SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 28.8.2007
SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET... 3 1.1. Käräjien asema ja tehtävät... 3 1.2. Käräjien organisaatio... 4 1.2.1. Organisaatiokaavio... 4 1.2.2. Käräjien kokous... 4 1.2.3. Hallitus... 6 1.2.4. Puheenjohtaja... 7 1.2.5. Lautakunnat... 7 1.3. Käräjien talous... 14 2. SAAMELAISKÄRÄJIEN VARSINAINEN TOIMINTA VUONNA 2006... 16 2.1. Yleistä... 16 2.2. Keskeisimmät toimenpiteet eri aloilla... 16 2.2.1. Saamelaiskäräjien yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet... 16 2.2.2. Esteiden poistaminen ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnin tieltä... 17 2.2.3. Saamen kielten asema... 18 2.2.4. Henkinen kulttuuri... 20 2.2.5. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asema... 21 2.2.6. Sosiaali- ja terveydenhuolto... 23 2.2.7. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat... 25 2.2.8. Saamelaisten oikeudet maahan, veteen ja perinteisiin elinkeinoihin... 32 2.2.9. Suomen puheenjohtajuuskausi Saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa... 32 2.2.10. Kansainvälinen toiminta... 33 2.2.11. Viestintä ja tiedottaminen... 34 2.2.12. Saamelaiset ja Euroopan unioni... 34 2.3. Lausunnot... 34 2.4. Esitykset/aloitteet... 38 2.5. Kannanotot, julkilausumat, muistiot ja muut... 39 2.6. Sidosryhmätoiminta... 39 2.6.1 Pysyväisluonteinen... 39 2.6.2 Kertaluonteinen... 42 2.7. Muuta... 48 2
1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET 1.1. Käräjien asema ja tehtävät Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla (974/95) asetettu saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin, joka on aloittanut toimintansa vuoden 1996 alusta. Sen tarkoituksena on toteuttaa Suomen perustuslaissa (731/1999) saamelaisille turvattua kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittis-itsehallinnollinen elin, joka toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Se ei ole osa Suomen valtionhallintoa. Saamelaiskäräjät on luonteeltaan edustuksellinen, sillä sen 21 jäsentä ja 4 varajäsentä valitaan saamelaisten kesken joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa toimielin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa, sillä se on kansanvaltaisesti valittu täysin saamelainen toimielin. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa Saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Näissä asioissa Saamelaiskäräjät käyttää lisäksi päätösvaltaa siten kuin sitä koskevassa laissa tai muualla lainsäädännössä säädetään. 3
1.2. Käräjien organisaatio 1.2.1. Organisaatiokaavio Saamelaiskäräjien organisaatiota kuvaa seuraava kaavio: Saamelaiskäräjät Käräjien kokous 21 jäsentä Hallitus 7 jäsentä Sihteeristö Yleinen toimisto Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Kielitoimisto Päätoiminen puheenjohtaja Elinkeino- ja oikeuslautakunta Koulutus- ja oppimaterilaalilautakunta Kulttuurilautakunta Saamen kielineuvosto Sosiaali- ja terveyslautakunta 1.2.2. Käräjien kokous Saamelaiskäräjien antamista lausunnoista ja sen tekemistä esityksistä ja muista kannanotoista päättää pääsääntöisesti käräjien kokous. Valtioneuvosto määrää sen jäseniksi (21) ja varajäseniksi (4) ne 25 henkilöä, jotka saamelaisten kesken toimeenpannuissa vaaleissa ovat saaneet eniten ääniä kuitenkin niin, että saamelaisten kotiseutualueen jokaisesta kunnasta (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) käräjien kokouksessa tulee olla vähintään kolme (3) jäsentä. Tätä laajennettua kuntakohtaista vähimmäisvaatimusta sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa. 4
Syksyllä 2003 toimitetuissa vaaleissa saamelaiskäräjien jäseniksi toimikaudeksi 2004-2007 valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Aikio Maria Sofia, käsityöntekijä Aikio Pekka, puheenjohtaja Fofonoff Pekka, kalastusmestari Guttorm Raimo Esa, autoilija Hirvasvuopio Osmo, poromies Jomppanen Jouni Ilmari, poromies/autoilija Katekeetta Antti, kunnallisneuvos Lumisalmi Erkki, kanttori Magga Petra, opettaja Magga Ristenrauna, projektipäällikkö Morottaja Matti, eläkeläinen Mäkitalo Minna, projektipäällikkö/kotiäiti Nuorgam Anne, kääntäjä Pekkala Pekka, eläkeläinen Pietikäinen Anu, perushoitaja/sosionomi Sara Oula, poromies Seurujärvi-Kari Irja, yliopiston lehtori Seurujärvi Väinö, poromies/autoilija Tapiola Nilla, opettaja Turunen Aarne, metsuri Valkeapää Nils-Henrik, lehtori Utsjoki Sodankylä Inari Utsjoki Sodankylä Inari Utsjoki Inari Sodankylä Enontekiö Inari Enontekiö Utsjoki Inari Inari Inari Helsinki Inari Utsjoki Inari Enontekiö Varajäsenet Hetta Inkermarja, saamenkäsityömestari Länsman Outi, lehtori Länsman Vieno, poroisäntä Näkkäläjärvi Klemetti, tutkija Sodankylä Inari Utsjoki Enontekiö 5
Saamelaiskäräjät kokoontui kertomusvuonna kolme (3) kertaa (28.2., 21.6. sekä 20.12. Inarissa). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 21 asiaa. 1.2.3. Hallitus Käräjien kokous asettaa Saamelaiskäräjien varsinaisista jäsenistä vaalikaudeksi kerrallaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä Saamelaiskäräjien kolme puheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii käräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata Saamelaiskäräjien poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Toimikaudeksi 2004-2007 hallitukseen valittiin seuraavat Saamelaiskäräjien jäsenet: Varsinaiset jäsenet Pekka Aikio (pj) Anne Nuorgam (I vpj) Pekka Fofonoff (II vpj) Ristenrauna Magga Anu Pietikäinen Väinö Seurujärvi Nilla Tapiola Varajäsenet 21.6.2006 saakka Osmo Hirvasvuopio Maria Sofia Aikio Erkki Lumisalmi Minna Mäkitalo Pekka Pekkala Oula Sara Petra Magga Hallituksen varajäsenet poistettiin Saamelaiskäräjien työjärjestykseen 21.6.2006 tehdyn muutoksen jälkeen. Hallitus kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa (24.1., 15.2., 10.4., 29.5., 7.6. ja 7.9. Inarissa sekä 28.11. Utsjoella). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 92 asiaa. 6
