Suomen Salibandyliitto ry Finlands Innebandyförbund r.f.

Transkriptio

1 Suomen Salibandyliitto ry Finlands Innebandyförbund r.f.

2 Sisältö Yleistä 3 Toiminnan laajuus 3 Sarjatoiminnan laajuus 3 Koulutettujen määrät 4 VARSINAINEN TOIMINTA 5 Antidopingtoiminta 5 Päihteet ja reilun pelin periaatteet 5 Alueellinen toiminta 5 Etelä-Suomi 5 Länsirannikko 6 Sisä-Suomi 6 Kaakkois-Suomi 7 Savo-Karjala 7 Pohjanmaa 8 Pohjois-Suomi 8 Lasten ja nuorten sarjatoiminta 10 Aikuisten sarjatoiminta 11 Naisten sarjat 11 Miesten sarjat 11 Erityisryhmien liikunta 11 Harrastustoiminta 12 Lapset ja nuoret 12 Aikuiset 12 Katusähly 13 Salibandyn Rock SM 13 Työpaikkasalibandyn SM 13 Muut tapahtumat 14 Kunto ja harrasteliikunta 14 Huippu-urheilu 15 Miesten Salibandyliiga 15 Laatujärjestelmä 15 Miesten 1. divisioona 16 Naisten Salibandyliiga 16 Suomen Cup 16 Maaottelut Suomessa 16 Arvokisat 16 Poikien U19 MM-kisat 17 Euro Floorball Cup Maajoukkuetoiminta 17 Miesten maajoukkue 17 Naisten maajoukkue 18 Poikien U19 maajoukkue 18 Tyttöjen U19 maajoukkue 18 Opiskelijoiden maajoukkueet 18 TUKITOIMINNAT 19 Valmentaja ja ohjaajakoulutus 19 Valmennustoiminta 20 Erotuomaritoiminta 21 Seuratoiminnan kehittäminen 22 Viestintä 22 Sisäinen tiedotus 22 Ulkoinen tiedotus 23 Muu tiedotus ja julkaisutoiminta 23 Hallinto 24 Valtuusto 24 Liittohallitus 24 Valiokunnat 24 Henkilöstö 25 Talous 26 Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta 27 Olosuhteet 27 Kansainvälinen toiminta 28 Liite: Tilinpäätös 29 2

3 Yleistä Vuosi 2008 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 23. toimintavuosi. Vuoden aikana otettiin käyttöön salibandyn uusi strategia, joka ulottuu vuoteen Strategiassa on määritelty salibandyn keskeisimmät tulevaisuuden näkymät ja toimialakohtaiset tavoitteet. Vuoden aikana aloitettiin uuden organisaatiomallin käyttöönotto, jonka tavoitteena entistä tehokkaampi strategian mukaisten tavoitteiden saavuttaminen ja organisaation toiminnallinen kehittäminen. Vuoden 2008 ollessa liittokokousvuosi syksyn aikana järjestettiin kaikilla Salibandyliiton seitsemällä alueella aluekokoukset. Aluekokoukset esittivät alueiden edustajia liittokokoukselle valittavaksi valtuustoon. Liittokokous järjestettiin Helsingissä. Kokouksessa valittiin uusi liittohallitus sekä valtuusto sekä seuraavalle kaksivuotiskaudelle Kokouksessa perustettiin myös Suomen Salibandyn Tukisäätiö. Uuden hallituksen tulevan työn jäsentämiseksi Salibandyliiton valiokuntarakennetta uudistettiin. Euroopan parhaiden seurajoukkueiden mestaruuskilpailu, Euro- Floorball Cup (EFC) 2008 järjestettiin Vantaalla. Cupiin osallistui kahdeksan miesten ja naisten joukkuetta yhteensä kahdeksasta eri maasta. Yhteistyössä Tapanilan Erän (miehet) ja Porvoon Salibandyseuran (naiset) kanssa järjestettiin EuroFloorball Cupin karsinnat ( ), josta parhaat joukkueet valikoituivat vuoden 2009 EuroFloorball Cup finaalitapahtumaan Sveitsiin. Yhdessä Kuopion Salibandyseuran kanssa järjestettiin neljän maan turnaus EuroFloorballTour Kuopiossa Turnaukseen osallistuivat Suomen, Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin poikien ja miesten maajoukkueet. Kansainvälisten tapahtumien sarjaa jatkoi Opiskelijoiden Liikuntaliiton, Seinäjoen Peliveljien ja Kuortaneen urheiluopiston kanssa yhteistyössä järjestettävät Opiskelijoiden maailmanmestaruuskilpailut, jotka pidettiin Kuortaneella ja Seinäjoella Runsaiden järjestelyvastuiden lisäksi kansainvälisen toiminnan kruunasi miesten maailmanmestaruus Tshekin Prahassa joulukuun 14. päivänä. Salibandyliiton IT-tuki ulkoistettiin toimintavuoden aikana ITasioista vastuullisen toimihenkilön jäädessä pois liiton palveluksesta KAAVIO 1. Jäsenseurojen määrä toimintavuoden lopussa (31.12.). Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä- Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi. Suomen mestaruudet ratkaistaan eri sarjoissa pelikausittain. Kilpailukausi on Pelikausi keskittyy ajalle Vuosikertomuksen aikainen pelikausi päätettiin ravintola Mestaritallissa kauden parhaiden palkitsemistilaisuudella. Kalenterivuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu ja yhden kauden alkuosan tapahtumat KAAVIO 2. Sarjatoimintaan osallistuvat joukkueet toimintavuoden lopussa (31.12.). Toiminnan laajuus. Vuonna 2008 jäsenseurojen määrä nousi hiukan (+0,6%)) ollen 835 seuraa vuoden lopussa. (KAAVIO 1) Myös sarjoihin osallistuneiden joukkueiden määrä kohosi ja lisenssipelaajien määrä kasvoi (KAAVIO 2 ja KAAVIO 3). Liiton sarjatoimintaan osallistuvien joukkueiden määrä lisääntyi edelleen. Lisäys edelliskauteen oli 3,47 prosenttia (3,3% kaud 07-08) (KAAVIO 2). Miesten joukkueita sarjatoiminnassa ( ) oli 909 (907 kaud ), naisten joukkueita 188 (181), poikien joukkueita 781 (727) ja tyttöjen joukkueita 151 (148). Sarjatoiminnan laajuus. Vuonna 2008 liiton sarjoissa pelattiin yli sarjaottelua. Kussakin ottelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi erotuomaria. Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (n pelaajasiirtoa vuodessa), vakuutusvapautushakemusten käsittely ja erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä matkalaskujen tarkastaminen ja maksatus. Erotuomareiden matkalaskujen maksatuksen hoitamiseen käytettiin ulkopuolista tahoa. Lisenssipelaajien määrä kasvoi edelleen. Kilpailukauden lopussa lisenssipelaajia oli kaikkiaan henkilöä. Tässä on kasvua edellisen kauden lopun tilanteeseen 3,25 prosenttia (KAAVIO 3). Miespuolisten henkilöiden osuus lisenssipelaajista oli 85 prosenttia. Poikajunioreiden osuus oli 42 prosenttia. Naispuolisten pelaajien osuus oli 15 prosenttia. Tyttöjunioreiden osuus oli 8 prosenttia. 3

4 Koulutettujen määrät. Toimintavuonna koulutettiin salibandytoimijoita kolmella toimintasektorilla: valmentaja ja ohjaaja-, erotuomari- ja seuratoimintasektoreilla. Alueellisiin 1-tason valmennuskoulutuksiin osallistui toimintavuoden aikana 464 (639 v. 2007) henkilöä, 2-ja 3-tason valmentaja ja ohjaajakoulutuksiin 124 (131 v. 2007) henkilöä. Seuratoimintakoulutuksiin osallistui 289 (95 v. 2007) henkilöä, erotuomarikoulutuksiin 835 (796 v. 2007) henkilöä ja toimitsijakoulutuksiin (1.438 v. 2007) henkilöä. Lisäksi 115 vapaaehtoista koulutettiin kansainvälisiin turnausjärjestelyihin Euro Floorball Cup tapahtumassa. Yhteensä toimintavuoden aikana koulutuksiin ja seminaareihin osallistui (3.179 v. 2007) henkilöä KAAVIO 3. Lisenssin lunastaneet henkilöt (max.) kilpailukauden päättyessä. KUVA 1. Salibandyliiton ensimmäiset ansiomerkit luovutettiin EuroFloorball Cup 2008 tapahtuman yhteydessä. Kultaiset ansiomerkit saivat Pekka Mukkala (1.), Risto Kauppinen (2.), John Liljelund (3.) ja Markku Rantala (4.). Kuva: Peter Forsgård KUVA 3. Suomen miesten maajoukkue voitti historiallisen ensimmäisen maailmanmestaruuden Suomelle joulukuussa Prahassa Tsekeissä. Kuva: Markku Huoponen KUVA 2. Salibandyliiton liittokokous kokoontui ja valitsi seuraavalle kaksivuotiskaudelle hallituksen puheenjohtajaksi Matti Ahteen ja hallituksen jäseniksi Ville Turusen (vas.) Marja-Sisko Luoteen, Marko Romppasen, Marjo Liljelundin, Harri Väänäsen, Ann -Christin Kauton, Valtteri Mikkolan ja Jyrki Kangasniemen (puuttuu kuvasta). Kuva: Markku Huoponen KUVA 4. Kultamitalijoukkueen kapteeni Mikael Järvi luovutti pelipaitansa ja Tero Tiitu ratkaisumailansa Suomen Urheilumuseolle Lahjoitukset vastaanotti Suomen Urheilumuseosäätiön johtaja Pekka Honkanen. Kuva: Mika Hilska 4

