VUOSIkErTOmUS 2015
Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. Salibandyliitto toimii siihen kuuluvien salibandya ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Salibandyliiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet, ja toiminnassaan se pyrkii edistämään tasa-arvoa (toimintasäännöt). Suomen alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkue voitti ikäluokan MM-kultaa toukokuussa 2015 Helsingborgissa, Ruotsissa. Kansikuvassa oleva Ville Lastikka voitti turnauksen pistepörssin (9+5=14).
Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus...4 Salibandyn visio ja strategia 2028...6 Visio 2028...6 Strategia 2028...6 Toiminnan painopisteet 2017...6 Kansainvälinen toiminta..................................................................... 8 Salibandy 30 vuotta Suomessa...10 Yhdenvertaisuuden edistäminen...11 Seura- ja kehityspalvelut...12 Jäsenpalvelut, laskutus ja asiakaspalvelu...12 Sähköiset järjestelmät...12 Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä...13 Päätöksenteko ja hallinto...13 Huomionosoitukset...15 Avainseuratoiminta...16 Kilpailutoiminta................................................................................ 17 Kurinpitopäätökset..................................................................... 17 Pääsarjat...17 Alueellinen toiminta...19 Erotuomaritoiminta...23 Pelaamisen kehittäminen...24 Lasten harrastetoiminta...24 Aikuisten harrastepelaaminen...25 Erityisryhmien salibandy...25 Projektit...26 Huippu-urheilu...27 Maajoukkueet...27 Valmennustoiminta...28 Valmentajakoulutus...29 Floorball Academy...30 Vaikuttaminen ja olosuhteet...31 Viestintä...32 Ottelulähetykset...32 Sosiaalinen media ja internet....32 Muu toiminta...32 Ottelulähetykset...32 Sosiaalinen media ja internet...32 Muu toiminta...32 Superfinaali...33 Naisten MM2015-kisat... 34 Talous...36 Tilinpäätös 2015... 38 Liitteet VUOSIKERTOMUS 2015 3
Toiminnanjohtajan katsaus V uoden 2015 alussa uusi liittohallitus aloitti kolmivuotisen toimikautensa. Kevään kuluessa luotiin salibandyn visiota ja strategiaa vuoteen 2028. Niitä työstettäessä kysyttiin myös jäsenistön näkemyksiä kyselyin ja haastatteluin. Valtuusto vahvisti vision ja strategian elokuussa 2015. Visio ja strategia sekä toiminnan painopisteet vuoteen 2017 on esitetty tiivistetysti myös tässä vuosikertomuksessa. Salibandyliiton organisaatiota muutettiin vastaamaan vision ja strategian asettamiin haasteisiin, mm. huippu-urheilu ja pelaamisen kehittäminen eriytettiin omiksi sektoreikseen. Lisäksi päätettiin resursoida salibandyn vaikuttamistyöhön tavoitteena rakentaa alueelliset vaikuttajaverkostot yhteistyössä seurojen ja muiden tahojen kanssa eri alueiden tarpeet huomioiden. Vuonna 2015 tuli kuluneeksi 30 vuotta Suomen Salibandyliiton perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin joulukuussa naisten MM-kisojen yhteydessä Salibandy 30 vuotta -juhla, jonka yhteydessä julkaistiin salibandyn ensimmäiset Hall of Fame -jäsenet. Suomi jatkoi kansainvälistä menestystään, sillä toukokuussa poikien (U19) maajoukkue voitti kultaa Ruotsissa pelatuissa MM-kisoissa. Vuosi huipentui joulukuussa järjestettyihin 10. naisten MM-kisoihin Tampereella. Kisat onnistuivat järjestelyiltään ja urheilutapahtumana erinomaisesti finaaliottelu oli tiukkaakin tiukempi ja naisemme toivat kisoista hopeaa jännittävän rankkarikisan jälkeen. Saimme naissalibandylle erittäin hyvin media- ja TV-näkyvyyttä. Finaaliottelussa tehtiin hieno yleisöennätys, vaikka kokonaisyleisömäärä jäikin asetetuista tavoitteista. Kisojen taloudellinen tulos jäi budjetoidusta ja oli selvästi negatiivinen. salibandyliiton organisaatiota muutettiin vastaamaan vision ja strategian asettamiin haasteisiin, mm. huippu-urheilu ja pelaamisen kehittäminen eriytettiin omiksi sektoreikseen. 4 SALIBANDYLIITTO
Toiminnanjohtajan katsaus otteluiden erotuomaripalkkiot maksetaan nyt keskitetysti ja erotuomaripalkkioiden maksatus kentän laidalta käteisellä on päättynyt. Näin rahaliikenne on läpinäkyvää, varmistetaan myös lainmukaisuus ja seurojen toiminta helpottuu merkittävästi. Vuonna 2015 toteutettiin Avainseurakokeilu, jossa rakennettiin Avainseuraverkosto jäsenseuroista. Avainseuraverkostoon nimettiin yhteensä 41 seuraa. Kokeilun tavoitteena oli helpottaa seurojen arkea ja toiminnan kehittämistä, varmistaa vuorovaikutus liiton ja seurojen välillä, sekä seurojen kesken, parantaa asiantuntemusta palvelutarpeista ja lisätä Salibandyliiton tuntemusta seuroista ja toisinpäin. Palaute kokeilusta on ollut pääosin positiivista ja Avainseuratoimintaa on päätetty jatkaa. Keväällä 2015 aloitettiin Floorball Academy (FBA) -toiminta valmennuskeskuksessamme Eerikkilän Urheiluopistolla valmennuksen laadun kehittämiseksi ja pelaajien kehittymisen seuraamiseksi. FBA-tapahtumissa kehitetään samanaikaisesti pelaajia, valmentajia ja seurojen valmennuspäälliköitä. Erotuomareiden palkkioiden keskitettyä sähköistä maksamisjärjestelmää Salibandyliitto suorittaa erotuomaripalkkiot keskitetysti seurojen puolesta ja laskuttaa erotuomaripalkkiot seuroilta kokeiltiin kaudella 2014 15 ja kokonaisuudessaan se otettiin käyttöön kaudella 2015 16 (pois lukien pääsarjat, jotka tulevat mukaan järjestelmään kaudesta 2016 17 alkaen). Kaikki Salibandyliiton alaisten Vuonna 2016 järjestetään ensimmäistä kertaa salibandyn Superfinaali, jossa ratkaistaan saman päivän aikana 16.4.2016 sekä miesten että naisten liigamestaruus upeissa puitteissa Helsingin Hartwall Arenalla. Superfinaalin valmistelut käynnistettiin keväällä 2015. Lopuksi on hienoa todeta, että salibandyn pelaajamäärän kasvu jatkuu edelleen. Vuoden 2015 lopussa Salibandyliiton lisenssimäärä oli 53 227, missä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna peräti 3 137 kappaletta eli 6,3 %. Myös Salibandyliiton sarjoihin osallistuvien joukkueiden määrä on kasvanut runsaat 5 %. Ilahduttavaa on myös erotuomarimäärän kasvaminen runsaalla 10 %:lla edelliseen kauteen verrattuna. Kari Lampinen Toiminnanjohtaja VUOSIKERTOMUS 2015 5
