Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa



Samankaltaiset tiedostot
Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastineet ja


Laki. kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma 2016

Kehitysvammalain muutokset

1 luku. 1 a. Perustelut

Kehitysvammalain muutokset

Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet. Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat Niina Häkälä

Kehitysvammalain toimeenpano

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa

Riitta Burrell, STM,

Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossa Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

P1 Yksikön esimies tai vastaava viranhaltija

Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto

Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Navikka Toimintakeskus, Kivilouhoksen päivätoiminta 2017

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus. Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL

Vammaissopimus, itsemäärääminen ja kehitysvammalaki

Lausunto hallituksen esityksestä 96/2015 vp sekä sosiaali- ja terveysministeriön vastineesta

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2017

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

ENNALTA ILMOITTAMATON TARKASTUS: KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ, SIRKUNKUJAN ASUMISYKSIKKÖ Tarkastuspöytäkirja

Kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteistä

Viite: Hallituksen esitys HE 96/2015 vp. eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

P1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija. HPhallinto. päällikkö. PTJ TJ PAP HY HP P1 P2 P3 Tarkempi määrittely

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2018 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

KEHITYSVAMMALAIN MUKAISET RAJOITUSTOIMENPITEET. OTK Kati Saastamoinen

Asiantuntijatiimin rooli ja tehtävät Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, ratkaisut ja päätökset

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

Ajankohtaista lainsäädännössä

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

P1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija. HPhallinto. päällikkö. PTJ TJ PAP HY HP P1 P2 P3 Tarkempi määrittely

Valtioneuvoston asetus

Itsemääräämisoikeuslaki

Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:

Kysymys: Mitä tuettu päätöksenteko tarkoittaa ja mikä merkitys on asiakkaan omilla toiveilla?

Mitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto

P1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija. HPhallinto. päällikkö. PTJ TJ PAP HY HP P1 P2 P3 Tarkempi määrittely

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAKI Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Itsemääräämisen tukemisen periaatteet Wiitaunionin kehitysvammapalveluissa

P1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija. HPhallinto. päällikkö. PTJ TJ PAP HY HP P1 P2 P3 Tarkempi määrittely

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 96/2015 VP)

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Juha-Pekka Konttinen

Mitä asiakas- ja potilaslaki muuttaa? Anja Noro, projektipäällikkö, THT, tutkimusprofessori

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 96/2015 vp)

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Uusi itsemääräämisoikeuslaki

YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2014 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT

Tuen yleiset myöntämisperusteet

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

LAUSUNTO. Helsinki Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus , kirjallinen lausunto

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta ja Kirjaamisrakenteet

PAKKOPAIDAN KÄYTTÖ JA ULKOILU TAHDOSTA RIIPPUMATTOMASSA HOIDOSSA

NÄKÖKULMIA KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMISEEN

Palveluesimiehen tehtävänä on, sen lisäksi mitä muutoin on määrätty:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN OIKEUS ULKOILUUN TUTKIMUKSEN AIKANA

Riihimäen kaupunki TOIMINTASÄÄNNÖT. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Rajoitteiden käyttö asumispalveluissa

Päihdehuoltolaki /41

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA. Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa Ajankohtaista aluehallintovirastosta

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumispalveluissa

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen

Valtioneuvoston asetus

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2015 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Juha Lavapuro

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Kaupunginhallitus Stj/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Asia: Lausunto hallituksen esityksestä (96/2015 vp.) Eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella:

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Transkriptio:

1 Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa Taulukossa kuvattuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä tahdosta riippumattomassa ja vapaaehtoisessa erityishuollossa järjestettäessä tehostettua palveluasumista tai laitospalveluja julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Pidempikestoista poistumisen estämistä voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa erityishuollossa. Osaa rajoitustoimenpiteistä (mainittu erikseen taulukossa) voidaan käyttää järjestettäessä erityishuollossa päivä- tai työtoimintaa julkisessa tai yksityisessä sosiaalihuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä. 42 f Kiinnipitäminen (lyhytaikainen) terveydenhuollon ammattihenkilö 42 g Aineiden ja esineiden haltuunotto terveydenhuollon ammattihenkilö Toimintayksikön vastaavan johtajan on tehtävä haltuunotosta kirjallinen päätös, jollei aineita tai esineitä palauteta erityishuollossa olevalle henkilölle yhden vuorokauden kuluessa haltuunotosta. säädetään aineiden ja esineiden haltuunottoa koskevaan (42 g 2 mom.) kirjalliseen päätökseen 42 h Henkilöntarkastus Toimintayksikön vastaava johtaja terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle.

2 42 i Lyhytaikainen erillään pitäminen (enintään kaksi tuntia) Toimintayksikön vastaava johtaja terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle. 42 j Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta Ratkaisun välttämättömän terveydenhuollon antamisesta erityishuollossa olevan henkilön vastustuksesta riippumatta ja 3 momentissa tarkoitetuista lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä tekee lääkäri (+ pyydettävä ja otettava huomioon Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta riippumatta ja 3 momentissa tarkoitetuista lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on välittömästi ilmoitettava asiasta henkilöä hoitavalle lääkärille Jos on ilmeistä, että tarve välttämättömän terveydenhuollon antamiseen vastustuksesta riippumatta on toistuvaa: lääkäri voi tehdä välttämättömän muutosta terveydenhuollon antamista siten kuin koskevan rajoitustoimenpiteen toistuvasta käytöstä kirjallisen säädetään päätöksen enintään 30 päiväksi rajoitustoimenpiteen kerrallaan (+ pyydettävä ja otettava toistuvaa käyttöä huomioon päätökseen (42 j 5 mom.)