5 nd Varsinainen toiminta Vuonna 1985 perustetun Suomen Salibandyliitto ry:n (SSBL) tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä Suomessa (SSBL:n toimintasäännöt 2 ). SSBL:n varsinainen toiminta koostuu salibandyotteluiden järjestämisestä eli sarjatoiminnasta, erilaisille harrastajaryhmille. Antidopingtoiminta Suomen antidopingtoimikunnan toimesta vuonna 2008 tehtiin yhteensä 114 dopingtestiä, joista 44 oli kilpailun ulkopuolisia testejä, 38 kilpailutestiä ja 29 kansainvälisen salibandyliiton tilaamia testejä. Kaikki testitulokset olivat negatiivisia. Toimintavuoden aikana Suomen miesten salibandymaajoukkue on liittynyt Suomen antidopingintoimikunnan ylläpitämään Puhtaasti paras ohjelman tähdistöön edistämään puhdasta urheilua. Tähdistön tehtävänä on toimia puhtaan urheilun viestinviejänä. Ohjelma kunnioittaa puhtaita urheilijoita ja reilun pelin arvoja. Päihteet ja reilun pelin periaatteet Liiton kilpailusäännöissä (17 ) kielletään ottelutapahtumissa päihteiden, nuuskan ja tupakan käyttö sekä päihtyneenä esiintyminen osallistuvien joukkueiden jäseniltä. Pelisäännöissä ja erotuomareiden tulkintaohjeissa tupakkatuotteiden käyttö katsotaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi, ja siitä seuraa joukkue- ja pelaajakohtainen rangaistus. Päihteiden alaisena esiintyminen ottelussa pyritään ehkäisemään keskustelun avulla jo ennen ottelua. Kilpailusäännöissä (12 14 ), sarjamääräyksissä, maajoukkuesopimuksissa ja Salibandyliigan joukkuetoimihenkilösopimuksissa kielletään ottelutapahtumiin osallistuvilta henkilöiltä vedonlyönti ja sopupeli. Liiton toimintaan osallistuvien henkilöiden edellytetään toimivan liiton toimintasääntöjen 2 :n sisältöä kunnioittaen: Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan liitto pyrkii edistämään tasa-arvoa. Alueellinen toiminta Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina. Turnausmuotoisten sarjojen palvelupaketti sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, salikulut ja erotuomareiden matkakulut. Sarjaturnauksessa joukkueet pelasivat 2-3 ottelua, ja kussakin turnauksessa yksi joukkue vastasi KUVA 3. Salibandyn lisenssipelaajien vuorollaan turnausjärjestelyistä. asuinkunnat kuvassa punaisen eri sävyillä. Lisäksi joukkueet huolehtivat ottelukohtaisesta erotuomaripalkkiosta ja omista matkustuskustannuksistaan. Järjestelmä on pitkään ollut käytössä ja se mahdollistaa sarjatoimintaan osallistumisen, vaikka kotipaikkakunnalla ei olisi sarjatoimintaan soveltuvaa liikuntatilaa. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, järjestämisessä ja tukitoimissa onnistuttiin toimintavuonna hyvin. Varmistusjärjestelmien kehittämisten myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan. Alueellisesti toimintaa toteutettiin seitsemällä (7) alueella seitsemän aluevastaavan ja toimialavastaavien toimesta. Aluetoimistot sijaitsevat Helsingissä, (Etelä-Suomen alue) Turussa (Länsirannikon alue), Tampereella, (Sisä-Suomen alue) Lappeenrannassa (Kaakkois-Suomen alue), Joensuussa (Savo Karjalan alue), Seinäjoella (Pohjanmaan alue) ja Oulussa (Pohjois-Suomen alue). Alueellisesti toimintaa toteutettiin seitsemällä (7) alueella seitsemän aluevastaavan ja toimialavastaavien toimesta. Aluetoimistot sijaitsevat Helsingissä, (Etelä-Suomen alue) Turussa (Länsirannikon alue), Tampereella, (Sisä-Suomen alue) Lappeenrannassa (Kaakkois-Suomen alue), Joensuussa (Savo-Karjalan alue), Seinäjoella (Pohjanmaan alue) ja Oulussa (Pohjois-Suomen alue). Salibandyn lisenssipelaajat asuttivat toimintavuonna noin 390 kuntaa (381 vuonna 2003). Sellaisia kuntia, joissa ei asunut lisenssipelaajia, on vain 30 (65 vuonna 2003). Myös kuntien yhdistymisen myötä salibandyn harrastaminen kattaa yhä suuremman osan Suomen kunnista. Sarjatoiminta on laajentunut kattamaan koko maan (KUVA 3). Etelä-Suomen alue Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat (2007) Jäsenseurat: 335 (344) Lisenssipelaajat: (16.120) Koulutetut erotuomarit: 300 (265) Koulutetut toimitsijat: 409 (582) Koulutetut valmentajat: 153 (191) Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alueen toiminnasta vastaa kaksi päätoimista henkilöä; aluevastaava ja sarjasihteeri. Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu, alueen ja liiton web-sivujen ylläpito sekä erotuomareiden matkalaskut. Sarjatoiminnan tilastoinnissa käytetään ulkopuolista apua. Alueella pelataan melkein puolet liiton kaikista sarjaotteluista, aluetoimisto vastaa vuoden aikana n ottelun järjestämisestä. Vuonna 2008 uudistettiin F- junioreiden pelisysteemi pelimaailman tavoitteiden mukaan. Alueen erotuomareiden määräksi on vakiintunut reilut 200. Alueen jäsenseurojen määrä vuoden 2008 lopussa (31.12) oli xxx. Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti yhteistyössä Ylhäksen ja Tapanilan Erän kanssa aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa, salibandy on lajina mukana. 5

6 Harjavallassa, Raisio, Lieto, Rauma, Pöytyä, Kaarina, Naantali, Rymättylä ja Merimasku. Muu toiminta. Vuoden aikana salibandyn tieto-taitoa vietiin alueen opettajille opettajakoulutuksen kautta. Liikun järjestämillä leireillä salibandy oli mukana (hiihtis, kesis, syystis). U19 MMkisojen oheistapahtumien suunnittelu kisoja ennen ja kisojen aikana. Sisä-Suomen alue Sisä-suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski- Suomen maakunnista. KUVA 5. Koululainen Road Show toimintaa Oulunkylässä. Kuva: Kim Sällström Olosuhteet. Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille. Tavoitteiden toteutuminen. Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. Ottelusiirtoja tai luovutuksia jouduttiin tekemään vain muutamia. Länsirannikon alue Alue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Aluetoimisto sijaitsee Lounais 2008 (2007) Jäsenseurat: 115 (104) Lisenssipelaajat: (5.523) Koulutetut erotuomarit: 110 (100) Koulutetut toimitsijat: 197 (162) Koulutetut valmentajat: 78 (120) -Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (Liiku) ja muiden lajiliittojen alueellisten organisaatioiden kanssa samoissa tiloissa. Alueen toiminnasta vastasi päätoiminen työntekijä, aluevastaa Tiina Koivisto. Tilastoinnissa ja lajin markkinoinnissa käytettiin ulkopuolisia palveluita. Alueellista ohjaaja- ja valmennuskoulutuksesta ja aluevalmennuksesta vastasi puolipäivänen aluekouluttaja Atte Juuti. Olosuhteet. Kunnallisten tilojen saatavuus heikkeni huomattavasti alueen suurimmilla paikkakunnilla aikaisemmista vuosista. Kunnallisten tilojen käyttö pienemmillä paikkakunnilla kasvoi merkittävästi. Toimintakauden 2008 aikana tietoon tuli muutama uusi hallihanke. Alueparlamentti. Alueparlamentti kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Alueparlamentin pääteemana toimintavuotena oli koulukiertueet ja U19 MM-kisojen oheistapahtumien suunnittelu. Koulukiertueita järjestettiin kevätkaudella Nakkilassa, Kiukainen, 2008 (2007) Jäsenseurat: 156 (154) Lisenssipelaajat: (7.400) Koulutetut erotuomarit: 150 (150) Koulutetut toimitsijat: 322 (249) Koulutetut valmentajat: 119 (81) Resurssit ja työtehtävät. Sisä-suomen alue koostuu Kanta- Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto sijaitsee Tampereella ja toimistossa pääsääntöisesti sarjatoiminnan parissa työskenteli aluevastaava (regional manager) Juhani Leppänen. Vuoden 2008 aikana toimistolla suorittivat siviilipalvelustaan Tuomo Keskinen ja Mika Henttonen, jotka olivat apuna erilaisissa rutiineissa kuten tilastoinnissa, netti- ja toimistotehtävissä. Samassa toimintayhteisössä toimi myös muita liikuntajärjestöjä, joista merkittävimmän, Hämeen Liikunta ja Urheilun, kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Etenkin koulutuksen ja seurapalvelun sektorilla tapahtuva yhteistyö palvelee alueen liikuntaväkeä kokonaisvaltaisesti. Aluekouluttaja Tapio Tammisen tehtävänkuvaan kuuluu alueellinen pelaajakartoitus sekä turnausten kehittäminen. Tilastointi on osittain hoidettu siviilipalvelusmiesvoimin, mutta välillä on käytetty ulkopuolista apua. Vuoden lopussa jäsenseuroja alueella oli 154 ja lisenssipelaajia Seurojen määrä on pysynyt ennallaan, mutta joukkue- ja lisenssipelaajamäärissä on tapahtunut selkeää kasvua. Sarjat ja turnaukset. Alueen sarjatoiminta on ollut edelleen pienoisessa kasvussa ja pelipaikoilla on ollut korkea käyttöaste. Alueellisia sarjoja oli naisille sekä miehille divisioonissa. Liikuntapaikkarakentaminen ja pelikenttien lisääntyminen on helpottanut sarjatoiminnan suunnittelua. Sarjojen lohkot on voitu pitää hyvin alueellisina ja pelit on naisten sekä miesten divisioonissa voitu pelata omalla toiminnallisella alueella. Lyhyet pelimatkat ja parantuneet peliolosuhteet ovat lisänneet uusien seurojen halukkuutta lähteä mukaan sarjatoimintaan. Etenkin Jyväskylän seudulla kenttäpula on hellittänyt uuden yksityisen monitoimihallin valmistumisen myötä. Olosuhteet. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa pelatuista otteluista suurin osa on pelattu kaupallisilla salibandyhalleilla. Tampereen talousalueella merkittävimpinä pelipaikkoina ovat olleet Spiralsalit Kaukajärvi, Raholan liikuntakeskus sekä Ylöjärven liikuntakeskus. Kunnallisista liikuntapaikoista on saatu parhaiten vuoroja Kangasalan, Vammalan, Valkeakosken, Mäntän ja Parkanon lii- 6

