Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

Transkriptio

1 Suomen salibandyliitto ry Vuosikertomus 2011 Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

2 Vuosikertomus 2011 Liittohallituksen käsittelemä Valtuustolle Suomen Salibandyliitto ry SISÄLTÖ Yleistä 3 Hallinto 4 - Talous 4 - Henkilöstö 5 Viestintä 6 Olosuhteet 7 Huippu-urheilu 9 - Miesten salibandyliiga 9 - Miesten Suomen Cup 9 - Miesten Divari 9 - Naisten salibandyliiga 9 - Naisten Suomen Cup 9 - Miesten maajoukkue 10 - Naisten maajoukkue 10 - Pojat U19 maajoukkue 10 - Tytöt U19 maajoukkue 10 - B-maajoukkueet 11 - Maaottelut Suomessa 11 - Antidoping toiminta 11 Sarjatoiminta 13 - Lapset ja nuoret 13 - Miesten sarjat 13 - Naisten sarjat 14 - Seniorisarjat 14 Alueellinen toiminta 14 - Etelä-Suomen alue 14 - Kaakkois-Suomen alue 15 - Länsirannikon alue 16 - Pohjanmaan alue 17 - Pohjois-Suomen alue 17 - Savo-Karjalan alue 18 - Sisä-Suomen alue 19 Nuoriso- ja harrasteliikunta 21 - Your Move 21 - KisaMaailma ja PeliMaailma 21 - Sinettiseuratoiminta 21 - Kokonaisvaltainen harjoittelu 22 - Nuori Suomi yhteistyö 22 - Säbämestari Katusähly 22 - Sähköpyörätuolisalibandy 23 - Kuurojen SM-turnaus 24 - Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen 24 Koulutus- ja valmennustoiminta 24 - Ohjaaja- ja valmentajakoulutus 27 - Valtakunnallinen koulutus 27 - Alueellinen koulutus 27 - Pelaajapolku 27 - Urheiluakatemiat 28 - Ikäluokkavalmentajat 28 - Valmennuksen lajimentorointi 29 - Fyysisen kunnon testaus 29 - Seuratoiminnan kehittäminen 29 - Erotuomaritoiminta 30 Edustukset muissa järjestöissä 34 Liiton nimeämät henkilöt 35 - Valtuusto ja liittohallitus 35 - Valiokunnat ja ryhmät 35 - Henkilöstöluettelo 37 - VOK-kouluttajat 37 - Erotuomaritoimijat ja pääsarja-asettelijat 37 Maaottelut vuonna TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma 40 Tase 42 Liitetiedot 43 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 46 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 46 Tilintarkastuskertomus 47 Kuvat: SSBL, IFF, Rudolf Schuba, Mika Hilska 2

3 YLEISTÄ 2011 oli Suomen Salibandyliitto Vuosi ry:n 26. toimintavuosi, jonka alussa aloitti kaksivuotiskautensa liittokokouksen valitsema uusi hallitus. Puheenjohtajana jatkoi Matti Ahde. Salibandyn harrastajamäärä jatkoi kasvuaan saavuttaen vuoden aikana lähes lisenssipelaajan rajan. Huippu-urheilullinen menestys jatkui poikien voittaessa maailmanmestaruuden Saksassa, ja naisten saavuttaessa MM-hopeaa Sveitsissä. LeSport -tulospalveluun. Tulokset olivat ensimmäistä kautta nähtävillä jopa samana päivänä kun ottelut oli pelattu. Perinteisestä pelaajalisenssikortista luovuttiin, ja ensisijaisena kaikille lisenssin haltijoille tarjottiin mobiililisenssikortti. Myös perinteinen lisenssikortti oli mahdollista valita, ja osa pelaajista käytti mahdollisuuttaan hyväksi. Lisenssipelaajien määrä jatkoi kasvuaan. Kilpailukauden lopussa lisenssipelaajia oli kaikki- Kansainvälisen salibandyliiton, IFF:n, hallitus myönsi aan henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli 3,4 %. Suomelle järjestettäväksi vuoden 2015 naisten Ovatko MM-päiväkisat. Aikuisia tehosi 2+2? miehiä lisenssipelaajista oli , aikuisia Vuoden aikana aloitettiin liittokokouksen päätöksen mukaiset strategiapäivitykset. Päivitykset tehdään huippu-urheilun, viestinnän ja harrasteurheilun osalta. Kokonaisstrategia on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Huippuurheilustrategiassa keskitytään rakentamaan lähestymistapa pelaajien ja valmentajien kehittymiseen yksilön näkökulmasta. Näkökulmassa määritellään yksityiskohtaisesti urheilijan polku eri ikävaiheiden mukaan ja millaisia toimenpiteitä urheilijana kehittyminen kussakin peliuran vaiheessa vaatii. Samalla tavoin määritellään valmentajan polku jaettuna valmennusuran vaiheiden perusteella. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin myös valmennuskoulutusjärjestelmän uudistaminen. Viestintästrategiaa uudistetaan viitekehyksellä, jossa Salibandyliiton viestinnälle asetetaan tavoitteet suhteessa sen viestinnällisesti merkittävimpiin sidosryhmiin. Harrastestrategiassa kartoitetaan liiton toiminnan ulkopuolella lajia harrastavien motivaatiotekijöitä sekä tarpeita harrastamisen edistämiseksi. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia ja malleja lajin kasvulle ja elinvoimaisuuden parantamiselle. Syyskaudella toteutettiin yhteistyössä Ylen kanssa ensimmäistä kertaa salibandyn game show: Säbämestari. Ohjelma sai suuren suosion sekä ohjelmaan hakeneiden joukkueiden että sitä seuranneiden katsojien naisia poikajunioreita ja tyttöjunioreita Miespuolisten osuus oli 85,2 %, ja naispuolisten osuus 14,8 %. Jäsenseurojen määrä oli vuoden lopussa 881 (871 v. 2010). Kaudella liiton sarjoissa pelattiin sarjaottelua. Kussakin ottelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi erotuomaria. Miesten joukkueita sarjatoiminnassa kaudella oli 993 (973 kaudella 10 11), naisten joukkueita 215 (212), poikien joukkueita 895 (875) ja tyttöjen joukkueita 164 (155). Yhteensä joukkueita sarjatoimintaan osallistui Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (4.579 kpl), vakuutusvapautushakemusten käsittely (482 kpl), erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä erotuomareiden matkalaskujen tarkastaminen ja maksatus. Erotuomareiden matkalaskujen maksatuksen hoitamiseen käytettiin ulkopuolista tahoa. Kilpailukausi alkaa 1.5. ja päättyy Kalenterivuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu ja yhden kauden alkuosan tapahtumat. Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois- Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi. Toimintavuoden aikana salibandyliiton hallitus myönsi seuratoiminnan kultaiset ansiomerkit vähintään 15 vuoden ansiokkaasta seuratoiminnasta: keskuudessa: ohjelmaa seurasi parhaimmillaan katsojaa. Sarjatoiminnassa siirryttiin kokonaisuudessaan sähköiseen aikaan, kun myös turnausmuotoisina pelattavien sarjojen tilastointi siirrettiin Internet pohjaiseen Nro 16 Nro 17 Nro 18 Nro 19 Markus Holopainen, Lehmo Balls-96 Harry Hannelius, Ilves ry Risto Koljonen, Ilves ry Esa Kangasmäki, Ilves ry Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

4 HALLINTO Valtuusto Valtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin Helsingissä Kokouksessa oli paikalla 15 valtuutettua valtuuston jäsentä, kolme (3) varajäsentä ja liiton puheenjohtaja. Valtuusto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Anssi Reunasen. Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille. Valtuuston syysseminaari järjestettiin marraskuun alussa nimellä SeuraForum Liittohallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 11 kertaa. Lisäksi pidettiin kolme (3) puhelinkokousta. Liittohallitus koostui jäsenten valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1+8) jäsenestä. Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä. Valiokunnat ja ryhmät Hallituksen nimittämät valiokunnat toimikaudelle ovat juniorivaliokunta (JVK), järjestö- ja seuratoimintavaliokunta (JSV), erotuomarivaliokunta (ETV), huippu-urheiluvaliokunta (HUV), kilpailuvaliokunta (KVK), kansainvälinen valiokunta (KVV), kurinpitovaliokunta (KUV), sääntövaliokunta (SÄV), tulevaisuusvaliokunta (TUV), markkinointivaliokunta (MAV) ja olosuhdevaliokunta (OLO). Kurinpitoryhmä (KUR) toimii kurinpitoasioista päättävänä elimenä. Lisäksi naisten MM2015 hankkeelle nimitettiin hakutyöryhmä, joka kisojen myöntämisen jälkeen jatkoi MM2015 -valmistelutyöryhmänä. Nais- ja tyttöprojektilla on oma toimintaohjelmaa koordinoiva työryhmä. Your Move tapahtumaa suunnittelemaan ja toteuttamaan nimitettiin Your Move toimintaryhmä. Ryhmä koostui alle 19-vuotiaista nuorista. Kansainvälinen toiminta Salibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toimintavuoden lopussa 53 jäsenmaata. IFF on Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen heinäkuusta 2011 alkaen. IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana toimistossa työskentelivät pääsihteeri John Liljelund, tiedotuspäällikkö Merita Bruun, kilpailukoordinaattori Kaarina Salomaa (marraskuuhun saakka), kilpailukoordinaattori Sarah Mitchell (marraskuusta eteenpäin) ja toimisto- ja erotuomarikoordinaattori Veli Halonen. IFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana viisi kokousta. Kokoukset pidettiin Bernissä (Sveitsi), Hallessa (Saksa), Espoossa ja St. Gallenissa (Sveitsi). Yksi kokous oli sähköpostikokous. Kansainväliset kilpailut Toimintavuoden aikana pelattiin poikien (U19) MMkisat Weissenfelsissä Saksassa , seurajoukkueiden Champions Cup Vlada Boleslavissa Tshekissä ja naisten MM-kisat St. Gallenissa Sveitsissä. Naisten MM2015-kisoja haettiin Suomelle järjestettäväksi. Hakemusta valmisteli kansainvälisen valiokunnan alainen työryhmä: Arja Kilpeläinen, Matti Karjula, Jyrki Paajanen ja Mervi Kilpikoski. Toimintavuoden lokakuussa IFF:n hallitus myönsi kisat järjestettäväksi Suomelle. Toisena hakijana oli Saksa. Marraskuusta eteenpäin MM2015-valmistelytyöryhmän puheenjohtajana toimi Mervi Kilpikoski ja jäseninä Matti Karjula, Arja Kilpeläinen, Kaarina Salomaa ja Jari Kinnunen. Talous Vuoden 2011 kokonaistuotot (liikevaihto) olivat euroa. Liikevaihdon lasku oli noin 21 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Tämä muutos johtui pääosin MM kisojen lipputuloista vuonna Kasvua oli kuitenkin 8,2 prosenttia mikäli vuoden 2010 lipputuloja ei huomioida. Vuoden 2011 taloudellinen tulos on alijäämäinen euroa. Osanottomaksujen osuus tulorahoituksesta oli edellisvuosien tapaan merkittävin. Niiden osuus oli 44 prosenttia (33 % v. 2010) (KAAVIO 1). 4

5 KAAVIO 1. Taseen loppusumma KAAVIO 2. Salibandyliiton tulorahoitus KAAVIO 3. Salibandyliiton kulujakauma Kasvua osanottomaksuissa edellisvuoteen on 5,0 prosenttia. Reilut 27 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina (18 % v. 2010). Osuuden kasvu johtui niin ikään MM kisojen lipputuloista Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli 16 prosenttia (12 % v. 2010). Seurojen jäsenmaksu oli 190 euroa. Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli 35 prosenttia (27% v. 2010). Kasvua edellisvuoteen oli 8,5 prosenttia. Vuokrat muodostivat kokonaiskuluista 19,5 prosenttia (19% v 2010). Matkakulujen osuus kuluista oli 21,6 prosenttia, muutos edellisvuoteen on 9 prosenttia (KAAVIO 2). Tilinpäätöshetkellä liiton taseen suuruus on euroa. Tase supistui edellisvuodesta 19,5 prosenttia (KAAVIO 3). Tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2011 taloudellisesta tuloksesta ilmenevät liitteenä olevasta tasekirjasta. Liiton omistamalle osakeyhtiölle SSBL Salibandy Oy:lle vuosi 2011 oli kahdestoista tilikausi. Vuoden 2011 liikevaihto yhtiössä muodostui jälleen ennätykselliseksi ollen euroa. Kasvua edellisvuoteen oli peräti 10 prosenttia. Yhtiö tase tilinpäätöshetkellä oli euroa. Yhtiön keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2011 oli 4 henkilöä. Tilikauden liiketaloudellinen tulos oli euroa voitollinen. Salibandyn Tuki säätiön taloudellinen tulos vuodelta 2011 oli euroa voitollinen. Ulkopuolisen varainhoitajan toimesta säätiön peruspääomaa on sijoitettu rahamarkkina-instrumentteihin ja arvopapereihin säätiön hallituksen päättämän allokaation