3 42 k Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä päivittäisissä toiminnoissa tekee ratkaisun kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti. (+ ohjeita annettaessa pyydettävä ja mukaisten Jos rajoittavan välineen tai asusteen käyttö päivittäisissä toiminnoissa on säännönmukaista ja pitkäkestoista: (Rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä koskeva kirjallinen päätös voidaan tehdä myös työ- ja päivätoimintayksikössä. Jos tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa on tehty kirjallinen päätös rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä, työ- tai päivätoimintayksikössä voidaan täytäntöönpanna kyseistä päätöstä.) rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä tekee kirjallisen päätöksen enintään kuuden kuukauden ajaksi toimintayksikön vastaava johtaja (+ pyydettävä ja otettava huomioon 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen säädetään rajoitustoimenpiteen toistuvaa käyttöä päätökseen

4 42 l Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa Muu kuin sitomiseen käytettävä rajoittava väline tai asuste: Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä kiireellisessä tilanteessa on välittömästi ilmoitettava toimintayksikön vastaavalle johtajalle, jonka jälkeen asiasta on päätettävä vastaavan johtajan kirjallisella päätöksellä. Muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. (+ pyydettävä ja otettava huomioon muutosta siten kuin säädetään rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä Jos muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen toistuvan käytön tarve on ilmeinen: (Rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä koskevaan päätökseen on kirjattava, kuinka pitkän ajan rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan kerrallaan enintään käyttää) voi toimintayksikön vastaava johtaja tehdä rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä kirjallisen päätöksen enintään seitsemän päivän ajaksi. Tämän jälkeen rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä tekee kirjallisen päätöksen enintään 30 päivän ajaksi virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja tai, jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, lääkäri tai sosiaalityöntekijä. (+ pyydettävä ja mukaisten säädetään rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä

5 42 l Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa Sitominen (lepositeiden käyttö): (Sidottuna voidaan pitää vain välttämättömän ajan, kuitenkin yhtäjaksoisesti tai toistuvasti yhteensä enintään kahdeksan tunnin ajan, jona aikana henkilöä hoitavan lääkärin on arvioitava sitomisen edellytykset uudelleen vähintään kahden tunnin välein.) Henkilön sitomisesta tekee kirjallisen päätöksen virkasuhteessa oleva lääkäri suorittamansa tutkimuksen ja psykiatrisen arvion perusteella. (+ pyydettävä ja mukaisten asiantuntijoiden arviot sitomisesta) Kiireellisessä tilanteessa kirjallisen päätöksen sitomisesta voi tehdä lääkäri tai kuuluva lääkäri suorittamansa tutkimuksen perusteella. Jos henkilöä joudutaan tällöin pitämään sidottuna yli kahden tunnin ajan, tekee kirjallisen päätöksen sitomisesta viimeistään kahta tuntia pidemmältä ajalta virkasuhteessa oleva lääkäri, joka voi päättää asiasta kiireellisessä tilanteessa kuuluvan lääkärin esityksen perusteella puhelin- tai muun etäyhteyden välityksellä. säädetään sitomista

6 42 m Valvottu liikkuminen Enintään seitsemän päivän ajaksi: Tätä pidemmästä, yhteensä enintään kuusi kuukautta kestävästä valvotusta liikkumisesta: (Jos tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa on tehty kirjallinen päätös valvotusta liikkumisesta, työ- tai päivätoimintayksikössä voidaan täytäntöönpanna kyseistä päätöstä.) toimintayksikön vastaava johtaja. (+ pyydettävä ja otettava huomioon toimintayksikön vastaava johtaja tai, jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, sosiaalityöntekijä. (+ pyydettävä ja mukaisten säädetään valvottua liikkumista koskevaan kirjalliseen

7 42 n Poistumisen estäminen (1 ja 2 momentti) Lyhytkestoinen (enintään muutamia tunteja): Kiireellisessä tilanteessa poistumisen estämistä koskevan lyhytkestoisen ratkaisun tekee kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle. Ei päätöstä (Perustelujen mukaan toimintayksikön vastaavan johtajan on arvioitava, onko liikkumisvapautta tämän jälkeen rajoitettava esim. päättämällä valvotusta liikkumisesta) 42 n Poistumisen estäminen (3 momentti): Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määrätyn henkilön poistuminen voidaan estää muutoin kuin lyhytkestoisesti: Enintään seitsemän päivää kestävästä poistumisen estämisestä: Tätä pidemmästä, yhteensä enintään 30 päivää kestävästä poistumisen estämisestä: (Jos tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa on tehty kirjallinen päätös poistumisen estämisestä, työ- tai päivätoimintayksikössä voidaan täytäntöönpanna kyseistä päätöstä.) toimintayksikön vastaava johtaja. (+ pyydettävä ja otettava huomioon toimintayksikön vastaava johtaja tai, jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, sosiaalityöntekijä. (+ pyydettävä ja mukaisten säädetään 42 n :n 3 momentissa tarkoitettuun poistumisen estämistä