1.2.4. Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan päätoimisen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa vaalikaudeksi kerrallaan. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa Saamelaiskäräjien poliittista toimintaa ja edustaa Saamelaiskäräjiä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Päätoimisena puheenjohtajana vaalikaudella 2004 2007 toimii filosofian maisteri Pekka Aikio Sodankylän Vuotsosta, I varapuheenjohtajana kielenkääntäjä Anne Nuorgam Utsjoelta ja II varapuheenjohtajana kalastusmestari Pekka Fofonoff Inarista. 1.2.5. Lautakunnat Saamelaiskäräjillä on viisi (5) lautakuntaa; elinkeino- ja oikeus-, kulttuuri-, koulutus- ja oppimateriaali-, saamen kielen (saamen kielineuvosto) sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Näiden lisäksi vaalien valmistelua ja toimeenpanoa varten asetetaan vaalilautakunta. Käräjien kokous valitsee kuhunkin lautakuntaan vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Tästä poiketen kulttuurilautakunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla Saamelaiskäräjien jäseniä. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisina ja niiden tehtävänä on valmistella toimialaansa kuuluvia asioita. Kulttuuri-, koulutus- ja oppimateriaalisekä saamen kielen lautakunta käyttävät lisäksi käräjien työjärjestyksessä määrätyissä asioissa itsenäistä ratkaisuvaltaa. 7
Elinkeino- ja oikeuslautakuntaan toimikaudeksi 2004-2007 valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Ristenrauna Magga (pj) Raimo Esa Guttorm (vpj) Aarne Turunen Veikko Feodoroff Vieno Länsman Varajäsenet Oula Näkkäläjärvi Antti Katekeetta Laila Aikio Erkki Lumisalmi Maria Sofia Aikio Lautakunnan sihteerinä on toiminut lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna yhden (1) kerran. Kokouksessa käsiteltiin yhteensä 9 asiaa. Koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan toimikaudeksi 2004-2007 valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Nilla Tapiola (pj) Petra Magga (vpj) Seija Sivertsen Iisakki Mattus Inker-Anne Magga Varajäsenet Pigga Lauhamaa Marjaana Aikio Erkki Lumisalmi Heli Aikio Outi Länsman Lautakunnan sihteerinä on toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. Oppimateriaalia koskevien asioiden esittelijöinä ovat toimineet oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi ja oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna viisi (5) kertaa. Toimintavuoden aikana oppimateriaalihankkeita oli työn alla yhteensä 33. 8
Kulttuurilautakuntaan toimikaudeksi 2006 2007 valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Jouni Ilmari Jomppanen (pj) Nils-Henrik Valkeapää (vpj) Tiina Sanila Rauna Paadar-Leivo Maria Sofia Aikio Varajäsenet Aarne Turunen Inkermarja Hetta Tauno Haltta Raija Lehtola Outi Paadar Lautakunnan sihteerinä on toiminut vs. kulttuurisihteeri Marjukka Helander. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 48 asiaa. Saamen kielineuvostoon toimikaudeksi 2004-2007 valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Matti Morottaja (pj) Irja Seurujärvi-Kari (vpj) Jouni Mosnikoff Vesa Guttorm Marjaana Aikio Varajäsenet Ilmari Mattus Kaarina Vuolab-Lohi Katri Fofonoff Berit-Ellen Juuso Klemetti Näkkäläjärvi Kielineuvoston sihteerinä on toiminut kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi. Neuvosto kokoontui kertomusvuonna neljä (4) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 31 asiaa. Sosiaali- ja terveyslautakuntaan toimikaudeksi 2004-2007 valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Anu Pietikäinen (pj) Minna Mäkitalo (vpj) Pekka Fofonoff Helena Guttorm Varajäsenet Kirsti Ranta Ristenrauna Magga Sergei Kp Fofonoff Mirja Laiti 9
Heikki Hirvasvuopio Veikko Guttorm Lautakunnan sihteerinä on toiminut sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 44 asiaa. 1.2.6. Sihteeristö Saamelaiskäräjien sihteeristön päätoimitilat sijaitsevat Inarissa, kirkonkylän yläasteen entisen oppilasasuntolan tiloissa, jotka on vuokrattu Inarin kunnalta. Toimitilojen hyötypinta-ala on nyt yhteensä 489 m 2. Sen lisäksi sihteeristöllä on toimipisteet Utsjoella, Enontekiöllä ja Sodankylässä. Sihteeristö jakaantuu yleiseen toimistoon, saamen kielen toimistoon sekä koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon. Yleinen toimisto Yleisen toimiston tehtävänä on hoitaa saamelaiskäräjien talous-, henkilöstö- ja muuta yleishallintoa koskevat ja toimistojen toiminnan yhteensovittamiseen liittyvät asiat sekä asiat, joita ei ole määrätty muiden toimistojen hoidettaviksi. Yleisessä toimistossa on päätoiminen hallintopäällikön, lakimiessihteerin, kulttuurisihteerin, sosiaali- ja terveyssihteerin, taloussihteerin, hallintosihteerin ja toimistosihteerin virka. Hallintopäällikkönä toimii hallintotieteiden maisteri Juha Guttorm. Lakimiessihteerin virassa toimii oikeustieteen kandidaatti Heikki J. Hyvärinen, jonka toimipaikka sijaitsee Enontekiöllä. Kulttuurisihteerin virassa on filosofian maisteri Inker-Anni Sara (virkavapaalla 1.1.-31.12.). Sosiaali- ja terveyssihteerin virassa toimii erikoissairaanhoitaja, filosofian ylioppilas Pia Ruotsala (virkavapaalla 1.-31.8.). Taloussihteerin virassa toimii merkonomi Hilkka Kukkonen. Hallintosihteerin virassa 2.5. alkaen on toiminut Anneli Nuorgam. Toimistosihteerin virassa 2.5. alkaen on toiminut merkonomi Ritva Tammela. Käräjien toimitilojen siivojana toimii Anna-Liisa Juntunen. Yleisen toimiston yhteydessä toimii lisäksi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö, jossa työskentelee päätoiminen suunnittelija. 10
Suunnittelijan virassa toimii yhteiskuntatieteiden kandidaatti Sari Guttorm (virkavapaalla 1.1.-4.6., osittaisella hoitovapaalla 1.9.-31.12.). Lisäksi yleisessä toimistossa ovat kertomusvuonna työskennelleet seuraavat määräaikaiset työntekijät: kulttuurisihteerin viransijaisena merkonomi Marjukka Helander 1.1.-31.12., esittelijänä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtävissä yhteiskuntatieteiden kandidaatti Kati Eriksen 1.1.-31.12., josta 20 % työajalla 1.5.-30.6., esittelijänä oikeustieteen ylioppilas Nina West 15.5.- 15.7., selvitysmiehenä oikeustieteen ylioppilas Esko Aikio 2.5.-30.11., suunnittelijana kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg 14.-31.8., wwwsuunnittelijana tradenomi Kaisa Aatsinki 16.1.-15.2., Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston avustajana Jenni Laiti 22.2.-17.3., suunnittelijana yomerkonomi Minna Aikio 1.1.-31.1., toimistosihteerinä merkonomi Sirpa Berg 1.1.- 31.12. (toimipaikka Sodankylässä puheenjohtajan toimistossa), toimistosihteerinä merkonomi Ritva Tammela 1.1.-1.5., Anneli Nuorgam toimistosihteerinä 1.1.-31.1 sekä hallintosihteerinä 1.2.-1.5. (virkavapaalla 20.-24.2.), Ulla Isotalo toimistotyöntekijänä 1.1.-10.2. sekä suunnittelijana 11.-28.2. ja 2.-31.5., toimistoharjoittelijana Hannele Sieppi 2.1.-13.2., siivoojan sijaisena Minka Kauppinen 1.1.-5.1. ja Ulla Pajuranta 18.4., 21.-24.4., 26.5.-2.6. sekä 17.7.-11.8.. Enontekiön toimipaikan siivoojana on toiminut Elli Mäkinen 1.1.-31.7. Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisena työntekijänä on työskennellyt sosionomi Anu Pietikäinen suunnittelijan viransijaisena 2.1.-4.6. sekä suunnittelijana 2.10.-5.11. ja 13.11.-10.12. Saamen kielen toimisto Saamen kielilain (1086/03) toimeenpanoa varten saamelaiskäräjien alaisuudessa toimii erityinen saamen kielen toimisto (A 1727/95), jossa on neljä (4) vakinaista kielenkääntäjän virkaa. Kielitoimiston päätehtävänä on huolehtia saamen kielilain mukaisten käännösten toimittamisesta eri viranomaisille ja laitoksille sekä avustaa niitä saamenkielentaitoisten tulkkien hankkimisessa. 11