7 kuntahalleilta. Perinteiset mahtilajit (etenkin lentopallo) sekä uusi tulokas, futsal, sanelivat kuitenkin vuorojaon kunnallisissa pelipaikoissa. Tampereen talousalueen ulkopuolella merkittävimmät pelipaikat olivat edelleen Kanta-Hämeessä Forssa, Janakkala, Riihimäki ja Hämeenlinna, Keski-Suomessa Jyväskylä, Vaajakoski, Joutsa ja Saarijärvi. Myös koripallopaikkakunnalla, Äänekoskella, on alettu saada pelipäiviä salibandylle. Kunnallisissa pelipaikoissa pelivuorojen hintataso on kuitenkin nykyään samaa luokkaa kuin kaupallisissa halleissa ja vuoden vaiheen isot kuntaliitosten vaikutusta vuorohintojen tasoon voi vielä vain arvailla. Lisääntyneen pelipaikkatarjonnan johdosta sarjoja pystyttiin pelaamaan arkipäivinä jonkin verran, mikä helpotti erotuomareiden saamista peleihin ja samalla tuomaritehtävätkin jakaantuivat tasaisemmin koko viikolle. Toiminnallisilla alueilla on pyritty sarjojen rakentamiseen seurojen resurssit ja maantieteelliset etäisyydet huomioon ottaen siten, että paikallispelit on pelattu mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa. Salibandy tai sähly on levittäytynyt Sisä-Suomen jokaiseen kuntaan ja lajeja pelataan jokaisella maaseutupaikkakunnalla jossain muodossa. Vuosi sitten käynnistetty pienpeli-projekti on saanut jalansijaa maakunnan pienillä paikkakunnilla. Maakunnasta löytyy myös innokasta talkoohenkeä ja tarpeellista turnausten järjestelyhalukkuutta. Tavotteiden toteutuminen. Lisenssipelaajia noin tuhat enemmän kuin edellisellä kaudella. Etenkin pienissä junioreissa vahvaa lisäystä. Kerhotoiminta on silti vilkasta, mutta pitkät välimatkat sekä vähäinen alueellinen joukkemäärä ovat esteenä sarjoihin osallistumiselle. Erotuomari- ja pelinohjaajarekrytointi on onnistunut odotetulla tavalla. Kaakkois-Suomen alue Resurssit. Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat (2007) Jäsenseurat: 67 (70) Lisenssipelaajat: (3.171) Koulutetut erotuomarit: 75 (71) Koulutetut toimitsijat: 73 (102) Koulutetut valmentajat: 62 (125 Itä-Suomi) Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarjatoiminnasta ja tilastoinnista vastasi aluetoimistolla työskentelevä aluevastaava Anssi Jukka. Toimintavuoden lopulla jäsenseuroja oli 64. Lisenssipelaajia seuroissa oli Kasvua vuoden takaiseen lisenssimäärään oli 5 %. Sarjatoiminta ja turnaukset. Aikuisille järjestettiin alueellista sarjatoimintaa miesten divisioonissa sekä naisten 2. divisioonassa. Alueellisia juniorisarjoja pelattiin A-E pojissa, tyttöjen SM -sarjassa sekä C-D tytöissä. Miesten 2. divisioonaa lukuun ottamatta sarjat pelattiin turnausmuotoisina. Turnauksistakin suurin osa pelattiin osaturnauksina, joka mahdollisti osallistujille lyhyemmät pelipäivät ja matkat. Kauden kilpasarjoihin osallistui 158 joukkuetta. Senioreiden harrastesarjoihin osallistui 11 joukkuetta. Kilpasarjajoukkueiden määrää kasvatti edelliskauteen verrattuna D-E juniorijoukkueiden määrän kasvu yhdeksällä. Aikuisjoukkueiden määrä on pysynyt samansuuruisena. Alueella järjestettiin etenkin nuorimmille junioreille ja aikuisille yksittäisiä harraste- ja hallisarjoja. Näistä sarjoista vastasivat seurat tai yksityiset liikuntatoimijat. Lisäksi alueen seurojen kanssa on käynnistetty F-ikäisille ja nuoremmille tarkoitettu kerhoturnausten sarja. Kerhoturnauksia on pelattu talven aikana mm. Taavetissa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Olosuhteet. Kunnalliset liikuntapaikat ovat kovassa salibandykäytössä. Salibandyseurat jakavat kunnallisten liikuntapaikkojen harjoitusvuorot muiden talvilajien kanssa, sillä yksityisten ylläpitämiä salibandyhalleja ei juuri ole. Harjoitusvuorojen vähyys hidastaa edelleenkin salibandyseurojen toiminnan laajentamista. Uusia harrastajia kun olisi jatkuvasti tulossa seuratoiminnan piiriin. Uusina liikuntahalleina otettiin kauden aikana käyttöön Huutjärven koulun sali (Pyhtää), Vierumäki Areena (Heinola) ja Joutsenohalli (Lappeenranta). Savo-Karjalan alue Alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat (2007) Jäsenseurat: 59 (53) Lisenssipelaajat: (2.485) Koulutetut erotuomarit: 65 (66) Koulutetut toimitsijat: 90 (60) Koulutetut valmentajat: 62 (125 Itä-Suomi) Alueen sarjatoiminnasta ja tilastoinnista vastasi vuonna 2008 aluevastaava Jani Holopainen. Savo-Karjalan aluetoimisto sijaitsee Joensuussa Itä-Suomen Liikuntaopiston yhteydessä. Alueen sarjoissa pelasi vuoden 2008 lopussa 126 joukkuetta. Savo-Karjalan aluekokous järjestettiin Kuopiossa lauantaina Aluekokouksessa oli edustettuna seitsemän jäsenseuraa. Liiton edustajina aluekokouksessa oli paikalla aluevastaavan lisäksi hallituksen jäsen Anssi Timonen. Aikuisten sarjatoiminnassa joukkueet jaettiin maakunnallisiin lohkoihin niissä sarjoissa, joissa se oli mahdollista. Miesten 2. divisioonassa kannustettiin joukkueita pelaamaan ottelut arkipäivinä, jotta tuomaritilannetta voitaisiin tältä osin helpottaa. C93 junioreiden alkusarjat ja D-junioreiden sarja pelattiin maakunnallisissa lohkoissa. Muut juniorisarjat pelattiin yhdessä alueen yhteisessä lohkossa. Joukkuemäärät kasvoivat miesten sarjoissa lähes kymmenen prosenttia useamman vuoden tasaisen jakson jälkeen. Junioreiden puolella nuorempien junioreiden (D-E) joukkuemäärä kasvoi, mutta vanhempien junioreiden (A-C) joukkuemäärä hieman laski. Naisten ja tyttöjen joukkuemäärät pysyivät ennallaan. Jatkossa tulee huolehtia, että miesten sarjoissa kehitys jatkuu positiivisena, samalla kun panostetaan juniorisarjojen joukkuemäärien 7

8 kasvuun. Juniorisarjoissa joukkuemäärien kehitys on olennaisessa osassa, jotta saadaan kaikissa ikäluokissa vakiinnutettua joukkuemäärä tasolle, jolla lohkojaot saadaan mahdollisimman alueellisiksi. suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnistää uusia ryhmiä. Sarjatoiminnassa hödynnettiin vuoden aikana myös pienempiä halleja. Ongelma-alueilla käytiin neuvotteluja kuntien kanssa olosuhdepulan ratkaisemiseksi. Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytetään myös yksityisen halliyrittäjän palveluja. Alueen sarjaotteluita pelattiin 18 paikkakunnalla. Eniten otteluita pelattiin Kuopiossa, Joensuussa, Kontiolahdella ja Iisalmessa. Tuomaritoimintaan saatiin rekrytoitua uusia tuomareita ja kehityksen tulee jatkua samansuuntaisena. Kilpailukalenterin laadinnassa pyrittiin ottamaan tuomaritilanne huomioon, mutta silti ruuhkaisimpina peliviikonloppuina tuomareita jouduttiin ajattamaan maakunnasta toiseen. Tuomareiden määrän lisäämiseen ja tuomaritoiminnan laadun edelleen kehittämiseen pitää jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota. Olennainen osa liiton palvelua joukkueille on oikeantasoisten tuomareiden asetteleminen kaikkiin otteluihin. Huippu-urheilu. Kuortaneella ja Seinäjoella järjestettiin opiskelijoiden MM-kilpailut Kisoihin osallistui 7 maata. Järjestelytoimikunnassa olivat mukana Salibandyliiton edustajina Taneli Tiilikainen ja Esko Kyyhkynen. Tiilikainen toimi myös kilpailujohtajana kisoissa. Miesten sarjassa oli mukana kuusi maata ja naisten sarjassa, joka pelattiin ensimmäistä kertaan turnauksen historiassa, neljä maata. Turnauksessa käytettiin kolmea eri areenaa: Kuortaneen urheiluhallia, Seinäjoki Areenaa, sekä kisojen pääareenana toiminutta Seinäjoen urheilutaloa. Lopputulokset, Miehet: 1. Suomi, 2. Tsekki, 3. Ruotsi, 4. Latvia, 5. Japani, 6. Unkari. Naiset: 1. Ruotsi, 2. Sveitsi, 3. Suomi, 4. Japani. Turnaus oli järjestelyiltään menestys ja sen urheilullinen taso oli korkea. Miesten finaalia, Suomi-Ruotsi, seurasi Seinäjoen urheilutalolla 1135 katsojaa. Finaaliottelu myös televisioitiin Urheilukanavalla. Pohjanmaan alue Resurssit ja työtehtävät. Pohjanmaan alue koostuu Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen henkilö: aluevastaava Taneli Tiilikainen, jonka toimenkuvaan 2008 (2007) Jäsenseurat: 48 (46) Lisenssipelaajat: (2.150) Koulutetut erotuomarit: 65 (65) Koulutetut toimitsijat: 126 (157) Koulutetut valmentajat: 64 (73) kuului sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olosuhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Alueen erotuomaritoiminnasta vastasi oman toimen ohessa erotuomarialuevastaava Ronny Brännbacka ja valmennuskoulutuksen koordinoinnista aluekouluttaja Kristian Hiltunen. Alueen maalivahtivalmennuksesta vastaavana kouluttajana aloitti Timo Ristimäki. Lisäksi alueella toimivat nuorten lahjakkuuksien kartoitustyöstä vastanneet aluevalmentajat: Toni Haapasalo (tytöt) sekä Matti Pollari (pojat). Alueen jäsenseurojen lukumäärä oli toimintavuoden lopussa 46 ja lisenssipelaajien Lisenssipelaajien määrä kasvoi 19% edelliskauteen verrattuna. Sarjatoiminta. Painopistealueena toimintakaudella oli juniorisarjojen joukkuemäärän kasvattaminen sarjatoiminnan mahdollistamiseksi sekä sarjajärjestelmien kehittäminen yhteistyössä osallistuvien joukkueiden kanssa. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille divisioonissa ja naisille divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan E-B -junioreissa ja tytöillä nuorten SM-sarjassa sekä C-tytöissä. C-tyttöjen sarja järjestettiin alueella ensimmäistä kertaa. C-poikien sarja pelattiin ensimmäistä kertaa erillisinä ikäluokkina (C93 ja C94). Olosuhteet. Salibandyn olosuhdevaatimukset otettiin yhä paremmin huomioon uusissa hallihankkeissa sekä hallien perusparannusten yhteydessä. On kuitenkin paikkakuntia, joissa salibandyn Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päiväsaikaan. Urheiluakatemiavalmennukseen osallistui toimintavuonna 12 salibandypelaajaa (2 tyttöä, 10 poikaa). Salibandyn lajiharjoittelu tapahtui Seinäjoella ja valmennuksesta vastasi Mikko Helanen. Muut asiat. Koululainen Road Show vieraili toimintavuonna Lapualla, Kauhajoella, Uusikaarlepyyssä, Kokkolassa, Himangalla, Kuortaneella, Nurmossa ja Seinäjoella. Pohjois-Suomen alue Resurssit. Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat (2007) Jäsenseurat: 55 (57) Lisenssipelaajat: (3.125) Koulutetut erotuomarit: 70 (79) Koulutetut toimitsijat: 104 (126) Koulutetut valmentajat: 46 (30) Aluetoimisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Samasta talosta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen aluetoimisto sekä SVOL:n aluetoimisto. Työyhteisö onkin toisiaan tukeva. Aluetoimistossa työskentelee yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava Juha Laukka. Sarjatoiminnan tilastoinneissa ja erotuomariasetteluissa on käytetty ulkopuolista apua. Lisäksi alueella on nimetty koulutusvastaava Karo Kuussaari. Alueen jäsenseurojen määrä oli vuoden 2008 lopussa 55 ja lisenssipelaajien määrä Alue on lisenssipelaajien vertailussa viidenneksi suurin Salibandyliiton alueista. Lisenssipelaajien määrässä tapahtui pieni notkahdus edelliseen vuoteen nähden. Tämä selittyy lähinnä parin seuran luopuessa Liiton H-lisensseistä. Varsinaisesti lajia harrastavien junioreiden kokonaismäärä on kuitenkin kasvanut toimintakauden aikana. Lisenssipelaajien vertailussa alueen suurin seura oli Merikoski SBT (456), toisena Oulun Luistinseura (351). Kokonaisuutena alueen seuroista seitsemällä on yli 100 lisenssipelaajaa. 8