Salibandyn visio ja strategia 2028 Visio vuoteen 2028 on seuraava: Salibandy tarjoaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla Love the Way You Play! Tämä visio asettaa salibandylle sen tulevien vuosien suunnan ja tavoitteet, jota kohti Salibandyliitto sekä sen jäsenseurat ja muut sidosryhmät haluavat kehittää salibandya urheilulajina. Love the Way You Play lause ilmentää lajin monimuotoisuutta ja pelaamisen monien eri tapojen mahdollisuutta ja se kehottaa myönteiseen oman lajin arvostukseen. Englanninkielisellä lauseella haluamme kertoa myös lajin kansainvälisestä ulottuvuudesta ja tavoitteena on tuoda esiin myös lajin fanin näkökulma. Strategia 2028. Salibandy on Suomen suurin joukkuepeli Olemme sekä harrastajien että lisenssipelaajien määrällä mitattuna Suomessa eniten pelattu joukkuepeli. Kehitämme salibandya ja sählyä sekä niihin liittyvää sarja- ja muuta toimintaa siten, että yhä useampi voi ottaa lajin omakseen.. Suomi on maailman paras salibandymaa Suomalaiset ovat maailman parhaita salibandypelaajia ja suomalaiset seurat ovat maailman parhaita salibandyseuroja. Suomi on maajoukkuetasolla maailman paras salibandymaa. Teemme systemaattista ja pitkäjänteistä kehitystyötä, jotta pelaajamme, joukkueemme, seuramme ja tapahtumamme ovat salibandymaailman parhaita. Toiminnan painopisteet vuoteen 2017 Strategian toteuttamiseksi vahvistettiin myös seuraavat toiminnan painopisteet vuoteen 2017 saakka:. Salibandyliitto on Suomen paras liikunnan palveluorganisaatio asiakaslähtöisyys Palvelemme asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme entistäkin paremmin asiakaslähtöisen ajattelun näkökulmasta. Olemme aktiivisia myös paikallisesti kehittäen seura- ja muuta alueellista toimintaa vastaamaan eri alueiden tarpeita.. Toimintakulttuurin kehittäminen Kehitämme Salibandyliiton johtamisjärjestelmää saavuttaaksemme parhaalla mahdollisella toimintatavalla strategian asettamat tavoitteet. Salibandyliitolla on selkeät sekä yhteiset että työntekijäkohtaiset tavoitteet, vastuut, roolit, pelisäännöt ja mittarit työn onnistumisen tukemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Asetamme haastavat ja innostavat tavoitteet ja nostamme toimintamme tasoa.. Lajin painoarvon kasvattaminen Salibandy on lajina laajasti arvostettu ja sillä on vahva paikallinen asema tehtäessä liikunta- ja terveyspoliittisia päätöksiä. Olemme aktiivinen toimija suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa sekä kansainvälisessä salibandyyhteisössä. Salibandya koskevat päätökset tehdään oikeiden tietojen pohjalta ja edistämme lajin esilläoloa, jotta sen myönteinen vaikuttavuus tulee huomioiduksi ja lajin tarpeet kuulluksi. Olemme alueellisesti aktiivinen paikallinen toimija maakunnallisen vaikuttajaverkostomme kautta. 6 SALIBANDYLIITTO
Salibandyn visio ja strategia 2028 Salibandyn visio 2028 Salibandy tuottaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla Love the way You Play Salibandy on Suomen suurin joukkuepeli Salibandyn strategia 2028 Suomi on maailman paras salibandymaa PAINOPISTEET 2015 2017 Salibandyliitto on Suomen paras liikunnan palveluorganisaatio asiakaslähtöisyys Olemme Rohkea Toimintakulttuurin kehittäminen Utelias Lajin painoarvon kasvattaminen Laadukas Myönteisen laji-imagon tuottaminen viestinnän keinoin Vuorovaikutteinen. Myönteisen laji-imagon tuottaminen viestinnän keinoin Viestintämme on myönteistä, aktiivista ja strategisista tavoitteista kumpuavaa ja viestimme monipuolisesti kohderyhmiämme kiinnostavista asioista. Viestintä ei ole vain joidenkin velvollisuus, vaan jokaisen oikeus. Käytämme aktiivisesti median kaikkia ulottuvuuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi salibandy haluaa lajina olla rohkea, utelias, laadukas ja vuorovaikutteinen. Kannustamme lajiyhteisöämme arvioimaan nykyisiä toimintamalleja parempaa palvelua etsien ja yhdessä kehittäen. Kokeilukulttuuri on osa toimintaamme. Etsimme aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kehittää lajia vastaamaan muuttuvan yhteiskuntamme ja erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Parannamme suunnitelmallisesti tekemisemme laatua ja kehitämme osaamistamme ja asiantuntemustamme huomioiden asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet. Suunnittelemme ja teemme asioita vuorovaikutteisesti yhdessä työskennellessämme kohti visiota. VUOSIKERTOMUS 2015 7
Kansainvälinen toiminta Salibandyliitto on Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:llä oli toimintavuoden lopussa 59 jäsenmaata. IFF on Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen. IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana päätoimisesti toimistossa työskentelivät pääsihteeri John Liljelund, tiedotuspäällikkö Merita Bruun, kilpailukoordinaattori Sarah Mitchell, toimisto- ja erotuomarikoordinaattori Veli Halonen ja työharjoittelija Minna Nurminen. Lisäksi 1.8.2015 aloitti puolipäiväisenä Champions Cup Brand Managerina Milan Rantakari. Suomi toimii Ukrainan, Kanadan ja Viron mentorina kansainvälisessä Each One Teach IFF:n jäsenmaiden kokous pidettiin Tampereella joulukuussa. 8 SALIBANDYLIITTO
Kansainvälinen toiminta One -kehitysohjelmassa (EOTO). Toimintavuoden syksyllä käynnistyivät Viron erotuomarikoulutuksen ja tapahtumajärjestämisen tukiohjelmat. Tapahtumajärjestämisessä Viron Salibandyliittoa avustettiin miesten MM2016-karsintojen valmisteluissa. MM-karsintojen valmistelujen ydintiimi tutustui naisten MM-kisojen valmisteluihin kisaviikon aikana. Tampereella tavattiin myös Ukrainan edustajia, ja yhteistyö Ukrainan Salibandyliiton hallinnon kehittämisessä jatkuu vuoden 2016 puolella. Kanadan kanssa yhteistyö konkretisoitui kahteen Skype-palaveriin ja Kanadan kilpailusääntöjen ja kilpailujärjestelmien kehitystyön sparraamiseen. Ukrainan kehityskohteena on Hyvä Hallintotapa, Viron kehityskohteena erotuomari- ja valmentajakoulutus ja Kanadan jäsenseurojen määrän lisääminen sekä koulut. Suomi sai MM2020-kisat Miesten MM-kisojen järjestäjämaa vuodelle 2020 on Suomi. IFF:n hallitus myönsi järjestelyoikeuden Salibandyliitolle kokouksessaan Tampereella joulukuussa. Kisojen hakuprosessi toteutettiin toimihenkilövoimin. Hallituksen valtuuttama valmistelutyöryhmä oli Jari-Pekka Lehtonen, Ari Vehniäinen, Jari Kinnunen, Kari Lampinen, Juhani Henriksson ja Mervi Kilpikoski (puheenjohtaja). Naisten MM-kisojen yhteydessä Tampereella järjestetyssä IFF:n jäsenmaiden kokouksessa Suomen edustajina olivat Kari Lampinen ja Ismo Haaponiemi. Milan Rantakari ja Ari Vehniäinen edustivat Suomea Ruotsin, Sveitsin, Tshekin ja Suomen EuroFloorball Tour -yhteistyöryhmässä. Milan Rantakari osallistui Champions Cup -työryhmän ja Jari-Pekka Lehtonen markkinointityöryhmän työskentelyyn. Suomen edustajat IFF:n hallituksessa ja valiokunnissa Milan Rantakari (IFF Central Board) Ismo Haaponiemi (Diciplinary Committee) Tom Hedkrok (Appeal Committee) Klaus Koskela (Referee Committee) Ari Vehniäinen (Rules and Competition Committee) Tiina Nylander (Medical Committee) Eliisa Alanko valittiin jatkamaan Athletes Commission -jäsenenä naisten MM-kisojen aikana joulukuussa. Valinnan tekivät kisoihin osallistuvat urheilijat. Myös Tero Tiitu on AC:n jäsen. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös valmistautuminen Wroclaw World Games 2017 -tapahtumaan osallistumiseksi. VUOSIKERTOMUS 2015 9