Inarin kielitoimistossa I kielenkääntäjän virassa toimii humanististen tieteiden kandidaatti Irma Laiti. Utsjoen saamen kielen toimistossa toimii II kielenkääntäjän virassa humanististen tieteiden kandidaatti Helvi Nuorgam-Poutasuo ja III kielenkääntäjän virassa opettaja Veikko Holmberg. IV kielenkääntäjä humanististen tieteiden kandidaatti Anne Nuorgam (hoitovapaalla 1.1.-8.5.). Lisäksi saamen kielen toimistossa ovat kertomusvuonna työskennelleet seuraavat määräaikaiset työntekijät: Kirsti Guttorm IV kielenkääntäjän viransijaisena 1.1.- 8.5. ja sen jälkeen kielityöntekijänä 9.5.-31.12. Kielityöntekijöinä Seija Järviluoma 8.6.-22.9. ja 22.11.-31.12. sekä Katri Fofonoff 1.9.-31.12. Filosofian lisensiaatti Klemetti Näkkäläjärvi suunnittelijana 1.1.-28.2. Saamen kielen toimiston yhteydessä toimii myös saamen kieliasiain sihteeri tehtävänään koordinoida pohjoismaista saamen kieliyhteistyötä ja toimia saamen kielineuvoston sihteerinä. Kieliasiain sihteerin virkaa hoitaa filosofian maisteri Ellen-Maarit Näkkäläjärvi, jonka toimipaikka on Enontekiön Hetassa (virkavapaalla 1.1.-31.7., 24.-30.10. ja 12.-18.12.). Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Koulutus- ja oppimateriaalitoimiston tehtävänä on hoitaa saamelaisten koulutusta ja opetusta sekä saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista koskevat asiat. Toimistossa on päätoiminen koulutussihteerin, oppimateriaalisihteerin, oppimateriaalisuunnittelijan ja toimistosihteerin virka. Koulutussihteeri on hoitanut myös käräjien kokoustiedottamista ja vastannut käräjien internet-sivuston uudistamisesta. Koulutussihteerin virassa toimii yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla Aikio-Puoskari, jonka toimipaikka sijaitsee Sodankylässä. Oppimateriaalisihteerin virassa on luonnontieteiden kandidaatti Hannu Kangasniemi, oppimateriaalisuunnittelijan virassa on toiminut 1.10. alkaen saamenkäsityön artesaani Anni Näkkäläjärvi ja toimistosihteerin virassa yo-merkonomi Anja Vest (osittaisella hoitovapaalla toimintavuoden). 12
Lisäksi määräaikaisina työntekijöinä ovat toimineet artesaani Anni Näkkäläjärvi oppimateriaalityöntekijänä 1.1.-30.6. sekä oppimateriaalisuunnittelijana 1.7.-30.9., projektityöntekijänä opiskelija Maarit Vuolab 1.1.-28.2., projektityöntekijänä opiskelija Piia Juuso 1.1.-28.2., projektityöntekijänä luokanopettaja Minna Mäkitalo 1.3.-30.6. ja 1.9.-31.10., projektityöntekijänä Maarit Magga 2.10.-31.12., oppimateriaalityöntekijänä opiskelija Sammol Antti Lukkari 5.-30.6. ja 1.-15.8., tradenomi Anne Susanna Magga toimistotyöntekijänä 3.7.-11.8. sekä toimistosihteerin sijaisena 20.-30.11. ja oa oppimateriaaliapulaisena lukiolainen Anni Maarit Guttorm 5.-22.6. Vaalilautakunnan toimisto Vaalilautakunnan toimistossa on määräaikaisesti työskennellyt oikeustieteen kandidaatti Siiri Jomppanen vaalilautakunnan sihteerinä 19.6.-31.12., tradenomi Sinikka Mäkinen toimistosihteerinä 4.10.-31.12. sekä atk-asiantuntijana insinööri (AMK) Tuomas Jomppanen 1.-31.8. Projektihenkilöstö Alkuperäiskansojen elokuvakeskus -projektin projektipäällikkönä toimi kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg 1.1.-30.4. Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojektin projektipäällikkönä toimi tradenomi Marja-Riitta Lukkari 20.2.-31.8. (virkavapaalla 19.6.-31.7.). Kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg toimi projektityöntekijänä 1.5.-15.7. Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projektin projektipäällikkönä toimi kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg 1.9.-31.12. ja projektityöntekijänä tradenomi Marja-Riitta Lukkari 1.-31.12. Saamelaismusiikin opetuksen suunnitteluprojektin projektipäällikkönä toimi filosofian ylioppilas Annukka Hirvasvuopio-Laiti 1.1.-31.12. sekä projektityöntekijänä musiikkipedagogi Anna Näkkäläjärvi 1.1.-31.12. (virkavapaalla 16.10.-20.11.). 13
Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankkeen projektipäällikkönä toimi agrologi Elen Anne Sara 9.6.-31.12. (virkavapaalla 26.6.- 7.7. sekä 26.-28.7.). Saamelaisen lastenkulttuurikeskushankkeen toiminnanohjaajana toimi kasvatustieteiden maisteri Petra Biret Magga 2.3.-31.12. Lisäksi muissa projektiluontoisissa tehtävissä ovat työskennelleet projektityöntekijänä kasvatustieteiden maisteri Sari Valkonen 1.1.-28.2. sekä suunnittelijana taiteiden maisteri Amos Taylor 8.2.-7.3. 1.3. Käräjien talous Saamelaiskäräjien toiminta rahoitetaan valtion budjettivaroin kuten siitä annetun lain 2 :ssä säädetään. Kertomusvuonna Saamelaiskäräjät sai valtion- ja muuta avustusta yhteensä 2.928.184,69 euroa. Saamelaiskäräjät on päättänyt määrärahan käytöstä seuraavasti varsinaiseen toimintaan 1.163.264,25 euroa, saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 256.000,00 euroa, saamelaisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan 205.000,00 euroa, pohjoismaisille saamelaisille taidejärjestöille 37.000,00 euroa, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen 600.000,00 euroa, saamelaisten kestävä kehitys-projekti 2.756,00 euroa, CD-sanakirja-projekti 10.677,91 euroa, saamelaisten sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan 43.500,00 euroa, pohjoismaiseen saamen kieliyhteistyöhön 84.094,00 euroa, saamelaiskäräjien vaalien valmistelua varten 110.000,00 euroa, saamelaisten kulttuurikeskuksen toiminta- ja laatu projektiin 61.518,00 euroa, saamelaisnuorten taidetapahtumaan 13.000 euroa, 14