9 Sarjat, turnaukset, olosuhteet ja muu toiminta. Suurin osa otteluista pelataan edelleen Oulussa ja sen ympäristökunnissa Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Muita turnauspaikkoja ovat olleet Raahe, Liminka, Kajaani, Kemi, Tornio, Rovaniemi, Kuusamo, ja pohjoisimpana Kittilä. Turnauksia on järjestetty myös Suomussalmella, Rantsilassa, Haapajärvellä sekä Sievissä. alueella on tällä hetkellä tarpeet tyydyttävä hallitilanne. On kuitenkin paikkakuntia mistä pelipaikka uupuu kokonaan. Samoin on paikkakuntia missä täysmittaisten kenttien puute on ilmeinen. Valmennuskoulutus. Koulutusvastuu oli alueen koulutusvastaava Karo Kuussaarella. Tenavasählykoulutusta alueella on pitänyt myös Juha Laukka. Toimintakauden aikana on pidetty seitsemän koulutustilaisuutta joissa osallistujia ollut yhteensä 73. Alueen erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarivastaavana toimi Pasi Tiitinen ja koulutusvastaavana Jouni Kääriäinen, Oulussa. Pohjois-Suomen yksittäiset ottelut asetteli Tom Pruiksma. Turnausmuotoiset ottelut Oulun läänissä asetteli Teemu Vehkaoja. Lapin läänissä asettelijana toimi Esko Korhonen Rovaniemellä. Loppuvuodesta aiheutui ongelmia tuomareiden vähyyden vuoksi. Välillä oli todella ongelmallista saada riittävä määrä tuomareita turnausmuotoisiin otteluihin. Jouduimmekin turvautumaan muiden alueiden tuomareihin, mikä puolestaan lisäsi matkakuluja. Alueen edustajat liiton valtuustossa. Toimintakauden aikana valittiin uusi liittovaltuusto. Aluetta edustavat Jussi Tolonen (OLS), Jukka Teerikangas (LNM) ja Reino Moilanen (PaKa). KUVA 6. Pelaamisen riemua Koululainen Road Show kiertueella Kemijärvellä. Kuva: Juha Laukka Kauden aikana turnausmuotoisia ottelutapahtumia oli 126 ja yksittäisiä otteluita 120. Liiton organisoimien sarjojen lisäksi, alueella on pelattu seurojen sekä yksityisten hallien järjestämiä sarjoja ja turnauksia. Suurena haasteena alueella on edelleen juniorisarjojen pitkät välimatkat. Emme ole edelleenkään päässeet riittäviin alueellisiin lohkoihin. Tästä syystä liiton alaiseen sarjatoimintaan osallistumisen kynnys on korkea. Alueellisesti olosuhdeasiat ovat kohtalaiset. Olemme toistaiseksi saaneet kaikki ottelut kohtuudella pelattua. Ongelmana voidaan nähdä se että useat joukkueet harjoittelevat eri paikoissa missä viralliset ottelut pelataan. Yksityinen hallirakentaminen ei toistaiseksi hyvistä yrityksistä huolimatta ole onnistunut alueella. Kokonaisuutena KUVA 7. Nopeusmittaus laukaisututkaan Muoniossa Koulukiertueella. Kuva: Juha Laukka 9

10 Lasten ja nuorten sarjatoiminta Yleistä sarjatoiminnasta. Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina. Turnausmuotoisten sarjojen palvelupaketti sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, salikulut ja erotuomareiden matkakulut. Vuonna 2008 pelattiin yhteensä n ottelua Salibandyliiton sarjoissa. Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (n pelaajasiirtoa/vuosi), vakuutusvapautushakemusten käsittely (n hakemusta/vuosi), Y-ilmoitusten käsittely ja erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen). Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, järjestämisessä ja tukitoimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus - ja kontrollijärjestelmien kehittämisten myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan sarjatoiminnasta Juniorisarjat. Kaudella juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 875 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 727 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 148 joukkuetta. Juniorit jaettiin kaudella ikäluokittain seuraavasti: A-pojat ja A-tytöt (87-89 synt.), B-pojat ja B-tytöt (90-91 synt.), C 92-pojat, C 93-pojat, C-tytöt (92-93 synt.), D 94-pojat, D 95-pojat, D-tytöt (94-95 synt.), E 96-pojat, E 97-pojat, E-tytöt (96-97 synt.) F-pojat (98-99 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuo-toisesti lukuun ottamatta poikien nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja nuorten SM-sarjan Play- Offs otteluita. A-pojissa pelattiin valtakun-nallinen SM-sarja (nuorten SM-sarja) ja alueellinen I-divisi oona. B-pojissa pelattiin alueellinen alkusarja, jonka jälkeen kevätkaudella pelattiin 12 joukkueen SM-sarja kahdessa kuuden joukkueen lohkossa. B- poikien loppupeleissä pelattiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. B-tytöissä ja C -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku - ja jatkosarjan), välikarsinta (vain B-C -pojat), loppusarja ja loppuhuipentuma. B-tytöissä ja C ikäluokissa Suomen mestaruudet rat-kaistiin loppuhuipentumassa, johon pääsi mukaan kunkin ikäluokan neljä parasta joukkuetta. D-E -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipentumat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluo-kassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kolmella eri sarjatasolla A-ikäi-sistä C -ikäisiin. Kaudella juniorisarjoihin il-moittautui yhteensä 932 joukkuetta (kasvua edelliskauteen verrattuna 7 %). Poikien sarjoihin ilmoittautui 781 joukku-etta (kasvua edelliskauteen verrattuna 7 %) ja tyttöjen sarjoihin 151 joukkuetta (kasvua edelliskauteen verrattuna 2 %). Kauden mitalistit ikäluokittain: A-pojat 1. Happee, Jkl 2. Gunners, Tre 3. IC-Akatemia, Tre A-tytöt 1. SC Classic Tre 2. NST Future, Lpr 3. SB-Pro, Nurmijärvi B-pojat 1. FC Vaajakoski 2. Ruokolahden Raju, Imatra 3. SB Vantaa B-tytöt 1. Tapanilan Erä, Hki 2. SB Naantali 3. Oilers Angels, Espoo C92-pojat 1. TPS, Turku 2. Espoon Oilers 3. FBS-97, Hki C93-pojat 1. SC Classic, Tre 2. Tapanilan Erä, Hki 3. TPS,Tku C-tytöt 1. M-Team, Hki 2. Tikkurilan Tiikerit, Vantaa 3. Kihniön Urheilijat Juniorit jaettiin kaudella ikäluokittain seuraavasti: A-pojat B-pojat, B-tytöt C 93-pojat, C 94-pojat, C-tytöt D 95-pojat, D 96-pojat, D-tytöt E 97-pojat, E 98-pojat, E-tytöt F-pojat (88-90 synt.), (91-92 synt.), (89-92 synt.), (93-94 synt.), (95-96 synt.), (97-98 synt.) (99-00 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuo-toisesti lukuun ottamatta poikien nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja A-C nuorten kevään loppupelejä. A-pojissa pelattiin valtakun-nallinen SM-sarja (poikien nuorten SM-sarja) ja alueellinen I-divisi-oona. B-pojissa B-tytöissä ja poikien C 93 ikäluokissa pelattiin alueellinen alkusarja, jonka jälkeen kevätkaudella pelattiin valtakunnalliset SM-sarjat kahdessa lohkossa. Näiden ikäluokkien loppupeleissä pelattiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. C-tytöissä ja poikien C -94 ikäluokissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan), välikarsinta (vain pojat), loppusarja ja loppuhuipentuma. Suomen mestaruudet ratkaistiin loppuhuipentumissa, joihin pääsi mukaan kummankin ikäluokan neljä parasta joukkuetta. D-E -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipentumat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluo-kassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa. 10

