kuntaan saapuvilla maahanmuuttajilla on samat mahdollisuudet ja oikeudet kuin paikallisväestöllä käyttää kunnassa olevia monipuolisia liikuntapaikkoja ja nuorisotiloja. He voivat osallistua kaikkiin vapaa-aikatoimen järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä esimerkiksi nuorten kesätoimintaan samalla tavalla kuin kantaväestökin. Lapsille ja nuorille suunnattuja vapaa-ajan palveluja ovat mm. nuorisotalotoiminta, kerhot, leirit, urheilu- ja uimakoulut, nuorisovaltuustotyö, kulttuuriviikko Kulttuurikujeilut, draaman ja elämyksellisin keinoin toteutettava päihdeputki ja muut tapahtumat, pienryhmätoiminta ja koulupäivystys. Toiminta on suunnattu tasapuolisesti niin maahanmuuttajille kuin kantaväestöllekin. Etsivä nuorisotyö järjestetään kunnan ja Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin. Etsivä nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat ilman opiskelu-, työkokeilu- tai työpaikkaa. Työ on nuorten kanssa yhdessä kulkemista ja samalla opastetaan nuorta hoitamaan omia asioitaan. Palvelu on suunnattu niin maahanmuuttajille kuin kantaväestöllekin. Nuori otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti ja yhteisille tapaamisille varataan aikaa. Toiminta toteutetaan yhteistyössä nuoren kanssa toimivien tahojen kanssa. Nuoren vahvuudet selvitetään ja ohjataan yksilöllisesti mielekkään ja järkevän toiminnan piiriin. Etsivää työtä tekee kolme työntekijää, joista yksi on Konnevedellä. Nuoria ohjautuu etsivään työhön mm. sosiaalitoimen, psykiatrian poliklinikan, koulujen, terveyskeskuksen, puolustusvoimien, kunnan palveluohjauksen, pajatoiminnan, vanhempien toimesta. Kunnassa on runsaasti yhdistyksiä, joiden toimintaan on helppo päästä mukaan. Muun muassa liikuntalajit ja musiikki ovat niin universaaleja, että yhteinen kieli eri ihmisten välillä löytyy, vaikkei puhekieli olisikaan yhteinen. Kirjasto ja kulttuuripalvelut Kirjaston tarjoamia palveluja, joissa maahanmuuttajat erityisesti huomioitu: Selkokieliset teokset ja sanomalehti 17

Kirjoja on sekä lapsille että aikuisille, romaaneja ja tietokirjoja. Tietokirjoista esim. suomalaisuutta esittelevät kirjat: suomalaisia ilmiöitä, taiteilijoita, viihdetähtiä. Hankintatoiveita voi esittää tarpeen ja mielenkiinnon mukaan Siirtokokoelmapalvelu: kirjastoon voidaan tilata tarpeen mukaan lainaksi isommista kirjastoista erikielisiä kokoelmia, saatavilla on erikoisiakin kieliä e-lehtipalvelut, joiden kautta pääsee maksutta lukemaan satoja ulkomaisia lehtiä kirjaston tietokoneilla 7.10. Kunnan työllisyysyksikön palvelut maahanmuuttajille Laukaan kuntaan on vuoden 2016 alusta perustettu työllisyysyksikkö, joka vastaa keskitetysti pitkäaikaistyöttömille ja muille erityistä tukea työllistymiseen tarvitseville tuotettavista palveluista. Maahanmuuttajilla on samat mahdollisuudet käyttää työllisyysyksikön palveluja kuin kantaväestölläkin. Laukaan kunnan työllisyysyksikkö järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua ja palkkatuettua työtä kuntalaisille. Työllisyysyksikön alaisuudessa toimii erilaisia työllistämishankkeita, joiden palvelut ovat myös maahanmuuttajien käytössä. Työllisyysyksikön alaisuudessa toimivat työpajat Laukaassa ja Lievestuoreella. Laukaan työpajat ovat tunnettuja oppimisympäristöjä, joissa voi kartuttaa osaamistaan ja joissa voidaan todentaa asiakkaan ammatillinen osaaminen. Työllisyysyksikkö järjestää erilaista ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa, joka toimii matalan kynnyksen mahdollisuutena aloittaa suunniteltaessa polkua kohti työelämää. Onnistuakseen tuettu palkkatyö, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta edellyttävät suomen kielen osaamista. Kielitaidottomuus ei kuitenkaan ole este osallistua aktivointitoimenpiteisiin. Työllisyysyksikköön asiakkaat ohjautuvat pääasiassa TE-hallinnon ja sosiaalitoimen kautta. Työllisyysyksiköstä on varattu panostus 1.1.2015 voimaan tulleen TYP- lain mukaisesti moniammatilliseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen yhteistyössä Kelan, TE-hallinnon ja kunnan sosiaali-ja terveysalan ammattilaisen kanssa. 7.11. Tulkkipalvelut Maassaolon alkuvaiheessa tulkkaus- ja käännöspalvelut antavat maahanmuuttajille mahdollisuuden tasavertaiseen asioimiseen ja varmistavat sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvan toteutumisen. Tulkin käyttö on hyvän hallintokäytännön mukaista ja välttämätöntä tilanteissa, joissa yhteisen kielen puuttuminen voi johtaa väärinkäsityksiin ja jopa kotoutumissuunnitelmaan kirjatuista toimenpiteistä kieltäytymiseen ja siten maahanmuuttaja n toimeentuloturvaan vaikuttaviin sanktioihin. Viranomaisten velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä säädetään mm. hallintolain 26 :ssä ja hallintolainkäyttölain 72 :ssä. Tulkitsemisesta tai kääntämisestä on huolehdittava, jos maahanmuuttaja ei osaa suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Kotouttamisen alkuvaiheessa viranomaisten kanssa asioidessa käytetään tulkkia. Viranomainen tilaa tulkin etukäteen, äkillisiin tilanteisiin tulkkia ei yleensä saada. 18

Monetra Tulkkipalvelu Jyväskylä (entinen Keski-Suomen Tulkkikeskus, Jyväskylä) Monetra Tulkkipalvelu Jyväskylä Puistokatu 2 C, 4. krs., 40100 Jyväskylä Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)monetra.fi. Käytössä on yksi palvelunumero, josta palvellaan niin tulkkauksiin, käännöksiin kuin laskutukseen liittyvissä asioissa. Palvelunumerossa 08 558 41856 palvellaan arkisin klo 8:30 15:30. Iltaisin ja viikonloppuisin palvelunumeron kautta saa yhteyden tulkkivälityksen päivystykseen. Tulkkivälityksen päivystys toimii arkisin klo 15:30 22:00 ja viikonloppuisin klo 9 22, yhteyden päivystykseen saa soittamalla palvelunumeroon 08 558 41856, josta puhelu siirtyy tulkkipäivystykseen. Iltakymmenen jälkeen ilmenevässä akuutissa tulkin tarpeessa soitetaan entiseen tapaan suoraan tulkille päivystyslistalta. Sähköisen tilauslomakkeen avulla voi hoitaa tilauksen myös palveluajan ulkopuolella. Lomake löytyy osoitteesta www.monetra.fi www.monetra.fi/tulkkipalvelu/jyvaskyla www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/tulkkikeskus Tulkkausta on saatavissa yli 50 eri kielellä. Tulkit ja kielenkääntäjät ovat koulutettuja, kokeneita sekä ammattitaitoisia ja heillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus. 7.12. Seurakunnan palvelut Yhteystiedot: Laukaan seurakunta Arwidssonintie 15-17 41340 Laukaa virasto: p. 040 132 77 10 www.laukaasrk.fi kirkkoherra: Harri Romar p. 040 516 63 32 diakoniatyöntekijät: Arto Muurikainen p. 0400 712 111 Leena Lehto p. 0400653 216 Johanna Koivuluoma p. 040 583 2611 Kirkon maahanmuuttajatyön tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta kirkkoon ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirkon keskeinen tehtävä on tarjota kristillisen seurakunnan 19