KIRJALLINEN KYSYMYS 1049/2013 vp Ulkomaisten peliyhtiöiden laiton tuotemarkkinointi internetissä, sosiaalisessa mediassa ja taivaskanavilla Eduskunnan puhemiehelle Tyytymättömänä ministeri Räsäseltä saamaani vastaukseen eduskunnan suullisella kyselytunnilla 7.11.2013 uudistan kysymykseni kirjallisesti painottaen, että ongelmana on ulkomaisten peliyhtiöiden laiton tuotemarkkinointi internetissä, sosiaalisessa mediassa ja taivaskanavilla, yleensä suomen kielellä. Olen tietoinen, että asiakkaat voivat ja saavat pelata minne haluavat, mutta ulkomaisten yhtiöiden laittomaan markkinointiin on puututtava. Arpajaislain mukaan rahapelien markkinointi on sallittua vain kotimaisille yhtiöille RAY, Veikkaus ja Fintoto. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että nykyistä järjestelmää kehitetään rajoittamalla ulkomaille tapahtuvaa pelaamista. Näin ei ole käynyt, vaan pikemminkin viranomainen on keskittynyt laillisesti toimivien ytiöiden markkinointitoimenpiteiden rajoittamiseen. Kotimaisten peliyhtiöiden tuloutus valtiolle on n. 1 000 milj. euroa/v. Asiantuntija-arvioiden mukaan laiton markkinointi aiheuttaa kotimaisille toimijoille vuosittain n. 80 milj. euron pelikatteen menetyksen, josta kärsivät valtio, kunnat ja lukemattomat järjestöt. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen ulkomaisten peliyhtiöiden laittomasta sähköisestä tuotemarkkinoinnista ja minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi? Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2013 Matti Saarinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1049/2013 vp: Onko hallitus tietoinen ulkomaisten peliyhtiöiden laittomasta sähköisestä tuotemarkkinoinnista ja minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuoden 2002 alusta voimaan tullutta arpajaislakia (1047/2001) on muutettu 1.10.2010 voimaan tulleella lailla (661/2010). Uudistuksella tehostettiin rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemistä sekä lisättiin viranomaisten keinoja puuttua lainvastaiseen rahapelitoimintaan. Arpajaislakia on muutettu lisäksi 1.1.2012 voimaantulleella lailla (575/2011), jolla siirryttiin muodollisesta toimilupajärjestelmästä lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään. Muutoksella pyrittiin ehkäisemään rahapelitoimintaan liittyviä rikoksia ja sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä varmistamaan yleishyödyllisen kansalaistoiminnan toimintaedellytykset. Lainmuutoksen (661/2010) seurauksena rahapelitoiminnan valvonnasta vastaavalla viranomaisella, Poliisihallituksella on toimivalta kieltää rahapelin toimeenpano ja/tai rahapelin markkinointi sekä asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakko. Valvovalla viranomaisella on tosiasiallinen mahdollisuus kieltää lainvastainen rahapelitoiminta sekä sellainen markkinointi, josta vastaa valtakunnan alueelle sijoittautunut toimija. Viranomaisen keinoja puuttua lainvastaiseen toimintaan voidaan siten pitää tehokkaina alueellisen toimivallan alueella. Sen sijaan viranomaiselle on hyvin haastavaa puuttua tehokkaasti sellaisten toimijoiden lainvastaiseen toimintaan, jotka harjoittavat toimintaa valtakunnan ulkopuolella ja tarjoavat sieltä käsin rahapelejä internetin välityksellä. Valvontatehtävässä on myös huomioitava, ettei valvova viranomainen voi ennalta kieltää yksittäistä markkinointia vaan vasta havaittuaan lainvastaisen markkinointitoimenpiteen. Markkinointia koskevien säännösten voimaantulon ja valvovana viranomaisena toimivan Poliisihallituksen toimien seurauksena laittomien rahapelien markkinointi Suomessa julkaistuissa painokirjoituksissa sekä suomalaisissa radio- ja tv-kanavissa on vähentynyt merkittävästi. Erikseen voidaan mainita, että valvova viranomainen on puuttunut osoitteettomien markkinointikirjeiden lähettämiseen kotitalouksiin, rahapelimainontaa