Salibandy 30 vuotta Suomessa 12. syyskuuta 2015 tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä hetkestä, kun kolme urheiluseuraa, Helsingin Yliopiston Urheiluseura, Savannan Pallo ja Ylhäs toimittivat Suomen Salibandyliitto ry:n perustamisasiakirjat Patentti- ja Rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Liiton synnyn ja lajin Suomeen rantautumisen 30-vuotisjuhlaa vietettiin teemalla #Salibandy30v - #menestystarina. Juhlavuosi huipentui salibandyn naisten MM-kisojen finaalin jälkeen 12.12. järjestettyyn Salibandy 30 vuotta -juhlaan, johon oli kutsuttu lajin pioneereja, yhteistyökumppaneita ja kansainvälisiä vieraita. Juhla järjestettiin hotelli Ilveksen Ball Roomissa Tampereella. Hall of Fame -toimikuntaan kuuluivat: Jari Kinnunen (pj), Jaakko Hintikka, Paula Jouhten, Klaus Koskela, Risto Nieminen, Antti Ruokonen, Jukka Tervo, Kurt Westerlund ja Mika Hilska (siht). MM-kisaviikon aikana palkittiin lisäksi useita henkilöitä Salibandyn kultaisella (20 vuotta toiminnassa mukana) ja hopeisella ansiomerkillä (10 vuotta). Nämä henkilöt on lueteltu vuosikertomuksen osassa liitteet. Juhlavuoden kunniaksi valmistui myös salibandyn 30- vuotisdokumentti, jonka YLE lähettää keväällä 2016. Juhlavuoden kunniaksi rakennettiin salibandyn Respect -järjestelmä lajin parissa erityisen ansioituneiden henkilöiden kunnioittamiseksi ja arvokkaiden muistojen vaalimiseksi. Osana Respect -järjestelmää 19.3.2015 liittohallituksen nimeämä Hall of Fame -toimikunta julkisti 30-vuotisjuhlassa ensimmäiset jäsenet Salibandyn Hall of Fameen. Ensimmäiset Hall of Fame -henkilöt: Pekka Mukkala............... numerolla 1 Kurt Westerlund.............numerolla 2 Jarmo Perttilä.................numerolla 3 Heikki Vienola................numerolla 4 Janne Tähkä...................numerolla 5 10 SALIBANDYLIITTO
Salibandyliitto haluaa olla mukana rakentamassa yhdenvertaista lajikulttuuria. Tilannekartoitus tehtiin viime syksynä ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistuu keväällä 2016. Yhdenvertaisuuden edistäminen Salibandyliitto käynnisti yhdenvertaisuussuunnittelun syyskuussa 2015. Taustalla vaikuttivat aiemmin vuonna 2015 voimaan astuneet uusi liikuntalaki ja uusi yhdenvertaisuuslaki, jotka velvoittavat valtionavustusta saavia liikuntajärjestöjä edistämään urheilun ja liikunnan yhdenvertaisuutta. Prosessin ensimmäisenä askeleena kartoitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista sekä Salibandyliiton järjestämässä toiminnassa että työyhteisön sisällä. Lokakuussa toteutettiin verkkopohjainen yhdenvertaisuuskysely, jonka kohderyhmäksi määriteltiin liiton hallitus, valtuusto, valiokunnat, valituslautakunta, henkilökunta ja SSBL Salibandy Oy:n henkilökunta. Lisäksi nykytilaa kartoitettiin keskustelemalla yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja merkityksestä organisaation eri toimintasektorien vastuuhenkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa sekä tarkastelemalla organisaation toimintaa ohjaavia dokumentteja, kuten kilpailusääntöjä, sektorien kehityssuunnitelmia ja henkilöstön pelikirjaa. Analyysi kartoituksen tuloksista, Salibandyliiton yhdenvertaisuusraportti, valmistui joulukuussa 2015. Yhdenvertaisuusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelua jatketaan alkuvuonna 2016. Yhdenvertaisuussuunnittelua koordinoi projektisuunnittelijan lisäksi kaksihenkinen ohjausryhmä. VUOSIKERTOMUS 2015 11
Seura- ja kehityspalvelut Toimintavuoden puolivälissä sektoreiden nimet muuttuivat. Järjestötoiminta muuttui seuraja kehityspalveluiksi, ja olosuhdetyö siirtyi osaksi kilpailutoimintaa. Toimihenkilötiimi on nimeltään seura- ja kehityspalvelut. Työkokonaisuuteen kuuluvat liiton päätöksenteko, jäsen- ja asiakaspalvelu, laskutus, sähköiset järjestelmät (pelaajasiirrot, edustusoikeudet, tulospalvelu, jäsenrekisteri, ilmoittautumisjärjestelmä), seurakehityspalvelut sekä liiton strategisten kehityshankkeiden koordinointi. Seura- ja kehityspalvelut toteuttaa lisäksi tukipalveluina liiton muille toimintasektoreille kokous- ja matkajärjestelyt, ostolaskujen käsittelyn, siviilipalvelusten hallinnoinnin ja henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja kehitystoimet. Jäsenpalvelut, laskutus ja asiakaspalvelu Salibandyliiton jäsenmäärä toimintavuoden alussa oli 864 ja lopussa 846. Vuoden aikana jäseneksi liittyi 47 (52 vuonna 2014) uutta jäsenseuraa ja erosi 56 (2014: 48). Maksamattomien jäsenmaksujen perusteella erotettiin seitsemän (7) jäsenseuraa (2014: 12) ja muiden maksamattomien laskujen vuoksi viisi (5) jäsenseuraa. Floorball.fi-sivujen sisältöä kehitettiin ja uutena palveluna kaudelle 2015 16 julkaistiin Seurajohdon kausi-info. Julkaisu oli kokeilu, josta palaute on ollut myönteistä. Jäsenlaskutus ja joukkueiden osallistumismaksujen laskutus sekä ostolaskujen käsittely on pääsääntöisesti sähköistä. Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä laajeni suunnitelman mukaisesti kaikkiin sarjoihin. Erotuomaripalkkioiden seuralaskutuksessa ilmeni syksyllä ongelmia, jotka ratkaistiin toimintavuoden lopulla. Laskutuksen prosessien oikea-aikaisuus ja oikeaperusteisuus ovat keskeisiä kehityskohteita kaudelle 2016 17. Pelaajalisenssi- pelaajasiirto- ja edustusoikeusasioiden asiakaspalvelu toteutettiin Tampereen toimipisteessä. Asiakaspalvelun tavoitteena oli, että yli 75 % asiakaspalvelutilanteissa asiakas saa vastauksen kysymykseensä tai ratkaisun ongelmaansa yhdellä yhteydenotolla. Tavoite saavutettiin hyvin, kausivaihtelua kuitenkin esiintyi henkilöstövaihdosten johdosta. Asiakaspalvelun laatua ja tavoitteen täyttymistä seurattiin asiakaspalvelun seurantalomakkeella. Sähköiset järjestelmät Sähköiset järjestelmät ovat keskeisessä roolissa liiton jäsenpalveluissa. Jäsen-, joukkue- ja lisenssi-, edustusoikeus- ja pelaajarekisterinä käytettiin Valo ry:n tuottamaa Sporttirekisteriä. Koulutuksiin ja sarjoihin ilmoittauduttiin sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Sähköiset järjestelmät ovat yhteydessä Sporttirekisteriin, ja mm. koulutusmerkinnät siirtyvät automaattisesti koulutukseen osallistuneen henkilön tietoihin. 12 SALIBANDYLIITTO