puitteissa. Henkilöstö Toimintavuoden aikana uudelleen määriteltiin organisaation esimies-alaissuhteita ja tarkennettiin koulutus- ja valmennussektorin sekä järjestöpäällikön toimenkuvia. Salibandyliiton palveluksessa vuoden aikana työskenteli 23,8 työntekijää (henkilöstön kokopäiväisten työntekijöiden keskiarvo). Osa-aikaisia työntekijöitä liitossa työskenteli kuusi henkilöä. Kirjanpito hoidettiin vuokratyövoiman välityksellä ja ulkoistettiin toimintavuoden aikana. Talousasioista vastaamaan Salibandyliittoon palkattiin talouspäällikkö. Toimenkuva on uusi liiton toimihenkilöorganisaatiossa. Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

6 Liiton osakeyhtiömuotoisessa huippu-urheiluyksikössä, SSBL Salibandy Oy:ssä työskenteli neljä (4) henkilöä. Työntekijöistä yksi oli toimintavuoden aikana vanhempain- ja hoitovapaalla. Salibandyliitossa on toimintavuoden aikana toiminut seitsemän (7) siviilipalvelusmiestä Helsingin ja Tampereen toimistoilla. Kesäkuussa vietettiin henkilökunnan ja hallituksen yhteisiä kesäpäiviä Pajulahden Urheiluopistolla Nastolassa. Kesäpäivillä työstettiin työyhteisön kehittämiseen ja tavoitteisiin liittyviä teemoja sekä hallitus kokoontui omaan kokoukseensa. Toimialavastaavat kokoontuivat suunnittelupäiville kaksi kertaa vuoden aikana. Aluevastaavat kokoontuivat yhteisille sarjatoimintaan liittyville suunnittelupäiville kaksi kertaa. Esimiesten ja alaisten väliset kehityskeskustelut pidettiin syksyn aikana. Kehityskeskusteluiden tavoitteena on selkeyttää työntekijöiden tehtävänkuvia ja rooleja, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä, arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, edistää yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä sekä antaa molemminpuolista palautetta. Salibandyliiton työsuojelun toimielimet valittiin vaalilla Työsuojeluvaltuutetuksi valittiin Mervi Kilpikoski, 1. varavaltuutetuksi Jani Holopainen, 2. varavaltuutetuksi Anssi Jukka. Työsuojelupäällikkö on työnantajan nimeämä henkilö. Salibandyliitossa työsuojelupäällikkönä toimii Ismo Haaponiemi. Työsuojelutoimikuntaan valittiin Ismo Haaponiemi, työnantajan edustajana sekä Mervi Kilpikoski, Jani Holopainen, ja Anssi Jukka. Työsuojelutoimikunnan toimikausi on Työsuojelutoimikunta valitsi toimikunnan puheenjohtajaksi Mervi Kilpikosken ensimmäisessä kokouksessaan. Työsuojelutoimikunnan toimenpiteet toimintavuoden aikana: työsuojelun toimintaohjelma Salibandyliitossa Salibandyliiton menettelytavat kohdattaessa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua työterveyden toimintasuunnitelmat rekisteriselosteen päivitys työn fysikaalisten vaaratekijöiden kartoitus Salibandyliiton toiminnassa henkisen kuormituksen kartoitus Salibandyliiton toiminnassa kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden kartoitus Salibandyliiton toiminnassa työtapaturmien vaaratekijöiden kartoitus Salibandyliiton toiminnassa työpaikkaselvitykset aluetoimistoissa ja Myllypurossa (yhteistyössä työterveyden kanssa) henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Viestintä Salibandyliiton viestintä käsittää jäsenistölle, lisenssipelaajille, tiedotusvälineille ja sidosryhmille kohdennetun viestinnän. SSBL:n organisaatiossa viestintä on toimialoja läpileikkaava tukitoiminto, jossa työskentelee yksi päätoiminen henkilö. Alueellisessa ja toimialakohtaisessa viestinnässä tärkeässä osassa oman toimen ohella tiedotusta toteuttavat Salibandyliiton sektorivastaavat ja aluetyöntekijät. Viestintästrategian päivitys. Toimintakertomusvuonna aloitettiin Salibandyliiton viestintästrategian päivitystyö. Työryhmässä mukana olivat Jari Kinnunen (toiminnanjohtaja), Ismo Haaponiemi (pääsihteeri), Jari-Pekka Lehtonen (markkinointipäällikkö) ja Markku