sisältävien aikakauslehtien jakeluun, ulkomainontaan ja Suomessa ylläpidettyjen internetsivustojen sisältämään rahapelimainontaan. Yksinoikeusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tiukkaa valtiollista pelien toimeenpanon ja markkinoinnin valvontaa. Tämän toteutumiseksi rahapelien markkinointia koskevilla säännöksillä rajoitettiin myös laillisten rahapelien markkinointia, minkä johdosta Poliisihallitus on kohdistanut valvontatoimenpiteitä myös valtakunnan alueella laillisesti toimeenpantavien rahapelien markkinointiin. Laittomien rahapelien valtioiden rajat ylittävä toimeenpano ja markkinointi on todettu laajaksi ongelmaksi Euroopan unionissa. Euroopan parla- 2
Ministerin vastaus KK 1049/2013 vp Matti Saarinen /sd mentti on 10.9.2013 julkaistussa päätöslauselmassaan sähköisesti välitettävistä rahapeleistä sisämarkkinoilla (P7_TA-PROV(2013)0348) pyytänyt komissiota tutkimaan, mitä voitaisiin tehdä sen estämiseksi, että jotkin toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet yhtiöt markkinoivat sähköisesti välitettäviä rahapelipalveluita esimerkiksi satelliitti-tv:n tai mainoskampanjoiden välityksellä jäsenvaltiossa, jossa niillä ei ole lupaa tarjota palvelujaan. Suomessa valvova viranomainen aktiivisesti selvittää keinoja, joilla laittomaksi katsottavaan markkinointiin voidaan puuttua sosiaalisessa mediassa ja muussa sähköisessä ympäristössä. Ministeriö on tehnyt useita toimenpiteitä laittoman tarjonnan rajoittamiseksi. Sisäasiainministeriö on hyväksynyt antamillaan asetuksilla useita tuoteuudistuksia niihin rahapelikategorioihin, joissa on laitonta tarjontaa ja siten kanavoinut kysyntää yksinoikeusjärjestelmän rahapelituotteisiin. Se on sallinut monopolin ylläpidon näkökulmasta rahapelien mainostamista kanavoimistarkoituksessa laittomasta tarjonnasta yksinoikeusjärjestelmän peleihin. Sisäasiainministeriö on suhtautunut hyväksyvästi uusiin jakelukanaviin, joissa on myös laitonta tarjontaa, kuten rahapeliyhteisöjen siirtymisen niin sanottuun mobiilipelaamiseen. Se on myös laatinut arviomuistion laittoman rahapelaamisen teknisistä rajoittamismahdollisuuksista. Yksinoikeusjärjestelmän oikeutusperusteet ovat kuluttajansuojan edistäminen, rahapeleihin liittyvän rikollisuuden ja pelihaittojen vähentäminen. Rahapelien tuotto on yksinoikeusjärjestelmän suotuisa sivuseuraus. Tuotolla ei voida perustella laittoman tarjonnan rajoittamista teknisin estokeinoin. Laittoman tarjonnan aiheuttamat pelihaitat tulisivat olla huomattavia, jotta teknisiin rajoittamistoimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä. Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2013 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1049/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Saarinen /sd: Är regeringen medveten om utländska spelbolags olagliga elektroniska produktmarknadsföring och hurdana åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att rätta till situationen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Lotterilagen (1047/2001) som trädde i kraft i början av 2002 har reviderats med den lag (661/2010) som trädde i kraft den 1 oktober 2010. Genom reformen effektiverade man förebyggandet av sociala och hälsomässiga negativa verkningar av penningspel samt utökade myndigheternas medel att ingripa i olaglig penningspelsverksamhet. Lotterilagen har dessutom ändrats med den lag (575/2011) som trädde i kraft den 1 januari 2012 och innebar en övergång från ett formellt koncessionssystem till ett system med lagstadgad ensamrätt. Förändringen var avsedd att förebygga penningspelsrelaterade brott och skador för hälsan samt säkerställa verksamhetsförutsättningarna för allmännyttig samhällsaktivitet. Till följd av lagändringen (661/2010) har myndigheten som ansvarar för övervakningen av penningspelsverksamhet, Polisstyrelsen, befogenheter