Gulahalan-projekti avustus 9.865,16 euroa, Euroopan Parlamentti matka-avustus 13.652,00 euroa, Saamelaisen lasten- ja nuorten elokuva- ja televisiotuotantostruktuurin kehittämiseen 6.000,00 euroa, Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen-projekti 33.880,25 euroa, saamelainen musiikin opetuksen kehittäminen projekti 123.447,62 euroa, saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke 32.419,08 euroa, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintaan 36.447,83 euroa, saamelaiseen lastenkulttuurikeskus hankkeeseen 59.388,00 euroa sekä alkuperäiskansojen elokuvakeskus hankkeeseen 26.274,59 euroa. Saamelaiskäräjälain 3 a luvussa säädetään käräjien kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta. Käräjien tilintarkastajina toimikaudella 2004-2007 toimivat HTM Irja Herkman (varalla KHT Jorma Heikkinen) oikeusministeriön valitsemana ja varanotaari Johan-Oula Juuso (varalla Annikki Portti) Saamelaiskäräjien valitsemana 15
2. SAAMELAISKÄRÄJIEN VARSINAINEN TOIMINTA VUONNA 2006 2.1. Yleistä Saamelaiskäräjien varsinainen toiminta käsittää esitysten, aloitteiden ja muiden kannanottojen tekemisen sekä lausuntojen antamisen eri viranomaisille. Lisäksi Saamelaiskäräjät valvoo saamelaisten oikeuksia ja etuja neuvottelemalla eri viranomaisten kanssa saamelaisia erityisesti koskevista asioista. Saamelaiskäräjät on myös edustettuna lukuisissa kansallisissa ja myös joissakin kansainvälisissä elimissä. Seuraavassa on selostettu kertomusvuoden tavoitteet ja arvioitu, miten tavoitteet on saavutettu, ja sen jälkeen on lueteltu kertomusvuonna annetut lausunnot ja tehdyt esitykset/aloitteet sekä kannanotot, muistiot ja sopimukset, jotka on liitetty täydellisinä toimintakertomuksen loppuun. Lisäksi on esitelty kertomusvuoden sidosryhmätoiminta. 2.2. Keskeisimmät toimenpiteet eri aloilla 2.2.1. Saamelaiskäräjien yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet Saamelaiskäräjien kertomuksen mukaan Suomi on valtiosääntöoikeudellisella tasolla tunnustanut saamelaisten erillisen aseman alkuperäiskansana, mutta hallitus kohtelee saamelaisia lähinnä alueellisena kielivähemmistönä. Saamelaiskäräjät esitti, että hallitus yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa selvittäisi Saamelaiskäräjien yhteiskunnallista vaikuttamista koskevat asiat eduskunnan aikaisemman ponnen mukaisesti. Saamelaiskäräjillä valmistui saamelaisten itsehallintoa koskeva perusselvitys. Saamelaskäräjät neuvotteli saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä näissä kunnissa. Tämä saamelaisten itsehallintoa toteuttava järjestely perustuu siihen, että eduskunta osoittaa vuosittain määrärahan saamenkielisiin palveluihin 16
maksettavaksi alueen kunnille Saamelaiskäräjien kautta. Yhdyskuntasuunnittelussa Saamelaiskäräjät toi esille saamelaisten maankäyttöön liittyviä tarpeita. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lainsäädännöllisen uudistuksen yhteydessä saamelaisten perustuslakiin perustuva oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin jh näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella otettiin Saamelaiskäräjien toivomusten suuntaisesti hallituksen esitykseen ja perustuslakivaliokunnan esittämin lisäyksin myös lakiin. Erämaasuunniteluun Saamelaiskäräjät osallistui arvioimalla Metsähallituksen laatimia erämaasuunnitelmia. Saamelaiskäräjät hyväksyi yhdessä ympäristöministeriön kanssa valmistellun Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman, joka lähtee saamelaisten kotiseutualuetta asuttavasta kahdesta kansasta saamen alkuperäiskansasta ja valtaväestöstä joilla on erilainen kieli, kulttuuri ja elämäntapa ja näistä lähtökohdista erilaiset kestävän kehityksen kriteerit. Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman linjauksia päätettiin ottaa huomioon päämisteri Matti Vanhasen johdolla hyväksytyn Kansallisen kestävän kehityksen strategian mukaisesti saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Strategian toimeenpanoa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan strategian linjaukset ovat pohjana hallitus- ja politiikkaohjelmille neljännesvuosisata eteenpäin. Saamelaiskäräjien edustaja osallistui jäsenenä evankelis-luterilaisen kirkon korkeinta valtaa käyttävän kirkolliskokouksen toimintaan. 2.2.2. Esteiden poistaminen ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnin tieltä Saamelaiskäräjät osallistui oikeusministeriössä laaditun saamelaisten maankäyttöoikeutta koskevan hankkeen valmisteluun. Hanke sisältää luonnoksen laiksi maankäyttöoikeuden turvaamisesta saamelaisten kotiseutualueella ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi, joka toteuttaisi saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansan perustuslain ja kansainvälisten sopimusten lähtökohdista. Samalla se poistaisi ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 ratifioinnin esteet puuttumatta kenenkään yksityisiin oikeuksiin. Pääministeri Matti Vanhasen kokoama epävirallinen ministerityöryhmä seurasi hanketta ja määritteli sen 17
linjaukset. Valmista esitysluonnosta ei kuitenkaan ennätetty lähettää lausunnolle niin, että esitys olisi voitu antaa eduskunnalle vaalikauden aikana. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja osallistui Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisasioista vastaavien ministerien ja näiden maiden saamelaiskäräjien presidenttien kokoukseen. Kokous päätti, että vuoden 2007 lopulla pidettävässä seuraavassa kokouksessa käsitellaan maiden kannat Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevaan luonnokseen. 2.2.3. Saamen kielten asema Saamen kielilaki (1086/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Saamelaiskäräjien tulee seurata lain soveltamista ja se voi antaa suosituksia sekä tehdä aloitteita kielilainsäädäntöön liittyen. Lain velvollisuuksien täyttäminen paranee, kun Saamelaiskäräjät perusti vuonna 2005 saamen kieliturvasihteerin viran. Viran tehtäviin kuuluu mm. valvoa ja seurata saamen kielilain toteutumista yhdessä saamen kielineuvoston kanssa. Virka täytettäneen vuoden 2007 puolella. Saamen kielilakiin liittyen Saamelaiskäräjät nimesi edustajansa Opetushallituksen työryhmään, jonka tehtävänä oli laatia esitys inarin- ja koltansaamen saamiseksi yleisten kielitutkintojen piiriin. Työryhmä luovutti esityksensä kesällä 2006. Saamelaiskäräjät on myös nimennyt saamen kielen asiantuntijan ns. yleisen kielilain mukaista kertomusta valmistelevaan kieliasiain neuvottelukuntaan. Kertomusvuoden keväällä saamen kielilakiesitettä toimitettiin laajalti saamen kielilain soveltamispiiriin kuuluville viranomaisille. Saamen kielten kehittämiseksi on tärkeää saada kattavasti tietoa kielten tämänhetkisestä tilanteesta Suomessa. Myös kielipoliittisten linjausten tueksi on hyvä saada tietoa kielten todellisesta tilanteesta. Saamelaiskäräjät toteutti kertomusvuonna saamen kielen kokonaistilannetta koskevan perusselvityksen suunnittelun. Käytännössä työtä on ohjannut Saamen kielineuvosto. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyi jo kesällä 2005, kun saamen kielineuvosto palkkasi työhön määräaikaisen suunnittelijan ajalle 1.2.2005 28.2.2006. Saamen kielen perusselvitystä varten Saamelaiskäräjät sai rahoitusta oikeusministeriöltä 30 000 euroa käytettäväksi vuosien 2006-2007 aikana. 18