Huoponen (tiedotuspäällikkö). Liiton visuaalisen ilmeen uudistus. Salibandyliiton visuaalisen identiteetin uudistamisen tarkoituksena on uudistaa 1990-luvulta käytössä ollut Salibandyliiton logotunnus, ajanmukaistaa liiton visuaalinen ilme, joka otetaan käyttöön laaja-alaisesti liiton eri näkyvyyspinnoissa ja päivittää samalla graafinen ohjeisto. Ilmeen uudistaminen tehdään yhteistyössä mainostoimisto (TBWA/Tango) kanssa. Sisäinen tiedotus. Liiton sisäistä viestintää jäsenseuroille ja lisenssipelaajille tehdään salibandy.net sivuston, Salibandy-lehden ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi SSBL viestii myös mm. sähköisin uutiskirjein. Tukevia nettisivustoja on lisäksi Seurakehittymishankkeella, Katusählyllä, Tyttösalibandy on Timanttia -projektilla sekä Talenttileireillä. Sosiaalisen median kanavina käytössä ovat Facebook (yli 2500 tykkääjää ) ja YouTube-videokanava. Sähköposti- ja puhelinpalvelulla on yhä merkittävä osa päivittäisessä jäsenneuvonnassa. Kilpailutoiminnan tietopaketti on SalibandyNews. Liiton organisaatioviestinnän tehostamiseksi perustettiin uusi aineistopankki, joka otettiin käyttöön osittain. Yhteistyötahona ja toteuttajana toimi Gredi Oy. 6

7 Salibandy-lehti. Salibandy-lehti ilmestyi painettuna vuonna 2011 neljä kertaa (numerot 1-2 ilmestyivät kevät- ja 3-4 syyskauden aikana). Numeroa kohden sivumäärät vaihtelevat sivun välillä. Salibandy-lehden saivat kaikki SSBL:n lisenssin lunastaneet jäsenetuna. Yhden numeron painos noudatteli lisenssipelaajien määrää (n kpl) kokonaislukijamäärän ollessa n Lisenssipelaajien ohella lehdellä on myös pieni tilaajakanta. Salibandy-lehden näköisversio julkaistaan Issuupalvelussa. Sisällöllisesti Salibandy-lehteä kehitettiin aikakauslehden suuntaan. Lehden päätoimittajana jatkoi Markku Huoponen. Toimitussihteerin palvelut toteutettiin ulkopuolisena palveluna Primastory Ky:n kautta. Lehden avustajakuntaan kuului n. 30 ulkopuolista kirjoittajaa ja kuvaajaa. Lehden taitosta ja ulkoasusta vastasi pitkäaikainen kumppani Viestintänetti Oy ja painotyöstä Punamusta Oy. Salibandy.net. SSBL:n verkkosivuja kehitettiin tarjoamalla yhä enemmän mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. LeSport -tulospalvelu ulotettiin yksittäisin otteluin pelattavista sarjoista myös turnausmuotoisiin sarjoihin. Uniikkeja vierailuja sivustolla kirjattiin kiivaimpina kuukausina yli Portaalin sivumäärä on erittäin laaja, joten sivujen päivitysvastuuta on jaettu usealle toimihenkilölle. Portaalista löytyy kaikki oleellinen tieto SSBL:n toiminnasta. Haetuimpia sivuja etusivun ohella ovat tilastosivut. Ulkoinen tiedotus. Yhteydenpitoa tiedotusvälineiden suuntaan hoidettiin lehdistötiedottein, tiedotustilaisuuksin ja toimittajatapaamisin. Useita medioita avustettiin toimittamalla kuvamateriaalia ja asiantuntija-artikkelein. SSBL konsultoi medioita juttujen taustatietoja keräämisessä. Salibandy-lehti on myös ulkoisen tiedotuksen ja lajimarkkinoinnin käyntikortti. Sen avulla edistettiin positiivisen mielikuvan syntymistä salibandysta. Kansainväliset tapahtumat. Salibandyliiton viestintä seurasi tiiviisti salibandyn kansainvälisiä tapahtumia kanavissaan (U19-poikien MM-kisat, Champions Cup, EFT-turnaukset ja naisten MM-kisat). Tilastokirja Kauden sarjojen lopulliset tilastot julkaistiin 500-sivuisessa kausikirjassa, joka ilmestyi lokakuussa. Kirjan toimituksesta vastasi Mika Hilska ja ulkoasusta Taittopalvelu Yliveto Oy. Kirjaa painettiin (SLU paino) kpl. Muu tiedotusmateriaali. SSBL kertoo toiminnastaan ja taloudenhoidostaan toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen muodossa. Liiton muuhun julkaisutoimintaan kuuluu oppaita ja valmennuskoulutusmateriaalia (kirjallisuus ja dvd:t), joiden myynti tapahtui