11 Aikuisten sarjatoiminta Salibandyliiton omistama SSBL Salibandy Oy (Salibandyliiga) toimii sarjajärjestäjänä miesten ja naisten Salibandyliigoissa, miesten 1. divisioonassa sekä maajoukkueiden ottelutapahtumissa Suomessa. Salibandyliitto järjestää naisten sarjatoiminnan divisioonissa ja miesten sarjatoiminnan divisioonissa. Naisten sarjat Kaudella naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelat-tiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella naisten I-IV -divisioo-niin osallistui yhteensä 181 joukkuetta. Kaudella naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella naisten I-IV -divisiooniin osallistui yhteensä 188 joukkuetta. Miesten sarjat Kaudella miesten II-divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alas-päin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisioonasta alaspäin. Kaudella miesten II-VI divisiooniin osallistui yhteensä 907 miesjoukkuetta. Kaudella miesten II-divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alas-päin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisioonasta alaspäin. Kaudella miesten II-VI divisiooniin osallistui yhteensä 909 miesjoukkuetta. Erityisryhmien liikunta Sähköpyörätuolisalibandy Kaudella järjestettiin ensimmäistä kertaa sekä SMsarja että I-divisioona. SM-sarjaan ilmoittautui mukaan kuusi joukkuetta ja I-divisioonaan neljä joukkuetta. SM-sarjaan osallistuivat Räiske I ja Räiske II Helsingistä, Helsinki Outsiders I ja Helsinki Outsiders II, Press Team Vaasasta ja Merikoski SBT Oulusta. I -divisioonan osallistuivat M-Team Electric Gladiators Helsingistä, TPS Turusta, Merikoski SBT II Helsingistä ja Seinäjoen Sisu. Sisu joutui luopumaan sarjasta kesken kauden. Sarjat pelattiin turnausmuotoisesti. Turnauksia oli neljä. SM-sarjassa pelattiin alkusarjan jälkeen sijoitusottelu, välierät, pronssi- ja finaaliottelu. I- divisioonassa pelattiin alkusarjan jälkeen finaaliottelu. Suomen Mestaruuden voitti Helsinki Outsiders, hopeaa Press Teamille ja pronssia Räiskeen I-joukkueelle. I-divisioonan voitti Merikoski SBT II. Yhden turnauksen sarja on osoittautunut kuuroille hyväksi ratkaisuksi. Monet pelaajat ovat integroituneet kuulevien joukkueisiin ja pelaavat liiton sarjoissa. Kaudella pelataan yksi SMturnaus. Turnaus pelataan Helsingissä. Uutuutena on naisten sarja ja ikämiesten 35-vuotta sarja, jos ilmoittautuneita tulee tarpeeksi. Muut tapahtumat Junior Games-tapahtumassa huhtikuussa Kuortaneella oli salibandyturnaus. Belgiassa järjestettiin spt-salibandyn EM-kisat Suomi sijoittui neljänneksi. Se on maajoukkueen paras sijoitus tähän mennessä. Salibandyliitto raportoi turnauksen etenemisestä ja Suomen joukkueen peleistä salibandy.net-sivustolla. Kaudella spt-salibandyssa on edelleen SM-sarja ja I- divisioona. SM-sarjassa on mukana kuusi joukkuetta: Helsinki Outsiders I ja Helsinki Outsiders II, Räiske pääkaupunkiseudulta, Woodcutters 96 Vaasasta, Seinäjoen Sisu ja Merikoski SBT Oulusta. I-divisioonassa on mukana kolme joukkuetta: M-Team EG Helsingistä, TPS Turusta ja Merikoski SBT II Oulusta. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti samaan aikaan. Turnauksia on kolme. KUVA 8. Spt-salibandyn Suomen mestarit : Helsinki Outsiders I Kuurojen SM-salibandy Kuurojen SM-turnaus pelattiin Vaajakoskella. Mukana oli viisi joukkuetta, Ryhti Oulusta, Hero Helsingistä, Uljas Tampereelta, Jalo Jyväskylästä ja Valpas Turusta. Joukkueet pelasivat yksinkertaisen sarjan, jonka lopputulos oli myös turnauksen tulos. SM kultaa voitti Valpas voitti mestaruuden, Jalo otti hopeaa ja Ryhti pronssia. 11

12 Harrastustoiminta Lapset ja nuoret Nuoren Suomen kanssa yhteistyössä lisättiin aloittavien ohjaajien ja valmentajien osaamista, rakennettiin nuorille salibandyyn keskittyvää verkkopalvelua ja kehitettiin lasten kerhotoimintaa. Finfoodin kanssa toteutettiin, valtakunnallinen tiedotuskampanja, jonka tavoitteena on saada vanhemmat ja valmentajat miettimään lasten ruokailutapoja. Lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistuki Opetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea sai yhteensä 14 salibandyseuraa. Rahaa seuroille jaettiin yhteensä Vain n. 40 % hankkeista pystyttiin tukemaan. Tukirahaa myönnettiin salibandyseuroille seuraaviin hankkeisiin: lajikohtaisten harjoitusryhmien lisäämiseen vuotiaille (9 seuraa), sinettiseurojen ohjaajien ja valmentajien kehittämiseen (3 seuraa) ja nuorten harrastustoiminnan käynnistämiseen tai lisäämiseen (1 seura) PeliMaailmat. Kaudella F-juniorit siirtyivät pelaamaan pienelle kentälle 4 vs. 4. Pelejä pelattiin isossa kaukalossa poikittain tai pitkittäin pienennetyssä kaukalossa (max. koko 30 x 15 m) Sinettiseuratoiminta. Toimintavuoden aikana ei myönnetty uusia sinettejä. Salibandyseura Viikingit auditoitiin. Syyskuussa järjestettiin sinettiseminaari, johon osallistui kahdeksan salibandyn sinettiseuraa. Tällä hetkellä salibandyn sinettiseuroja on 15 kpl. Pelinohjaajat. Pelinohjaajakoulutusta järjestettiin Etelä-Suomessa ja Sisä-Suomessa. Koulutuksissa huomioitiin, että F-juniorit siirtyivät pelaamaan pienemmälle kentälle. Kun F-turnauksia pelattiin isolla kentällä poikittain kahta peliä yhtä aikaa, niin kutakin ottelua tuomitsi yksi pelinohjaaja/tuomari. Nuori Suomi -yhteistyö Suunnittelen treenejä -hankkeen myötä valmistui nettipalvelu aloittavilla ohjaajille ja valmentajille. Palvelu otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Toimintavuoden aikana palveluun lisättiin ohjaajan opas, opetusvideoita ja sata harjoitetta. Kohderyhmänä ovat aloittelevat ohjaajat ja valmentajat sekä valmennuksen ulkopuolella olevat ohjaajat ja valmentajat. Hanke saa opetusministeriön myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea. Syksyllä 2007 käynnistyneessä nuorten harrastehankkeessa rakennetaan salibandyyn keskittyvä verkkopalvelu, joka kannustaa harrastamaan lajia. Verkkopalvelu auttaa pelikavereiden ja pelipaikkojen löytämisessä (vrt. pihapelit ennen), toimii informaation välittäjänä ja viihteellisenä välineenä. Palvelua pilotoitiin toimintavuoden aikana. Muutostöistä johtuen hankkeen avaaminen siirtyi vuoden 2009 puolelle. Hanke saa opetusministeriön myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea. Salibandyliitto aloitti kerhotoiminnan kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena on tuoda lisää harrastamisen mahdollisuuksia ikäryhmään vuotiaat. Kehittämiskohteina ovat kerhotoiminnan sisältö ja kerhoturnaukset. Kerhotoimintaan luodaan ikätasoon soveltuvat fyysiset puitteet (pahvikaukalo, maalinpienennyselementit) ja pelisäännöt. Hanketta pilotoitiin Kaakkois -Suomen alueella. Hanke saa opetusministeriön myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea. Muut yhteistyötahot. Koululainen Road Show. Salibandyliitto ja yhteistyökumppanit järjestivät yhteensä 71 koulukiertuepäivää. Pohjoisin tapahtuma oli Muoniossa ja eteläisin Hangossa. Koulukiertue tavoitti yhteensä n alakoululaista. Lisäksi opettajille jaettiin salibandytietoutta. Yhteistyössä Finfoodin kanssa järjestettiin valtakunnallinen tiedotuskampanja salibandyruokaa Laatua liikkuvan lautaselle. Tavoitteena oli herättää lajin piirissä toimivat lapset, vanhemmat ja valmentajat miettimään lasten ruokailutapoja ja lisätä heidän tietämystään hyvän ravitsemuksen merkityksestä hyvään oloon urheilevilla nuorilla. Aiheesta kirjoitettiin Salibandy-lehteen kolmen jutun sarja, joissa käsiteltiin liikkuvan nuoren ravintoa. Lisäksi työstettiin materiaalia nettiin ja järjestettiin koulutustilaisuuksia. Aikuiset Kaudella seniorisarjat pelattiin seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Miesten sar-joissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin välikarsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kolmessa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauk-sessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella yhteensä 153 joukkuetta. Kaudella seniorisarjat pelattiin seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Miesten sar-joissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin väli- Seniorisarjojen mitalistit kaudella : N Alamummo38, Tre 2. Tiikerit, Vantaa 3. SC Classic, Tre M Thunder, Espoo 2. Rangers Originals, Kirkkonummi 3. OLS, Oulu N Tiikerit, Vantaa 2. KeräilyErä, Hki 3. BerttaMummot, Hki M SC Dalmac, Helsinki 2. ManU, Tampere 3. Vantaan NMKY M Zoom, Helsinki 2. SC Dalmac, Helsinki 3. Olteri, Imatra M ErNu, Tre 2. Maalihaukat, Mikkeli 3. Merikoski SBT, Oulu M Vackra Gubbar, Hki 2. SC Blues, Jkl 3. Bewe Pegasos, Helsinki karsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kolmessa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauk-sessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella yhteensä 158 joukkuetta. 12

13 Katusähly Katusählykiertueella oli mukana uusi tuotantotiimi. Katusählykesä toteutettiin yhteistyössä Dynamite Promotion Oy:n kanssa. Tuotantotiimi kiersi mukana kaikissa turnauksissa. Touko-elokuun aikana oli yhteensä 19 katusählyosaturnausta ympäri Suomen. Katusählykiertuetta markkinointiin valtakunnallisesti salibandylehdessä, Vartti ja Metrolehdissä, salibandy.net-sivustolla ja katusählyn omilla nettisivuilla. Katusahly.fi-sivuilla oli käynyt lokakuun loppuun mennessä liki kävijää. Paikallislehdissä oli ennakkopuffeja ja juttuja turnauksista. Katusählykesän suurin turnaus oli Kuopion Salibandyseuran järjestämä turnaus lauantaina Kuopion Matkustajasatamassa. Turnauksessa oli mukana 64 joukkuetta. Kokonaisuudessaan kesän katusählykiertueelle osallistui yli 3000 pelaajaa ja liki 700 joukkuetta. Katusählykiertueen kuluista vastaa Salibandyliitto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Järjestäville seuroille katusähly on osa varainhankintaa. He saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen. Katusählyfinaali oli Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Lähes kaikki osaturnausten voittajajoukkueet ilmoittautuivat mukaan kesän huipennukseen. Mukana oli 82 joukkuetta. Vuoden 2008 mestari miesten sarjassa oli Jämsänkosken Jyrä. Naisten sarjassa voiton vei Gazon Boulette Jyväskylästä. Firmasarjan katusählymestaruuden voitti Kuopion Talokeskus ja sekasarjan LIK Liljendahlista. Pojissa mestaruuden voitti Mystic Naantalista ja tytöissä Vinkuintiaanit Helsingistä. KUVA 9. Katusählyn finaalitunnelmaa Helsingin kampin narinkkatorilla Kuva: Jari Kinnunen Salibandyn Rock SM Kuudes salibandyn Rock SM-turnaus oli Kokkolassa Mukaan oli ilmoittautunut yhdeksän joukkuetta. Salibandyseura Kokkolan Nibacos hoiti kokonaisuudessaan käytännön järjestelyt. Paikallisten yhteistyökumppaneiden lisäksi pääyhteistyökumppanina oli YleX. Pasilan Kalteva voitti toisen kerran peräkkäin KUVA 10. Tunnelmaa Rock-salibandyn SM-kisoista. Kuva: Eeva Huotari mestaruuden. KAAVIO 4. Katusählyn osallistujamäärien kehitys vuosina Katusählyfinaalissa oli pelien lisäksi tarjolla pelaajille, katsojille ja ohikulkijoille monenlaista oheistoimintaa. Yhteistyökumppani YleX toi paikalle live-esiintyjinä Kristiina Wheelerin ja Kim Heroldin. Lisäksi YleX haastatteli kanavan suoraan lähetykseen pelaajia ja taustajoukkoja. Lisäksi yhteistyökumppanit maistattivat tuotteitaan ja paikallaolijoilla oli mahdollisuus laukoa Exelin tutkaan ja kokeilla Heelys-rullakenkiä. Katusählykietue 08 oli onnistunut ja turnauksiin riitti hyvin osallistujia, vaikka kesä oli epävakainen ja kolea. Katusählyfinaali Kampin Narinkkatorilla oli onnistunut kiertueen lopetustapahtuma. Turnaus oli onnistunut. Osallistuneet joukkueet olivat tyytyväisiä ja Nibacoksen järjestelyt onnistuivat hyvin. Turnaus on vakiinnuttanut asemansa yhtenä taitelijayhteisön tärkeistä vuosittaisista tapahtumista. Työpaikkasalibandyn SM-turnaus Työpaikkasalibandyn SM-turnauksessa oli ennätysosanotto vuonna Mukana oli yli sata joukkuetta. Työpaikkasalibandyn mestaruuksista pelattiin 13. kertaa. Harrastesarjassa oli mukana 96 joukkuetta ja kilpasarjassa kahdeksan joukkuetta. Turnaus pelattiin Helsingissä kahdessa hallissa, Arena Center Ruskeasuolla ja Arena Center Myllypurossa. Päivän aikana pelattiin yhdellätoista kentällä liki 200 ottelua. Harrastesarjassa ylin sarjataso oli 3-divisioona. Harrastesarjan voitti Lennosto Tampereelta. Kilpasarjaan ei ollut osallistumisrajoitteita. Kilpasarjan v o i t o n 13