Vuonna 2005 loppuneen koltansaamen sanakirjamateriaalin ja Saamelaiskäräjien oppimateriaalilautakunnan rahoittaman inarinsaamen sanakirjaprojektimateriaalin saattaminen CD-rom sanakirjamuotoon aloitettiin syksyllä 2006. Projektia varten saatiin rahoitusta (80 000 Drk) Nordplus sprog ohjelmasta. Vuoden 2006 loppuun mennessä saatiin materiaalista valmiiksi ensimmäinen testiversio. Kokeilu-CD:n loppuunsaattaminen jatkuu oppimateriaalilautakunnan rahoituksen turvin vuoden 2007 puolella. Saamen kielilautakunnan työssä ovat Suomen puolelta edustajina toimineet: Irja Seurujärvi-Kari, varajäsen Vesa Guttorm (pohjoissaame), Matti Morottaja, varajäsen Ilmari Mattus (inarinsaame) ja Jouni Moshnikoff, varajäsen Katri Fofanoff (koltansaame). Saamen kieliä ovat edustaneet FIBLUL:in hallituksessa kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi ja Erkki Lumisalmi. Yhteistyö Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) kanssa on jatkunut siten, että Kotuksen saamen kielen tutkija (Kaarina Vuolab-Lohi) on vakinaisena asiantuntijana kielineuvoston kokouksissa. Saamelaiskäräjien kieliasiainsihteeri on kutsuttu vakinaiseksi asiantuntijaksi Kotuksen saamen kielen lautakuntaan. Pohjoismainen saamen kielten terminologiayhteistyö on alkanut. Saamen kielilautakunta sai yhteiseen pohjoismaiseen terminologiaprojektiin rahoitusta Nordplus sprog -ohjelmasta. Projekti toteutettiin vuonna 2006 ja siihen on saatu jatkorahoitusta myös vuodelle 2007. Saamelaiskäräjät on nimennyt Suomen puolelta pohjoismaiseen terminologiatyöryhmään saamelaiskäräjien kieliasiainsihteerin ja Kotuksen saamen kielen tutkijan. Saamelaiskäräjät sai myös rahoitusta (100 000 Dkr) Nordplus sprog ohjelmasta pohjoissaamenkielisen sosiaali- ja terveysalan sanaston kokoamista varten vuodelle 2007. 19
2.2.4. Henkinen kulttuuri Saamelaisen kulttuurin taloudellinen tukeminen Saamelaisten henkistä kulttuurielämää on tuettu jakamalla kulttuuriavustuksia nk. saamelaisesta kulttuurimäärärahasta (205 000 e) saamenkielisen kulttuurin edistämiseksi ja saamelaisjärjestöjen toiminnan tukemiseksi sekä myöntämällä kulttuuriavustuksia kansainväliseen saamelaiskulttuuriyhteistyöhön (37 000 e). Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta on myönnetty työskentelyapurahoja ja projektiavustuksia saamelaistaiteilijoille kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, käsityöhön, matka-avustuksiin, elokuvaan ja multimediaan sekä erilaisiin kulttuuriprojekteihin ja tapahtumiin (42,5 %). Kulttuurilautakunta myönsi kulttuuripalkinnon ansioituneelle saamelaiskulttuurin edistäjälle Domna Tyyne Fofonoffille. Edellä mainitusta määrärahasta on niin ikään tuettu saamelaisjärjestöjen toimintaa (31,7 %) ja julkaisutoimintaa (14,8 %). Lastenkulttuurin tuki on kanavoitunut pääasiassa Saamelainen lastenkulttuurikeskus-hankkeen toiminnan tukemisen kautta (11 %). Kulttuurilautakunta on pyrkinyt em. tuloskaudella kasvattamaan saamelaista kulttuurimäärärahaa vastaamaan vuosittain saapuvien hakemusten euromäärää, joka on ollut kaksinkertainen jaettavana olevaan kulttuurimäärärahaan nähden. Kulttuurilautakunta järjesti yhteispohjoismaisen kulttuuriseminaarin Inarissa 11.9.2006. Seminaarin tavoitteena oli vahvistaa kansallista sekä pohjoismaista yhteistyötä ja verkostoitumista kulttuurikentän rahoitusinstituutioiden edustajien sekä alueen kulttuuritoimijoiden kesken sekä luoda uusia yhteistyökanavia. Saamelainen lastenkulttuurikeskus Saamelainen lastenkulttuurikeskus jatkoi toimintaansa Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenenä. Opetusministeriö valitsi Lapin lastenkulttuuriverkoston valtakunnallisen Taikalamppu verkoston jäseneksi vuosiksi 2006-2008. 20
Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminta perustui saamelaiskulttuuriin, perinteisiin taitoihin ja taiteen eri lajeihin. Hanke antoi saamelaisalueen kouluille mahdollisuuden osallistua saamelaisiin kulttuurikursseihin. Suurin osa kurssisisällöistä oli saamenkäsityöhön (duodji) kuuluvia kokonaisuuksia. Myös tarinankertojat, kirjailijat ja perinteisten elinkeinojen harjoittajat vierailivat kouluilla. Työpajojen ja kurssien suuntaaminen kouluille mahdollisti lasten ja nuorten saavutettavuuden laajemmasti. Myös päiväkodeille suunnatut teemapäivät lisäsivät luonnollisia kielen käytön tilanteita ja kehittivät päiväkotien saamelaiskulttuurillisia sisältöjä. Saamelainen lastenkulttuurikeskus hanke lisäsi toimialuettaan neljän uuden koulun osalta. Törmäsen, Peltovuoman, Kilpisjärven ja Karesuvannon koulut saivat mahdollisuuden osallistua luovaan ja kokemukselliseen opetukseen kulttuuripajojen kautta. Hanke aloitti yhteistyön Beaivvaš -saamelaisteatterin ja Saamelaisen ammatillisen koulutuskeskuksen kanssa. Tapahtumien järjestämisessä vahvuutena on verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten organisaatioiden ja järjestöjen kanssa. Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenien yhteistyö koettiin tärkeäksi osaksi kulttuurityötä. Kulttuurillinen vuorovaikutus muiden verkoston jäsenien kanssa vahvistaa toiminnan osa-alueita ja on konkreettisesti hyödyksi toiminnan suunnittelussa. 2.2.5. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asema Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asemaa on pyritty parantamaan erilaisin esityksin, lausunnoin ja kannanotoin. Saamelaiskäräjät on kiinnittänyt huomiota mm. seuraaviin asioihin: 1) saamelaisopetus tavoittaa nykymuotoisena vain vajaat puolet maan saamelaisoppilaista, 2) saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ei ole toteutettu koulutuspolitiikan alueella, 3) lakisääteistä opetuksen arviointia ei ole toteutettu saamelaisopetuksen osalta, 4) lakisääteisen saamenkielisen opetuksen opetussuunnitelman laatimisessa on vaikeuksia yhtenäisten ohjeiden puuttuessa, 21
5) saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen osoitetut varat ovat pysyneet samalla tasolla yli kymmenen vuotta samalla kun tarpeet ovat kasvaneet ja 6) saamelaiskäräjiltä puuttuvat todelliset vaikutusmahdollisuudet oman kansansa opetukseen. Saamelaiskäräjien tekemiin esityksiin mm. saamelaisopetuksen kokonaistilannetta selvittävän ja parannusehdotuksia valmistelevan työryhmän/komitean asettamiseksi ei ole saatu vastauksia opetusministeriöltä. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että sen koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta tulisi rakentaa saamelaisopetuksesta valtakunnallisesti vastuuta kantava kehittämiskeskus, joka raportoisi ja neuvottelisi opetuksen tilanteesta ja tarpeista vuosittain opetusministeriön kanssa. Saamelaisopetuksen oppilasmäärä kääntyi pieneen nousuun syksyllä. Opetusta saamen kielellä tai saamen kielessä annettiin yhteensä 496 oppilaalle perusopetuksessa ja lukiossa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yhteensä 52 oppilasta. Suurin lisäys tapahtui saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa annetaan toistaiseksi vain saamen kielen opetusta. Kotiseutualueen ulkopuolella oppilasmäärä on noussut edellisvuodesta 38 ja kotiseutualueella yhteensä 14 oppilaalla. Saamenkielistä opetusta annetaan vain saamelaisten kotiseutualueella Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien kouluissa, nyt yhteensä 138 oppilaalle. Saamelaiskäräjät on yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koordinoiman Saame virtuaalikoulu hankkeen kanssa pyrkinyt tavoittamaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia ja lapsilleen saamen kielen opetusta haluavia vanhempia. Yhteistyön tuloksena virtuaaliopetus käynnistettiin syksyllä ja sen piirissä oli yhteensä 13 oppilasta. Kaikille halukkaille ei pystytty järjestämään opetusta. Valtion talousarviossa osoitettiin saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista varten 258.000 euron valtionavustus. Lisäksi yhteispohjoismaista pohjoissaamen verkkomateriaalia (Gulahalan) varten saatiin EU-rahoitusta. Toimintavuonna käytetyt varat olivat yhteensä edellisvuoden siirtomäärärahan, myyntitulojen ja EU-rahoitustuen kanssa noin 337.000 euroa. Vuoden aikana valmistui yhteensä 11 pohjoissaamen, 4 inarinsaamen ja 4 koltansaamen uutta oppimateriaalia. 22
Materiaalit ovat oppikirjoja, opettajan oppaita, oheislukemistoja, sanakirja (inarinsaame), DVD/video (inarinsaame) ja CD (pohjoissaame). Lisäksi pohjoismaisena yhteistyönä julkaistiin ensimmäinen pohjoissaamen verkkomateriaali vieraan kielen opetusta varten (Gulahalan). Saamelaisopetuksen asemaa Pohjoismaiden peruskouluissa käsittelevä koulutuspoliittinen raportti julkaistiin suomen, pohjoissaamen ja ruotsin kielillä kesäkuussa. Hankkeen rahoitti Norjan saamelaiskäräjien opetusosasto ja sen käsikirjoittajana toimi koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. Vuoden aikana järjestettiin yksi pohjoismainen saamelaisten kouluhallinnon viranomaisten yhteistyökokous. 2.2.6. Sosiaali- ja terveydenhuolto Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen tarkoitettu valtionavustus edistää saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon toteutumista saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjien pyrkimyksenä sosiaali- ja terveydenhuollossa on ollut, että saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarjotaan saamelaisten omalla kielellä, suunnitellaan ja tuotetaan saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutavat huomioon ottaen ja järjestetään saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä korvamerkityllä valtionavustuksella on ollut suuri merkitys saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden turvaamisessa, erityisesti päivähoidossa, vanhustenhuollossa, sosiaali- ja perhetyössä. Talousarviovuonna painopistealueiksi valittiin varhaiskasvatus, saamelainen sosiaalityö ja vanhustenhuolto. Lautakunnan kokemusten perusteella saamenkieliset työntekijät ovat erityisen tärkeitä saamelaisten vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymisessä, sosiaalisten kontaktien ja yhteisösuhteiden ylläpidossa. Kuntien näkemyksen mukaan määrärahalla on turvattu saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. 23
Saamelaisen perinteen, arvojen ja kulttuurin tuntemus ja niiden todellinen huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on vielä vähäistä. Päättäjät ja virkamiehet eivät riittävästi tiedosta ja huomioi saamelaisväestön saamen kielestä ja erilaisesta kulttuurista johtuvia erityistarpeita. Saamenkielinen päivähoito toteutetaan edelleen pääosin suomalaisen kulttuurin pohjalta, saamenkielistä terveyskasvatusmateriaalia neuvolatoiminnan, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen käyttöön ei ole saatavilla, saamelaisten perinteisten elinkeinojen parissa työskentelevien sosiaaliturva on heikko ja saamelaisten asema sosiaali- ja terveydenhuollossa on vielä valtaväestöä heikompi. Palvelujen sisällöllinen kehittämisvastuu on pitkälti määrärahalla palkattujen työntekijöiden varassa. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi kertomusvuonna järjestettiin saamelaisten sosiaali- ja terveysalan palveluhenkilöstön lisäkoulutuspäiviä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) on osa valtakunnallista sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa, joka toimii sosiaalialan osaamiskeskuksista annetun lain (1230/2001) ja asetuksen (1411/2001) pohjalta. POSKE:n valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Erityistehtävää toteuttaa POSKE:n saamelaisyksikkö Lapin yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Saamelaisyksikössä on työskennellyt yksi vakituinen suunnittelija ja ohjausryhmänä on toiminut Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta. Toimintavuoden keskeisenä tehtävänä on ollut saamelaisen varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamenkieliselle väestölle. Saamelaisen varhaiskasvatuksen osalta suunniteltu Muohtačalmmit yhteistyöhanke kuntien ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa ei ole tullut toimintavuoden aikana rahoitetuksi. Saamelaisen sosiaalityön kehittämistä on toteutettu Enontekiön 24