Seura- ja kehityspalvelut Pelaajasiirrot toteutettiin Jääkiekkoliiton kanssa yhteistyössä toteutetun sähköisen palvelusivuston kautta. Pelaajasiirtoja toteutui 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 5100 kappaletta (2014: 4645 kpl) ja rinnakkaisedustuksia 32 % enemmän kuin vuonna 2014: 336 kpl (2014: 255 kpl). Lisenssejä toimintavuoden loppuun mennessä lunastettiin yhteensä 53 227 (2014: 50 090 kpl), mikä on 3137 kpl enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakko-ilmoittautumisen vaatineita koulutuksia, seminaareja ym. tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 291, joihin osallistui yhteensä 4 945 henkilöä. Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä Erotuomaripalkkioiden keskitetyn maksujärjestelmän pilotti kaudella 2014 15 onnistui hyvin, ja palautteen perusteella pilotista siirryttiin laaja-alaiseen käyttöönottoon. Kaudella 2015 16 järjestelmä otettiin käyttöön kaikissa Salibandyliiton alaisissa sarjoissa, pois lukien pääsarjat, joissa on oma keskitetty maksujärjestelmä. Kaudella 2014 15 erotuomarit laskuttivat palkkionsa sähköisen järjestelmän kautta ja Salibandyliitto laskutti seuroja kaksi kertaa pilottikauden aikana ennakkolaskelmien perusteella. Lopulliset tasauslaskelmat tehtiin toimintavuoden kesäkuussa, jolloin joko laskutettiin seuroilta puuttuva erotuomaripalkkio- ja kulukorvaussumma tai palautettiin seuroille liikaa laskutettu summa. Uuden järjestelmän ylläpitokulu (erotuomareiden laskutus ja kirjanpitotoimiston palkanlaskenta ja palkkakirjanpito) oli pilottikaudella todellisiin kuluihin pohjautuva (n. 3 / erotuomaripalkkio). Kaudella 2015 16 erotuomarit laskuttivat palkkionsa, matkakulunsa ja päivärahansa sähköisen (sbet.fi) järjestelmän kautta ja Salibandyliitto laskutti seuroja erotuomareiden laskutuksen perusteella kaksi kertaa vuoden 2015 puolella. Seuralaskutus toteutettiin toteutuneiden erotuomareiden laskuttamien kustannusten perusteella. Ennakkolaskutusta ei tehdä. Päätöksenteko ja hallinto Liittokokouksessa vahvistettujen sääntömuutosten vuoksi ylimääräiset aluekokoukset kutsuttiin koolle toimintavuoden maaliskuussa. Aluekokoukset järjestettiin 14.3. Joensuussa, 17.3. Seinäjoella, 24.3. Helsingissä, 26.3. Kouvolassa, 26.3. Turussa, 28.3. Tampereella ja 29.3. Oulussa. Aluekokouksissa muodostettiin valtuuston varajäsenten järjestys (1 3. varajäsen) uusien toimintasääntöjen mukaisesti. Kokouksen yhteydessä työstettiin ja keskusteltiin salibandyn strategiasta Salibandyn tulevaisuus -työpajoissa. Liittohallitus piti toimintavuoden aikana yhteensä ennätykselliset 21 kokousta. Liittohallitus koostui liittokokouksen valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1 + 8) jäsenestä. Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja SSBL Salibandy Oy:n toimihenkilöitä. Valtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin Musiikkitalolla Helsingissä 18.4. Kokouksessa oli paikalla 18 valtuutettua valtuuston jäsentä, kaksi valtuuston varajäsentä, liiton puheenjohtaja, neljä (4) hallituksen jäsentä sekä henkilökunnan edustajia. Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta 2014. Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille. Valtuusto nimitti valituslautakunnan kilpailukaudelle 1.5.2015 30.4.2016. Valtuusto käsitteli hallituksen valmisteleman strategialuonnoksen ja myönsi valtuudet jatkaa uuden strategian valmistelua keskustelun pohjalta. VUOSIKERTOMUS 2015 13
Valtuusto kokoontui ylimääräiseen kokoukseen strategian käsittelyä varten Musiikkitalolle Helsinkiin 29.8.2015. Kokouksessa paikalla oli 11 valtuutettua valtuuston jäsentä, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, neljä (4) hallituksen jäsentä sekä henkilökunnan edustajia. Salibandyn visio 2028 ja strategia hyväksyttiin keskustelun mukaisin muotoiluin. Hallituksen nimeämät valiokunnat ja ryhmät olivat: järjestö- ja seuratoimintavaliokunta (JSV), kansainvälinen valiokunta (KVV) erotuomarivaliokunta (ETV), kilpailuvaliokunta (KVK), sääntövaliokunta (SÄV) ja kurinpitoryhmä (KUR), joka toimi kurinpitoasioista päättävänä elimenä. Näiden valiokuntien toimikausi päättyi pelikauden 2015 päättyessä 30.4. Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta ei kokoontunut, erotuomarivaliokunta kokoontui kolme (3), kilpailuvaliokunta kuusi (6), sääntövaliokunta kaksi (2) ja kurinpitoryhmä seitsemän (7) kertaa tammi-toukokuussa. Kansainvälinen valiokunta järjestäytyi tammikuussa puheenjohtajan vaihduttua. Hallitus linjasi toimintavuoden aikana, että valiokuntien määrä pidetään mahdollisimman pienenä. Valiokuntien tehtävänä on pääsääntöisesti koordinoida kehitystoimia, ja työryhmät tukevat kehitystoimintaa. Operationaaliset tehtävät ohjataan toimihenkilöiden tehtäviksi. Hallituksen nimeämät valiokunnat olivat erotuomarivaliokunta (ETV), kilpailuvaliokunta (KVK), kansainvälinen valiokunta (KVV), sääntövaliokunta (SÄV) ja kurinpitovaliokunta (KUV). MM2015 -järjestelytoimikunta valmisteli naisten MM-kisoja Tampereella. Nimettyjen valiokuntien toimintakausi on 1.5.2016 30.4.2018. Hallituksen nimeämiä työryhmiä oli kaksi: keskitetyn erotuomaripalkkiomaksujärjestelmän pilottikauden seurantatyöryhmä ja erotuomaritoiminnan arvostuksen ja toimintailmapiirin kehittämisen työryhmä. Valiokunnat nimittivät oman toimintansa tueksi riittävän määrän työryhmiä. Erotuomarivaliokunta oli aktiivisin työryhmien hyödyntäjä. Lisäksi hallitus nimesi juhlatoimikunnan valmistelemaan Salibandy 30v #menestystarina viestintää ja Gaalaa. Keskitetyn erotuomaripalkkiomaksujärjestelmän seurantaryhmä koostui erotuomareiden, seurojen ja Salibandyliiton edustajista. Pilottikausi sujui erittäin hyvin, seurantaryhmä piti yhteyttä sähköpostilla ja suunnitteli ja toteutti pilottikauden palautekyselyn sekä koosti palautteen perusteella hallitukselle esityksen maksujärjestelmän laaja-alaisesta käyttöönotosta. Samalla työryhmän työ päättyi. Erotuomaritoiminnan arvostuksen ja toimintailmapiirin kehittämisen työryhmä kokoontui kerran 29.5.2016. Työryhmässä on erotuomareiden, seurojen, pelaajien, valmentajien ja Salibandyliiton edustajat. 14 SALIBANDYLIITTO