SLU:n myyntipalvelun kautta. Säbämestari 2011 Salibandyliiton ja YLE Lasten ja nuorten toimituksen yhteistyönä toteutettiin kautta aikain ensimmäinen salibandyn game show TV2:n Galaxi-ohjelmassa. Ohjelmasarja käsitti kaikkiaan viisitoista jaksoa ja hakemusten perusteella mukaan valittiin 16 poika- ja tyttöjoukkuetta ikäryhmistä Ohjelman kuvaukset tehtiin Tampereella Tohlopin tv-studioilla ja ohjelmalla oli oma nettisivusto Galaxin nettisivuilla. Salibandyliitto oli vahvasti tekemässä myös ohjelman lomassa esitettyjä inserttejä. Ohjelmaa seurasi parhaimmillaan katsojaa. Ohjelmasarjaa päätettiin jatkaa myös vuonna Olosuhteet SSBL:n olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa. Liiton olosuhdetyötä jatkettiin kolmella osa-alueella: liikuntapaikkarakentaminen ja varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Toimintavuoden aikana näitä osa-alueita on edistetty jakamalla tietoa salibandyn olosuhdevaatimuksista ja harrastajamääristä, julkaisemalla asiaan liittyviä artikkeleita Salibandy -lehdessä ja Internet-sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pitämällä yhteyttä kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin halliyrittäjiin. Salibandyn kilpailutoiminnan jatkuva kasvu ja keskittyminen viikonloppuihin ovat jo muodostuneet esteeksi kilpailutoiminnan kasvulle tietyillä alueilla. Yksittäisiä otteluita on pyritty saamaan viikko-otteluiksi ja viikonloppujen turnauksia on sijoitettu kauden aikana pidemmälle aikavälille, jotta sarjat on saatu vietyä läpi. Liikuntapaikkarakentamisessa on salibandyn olosuhteissa tapahtunut toimintavuonna edistystä: uusia salibandyn vaatimukset täyttäviä halleja on edelleen suunnitteilla tai rakenteilla. Lisäksi useissa korjauskohteissa salibandyn olosuhdevaatimukset on hyvin huomioitu. Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

8 8 HUIPPU-URHEILU

9 -urheilun sarjajärjestäjänä ja Huippumaaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton 100 %:isesti omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy, puhekielessä Salibandyliiga. Maajoukkuetoiminta on liiton huippu-urheilua. Siinä ylläpidetään miesten ja naisten A-ja B-maajoukkueita sekä poikien ja tyttöjen U19-joukkueita. Urheiluakatemioiden valmennusryhmien toimintaa otettiin yhä voimakkaammin ohjaukseen ja yksilön kehittymisen kannalta toimintaan on tavoite panostaa vielä voimakkaammin. Huippu-urheilun muutoksen ohjausryhmän (Humu) toiminnassa ja tilaisuuksissa liiton edustus on ollut koko ajan mukana. Miesten Salibandyliiga Kaudella miesten salibandyliigassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelattiin kaksinkertainen runko sarja. Runkosarjan voitti SC Classic Tampereelta, toiseksi sijoittui SSV Helsingistä ja kolmanneksi Espoon Oilers. Runkosarjan kahdeksan parasta pelasivat pudotuspelit. Sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita 5-8:nneksi sijoittuneista joukkueista puolivälierävastustajansa niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä ottelusta järjestelmän mukaan. Pronssista pelattiin yksi ottelu. Kauden Suomen mestaruuden voitti Salibandyseura Viikingit (SSV) Helsingistä, hopeaa sai Seinäjoen Peliveljet ja pronssia Espoon Oilers. AC HaKi Vantaalta putosi suoraan I divisioonaan, Trackers (Hämeenlinna) putosi I divisioonaan liigakarsintojen jälkeen. NST (Lappenranta) nousi I divisioonasta suoraan Salibandyliigaan, helsinkiläinen M-Team nousi Salibandyliigaan karsintojen kautta. Kauden parhaaksi miespelaajaksi valittiin Mika Kohonen. Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella yksittäisinä otteluina 14 joukkueen kesken. Miesten Suomen Cup Miesten Suomen Cupiin 2011 osallistui 114 joukkuetta Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnausmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat alempien sarjojen joukkueet. Liiga- ja I divisioonajoukkueet tulivat mukaan cupin 4. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä 16. Cupin ratkaisupelit pelataan tammikuussa Miesten Divari (I divisioona) Kaudella miesten Divari pelattiin yksittäisinä otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa. Runkosarjassa pelattiin 28 kierrosta. Lohkojen joukkueet pelasivat kaksi kertaa oman lohkonsa joukkueita vastaan ja lisäksi kerran toisen lohkon joukkueita vastaan. Molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta Salibandyliigaan. Sijoille päätyneet joukkueet putosivat II divisioonaan. Liigakarsintoihin ylsivät lohkojen voittajina M-Team ja NST. Lopulta molemmat nousivat Salibandyliigaan. Lohkojen kakkoset olivat Blue Fox ja OLS, jotka molemmat jatkavat liigakarsintojen jälkeen Divarissa. Divarista putosivat suoraan SB Vantaa, LoSB, USB, Erä Akatemia, Sbandy ja FCV sekä karsintojen kautta FBC Turku ja KeLy. Kaudella miesten Divari pelataan yksittäisinä otteluina yhdessä 14 joukkueen lohkossa. Naisten Salibandyliiga Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella kaksitoista (12) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen runkosarjan. Runkosarjan voitti SC Classic Tampereelta, toinen oli NST Lappeenrannasta ja kolmas SB-Pro Nurmijärveltä. Runkosarjan sijoille 1-8 päätyneet joukkueet pelasivat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelattiin paras viidestä ottelusta järjestelmällä. Pronssimitalit ratkaistiin yhdessä ottelussa. Kauden Suomen mestaruuden voitti Classic. Hopeaa sai NST ja pronssia SB-Pro. Runkosarjan viimeiseksi jäänyt TPS putosi suoraan I divisioonaan. Sijoille 10. ja 11. päätyneet Koovee ja SB Vantaa karsivat paikastaan naisten Salibandyliigassa. Koovee säilytti sarjapaikkansa, mutta SB Vantaa putosi I divisioonaan hävittyään liigakarsinnoissa helsinkiläiselle M-Teamille. Suoraan I divisioonasta naisten Salibandyliigaan nousi SPV (Seinäjoki). Kauden parhaana naispelaajana palkittiin Classicin Katriina Saarinen. Kaudella naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Naisten Suomen Cup Naisten Suomen Cupiin 2011 osallistui 29 joukkuetta Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnausmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat joukkueet I- divisioonasta alaspäin. Liigajoukkueet tulivat mukaan cupin 3. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä 16. Cupin ratkaisupelit pelataan tammikuussa Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

10 Miesten maajoukkue Maajoukkue aloitti uuden kaksivuotisperiodin kohti MM-kisoja Päävalmentajaksi vaihtui Petri Kettunen. Maajoukkuepelaajille saatiin uudet sopimusehdot maajoukkuetoimintaan. Pelaajien sitoutumisen vastapainoksi myös pelaajien talouden tasapaino maajoukkuetapahtumien aikana on turvattu. Sopimusneuvottelujen pitkittymisen vuoksi MM-projekti starttasi kunnolla vasta syksyn tapahtumissa. Suunniteltu kesäleiri peruutettiin. Vuoden aikana miehet pelasivat yhdeksän maaottelua. Helmikuussa oli perinteinen Ruotsi-ottelu, huhtikuussa ja marraskuussa EFT-turnaukset. Syyskuussa pelattiin kaksoismaaottelu Sveitsiä vastaan. Päävalmentaja Kettunen jatkoi jo edellisessä projektissa aloitettua liigaseurojen koulutusta. Illan aikana pidettiin luento ja demotreenit maajoukkuepelaajan vaatimustasosta ja maajoukkueen pelitavasta. Tämä sai poikkeuksetta varsin positiivista palautetta. Maajoukkueen johtotiimi: Petri Kettunen (päävalmentaja), Mika Ahonen ja Ray Backman (valmentajat), Kimmo Nurminen (joukkueenjohtaja), Ari Haapalainen, Pasi Silvennoinen ja Juuso Kilpikoski (huolto). Naisten maajoukkue Naisten MM-kisavuosi sisälsi runsaasti toimintaa, maaotteluja