att förbjuda anordnandet och/eller marknadsföring av penningspel samt förena förbudet med vite. Tillsynsmyndigheten har en faktisk möjlighet att förbjuda lagstridig penningspelsverksamhet samt sådan marknadsföring, som en aktör som etablerat sig i Finland ansvarar för. Myndigheterna kan således anses ha effektiva medel att ingripa i aktörers lagstridiga verksamhet på det geografiska behörighetsområdet. Däremot är det mycket svårt för en myndighet att på ett effektivt sätt ingripa i lagstridig verksamhet hos sådana aktörer som är verksamma utanför Finlands gränser och därifrån via internet bjuder ut penningspel. I övervakningen bör man också beakta att tillsynsmyndigheten inte kan förbjuda enskild marknadsföring på förhand utan först efter att ha observerat en lagstridig marknadsföringsåtgärd. Efter att bestämmelserna om marknadsföring trätt i kraft och efter åtgärder från tillsynsmyndigheten Polisstyrelsen har marknadsföringen av olagliga penningspel i tryckskrifter utgivna i Finland samt i finländska radio- och tv-kanaler minskat betydligt. Separat kan nämnas att tillsynsmyndigheten har ingripit i skickandet av reklambrev utan adress till hushållen, distributionen av tidskrifter som innehåller reklam för penningspel, utomhusreklam och penningspelsreklam på webbplatser som upprättshålls i Finland. Systemet med ensamrätt kräver i enlighet med EU-domstolens rättspraxis en strikt statlig övervakning av anordnandet och marknadsföringen av spelen. För att uppnå det här begränsade man med bestämmelserna om marknadsföring av penningspel också marknadsföringen av lagliga penningspel, och därför har Polisstyrelsen gjort övervakningsinsatser också i marknadsföringen av sådana penningspel som anordnas lagligt i Finland. Man har inom Europeiska unionen konstaterat att anordnandet och marknadsföringen av olagliga penningspel som överskrider statsgränser är 4
Ministerns svar KK 1049/2013 vp Matti Saarinen /sd ett omfattande problem. Europaparlamentet har i sin resolution om onlinespel på den inre marknaden (P7_TA-PROV(2013)0348), som antogs den 10 september 2013, uppmanat kommissionen att undersöka vad som kan göras för att sätta stopp för att företag som är baserade i en medlemsstat marknadsför onlinespel med hjälp av exempelvis satellit-tv eller reklamkampanjer i en annan medlemsstat där de inte har tillstånd att erbjuda sådana tjänster. I Finland utreder tillsynsmyndigheten aktivt på vilka sätt man i sociala medier och annan onlinemiljö kan ingripa i marknadsföring som betraktas som olaglig. Ministeriet har vidtagit flera åtgärder för att begränsa det olagliga utbudet. Inrikesministeriet har genom förordningar godkänt ett flertal produktreformer i de penningspelskategorier, där det förekommer olagligt utbud och på så sätt kanaliserat efterfrågan till ensamrättssystemets penningspelsprodukter. Ministeriet har ur monopolsynpunkt tillåtit reklam av penningspel med syftet att kanalisera spelandet från det olagliga utbudet till spelen i ensamrättssystemet. Inrikesministeriet har ställt sig positivt till nya distributionskanaler som innehåller också olagligt utbud, till exempel att penningspelssammanslutningarna gått över till så kallat mobilspelande. Ministeriet har också utarbetat en bedömningspromemoria om möjligheterna att tekniskt begränsa olagligt penningspelande. Motiveringarna för ensamrättssystemet är att främja konsumentskyddet och att minska kriminalitet och skador med anslutning till penningspelandet. Penningspelens avkastning är en gynnsam biprodukt av systemet med ensamrätt. Man kan inte med avkastningen motivera tekniska begränsningar av det olagliga utbudet. Införandet av tekniska restriktioner skulle kräva att det olagliga utbudet orsakar betydande spelskador. Helsingfors den 2 december 2013 Inrikesminister Päivi Räsänen 5