kunnan toteuttamassa hankkeessa. Nopuksen (Nordiska utbildningsprogrammet för utveckling av social service) kanssa on valmisteltu vuonna 2007 toteutettavaa saamelaisen sosiaalityön kehittämistoimintaa. Saamelaisten palvelujen sisällölliseen kehittämistyöhön saamelaisyksikkö on osallistunut yhtenä osapuolena eri tahojen kanssa mm. alan henkilöstölle järjestävällä koulutuksella, seminaarien puheenvuoroilla, sekä ammattialan saamenkielisen materiaalin saatavuuden lisäämisellä. Järjestöyhteistyötä saamelaisyksikkö on toteuttanut SamiSoster ry:n hallinnossa, eri hankkeiden suunnittelemisessa ja toteuttamisessa sekä hankkeiden ohjausryhmissä. Valtioneuvoston asettaman valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen Pohjois-Suomen alueellisessa johtoryhmässä Saamelaiskäräjillä on edustus. Johtoryhmän toimintaohjelmaan sisältyy saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuvien sosiaalipalvelujen kehittäminen ja saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikön perustaminen. Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa järjesti syksyllä saamelaisten palvelujen kehittämistä koskevan seminaarin Inarissa sekä piti samassa yhteydessä kokouksensa, jossa myönsi Saamelaiskäräjille rahoituksen Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikön suunnittelua varten. Hankesuunnitelma valmisteltiin yhteistyössä saamelaisalueen kuntien kanssa siten, että Inarin kunta tulee toimimaan hallinnoijana kehittämisyksikölle. Sosiaalialan kehittämishankkeessa vastataan lähiajan kiireellisempiin kehittämistarpeisiin. Hyvinvointi 2015 ohjelma linjaa tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2015. 2.2.7. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat Rakennerahasto-ohjelmien uusi kausi alkoi vuoden 2000 alussa ja kestää vuoden 2006 loppuun. Saamen kieltä ja kulttuuria edistäviä hankkeita rahoitetaan Pohjois- Suomen tavoite 1-ohjelmasta. Saamelaiskäräjillä on käynnissä viisi EU-rahoitteista hanketta. 25
Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti Searra Vuonna 2003 alkanut Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti Searra päättyi 31.12.2006. Saamelaiskäräjät kiinnitti huomiota erityisesti eri ryhmien yhteistyöhön, tiedottamiseen, riittävään dokumentointiin, innovatiiviseen ja luovaan toimintaan sekä erilaisten toimintaprosessien kehittämiseen. Tiedottamista parannettiin kehittämällä saamelaiskulttuurikeskuksesta www-sivustoa ja painattamalla esite. Kulttuurikeskuksen sisällöstä ja toiminnoista neuvoteltiin tiiviisti eri sidosryhmien edustajien ja projektityöryhmän kanssa. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut tarkastella Saamelaiskulttuurikeskuksen ja Siidan laajennuksen etenemistä ja selvittää miten hankkeet tukevat toisiaan mahdollisimman monipuolisesti sekä tarkistaa, ettei toiminnoissa ole päällekkäisyyksiä. Saamelaiskäräjät ja Rovaniemen kaupunki tekivät yhteistyösopimuksen, jossa Saamelaiskäräjät sitoutui tukemaan Rovaniemeä kulttuuripääkaupunkihankkeessa ja Rovaniemi sitoutui tukemaan Saamelaiskulttuurikeskushankkeen edistämistä. Saamelaiskulttuurikeskusta tuotiin voimakkaasti esille Rovaniemi 2011 tapahtumissa Brysselissä, Helsingissä ja Tampereella sekä useaan otteeseen Rovaniemellä. Rovaniemi pääsi kahden ehdokkaan joukkoon kulttuuripääkaupunkikilvassa ja tämä toi valtavasti julkisuutta kummallekin hankkeelle. Saamelaiskulttuurikeskus oli esillä valtakunnallisessa mediassa mm. radion suorassa lähetyksessä sekä tv:n kulttuuriohjelmissa. Saamelaiskulttuurikeskusta esiteltiin myös Tampereen lyhytelokuvafestivaaleille Saamelaiset esittäytyvät tilaisuudessa. Kulttuurikeskustyöryhmä tutustui 23.5.2006 Ruotsin saamelaiskäräjiin ja heidän tulevaan parlamenttitaloon, joka on jo edennyt arkkitehtikilpailun jälkeiseen suunnitteluvaiheeseen. Saamelaiskäräjien hallitus asetti kokouksessaan 7.6.2006 saamelaiskulttuurikeskushankkeen edistämistä, arviointia ja seurantaa varten erityisen työryhmän, johon se kutsui edustajat oikeusministeriöstä, opetusministeriöstä, 26
valtio-varainministeriöstä, Lapin lääninhallituksesta, Lapin liitosta, Lapin TEkeskuksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Rovaniemen kaupungista, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja Inarin kunnasta. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö eivät nimenneet edustajaansa työryhmään. Lapin maakuntaohjelmassa kaudeksi 2007 2010 ja siihen liittyvässä toteuttamissuunnitelmassa saamelaiskulttuurikeskushanke on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi sekä kulttuurisektorilla että Pohjois-Lapin seutukunnassa. Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projekti Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projekti alkoi 1.9.2006. Projektin tarkoituksena on suunnitella ja luoda hallinnollinen toimintamalli kulttuurikeskukselle. Kyse on keskuksen toiminnan organisoinnista eri käyttäjäosapuolten välillä. Lisäksi projektissa kehitetään käräjien yhteydessä toimivaa ja osaksi kulttuurikeskusta suunniteltua alkuperäiskansojen elokuvakeskusta. Projektin on määrä päättyä 31.10.2007. Saamelaiskäräjät sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) kävivät myös tarkasti läpi SAKK:n nykyiset opetustilat ja tilojen tarpeet. Tarpeiden kartoituksen jälkeen huomattiin, että toimintamallin luomisen edellytyksenä on tarkastaa toimikunnan mietinnön mukaista huonetilaohjelmaa vastaamaan tämän hetken tarpeita. Huonetilaohjelman tarkastaminen siirrettiin alkuvuoteen 2007, Syksyn 2006 aikana saamelaiskulttuurikeskusta esiteltiin useissa eri tapaamisissa. Tapaamisten tavoitteena oli vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja antaa heille oikeaa ja suoraa tietoa Saamelaiskulttuurikeskuksesta. Tapaamisissa Saamelaiskäräjät sai tarvittavia neuvoja ministeriöistä ja puoluetoimistoista siitä, miten hanketta tulee viedä eteenpäin, jotta se mainittaisiin hallitusohjelmassa ja hallituksen kehysbudjetissa. Lisäksi informoitiin Lapin läänin EU-viranomaisia jotta investointi voitaisiin rahoittaa osittain EU-ohjelmarahoista. 27