14 vei Power Stick Helsingistä. Erotuomarit tulivat Uudenmaan Salibandyerotuomarikerhosta. Turnauksen käytännön järjestelyistä vastasi Tapanilan Erä. Turnauksen jakaminen kilpa- ja harrastesarjaan on osallistujien mielestä hyvä asia. Ottelut ovat tasaisempia ja mielenkiinto säilyy läpi päivän. Kilpasarjan joukkuemäärä oli vielä harmittavan pieni. I-tason harrastesalibandyn koulutusta järjestettiin muun muassa sinettiseuroille. Sählyn tuoteperhettä sai edelleen tilata maksutta salibandyliitosta. Harrastevastaava osallistui Kunto ry:n organisoimaan Aikuisliikunnasta vastaavien toimihenkilöiden lajiliittotapaamisiin. Muut tapahtumat Salibandyliitto osallistui Suomi mies seikkailee -tapahtumaan Helsingissä Kampin Narinkkatorilla Tapahtumassa markkinointiin Taulukkosählyä. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus pelailuun ja tutka- ja tarkkuuslaukaisuun. Suosählyn SM-turnaus järjestettiin 10. kertaa Leivonmäellä Salibandyliitto osallistui juhlaturnaukseen omalla joukkueella. Turnaukseen osallistui 48 miesjoukkuetta ja 32 naisjoukkuetta. Naisten sarjan voitti Trombi ikikset ja miesten sarjan voiton vei Länget. Hiekkasählyn Suomen Mestaruudet ratkottiin toista kertaa Kalajoella Mukana oli 18 joukkuetta. Kunto- ja harrasteliikunta KUVA 11. Suosählyä Leivonmäellä. Kuva: Eija Matturi-Auréin 14

15 Huippu-urheilu Suomen Salibandyliitto l Finlands Innebandyförbund Liiton 100 %:sti omistama yhtiö, SSBL Salibandy Oy (Salibandyliiga) vastaa huippusalibandyn markkinoinnista, viestinnästä ja kehittämisestä. Kansallisen huippu-urheilun pääsarjoja ovat miesten Salibandyliiga, naisten Salibandyliiga ja miesten 1. divisioona, joiden sarjajärjestäjänä Salibandyliiga toimii omistajansa, Salibandyliiton, sopimuksella valtuuttamana. Kansallisen sarjatoiminnan lisäksi Salibandyliiga organisoi ja markkinoi Suomessa järjestettäviä maaottelutapahtumia. Yhtiön sääntömääräinen yhtiökokous kokoontui Hallituksen puheenjohtajana jatkoi Pekka Raitala. Muut hallituksen jäsenet olivat varapuheenjohtaja Matti Ahde, Tom Hedkrok, Olli Sarekoski ja Timo Tuominen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jari Kinnunen. Hän toimi samaan aikaan myös liiton toiminnanjohtajana. Muut vakituiset työntekijät olivat kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen, sarjasihteeri Katriina Sahala ( saakka), markkinointipäällikkö Jari-Pekka Lehtonen ja myyntineuvottelija Mikko Aikko. Ari Vehniäinen toimi saakka Euro Floorball Cupin pääsihteerinä, ja hänen tilallaan Salibandyliigan kilpailupäällikkönä toimi Juha Ollikainen. Ollikainen toimi vt. Sarjasihteerinä välisen ajan. Markkinointiviestintä Salibandyliiga jatkoi pitkäjänteistä työtä huippusalibandyn tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Lajia tuotiin esille useiden eri markkinointi ja viestintäkanavien kautta nuorekkaana ja vauhdikkaana lajina. Erityisesti lisättiin internetin kautta toteutettavaa markkinointiviestintään. Muun muassa SäbäSuorasivusto uudistettiin palvelemaan paremmin lajista erityisesti kiinnostuneita ihmisiä. Markkinointiviestinnän avulla tuotiin myös vahvasti esille lajin tähtipelaajia, joka lisäsi pelaajien tunnettuutta. Median kontaktointia kehitettiin ja tehostettiin. Salibandyliigan mediapartnereita ovat Ilta-Sanomat, YleX,Urheilukanava ja SuomiPop. Maajoukkueiden statusta huippu-urheilun toimikentässä vahvistettiin sekä maajoukkueen pelaajien arvostusta lisättiin. Maajoukkueen pelaajat tuotiin esille esikuvina nuorille lajin harrastajille. Yhteistyötä tehtiin myös Elixir CMS Oy:n kanssa. MTV3:lla tulevassa ohjelmassa maajoukkuepelaajat näkyivät säännöllisesti opastamassa julkisuuden henkilöitä salibandyn pariin Miesten Salibandyliiga Kaudella keeksi osa-alueen, mihin joukkue haluaa erityisesti panostaa miesten Salibandyliigassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelattiin kaksinkertainen runkosarja. Runkosarjan voitti SSV Helsingistä, toiseksi sijoittui SC Classic Tampereelta ja kolmanneksi FT Trackers Hämeenlinnasta. Runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta pelasivat pudotuspelit. Sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita 5-8:nneksi sijoittuneista joukkueista puolivälierävastustajansa järjestyksessä niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä ottelusta järjestelmän mukaan. Kauden Suomen mestaruuden voitti SalibandySeura Viikingit (SSV) Helsingistä, hopeaa sai SC Classic Tampereelta ja pronssia Tapanilan Erä Helsingistä. HIFK putosi suoraan ja OLS karsintojen kautta I divisioonaan. FBT Pori ja Nokian KrP nousivat I divisioonasta Salibandyliigaan. Kauden parhaaksi miespelaajaksi valittiin SSV:n Tero Tiitu. Pelaajat äänestivät arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) SSV:n Mikael Järven. Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella yksittäisinä otteluina 14 joukkueen kesken. Laatujärjestelmä Miesten Salibandyliigan laatujärjestelmä Miesten Salibandyliigassa toteutettiin vuoden 2008 mittava laatukartoitus. Kaikki 14 joukkuetta auditoitiin kesän ja alkusyksyn aikana. Auditoinnit suoritettiin yhden päivän mittaisen keskustelu - ja haastatteluvierailun yhteydessä. Auditoinnin tavoitteena oli selvittää liigajoukkueen toimintaa eri osa-alueilla, joista jokainen osio pisteytettiin. Nämä osaalueet olivat: 1.Organisaatio ja henkilöstö 2. Strateginen suunnittelu 3. Urheilutoiminta 4. Joukkueen tilat 5. Viestintä 6. Markkinointi ja myynti 7. Tapahtumajärjestelyt Laatujärjestelmän tuotteena tehtiin Laatukäsikirja, jonka sisällön tuottamisesta vastasi laatujärjestelmän projektiryhmä. Laatukäsikirja ja joukkuekohtainen kirjallinen palaute pisteytyksineen jaettiin liigajoukkueille palauteseminaarissa Liigajoukkueet valitsivat laatujärjestelmän jatkohank- seuraavalle kaudella. Jatkohanketta edistetään sarjajärjestäjän tukemana. Joukkuekohtaiset jatkohankkeet ovat: AC HaKi Organisaatio ja henkilöstö Classic Strateginen suunnittelu Erä Markkinointi ja myynti FBT Pori Markkinointi ja myynti G-Koovee Markkinointi ja myynti Happee Tapahtumajärjestelyt Josba Tapahtumajärjestelyt Nokian KrP Markkinointi ja myynti NST Markkinointi ja myynti Oilers Tapahtumajärjestelyt SPV Tapahtumajärjestelyt SSV Viestintä TPS Markkinointi ja myynti Trackers Strateginen suunnittelu 15