Seura- ja kehityspalvelut Työryhmän tehtävän pohjana ovat Salibandyliiton liittokokouksessa 2014 esitetyt aloitteet: Erotuomaritoiminnan arvostuksen lisääminen Erotuomaritoiminnan positiivinen näkyvyys Erotuomareiden lukumäärän lisääminen valtakunnallisesti Erotuomaritoiminnan kehittäminen alueellisesti Erotuomareiden saattaminen ja hyväksyminen osaksi peliä Joukkueiden asiallinen suhtautuminen erotuomareihin Erotuomaritoiminnan avaaminen suurelle yleisölle Lisäksi erotuomarikoulutuksen ja Pelinohjaajatoiminnan kehittäminen huomioidaan työryhmän työssä. Seuraparlamentti pidettiin 12.9. Vantaalla. Tapaamisen teemoja olivat Salibandyn strategia, Salibandy Suomessa 30v, vaikuttajaverkostojen rakentaminen sekä seurojen keskinäiset kohtaamiset. Paikalla oli yhteensä 50 seuraa (n. 80 henkilöä). Valituslautakunta on liittokokouksessa 2014 vahvistetun sääntömuutoksen jälkeen valtuuston valitsema kurinpitoasioita käsittelevä elin, jonka toimikausi on yhden kilpailukauden 1.5. 30.4. pituinen. Valituslautakunta koostuu vähintään kahdesta oikeustieteiden ammattiosaajasta ja kolmesta muusta jäsenestä. Toimintavuoden aikana valituslautakunta ratkaisi 15 valitusta/ muutoksenhakua. Valtuuston sääntömääräisessä kokouksessaan nimeämä valituslautakunta toimintavuonna oli Lasse Vuola (OTK), puheenjohtaja, Riitta Hellgren, Jari Oksanen, Mikko Kohtala (OTM) ja Markus Neimo (OTK). Valituslautakunnan päätökset ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa Salibandyliiton toimielimiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamana seuratukea myönnettiin yhteensä 16 salibandyseuralle. Hakemuksia salibandyseuroilta oli yhteensä 39. Hankkeista yhdeksän (9) oli useampivuotisia jatkohankkeita ja kuusi (6) uusia hankkeita. Jatkohankkeista viisi (5) ja uusista kaksi (2) oli palkkatukihankkeita. Salibandyliiton tarjoamaa hakemuksen sparrausta toteutettiin yhteensä 19 seuran kanssa. Toimintavuoden joulukuussa päättyi seuraava haku (seuratuki 2016), johon salibandyseuroilta saapui yhteensä 45 uutta hakemusta. Jatkohakemuksia oli kaksi, jotka kohdistuvat palkkaukseen. Uusista hakemuksista palkkaukseen kohdistui 19 ja toiminnalliseen kehittämiseen 26. Salibandyliiton tarjoamaa hakemuksen sparrausta toteutettiin yhteensä 13 seuran kanssa. Seuratuki 2016 -haku toteutettiin verkkohakemuksina seuraverkko.fi-sivuston kautta, ja myös lausuntomenetelmää muutettiin. Lajiliittojen lausuntojen lisäksi prosessissa huomioitiin alueellinen näkökulma yhteistoiminta-alueiden elinvoimainen seuratoiminta -johtoryhmien toimesta. Salibandyliiton toimihenkilöistä Jani Holopainen, Mikko Kaksonen ja Tiina Koivisto osallistuivat alueelliseen lausumiseen, Mervi Kilpikoski ja Kim Sällström vastasivat valtakunnallisesta lajiliittolausunnosta. Huomionosoitukset Alueellisia seuratoimijoita ja urheilijoita palkittiin Hämeen Sporttigaalassa, Keski- Suomen Urheilujuhlassa, Varsinais- Suomen Urheilugaalassa ja Satakunnan Urheilugaalassa yhteistyössä liikunnan ja urheilun alueorganisaatioiden kanssa. Seurojen hakemusten perusteella Salibandyliiton hallitus myönsi Seuratoiminnan kultaisen ansiomerkin yhteensä 18 henkilölle. Seuratoiminnan kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut liiton jäsenseurassa vähintään 15 vuoden ajan aktiivisesti ja ansiokkaasti salibandyn hyväksi. VUOSIKERTOMUS 2015 15
Ansiomerkkisääntöjä päivitettiin toimintavuoden syksyllä. Sääntömuutoksilla mahdollistetaan joustavampi huomionosoitusten myöntäminen, mm. säännöistä poistettiin rajoitus, jonka mukaan Kultaisen ansiomerkin voi vuosittain saada korkeintaan viisi (5) henkilöä. Naisten MM-kisojen yhteydessä luovutettiin hopeiset ansiomerkit (nrot 10 71) Salibandyliiton luottamustehtävissä, maajoukkuevalmennus-, erotuomaritoiminnassa vähintään 10 vuoden ajan toimineille, yhteensä 62 henkilölle. Salibandy 30v Juhlagaalan yhteydessä luovutettiin kultaiset ansiomerkit (nrot 5 12) Salibandyliiton luottamustehtävissä, maajoukkue-, valmennus-, erotuomari- ja koulutustoiminnassa vähintään 20 vuoden ajan toimineille, yhteensä kahdeksalle (8) henkilölle. Salibandyliiton ansiomerkkejä ei ansiomerkkisääntöjen mukaan saa palkkatoimessa toimimisesta, vaan liiton työntekijöitä huomioidaan pitkästä työurasta Kauppakamarin ansiomerkein. Ansiomerkkejä saaneet henkilöt löytyvät Liitteet-osasta. Avainseuratoiminta Avainseuratoiminnan tavoitteena on: Helpottaa seurojen arkea ja toiminnan kehittämistä Lisätä, varmistaa ja helpottaa vuorovaikutusta seurojen ja liiton välillä Parantaa asiantuntemusta palvelutarpeista: ei vain seurojen tuntemusta liitosta, vaan myös liiton tuntemusta seuroista Lisätä ja parantaa avainseurojen keskinäistä vuorovaikutusta Avainseurakokeiluun osallistui 38 seuraa. Avainseurayhteyshenkilöt (yhteensä 13 Salibandyliiton työntekijää), vierailivat omissa seuroissaan 1 3 kertaa ja tutustuivat aiempaa paremmin seurojen tarpeisiin ja toimivat suorana kontaktina Salibandyliiton organisaatioon. Toimintaperiaatteena oli yhden kontaktin periaate: yhteyshenkilö selvitti vastauksen seuran tarpeeseen tai kysymykseen ja vastasi seuralle. Asioiden siirtäminen asiantuntijalta toiselle väheni. Avainseuroille kohdistettiin ryhmävakuutuskokeilu, jonka tavoitteena oli vastata Avainseurojen tarpeeseen saada hallinnollisesti kevyt lisenssi kerho- ja turnaustoimintaan. Toimintavuoden päättyessä ryhmävakuutuksen kautta vakuutettuja oli yhteensä 1 548 kpl. Toimintavuoden lopulla Avainseurat antoivat palautetta avainseurakokeilusta. Lopulliset johtopäätökset toiminnan jatkamisesta tai sen kehittämisestä tehdään vuoden 2016 puolella. 16 SALIBANDYLIITTO
Kilpailutoiminta Vuoden 2015 merkittävimmät tavoitteet olivat tulospalvelujärjestelmän toiminnan vakiinnuttaminen, ajankohtaisen viestinnän kehittäminen, erotuomarimäärän lisääminen sekä vuorovaikutuksen kehittäminen seurojen kanssa. Tulospalvelujärjestelmän toiminta vakiintui, mutta järjestelmästä saatavien tietojen ja raporttien kanssa ei päästy toivottuun tilanteeseen, vaan kehitettävää riittää edelleen. Ajankohtaisen viestinnän osalta otettiin käyttöön aluekohtaiset kilpailutoiminnan ajankohtaisinfot kaksi kertaa vuodessa. Tammikuussa informoitiin loppukauden kilpailukauden ajankohdat ja kesällä syyskauden tapahtumien ajankohdat. Tämä edesauttoi seurojen ja joukkueiden valmistautumista tulevaan. Erotuomarimäärät kasvoivat toimintavuoden aikana onnistuneiden markkinointi- ja rekrytointikampanjoiden ansiosta. Vuorovaikutus seurojen kanssa kehittyi, mutta tässä on aluekohtaisia eroja. Toimintavuoden aikana pelattiin n. 28 500 ottelua. Kurinpitopäätökset Pääsarjoissa tehtiin kurinpitopäätöksiä vuoden 2015 aikana 19 kpl, joista Miesten Salibandyliigassa 11, Naisten Salibandyliigassa 3 ja Miesten Divarissa 5. Muissa sarjoissa kuripitopäätöksiä tehtiin yhteensä 131 kpl. Päätöksistä aikuispelaajia koski 87, junioripelaajia 32 ja muita toimijoita (valmentaja, muu toimihenkilö tai erotuomari) 12. Pääsarjat Miesten Salibandyliigassa pelasi kaudella 2014 15 neljätoista (14) joukkuetta. Suomen mestaruuden voitti SPV, hopealle sijoittui Happee ja pronssimitalit vei SSV. Runkosarjan neljä viimeistä pelasivat kaksiosaiset playout-karsinnat, joiden perusteella Josba putosi Divariin. Playoutsarjan voittanut TPS kohtasi liigakarsinnoissa Divarin finaalin hävinneen joukkueen SB Welhot Kuopiosta. TPS säilytti liigapaikkansa otteluvoitoin 3 0. Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella 2014 15 kaksitoista joukkuetta. Suomen mestaruuden voitti Classic, hopeaa sai SB-Pro ja pronssia NST. Runkosarjassa viimeiseksi jäänyt SB Vantaa putosi 1. divisioonaan. Liigakarsinnoissa TPS säilytti sarjapaikkansa kotkalaista Crackersia vastaan, mutta Steelers putosi 1. divisioonaan Joutsenon Katajan voitettua sen liigakarsinnoissa ja nostettua joutsenolaiset liigaan. Naisten 1. divisioonan voittaja O2JKL nousi suoraan naisten Salibandyliigaan. Papas ei ilmoittautunut naisten Salibandyliigaan kaudelle 2015 16. Papasin sarjapaikan sai pääsarjojen sarjapaikkojen täyttöjärjestyksen mukaisesti liigakarsinnoissa hävinnyt Crackers. VUOSIKERTOMUS 2015 17