Alkuperäiskansojen elokuvakeskus oli mukana neuvottelemassa ja suunnittelemassa Ylen ja SAKK:n kanssa saamenkielisten lastenohjelmien toteuttamisesta Suomessa. Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen yhteistyö Ruotsin ja Norjan alueellisten elokuvakeskusten ja elokuvan tekijöiden kanssa jatkui vahvana. Lisäksi osallistuttiin mm. pohjoismaiselle Nordisk Panorama elokuvafestivaalille ja siihen liittyvään elokuvarahoitustapahtumaan Nordisk Forumiin. Lisäksi Arktista Vimmaa - organisaatio ja Taikalamppu - Lapin lastenkulttuuriverkosto järjestivät avoimen kulttuurifoorumin kulttuurin rahoituksesta ja vaikuttavuudesta sekä merkityksestä Arktikumissa Rovaniemellä. Utsjoen lukiolla järjestettiin syksyllä 2006 neljän päivän mittainen elokuvatyöpaja yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä YLE TV2 kanssa. Työpaja oli osa hollantilaisen The One Minutes Jr -verkoston toimintaa. Verkoston tehtävänä on tuottaa yhden minuutin mittaisia elokuvia, joissa nuoret Euroopan eri kolkilta pääsevät itse kuvaamaan tärkeinä pitämiään asioita. Utsjoen työpajan elokuvat on esitetty mm. TV2:n Superfarmissa sekä Skábmagovat - alkuperäiskansojen elokuvafestivaaleilla. Yksi näistä Utsjoella valmistuneista minuuttileffoista saavutti finaalipaikan The One Minutes Jr elokuvien kilpailussa. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus hanke Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toiminta tukee saamen kieltä ja kulttuuria sekä antaa saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oman äänen ja kuvan näkyä ja kuulua joka puolella maailmaa. Toisaalta elokuvakeskus vireyttää alueen elinkeinoelämää ja luo uusia työpaikkoja hyödyntäen laajentuvan media- ja elokuvateollisuuden antamia uudenlaisia mahdollisuuksia saamelaisalueella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Lapin lääninhallituksen rahoittama 1.1.2004 alkanut Alkuperäiskansojen elokuvakeskus -hanke päätyi 30.4.2006. Kokonaisbudjetiltaan vajaan 186 000 euron hankkeen tarkoituksena oli kehittää saamelaiselokuvan koulutus-, markkinointi-, levitys- ja tuotantotoimintaa sekä toimia alkuperäiskansojen elokuva-arkistona ja tietopankkina. 28
1.9.2006 alkaneessa ESR:n ja Lapin Lääninhallituksen rahoittamassa Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen -projektissa Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintamallin luominen mainitaan toisena tavoitteena (oma toimintakertomus). Opetusministeriö myönsi 6.000 euroa saamelaislapset ja media -projektiin. Raha on käytettävä vuoden 2007 loppuun mennessä. Projektin aikana toteutetaan mediatyöpajoja saamelaisalueen päiväkotien ja koulujen kanssa. Erityisesti huomiota kiinnitetään mediaväkivallan vastustamiseen ja saamelaisen kielen ja kulttuuri-identiteetin tukemiseen. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus-hanke keskittyi 2006 ulkomaalaisten ja kotimaisten rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden tapaamisiin. Projekti oli mukana suunnittelemassa Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO:n kanssa yhteistä AV-alan toimintaa Lappiin. Siihen toimintaan saatiin OPM:n alueellisia kehittämisrahaa elokuva-alan edistämiseen Lapissa. Projektin kuluessa kehitettiin Lapin media-alan kehittämisstrategia. Elokuvakeskus oli mukana YLE:n hallintoneuvoston asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli vuoden 2006 huhtikuun loppuun ratkaista saamen kielisen lastenohjelmien tuotanto ja levitys Suomessa. Työryhmä esitti hallintoneuvostolle yhteispohjoismaisen Mánaid TV:n tuotantoa yhdessä NRK:n ja SVT:n kanssa. Hallintoneuvosto teki päätöksen 3.5.2006 yhteispohjoismaisen lastenohjelman Mánaid TV:n aloittamisesta vuoden 2007 alussa. Alkuvuonna 2006 kehitettiin Skábmagovat -elokuvajuhlaa yhä enemmän saamelaislasten ja -nuorten tarpeisiin ja Skábmagovat -elokuvajuhlien lasten ja nuorten kävijämäärät ylittivät kaikki edellisten vuosien kävijämäärät. Vuonna 2006 Skábmagovilla kävi lasten ja nuortennäytöksissä yhteensä 1200 kävijää. Se on kolminkertainen määrä projektin aloitusvuoteen nähden. Vuonna 2004 lapsia ja nuoria kävi 408. Skábmagovilla 2006 järjestettiin Pohjoismaiset tuotannot - seminaari, joka keskittyi hyvin pitkälle saamelaislasten ja nuorten elokuvien vähäiseen määrään. 29
Elokuvakeskuksen toiminnassa keskityttiin vuoden 2006 aikana Lapin alueelliseen elokuva-alan kehittämiseen ja toisaalta saamelais- ja alkuperäiskansayhteistyöhön. Painopiste oli saamelaislasten ja -nuorten kielen ja kulttuurin tukemisessa. Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishanke Vuonna 2005 aloitetun Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishankkeen tarkoituksena oli suunnitella ja luoda edellytyksiä saamelaismusiikin opetuksen saamiseksi saamelaisalueelle, kartoittaa mahdollisia rahoituslähteitä sekä suunnitella opetussuunnitelmaa saamelaismusiikin opetukseen. Hanke liittyi Saamelaiskulttuurikeskushankkeeseen sen yhtenä osa-alueena. Projektin piti päättyä 31.12.2006, mutta sitä jatkettiin 31.3.2007 saakka vuodelta 2005 käyttämättä jääneillä projektirahoilla. Vuonna 2006 projektin puitteissa järjestettiin projektisuunnitelman mukaisesti joikukursseja saamelaisalueella, tehtiin kouluvierailuja, joissa tavattiin opettajia saamelaismusiikin opetukseen liittyvien asioiden tiimoilta ja annettiin saamelaismusiikin opetusta oppilaille, järjestettiin opettajille sekä päiväkotityöntekijöille saamelaismusiikkikoulutusta sekä bändileiri nuorille. Järjestettiin Ijahis Idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Inarin kirkonkylällä toukokuussa 2006, vierailtiin saamelaismusiikkifestivaaleilla ja osallistuttiin yhteishankkeisiin esim. Juoigiid Searvin (yhteispohjoismainen Joikaajien Seura), Alkuperäiskansojen elokuvakeskushankkeen sekä Saamelainen lastenkulttuurikeskushankkeen kanssa. Saamelaisten musiikkiperinteiden opetuksen toimintaidea opetussuunnitelma valmistui elokuussa 2006. Opetussuunnitelmaa kehitettiin yhteistyössä mm. Juoigiid Searvin asiantuntijoiden kanssa. Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke on harvaan asutun saamelaisalueen kehitysmahdollisuuksia edistävä ja turvaava elinkeinotoiminnan koordinaatiohanke, jonka toteuttaminen edistää varsinaisten elinkeinotoimen kehittämishankkeiden käynnistämistä ja yhteensovittamista. Koordinaatiohankkeessa kartoitetaan saamelaisalueen elinkeinotoiminnan tila, eli 30