16 Miesten 1. divisioona Kaudella miesten I divisioona pelattiin yksittäisinä otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa (länsi- ja itälohko). Lohkoissa pelattiin kolminkertainen runkosarja, jonka jälkeen molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta Salibandyliigaan. Sijoille 9-10 päätyneet joukkueet karsivat I divisioonapaikastaan. I divisioonasta putosivat karsintojen kautta II divisioonaan putosivat Hatsina Mikkelistä, Lohjan Salibandy, KOO-VEE Tampereelta ja SC Blues Jyväskylästä. I divisioonaan nousivat Barbaarit Lappeenrannasta, Erä Akatemia Helsingistä, M-Team Helsingistä, Top Team Savonlinnasta, Vincemus Hämeenlinnasta ja Uudenkaupungin Salibandy. Suomen Cup YleX Cupin nimellä pelattu kauden Suomen Cup aloitettiin syksyllä Miesten cupiin osallistui 142 joukkuetta ja naisten cupiin 39 joukkuetta. Cupin finaaliturnaukset pelattiin vuoden 2009 tammikuussa. Kaudella miesten I divisioona pelataan yksittäisinä otteluina kahdessa 12 joukkueen lohkossa. Naisten Salibandyliiga Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella kymmenen (10) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen runkosarjan. Runkosarjan voitti SC Classic Tampereelta, Porvoon Salibandyseura oli toinen ja SB-Pro Nurmijärveltä oli kolmas. Runkosarjan sijoille 1-8 päätyneet joukkueet pelasivat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä ottelusta järjestelmän mukaan. Kauden Suomen mestaruuden voitti SC Classic. Hopeaa sai Porvoon Salibandyseura ja NST-Lappeenranta pronssia. Runkosarjan viimeinen joukkue Korson Kaiku karsi sarjapaikastaan. Suoraan naisten Salibandyliigaan nousivat Tuupovaaran Urheilijat ja KOO-VEE Tampereelta. SB Vantaa nousi naisten Salibandyliigaan voittamalla vantaalaisen Korson Kaiun. Kauden parhaaksi naispelaajaksi valittiin SC Classicin Katriina Saarinen. Pelaajat äänestivät kauden arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) Porvoon Salibandyseuran Elisa Piispan. Kaudella naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Maaotteluttapahtumat Suomessa Toimintavuoden aikana Suomessa järjestettiin seurajoukkueiden EuroFloorballCupin karsintaturnaukset elokuussa. Miesten karsintaturnaus pelattiin Helsingissä Tapanilassa ja naisten turnaus oli Porvoossa. Karsintaturnauksesta Tapanilan Erän miesten joukkue selvisi lopputurnaukseen Sveitsiin, mutta naisten puolella Porvoon Salibandyseura jäi omassa turnauksessaan toiseksi. Kuopiossa järjestettiin miesten ja poikien maajoukkueiden EuroFloorball- Tourin turnaus, johon osallistui Suomen lisäksi Ruotsin, Sveitsin ja Tsekin mies- ja poikamaajoukkueet. Miesten ja poikien turnauksen voitti Ruotsi, Suomen sijoituttua molemmissa toiseksi. Opiskelijoiden salibandyn MM-kisat pelattiin Seinäjoella ja Kuortaneella. Osallistujamaita oli mukana yhteensä kuusi. Naiset pelasivat ensimmäistä kertaa opiskelijamestaruuksista. Miesten turnauksessa Suomi voitti mestaruuden ja naisissa Suomi oli kolmas. Arvokisat Toimintavuoden aikana pelattiin IFF:n alaisuudessa miesten ja tyttöjen MM-kisat. Tarkemmat ottelutulokset löytyvät maajoukkuetoiminnan osiosta. Miesten MM-kisat järjestettiin Tsekissä Ostrawassa ja Prahassa. Tyttöjen (U19) MM-kilpailut järjestettiin toukokuusssa Puolassa. 16

17 Poikien U19 MM-kisat Poikien MM2009-kisat pelataan Kisojen valmistelutyö käynnistyi pelipaikkojen valinnalla. Turkuhalli ja Kerttulan liikuntahalli Raisiossa varmistuivat pelihalleiksi syksyllä. Kisojen järjestelytoimikunta aloitti työnsä lokakuussa. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Timo Tuominen. Muut toimikunnan jäsenet olivat Peter Hoffström (turvallisuus), Jari Kinnunen (talous), Ari Vehniäinen (kilpailutoiminta, hallit), Jari-Pekka Lehtonen (myynti ja markkinointi), Valtteri Mikkola (oheistoiminta, seremoniat), Tiina Koivisto (oheistapahtumat), Marika Lanne (VIP, lääkintäpalvelut) ja Mervi Kilpikoski (sihteeri). Lisäksi toimikunnassa toimivat Marjaana Risku Turun kaupungin ja Reijo Hakorinta Raision kaupungin edustajina. Toimikunta kokoontui kaksi (2) kertaa toimintavuoden aikana. Mervi Kilpikoski nimitettiin kisojen päätoimiseksi pääsihteeriksi alkaen. Kisojen vapaaehtoisille avattiin omat kotisivut joulukuun alussa ja pakettilipunmyynti käynnistyi myös joulukuussa. Ari Vehniäinen toimi tapahtuman kokopäiväisenä pääsihteerinä ja Kaarina Salomaa toimi assistenttina Järjestelytoimikunta: Marjo Liljelund Markku Huoponen Mervi Kilpikoski Jari Kinnunen Esko Kyyhkynen JP Lehtonen Kaarina Salomaa Ari Vehniäinen Maajoukkuetoiminta Puheenjohtaja Viestintä VIP Talous Turvallisuus Myynti ja markkinointi Kilpailu Sihteeri Miesten maajoukkue toimintavuosi huipentui MM-kisoihin Tsekissä, joissa maajoukkue saavutti historiallisesti ensimmäisen maailmanmestaruuden voitettuaan finaalissa dramaattisten vaiheiden jälkeen Ruotsin jatkoajalla (7-6). Kisojen alkulohkossa Suomi voitti Viron (7-0), Tanskan (8-2), Sveitsin (4-0) ja Norjan (15-5). Välierässä Suomi voitti isäntämaa Tsekin (4-2). Kisarytmityksen ja ajankohdan muutoksesta johtuen MM-kisavuonna maajoukkue leireili yhteensä yhdeksässä tapahtumassa, joista maajoukkueturnauksia oli neljä. Leiripäiviä maajoukkueella oli 18. Uutuutena olivat kesällä olleet kolme fyysiseen harjoitteluun painottunutta leiriä, joilla pelaajien fyysistä harjoittelua ja sen huomioimista tarkkailtiin ja ohjattiin enemmän. Euro Florball Cup 08 Kauden merkittävin kansainvälinen aikuisten turnaus EuroFloorball Cup 2008 pelattiin Vantaalla Turnauksen pelipaikkoina olivat Vantaan Energia Areena ja Myyrmäen Urheilutalo. Turnaukseen osallistui kahdeksan mies- ja naisjoukkuetta. Suomalaisjoukkueista turnaukseen osallistuivat miesten sarjaan Classic (loppusijoitus 3.) ja SSV (5.) sekä Tapanilan Erä (6.) naisten sarjaan. Edellisvuoden turnausvoitot uusivat ruotsalainen AIK miesten sarjassa ja sveitsiläinen UHC Dietlikon naisten sarjassa. Tapahtumaan osallistui noin 115 vapaaehtoista sekä noin 20 Salibandyliiton/-liigan henkilökuntaan kuuluvaa. Järjestelyissä mukana ollut henkilöstö oli ammattitaitoista ja palvelualtista. Vapaaehtoisia rekrytoitiin netin kautta ja heille järjestettiin syksyn 2007 aikana kolme koulutustilaisuutta. Käytettävissä ollut henkilömäärä oli juuri ja juuri riittävä tapahtumaan, kaikki olivat todella tarpeellisia. Sekä vapaaehtoiset että henkilökunta olivat erittäin sitoutuneita ja venyivät erinomaisesti tarpeen vaatiessa. Tapahtuma onnistui järjestelyiltään hyvin. EuroFloorballTourin turnauksessa Sveitsissä helmikuussa Suomi voitti Sveitsin (6-2), palasi Ruotsin kanssa tasan (4-4) ja voitti Tsekin (8-4). Huhtikuussa Tanskassa pelatussa neljän maan turnauksessa Suomi voitti Sveitsin (5-3), Tanskan (23-1) sekä Norjan (9-4). Tallinna cupin Suomi voitti syyskuussa kaadettuaan Viron (15-1), Latvian (12-0) ja Tsekin (6-4). EuroFloorballTourin turnauksessa Kuopiossa marraskuussa Suomi voitti Sveitsin (10-3), Tsekin (9-2) ja hävisi Ruotsille (5-6). Maajoukkueen viimeistelyleirit ennen MM-kisoja olivat Espanjassa sekä Eerikkilässä, joiden aikana joukkueen yhteistoiminta ja erikoistilannepelaaminen hiottiin mestaruuskuntoon. Miesten maajoukkueen päävalmentajana toimi Petteri Nykky ja hänen apunaan valmentajat Juha Jäntti ja Samu Kuitunen. Joukkueenjohtajan tehtävistä vastasi Henry Arteva. Fysioterapeutteina toimivat Antti Ylinen ja Antti Luhta sekä huoltajana P e t r i Kanter. 17

18 Naisten maajoukkue jatkoi valmistautumistaan kohti seuraavia kisoja pelaamalla kolmessa maajoukkueturnauksessa ja leireilemällä vuoden aikana yhtensä viisi kertaa. Pelaajakartoitusta on suoritettu merkittävästi ja maajoukkuepeleissä annettiin kokeilumahdollisuuksia monille pelaajille. Naiset olivat neljän maan turnauksessa helmikuussa Ruotsissa, jossa Suomi voitti Sveitsin (3-1) ja Tsekin (6-0), mutta hävisi Ruotsille (5-9). Marraskuun neljän maan turnauksessa Tsekissä Suomi oli Sveitsiä ja Tsekkiä parempi (5-2 ja 2-0), mutta turnausvoiton vei Ruoti voitettuaan Suomen (9-2). Leiripäiviä naisten maajoukkueella toimintavuoden aikana oli yhteensä kahdeksan. Toimintavuoden aikana maajoukkueen johtoryhmässä tapahtui henkilövaihdoksia. Päävalmentajana toimi Matti Kaipio. Jari Oksanen tuli poisjääneen Timo Välimaan tilanne valmentajaksi. Kati Pasanen toimii joukkueessa valmentajana, vastaten erityisesti fyysisen valmennuksen hoitamisesta. Joukkueenjohtajana oli Mari Murto, fysioterapeuttina Hannele Kero sekä huoltajana Anniina Paavilainen. Poikien (U19) maajoukkueen toiminta tähtäsi kohti vuoden 2009 koti MM-kisoja. Toimintavuoden aikana maajoukkue leireili yhteensä 15 päivää. Lisäksi U19 poikien maajoukkuetoimintaa tukevia opiskele ja harjoittele - leirejä oli syyskauden aikana yhteensä 11 päivää. Painopisteenä oli kehittää yksilöitä urheilullisesti eteenpäin ja saada pelaajista riittävästi tietoa, jotta heistä voidaan koota paras mahdollinen yhtenäinen joukkue. Huhtikuussa Suomi vieraili Tsekin luona pelaten siellä kolme maaottelua isäntämaata vastaan. Otteluista Suomi voitti kaksi (3-2 ja 6-2) sekä pelasi yhden tasan (4-4). Syykuussa Suomi kohtasi Latvian kolme kertaa sen kotimaaperällä. Ensimmäinen ottelu päättyi tasan (4-4) ja kaksi viimeistä Suomi voitti selkeästi (13-2 ja 10-4). Marraskuun EFT-turnauksessa Kuopiossa maajoukkue voitti Sveitsin (6-5) ja Tsekin (3-2), mutta joutui antautumaan Ruotsille (5-9). Poikien maajoukkueen päävalmentajana toimi Lasse Eriksson. Valmentajina toimivat Tero Sipilä ja Keijo Matilainen. Joukkueenjohtajana oli Pekka Ripatti ja fysioterapeuttina Ari Haapalainen. Tyttöjen (U19) maajoukkueen toimintavuoden huippuna olivat uuden ajankohtamuutoksen johdosta MM-kisat keväällä Puolassa. Koko vuoden aikana maajoukkue leireili yhteensä 10 päivää, joista kahdeksan oli ennen MM-kisoja ja loput kaksi syyskaudella. Helmikuussa maajoukkue osallistui Polish Cupiin. Suomi voitti turnauksessa kaikki ottelunsa lyöden Tsekin (4-1), Puolan (16-1), Latvian (11-0) sekä Sveitsin (5-4). MM-kisojen alkusarjassa Suomi hävisi Sveitsille (1-8) ja voitti Norjan (7-2) ja Latvian (6-1). Välierässä Suomi hävisi Ruotsille (4-10), mutta voitti pronssiottelussa Puolan (4-3). Marraskuussa tyttömaajoukkue osallistui EFT-turnaukseen Tsekissä. Turnauksessa Suomi pelasi Sveitsin kanssa tasan (3-3), hävisi Ruotsille (0-9) ja voitti Tsekin (5-3). Toimintavuonna MM-kisoihin saakka maajoukkueen päävalmentajana oli Harri Lind. Valmentajina olivat Nino Kinnunen ja Mika Strömberg, joukkueenjohtajana Kaarina Salomaa, fysioterapeutteina Minna Korja ja Marleena Makaroff. MM-kisojen jälkeen maajoukkueen päävalmentajana toimi Harry Virtanen, valmentajina Tommi Seikkula ja Juho Meuronen, joukkueenjohtajana Martti Meronen sekä huoltajana Liisa Lehtimäki. Opiskelijoiden maajoukkueet. Opiskelijoiden MM-kisat järjestettiin Seinäjoella ja Kuortaneella. Miehille turnaus oli kolmas ja naisille ensimmäinen MM-turnaus. Molemmat joukkueet leireilivät ennen kisoja syyskuussa kolme päivää. Miesten joukkue sijoittui alkulohkossa toiseksi voitettuaan Unkarin (21-2), Ruotsin (7-1), Japanin (18-3) ja Latvian (6-3) ja hävittyään Tsekille (4-6). Loppuottelussa Suomi voitti vastassa olleen Tsekin (9-3). Naisten joukkue pelasi alkusarjassa tasan Sveitsin kanssa (3-3), hävisi Ruotsille (2-3) ja voitti Japanin (15-1). Pronssiottelussa Suomi voitti Japanin (19-0). 18