Divarissa pelattiin kaudella 2014 15 ensimmäistä kertaa pudotuspelit kahdeksan parhaan kesken. Uudistus sai myönteisen vastaanoton niin joukkueiden kuin yleisön keskuudessa. Mestaruuden ja paikan Salibandyliigan sai lopulta helsinkiläinen M-Team. Miesten Divarissa pelasi kaudella 2014 15 neljätoista joukkuetta. Runkosarjan pelattiin ensimmäistä kertaa kahdeksan joukkueen pudotuspelit. Finaalin voittanut M-Team nousi Salibandyliigaan ja finaalin hävinnyt joukkue SB Welhot karsi liigapaikasta TPS:aa vastaan mutta turkulaiset säilyttivät liigapaikkansa. Divarin runkosarjan kolme viimeistä, Blackbirds, SBS Masku ja PSS putosivat 2. divisioonaan. Divarikarsintojen kautta Divariin nousivat KeLy, Karhut ja SC PirU, jonka sarjapaikan siirto Pirkkalan Pirkoille hyväksyttiin keväällä sarjaan ilmoittautumisen yhteydessä. Suomen Cup aloitettiin syyskuussa 2015. Miesten Suomen cupiin osallistui 132 joukkuetta ja naisten cupiin 32 joukkuetta. Miesten Suomen Cupin finaalissa Happee voitti Viikingit ja naisten Cupin finaalissa Classic voitti NST:n. Miesten pikkufinaalin voitti O2JKL, naisten pikkufinaalin SB Vantaa ja miesten haastajafinaalin KU-68. Suomen Cupin 2015 uudistuksena kahdella ensimmäisellä turnausmuotoisella kierroksella siirryttiin pelaamaan lähtökohtaisesti neljän joukkueen lohkoihin siten, että joukkueet jaettiin kahdeksi välieräpariksi, joiden voittajat kilpailivat suorasta paikasta seuraavalle cup-kierrokselle ja hävinneet kisasivat toisesta jatkopaikasta lohkon finaalin hävinnyttä joukkuetta vastaan. Uudistuksen myötä osallistujamäärät nousivat edellisestä vuodesta. 18 SALIBANDYLIITTO
Kilpailutoiminta Junioreiden SM-sarjojen mitalistit A-pojat. Tapanilan Erä, Helsinki. Classic,Tampere. OLS, Oulu B-pojat. Tapanilan Erä, Helsinki. Classic, Tampere. TPS, Turku C1-pojat. Classic, Tampere. NST, Lappeenranta. Steelers JSB, Hämeenlinna C2-pojat. TPS, Turku. RSS Panthers, Riihimäki. GrIFK, Kauniainen Tyttöjen SM-sarja. Koovee, Tampere. M-Team, Helsinki. PSS, Porvoo C-tytöt. Loisto, Turku. SB-Pro, Nurmijärvi. M-Team, Helsinki Alueellinen toiminta Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alueen toiminnasta vastaa kaksi päätoimista aluevastaavaa. Toimistolla on myös apuna siviilipalvelusmies. Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu sekä alueen ja liiton internetsivujen ylläpito. Alueella pelataan lähes 40 % liiton kaikista sarjaotteluista. Aluetoimisto vastaa vuoden aikana n. 11 500 ottelun järjestämisestä. Alueella järjestettiin aikuisten sarjoista miesten 2. 6. sekä naisten 2. 4. divisioonat. Junioreissa pelattiin kaikissa ikäluokissa, pojissa (A G) sekä tytöissä (A F). Lisäksi pelattiin seniorisarjoja eri ikäluokissa. Etenkin nuorimpien juniorien (F G -juniorit) joukkuemäärien kasvu alueella jatkui. Kokonaisjoukkuemäärän kasvu kaikissa alueen sarjoissa oli n. 1 %. Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti, yhteistyössä IKHTYS:n ja Tapanilan Erän kanssa, aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa, salibandy on lajina mukana. Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Isoimmissa halleissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla pelataan liigamattona tunnetulla Taraflex-alustalla. Vantaalle valmistui elokuussa 2015 uusi kolmen kentän salibandykeskus, Tiger Sport -areena, joka korvasi entisen Tiikeri-areenan. Keski- Uudenmaan hallitilanne on edelleen vaikea, mutta Tuusulaan on valmistumassa uusi halli kevään 2016 aikana. Myös Nurmijärvellä on vireillä hallihanke. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät kovin paljon kunnallisia harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille. Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. Ottelu- ja joukkuemäärät kasvoivat edelleen. Ottelusiirtoja tai luovutuksia jouduttiin tekemään muutamia. Sopimushallien kanssa käytiin ennen kauden alkua sopimusneuvottelut sekä hallitarkastukset. VUOSIKERTOMUS 2015 19
Länsirannikon alue koostuu Varsinais-Suomen, Satakunnan, Salon seudun ja Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Länsirannikon aluetoimisto sijaitsee Turussa, Liiku ry tiloissa useiden lajiliittojen kanssa. Alueella pelattiin turnausmuotoisia sarjoja miesten 3 5.divisioonassa ja naisten 2 4. divisioonassa. Miesten 2.divisioonan alueellisessa lohkossa ottelut pelattiin yksittäisinä. Juniorisarjoissa poikien sarjoja pelattiin A E-ikäluokissa, tytöissä A F-ikäluokissa ja 1.divisioonassa. Kortteliliigatoiminnassa mukana oli 140 joukkuetta, jotka pelasivat ottelunsa turnausmuotoisena sarjana. Poikien juniorisarjoissa (A E) jatkettiin ylialueellisten sarjojen pelaamista yhdessä Sisä-Suomen kanssa. Näissä sarjoina olivat eliittisarja ja alueelliset kilpa-ja haastajasarjat. Päiväkotikiertueella mukana oli 35 päiväkotia, jolla liikutettiin noin 450 päiväkotilasta. Kiertue toteutettiin yhdessä Turun Kaupungin, TPS Salibandyn, TNMKY, Liiku ja Länsirannikon aluetoimiston kanssa. Kiertueen ohessa järjestettiin kaksi pallotellen-koulutusta ja kaksi pienen tilan liikkumisen koulutusta. Seuratapaamisia vuoden 2015 aikana oli n. 15 kpl, suurin osa näistä Avainseura-projektin myötä. Alue palkitsi seuratoimijoita Varsinais- Suomen ja Satakunnan urheilugaaloissa. Sisä-Suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Sisä-Suomen aluetoimisto sijaitsee Tampereella samoissa tiloissa monien muiden urheilujärjestöjen kanssa. Otteluita pelattiin 54 hallilla. Pirkanmaalla otteluista valtaosa pelattiin kaupallisissa halleissa, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa taas kunnallisissa kaupallisten hallien vähäisyydestä johtuen. Hallien saatavuuksissa ja varauksissa oli haasteita toimintavuoden aikana. Alueelliseen sarjatoimintaan osallistui 170 miesten joukkuetta, 41 naisten joukkuetta, 239 poikien joukkuetta ja 33 tyttöjen joukkuetta. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui 28 joukkuetta. Alueen joukkuemäärässä oli vuoteen 2014 verrattuna kasvua noin 13 % josta suurin osa tulee D G -junioreista. G-junioreiden sarja järjestettiin alueella ensimmäistä kertaa. Sisä-Suomen ja Länsirannikon alueiden kanssa pelattiin A E -nuorten sarjoissa osa sarjoista ylialueellisina. Juniorijoukkueet saivat mahdollisimman aikaisin jo syksystä alkaen oman tasoisiaan pelejä. Sarjatasoina olivat eliittisarja, kilpasarja tai haastajasarja. Eri sarjatasojen myötä joukkueet saavat myös omalla toiminnallisella alueellaan oman taitotasonsa mukaisia ottelutapahtumia. Kaakkois-Suomen alue käsittää Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Aikuisten sarjatoimintaan kuului miesten 2. 5. divisioonat ja naisten 2. divisioona. Miesten 2. divisioona pelattiin yksittäisinä otteluina, muut aikuisten sarjat olivat turnausmuotoisia. Miesten 3.divisioonassa otettiin käyttöön tehokas, 3 x 15 min. peliaika. Aikuisten sarjoissa pelasi yhteensä 84 joukkuetta, miehissä 73 ja naisissa 11. Seniorisarjoissa pelasi yhteensä 10 joukkuetta. 20 SALIBANDYLIITTO
KILPAILUTOIMINTA Junioreiden sarjatoiminta kattoi A F-ikäluokat. F-ja E-ikäluokat pelattiin oman alueen sisällä. Vanhemmissa junioreissa osa sarjoista Savo-Karjalan alueen kanssa. Juniorisarjoissa pelasi 121 joukkuetta, pojissa 103 ja tytöissä 18. Sarjoja pelataan pääosin kunnallisissa halleissa, yksityisten hallien tiloja käytetään Mikkelissä, Lappeenrannassa, Pyhtäällä ja Orimattilassa. Avainseurayhteistyötä tehtiin NST-Lappeenrannan, Susien, Voiman ja Hu-Pan kanssa. Näiden lisäksi tavattiin muutamien muiden seurojen johtokuntia. SB Heinolan kanssa toteutettiin Seuran pelisäännöt -ilta yhdessä kahdenkymmenen seuran toimihenkilön kanssa. Aluevastaava oli mukana tekemässä Imatran Voiman sinettiauditointia. Seurojen (NST, Sudet, PHSB, Hatsina ja Voima) päätoimiset työntekijät kutsuttiin koolle ja tapaamisia jatketaan vuoden 2016 aikana. Tavoitteessa kontaktoida alueen seuroja aktiivisesti onnistuttiin hyvin, samoin kuin myös salivuorovarausten yhteistyön parantamisessa kuntien suuntaan. Tämä näkyi mm. siinä, että otteluohjelmat saatiin joukkueille aiempaa kautta aikaisemmin. Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Joensuussa. Aikuisten sarjoja pelattiin miesten 2. 5. divisioonissa ja naisten 2. ja 3. divisioonissa. Aikuisten sarjoissa pelasi yhteensä 87 joukkuetta, miehissä 73 ja naisissa 14. Seniorisarjoissa pelasi 7 joukkuetta. Poikien sarjoissa pelattiin A-poikien 1. divisioonaa ylialueellisena sarjana yhdessä Kaakkois- Suomen alueen kanssa. Ylialueellisia jatkosarjoja Kaakkois-Suomen alueen joukkueiden kanssa pelattiin B D2 -junioreissa. E F -juniorit Salibandyliiton sarjoissa pelattiin kaikkiaan yli 28 000 ottelua viime kaudella. Poikajunioreissa pelaajia riittää eritoten. NST ja Erä pelasivat viime keväänä C1-poikien ratkaisupelejä. pelasivat alueellisissa sarjoissa. Tytöissä pelattiin alueelliset sarjat D- ja E-ikäluokissa. C-tyttöjoukkueet pelasivat Kaakkois-Suomen kanssa yhteistä sarjaa. Juniorisarjoissa pelasi 97 joukkuetta, pojissa 85 ja tytöissä 12. Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytettiin kunnallisten hallien lisäksi yksityistä salibandyhallia. Savo-Karjalan alueparlamentin toiminta aloitettiin 16.5. Siilinjärvellä. Alueparlamentti toimii alueen junioriseurojen yhteistyöelimenä, joka kehittää ja edistää salibandya alueella. Alueparlamentin toiminnassa on ensimmäisellä toimintakaudella (2015 17) mukana 10 junioriseuraa Savo-Karjalan alueelta. Alueparlamentin puheenjohtajana toimii Jari Reinikainen (LeBa-96) ja varapuheenjohtajana Panu Lappi (SB Welhot). Alueparlamentti tulee kokoontumaan kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2015 toinen kokoontuminen oli 22.8. Joensuussa. VUOSIKERTOMUS 2015 21
Alueparlamentin alla toimii sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä, joka toimii aluevastaavan tukena sarjatoiminnan kehittämisessä. Sarjatoiminnan kehittämistyöryhmässä olivat mukana Markus Holopainen / Juri Jolkkonen (LeBa-96), Jaakko Ikonen (Hukka-Pallo), Janne Ruuskanen (Josba juniorit) ja Mikko Tiihonen (SB Welhot). Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Pohjanmaan aluetoimisto sijaitsee Seinäjoella Kehityskeskus Voltin tiloissa, missä toimii useita eri lajiliittoja sekä urheiluseuroja. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille 2. 5. divisioonissa ja naisille 2. 3. divisioonissa. Joukkueita miesten sarjoissa oli mukana yhteensä 63 ja naisten sarjoissa 20. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan B F-junioreissa ja tytöillä B D-junioreissa. Poikajuniorijoukkueita alueellisissa sarjoissa pelasi 101 kpl ja tyttöjoukkueita 20 kpl. Erotuomarimäärässä oli pientä kasvua vuoden 2015 aikana, ja isompia ongelmia erotuomareiden riittämisen kanssa ei toimintavuoden aikana ollut. Sarjatoimintaa toteutettiin lähinnä kunnallisissa liikuntahalleissa. Alueelle valmistui muutamia uusia pelipaikkoja (mm. Kokkolan Kampushalli), jotka saatiin mukaan pelipaikkatarjontaan. Avainseura-kokeilun tiimoilta yhteistyötä tehtiin SB Vaasan ja Nibacos Kokkolan kanssa. Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Pohjois-Suomessa pelattiin n. 1500 Salibandyliiton alaista ottelua vuoden 2015 aikana. Alueella pelattiin turnausmuotoisia sarjoja miesten 3-5.divisioonassa ja naisten 2. 3. divisioonassa sekä juniorisarjoja B E-pojissa ja C D-tytöissä. Miesten 2.divisioona pelattiin alueellisena sarjana yksittäisinä otteluina. Alueelliseen sarjatoimintaan osallistui 73 miesten joukkuetta, 24 naisten joukkuetta, 57 poikien joukkuetta ja 12 tyttöjen joukkuetta. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) Pohjois- Suomen alueelta osallistui 10 joukkuetta. Joukkuemäärä kasvoi n. 13 % edellisvuodesta. Kasvua tapahtui miesten, naisten ja junioreiden sarjoissa. Juniorisarjoissa joukkueiden vähäinen määrä ja pitkät etäisyydet ääripäiden välillä vaikeuttavat tasosarjojen rakentamista saman ikäluokan sisälle. Otteluita pelattiin 20 erillisessä hallissa. Alueen ainoat kaupalliset hallit ovat Oulussa ja Kempeleessä ja Oulun alueen otteluista suurin osa pelattiin näissä halleissa. Muualla alueella ottelut pelattiin kunnallisissa halleissa. Lisäksi alueelta löytyy pienempiä kenttiä, joilla ei pelata virallisia otteluita. Uusia kenttiä odotetaan valmistuvaksi 2016 syksyllä Oulun Hiukkavaaraan, Muhokselle ja Kempeleeseen. Salibandyn harrastetilojen puute on alueen suurimpia ongelmia yhdessä erotuomarimäärän kanssa. Tavoitteena alueella oli seurojen matkustamisen vähentäminen ja harrastaja- sekä erotuomarimäärän lisääminen. 22 SALIBANDYLIITTO
Kilpailutoiminta Matkustamisen minimoisessa hyödynnettiin TurnausGuru-ohjelmaa ja tämän avulla matkakulut pienenivät merkittävästi, kun osa sarjaturnauksista jaettiin mahdollisimman optimaalisella tavalla. Erotuomaritoiminta Erotuomarirekrytointiin panostettiin kesä-syyskuussa. Tässä onnistuttiin hyvin, koska aktiivierotuomareiden määrä nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (31.12.). Toimintavuoden päättyessä aktiivierotuomareita oli 1 181 kappaletta. Erotuomaritoiminnan arvostuksen lisäämiseen tähtäävä työryhmä perustettiin keväällä 2015. Tämän organisoinnista alkuvaiheessa vastasi Salibandyliitosta Mervi Kilpikoski. Lisäksi erotuomarivaliokunta määritteli yhdeksi päätavoitteekseen yhteisten linjausten kehittämisen sekä viestinnän tehostamisen, jolla pyritään lisäämään avoimuutta. Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan erotuomarivaliokunnan (ETV) ja sen nimeämien vastuuhenkilöiden johdolla. ETV:n työn tukena toimivat sen työryhmät. Uusi erotuomarivaliokunta aloitti työnsä 1.5., jonka puheenjohtajaksi liittohallitus valitsi Jouni Kääriäisen Oulusta. Erotuomaripalkkioiden keskitetty maksujärjestelmä otettiin syksyllä 2015 käyttöön siten, että ainoastaan pääsarjat sekä soveltava salibandy jäivät järjestelmän ulkopuolelle. Järjestelmää kehitettiin tarpeiden mukaan syyskaudella 2015 ja kehitystyö jatkuu vuoden 2016 aikana. Miesten pääsarjojen, naisten liigan erotuomareille sekä liittoerotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät. Työryhmät vastasivat oman ryhmänsä koulutuksista ja omien ryhmiensä erotuomariluokitusmuutoksista. Pääsarja-erotuomareiden kansainvälisistä vaihdoista sovittiin Latvian ja Sveitsin liittojen kanssa. Alueellista erotuomaritoimintaa johtaa erotuomarivaliokunnan varapuheenjohtaja ja kunkin alueen erotuomaritoiminnan johtoryhmä. Erotuomarivaliokunnan aluetyöryhmän johdolla jokaiselle alueelle koulutettiin alueerotuomarikouluttajia kesäkuussa 2015. Nämä kouluttivat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja erotuomarikoulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita ja tarvittaessa pelinohjaajia. Syksyn 2015 aikana uusien erotuomareiden koulutus onnistui hyvin ja uusia erotuomareita / pelinohjaajia saatiin runsaasti toimintaan mukaan. Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö työryhmineen kouluttivat pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat) elokuussa 2015. Alueen erotuomarivalmennusvastaavat kouluttivat alueelliset erotuomarivalmentajat ja tätä toiminnan osa-aluetta organisoi erotuomarivaliokunnan vastuuhenkilö. Erotuomarivalmennusta jatkettiin sarjakaudella 2015 2016 hyväksytyn budjetin määrittämien resurssien mukaisesti. Otteluvalvontaa sekä olosuhdetarkkailua suoritettiin yksittäisissä otteluissa sarjajärjestäjän tukena. Erotuomariasettelun pääsarjoissa tekee erotuomarivaliokunnan nimeämä henkilö (kaudella 2015 16 Sami Rahikainen). Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden erotuomariasettelijat (2015 16 yhteensä 12 asettelijaa). Syksystä 2015 lähtien alueellisten asettelijoiden toimenkuvaan tuli myös erotuomaritehtävistä muodostettavien laskujen tarkistus niiltä osin, kun sbet.fijärjestelmän automatiikka ei näitä automaattisesti hyväksy. Erotuomarialueilla järjestettiin yleisiä toimitsijakursseja sekä seurakursseja kysynnän ja tarpeen mukaan. Kansainvälisiä erotuomaripareja sekä kansainvälisiä erotuomarivalmentajia koulutetaan ja nimetään Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) vaatimusten mukaisesti. Yhteistyötä jatketaan IFF:n Referee Committee n kanssa. VUOSIKERTOMUS 2015 23
Pelaamisen kehittäminen Sektorin tehtävänä on lasten, aikuisten ja tyttösalibandyn sekä työyhteisöjen harrastetoiminnan kehittäminen. Toimintaa ja uusia harrastepelaamisen mahdollisuuksia esiteltiin salibandytapahtumissa ja liikuntamessuilla yhdessä seurojen kanssa. Näitä tapahtumia olivat mm. Rocksalibandyn SM-turnaus, goexpo Ball Sport, Lätkä&Säbä-messut, Suomi-Ruotsi-maaottelut, tyttöjen ja naisten EFT-turnaus ja naisten MM2015-kisat Tampereella. Tavoitteena oli saada junioriseuroja mukaan tapahtumiin, kehittää oheistoimintoja ja ottelutapahtumaa. Ball Sport -messuilla järjestettiin junioreiden näytöspelejä ja lajia kävi kokeilemassa n. 3 000 koululaista. Lätkä& Säbä -messuilla vieraili 45 000 ihmistä ja koulupäivän aikana lajikokeiluja tehtiin n. 700. Messuille rakennettiin Floorball Village, jossa mailavalmistajat, salibandyseurat ja naisten MM-kisat olivat esillä. Suomi-Ruotsi-maaotteluissa oli 2 000 katsojaa, joka oli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu tuli junioreiden joukkuelipuista. EFT-tapahtumassa keskityttiin ottelutapahtuman elävöittämiseen otteluisännän ja -emännän avulla, rakennettiin esittelylava ja näytettiin videoita yleisön viihdyttämiseksi. Kokemusten perusteella konsepti toteutettiin naisten MM-kotikisoissa osana oheistoimintoja. MM-kisoissa oheispisteitä olivat tutka-, tarkkuuslaukaisu ja Floorball Fortuna -pisteet. Lisäksi peliareenoiden välimaastoon rakennettiin kisapolku, jossa oli valokuvakilpailu, valaistu ulkokenttä ja Floorball Fortuna. Suomen otteluissa oli otteluisäntä ja finaaleissa myös otteluemäntä. Pääareenalle rakennettiin esiintymislava, jolla elävöitettiin pelin alkuja ja erätaukoja. Lisäksi videotaulun kautta tuotiin salibandyn uutta Love The Way You Play -teemaa näkyvästi esille. Myös avajaiset ja kisatanssin toteutus kuuluivat oheistoimintoihin. Rocksalibandyn SM-turnaus järjestettiin 13.kertaa. Turnaus pelattiin Oulussa 17.1.2015 Yhteistyötahona oli Oulun Riento. Mukana oli 14 joukkuetta ja mestaruuden vei Jack the Rooster Tampereelta. Messuilla ja ottelutapahtumissa lapsille ja nuorille järjestettiin lajikokeiluja ja elämyksiä. Pelaamisen kehittäjä Eeva Welling kierrättämässä ryhmää naisten MM-kisojen aikana Tampereella. Lasten harrastetoiminta Tavoitteena oli kouluttaa Säbämestarikoulutuksella 40 seuraa ja 300 valmentajaa. Koulutuksia järjestettiin 18 kpl ja niihin osallistui 22 seurasta 252 valmentajaa. Valmennuslisenssiin kuuluvaan palveluun (Floorball Centre), tuotettiin Säbämestariverkkokoulutusmateriaali. Kaikilla valmennuslisenssin ostaneilla on mahdollisuus käydä Salibandyliiton ensimmäinen valmennuskoulutus verkossa. 24 SALIBANDYLIITTO