19 Tukitoiminnot Suomen Salibandyliitto l Finlands Innebandyförbund Koulutustoiminta Yleistä Kaikkiaan pidettiin ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa 41 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 561 henkilöä. Aluekouluttajat vastasivat alueellisista kursseista. Aluekouluttajina toimi Lasse Eriksson / Etelä-Suomi, Tapio Tamminen / Sisä-Suomi, Atte Juuti / Länsirannikko, Kristian Hiltunen / Pohjanmaa ja Karo Kuussaari / Pohjois-Suomi. Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi olivat vailla Aluekouluttajaa. Liiton uuden organisaation mukaisesti Jari Oksanen siirtyi syyskuussa Koulutuspäälliköksi. ES= Etelä-Suomi SS = Sisä-Suomi, LÄ = Länsirannikko Po = Pohjanmaa IS = Savo-Karjala + Kaakkois-Suomi PS = Pohjois-Suomi Kurssi kpl hlöä Koulutusvaliokunta Valiokunta kokoontui viisi kertaa. Ensisijainen tehtävä oli kokonaisuuden hallinta, jossa toiminnan suunnittelun osuus kasvoi. Tavoitteena oli saada toimintasuunnitelma mahdollisimman konkreettiseksi, johon voidaan yhdistää toteutuman seuranta. Uusi toimintamalli jäi odottamaan uudistuvaa organisaatiota. Alueellinen koulutus Alueellisesti toteutettuja 1-tason kursseja pidettiin yhteensä 36 kpl. Niissä koulutettiin 464 valmentajaa. Maalivahtivalmennuksen koulutuksia pidettiin muutaman vuoden tauon jälkeen. Junioripelaajien seuranta-ja kartoitusjärjestelmä (Pikku Pohjolatapahtumat) toteutui täysipainoisesti koko maassa. SBV 1 ja 2 = salibandyvalmennus SBJ 1 ja 2 = salibandyn juniorivalmennus SBN 1 ja 2 = salibandyn nuoriso-aikuisvalmennus MV = maalivahtivalmennus Teema = teemaseminaari HVT = huippuvalmentajatutkinto, 3-taso SBV SBJ SBN TEEMA 1 13 HVT 1 26 VAT 1 13 YHT TAULUKKO 2. Valtakunnalliset toteutuneet 2 ja 3-tason koulutukset. SBV 1 SBJ 1 SBN 1 SBO Teema MV YHT kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö ES SS LÄ Po IS PS YHT TAULUKKO 1. Toteutuneet valmentaja ja ohjaajakoulutukset alueittain. Valtakunnallinen koulutus Yhteensä oli 5 eri koulutustapahtumaa, joihin osallistui 95 henkilöä. 2-tason koulutuksia pidettiin neljä. 3-tason huippuvalmentajatutkinto (HVT) toteutettiin. Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa yhteistyössä aloitettiin Valmentajan Ammattitutkinnon (VAT) järjestäminen. Siihen oli mahdollisuus yhdistää HVT:n suorittaminen. 19

20 Valmennustoiminta Pelaajapolku Urheilun ja opiskelun yhdistäminen oli edelleen vahva teema. Salibandyliiton junioripelaajien kartoitus- ja seurantajärjestelmää kehitettiin edelleen ja se nimettiin salibandyn pelaajapoluksi. Alueellisia kartoitustapahtumia, Pikku Pohjola- tapahtumia järjestettiin kaikilla seitsemällä alueella. Aluekouluttajien järjestämiä tapahtumia oli kaikilla alueilla kuusi. Pikku Pohjola- tapahtumissa osaamistaan aluevalmentajille näyttivät syntyneet tytöt ja pojat. ES= Etelä-Suomi, SS = Sisä-Suomi, Lä = Länsirannikko, KS = Kaakkois-Suomi, Po = Pohjanmaa, SK = Savo-Karjala, PS = Pohjois- Suomi, IS = SK + KS AL = alueellinen valmennusleiri, valmistaa Pohjola Cupiin PC = Pohjola Cup, valtakunnallinen huipentuma PPC = Pikku Pohjola Cup, alueellinen 1. tapahtuma PPS = Pikku Pohjola Semi, alueellinen 2. tapahtuma PPF = Pikku Pohjola Finaali, alueellinen 3. tapahtuma TYTÖT PPF91-92 PPC93-94 PPF90-91 ES SS LR IS PS TAULUKKO 3. Alueellisiin valmennustapahtumiin osallistuneet tytöt. POJAT PPC92 PPF90 PPF91 PPS92 AL90 ES SS LR KS PM PS SK YHT TAULUKKO 4. Alueellisiin valmennustapahtumiin osallistuneet pojat. Testaustoiminta Maajoukkuepelaajien fyysiset ominaisuudet testattiin säännöllisesti. Toukokuussa ja elokuussa järjestettiin yhteiset testipäivät Tampereella ja Helsingissä eri maajoukkueille. Veli-Matti Hemmo toimi testaustoiminnan vastuuhenkilönä. Opiskele- ja harjoitteleleirit Leirien tavoitteina oli yhdistää urheilu ja opiskelu. Molemmat syksyn leirit järjestettiin yhteistyössä Eerikkilän urheiluopiston kanssa. Opintosuunnitelman sisältöinä olivat lajiharjoittelun ja omien opintojen lisäksi psyykkinen valmennus, valmennusoppi sekä ilmaisutaito. Leireille valittiin maajoukkueringissä olevia huippulahjakkaita pelaajia. Urheiluoppilaitokset ja Urheiluakatemiat Usean vuoden ajan on pyritty tiivistämään salibandypelaajan urheilun ja opiskelun yhdistämistä. Lajiliiton kannalta oppilaitokset toimivat alueellisina harjoituskeskuksina. Salibandyvalmennusta tarjoaa useampi oppilaitos. Valmennus on toteutettu oppilaitoskohtaisesti. Salibandyliiton kanssa yhteistyössä olevissa kouluissa valmennus on säännöllistä, yleensä 3 krt / vko, kestäen koko lukuvuoden ajan. Kaikki hakijat pisteytetään hakuajan päätyttyä Salibandyliiton toimesta, noudattaen Olympiakomitean laatimaa pisteytysjärjestelmää. Salibandyliiton kanssa yhteistyössä ovat seuraavat oppilaitokset: Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia, Urhea. Urheaan kuuluu useita oppilaitoksia, joiden urheilijoilla on mahdollisuus hakea salibandyn valmennusryhmiin. Perusryhmät seuraavista kouluista: Mäkelänrinteen lukio, Helsinki. Lajivalmennuksesta vastaa Lasse Eriksson. Pohjois-Haagan lukio, Helsinki. Lajivalmentaja Petteri Bergman (kevät) ja Pekka Ripatti (syksy). Sotungin lukio, Vantaa. Lajivalmentaja Mika Ahonen (kevät) ja Sami Vidgren (syksy). Turun seudun Urheiluakatemia. Perusryhmä Aurajoen lukio, Turku. Lajivalmentaja Atte Juuti. Joensuun Urheiluakatemia, Joensuu. Lajivalmentaja Jouni Laakkonen. Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia. Lajivalmentaja Sami Toivonen (kevät) ja Mikko Helanen (syksy). Oulunseutu Urheiluakatemia, Oulu. Lajivalmentaja Karo Kuussaari. Satakunta Sports Academy-SSA, Pori. Lajivalmentaja Antti-Jussi Härkönen. Pietarsaaren Urheiluakademia. Lajivalmentaja Markus Åbb. Pohjola Cup Tapahtumiin koottiin valtakunnallisesti parhaat tyttö- ja poikapelaajat aluevalmentajien esityksistä. Lopulliset valinnat suorittivat maajoukkuevalmentajat. Pohjola cupeihin määriteltiin alueelliset kiintiöt lisenssipelaajien pohjalta. Tapahtumissa pelasivat syntyneitä. Aluevalmentajat valitsivat pelaajat joukkueisiinsa erillisessä valintatilaisuudessa. Pohjola cupit järjestettiin ensimmäistä kertaa Eerikkilän urheiluopistolla. Talenttileirit Leirit olivat suunnattu syntyneille. Leirejä järjestettiin kaksi. Osallistujia oli kesäkuussa 100 ja elokuussa 50. Kesäkuun leirille osallistui 50 tyttöpelaajaa ja 50 poikapelaajaa. Elokuun leirille 50 poikapelaajaa. Leirit on suunnattu seurojen lahjakkaille urheilijoille, jotka ovat motivoituneita ja tavoitteellisia. Aluevalmentajat Junioripelaajien kartoituksesta ja seurannasta alueilla vastasivat aluevalmentajat. Heidän vastuullaan Pikku Pohjola- tapahtumissa olivat pelaajien seuranta, alueleiritykset sekä pelaajien esittäminen Pohjola cupiin. Aluevalmentajat tekivät yhteistyötä seura- ja maajoukkuevalmentajien kanssa. 20