kertyi 18 ja lisäksi muutama harjoitusottelu leirityksen yhteydessä. Helmikuussa oli Ruotsi-ottelu ja huhtikuussa EFT, joka pelattiin St Gallenissa MMkisojen esiturnauksena. Syyskuussa joukkue osallistui Polish Openiin, mistä oli jo edellisestä projektista hyvät kokemukset, niin nytkin. Marraskuun EFT pelattiin Helsingin Messukeskuksessa, SportExpon yhteydessä. Tapahtuma oli puitteiltaan ja katsojamäärältään varsin vaikuttava. Ottelutapahtumien yhteydessä oli aina 2-3 päivän leiritys ja lisäksi oli kaksi kesäleiriä sekä viimeistelyleiri marraskuussa. MM-kisat olivat Sveitsissä St. Gallenissa. Joukkue majoittui omassa majatalossa, mukanaan oma kokki. Nämä ratkaisut toimivat hyvin ja olivat kaikkiaan varsin onnistuneita. Ottelut pelattiin isossa hallissa ja tapahtuma oli järjestelyiltään hyvä. Suomi pelasi hyvät kisat, pysyen omassa suunnitelmassa. Pelillisesti Ruotsin paremmuus finaalissa on tunnustettava. Kokonaisuutena MM-projekti oli onnistunut ja tuloksena saavutettu hopeatila hyvä. Maajoukkueen johtotiimi: Karo Kuussaari, päävalmentaja, Mika Muukkonen, Juha Hirvonen ja Kati Pasanen, valmentajat, Anniina Paavilainen ja Hannele Kero, huolto ja Lasse Karikoski joukkueenjohtaja. Pojat U19 maajoukkue Maajoukkueen kaksivuotinen projekti huipentui toukokuussa MM-kisoihin Saksassa, Weissenfelsissa. Pääikäluokka oli vuonna 1992-syntyneet. Helmikuussa pelattuun Ruotsi-otteluun joukkue matkusti pitkän laiva-ja bussimatkan Ruotsin eteläosaan, Karlskronaan. Joukkueen tiimiytymisen kannalta tämä oli erinomainen retki. Huhtikuussa oli leiri ja kolme harjoitusottelua Latviassa, jonne päädyttiin Viron vetäydyttyä sovituista otteluista viime hetkellä. Latviassa pelilliset seikat loksahtelivat kohdalleen. Viimeistelyleiri pidettiin Eerikkilässä. Projektirahoituksessa hyödynnettiin osin Olympiakomitean valmennustukea. Joukkueessa oli kova vaatimustaso ja matkan varrella runsaasti etätehtäviä pelaajille, videoklippien avulla. Hetkessä elämisen ajatus vietiin täydellisesti läpi, pelaajat ja valmennus keskittyivät vain olennaiseen. Tuloksena oli Suomen voittama toinen poikien Maailman mestaruus. Syyskaudella toteutettiin pelaajatarkkailua seuraavaan projektiin, leiritys ja EFT-turnaus marraskuussa Brnossa. Maajoukkueen johtotiimi: Jarkko Rantala, päävalmentaja, Miikka Lamu, Mikko Laurikainen ja Tapio Tamminen, valmentajat, Ari Haapalainen ja Timo Kolehmainen, huolto ja Tommi Hiltunen joukkueenjohtaja (toukokuuhun saakka). Tytöt U19 maajoukkue Maajoukkueen kokoontumisina toimintaa oli melko vähän. Pelitapahtumien yhteydessä oli leiritykset. Helmikuussa Ruotsi-ottelu Karlskronassa ja marraskuussa EFT-turnaus Helsingissä. EFT pelattiin Messukeskuksessa, missä puitteet olivat erinomaiset. Useimmat tytöt pelasivat suurimmalle katsojamäärälle, mitä olivat koskaan pelanneet. Kesäkuussa oli Eerikkilässä yhteisleiri naisten B-maajoukkueen kanssa. Olympiakomitean tukirahan mahdollistamana pidettiin joulukuussa Eerikkilässä opiskele&harjoittele-leiri. Pelaajat tekivät oppilaitosten antamia opiskelutehtäviä ohjatusti. Valmentajat tarkkailivat pelaajia paljon sarjapeleissä ja liiton Pelaajapolun tapahtumissa. Näissä tapahtumissa pelaajia arvioitiin ja testattiin. Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Harry Virtanen, päävalmentaja, Tommi Seikkula, Jukka Kouvalainen ja Juho Meuronen, valmentajat, Esa Partanen, joukkueenjohtaja, Liisa Lehtimäki ja Sari Partanen, huoltajat. 10

11 Kuva: Rudolf Schuba B-maajoukkueet Miesten joukkue piti kesäkuussa leirin hyödyntäen Lahden Urheilukoulun puitteita, harjoituksia oli Vierumäen ja Pajulahden Urheiluopistoilla. Syyskuussa joukkue osallistui Vantaan Energia-Areenalla Gatorade-turnaukseen. Tapahtuma palvelee erittäin hyvin B-maajoukkuetta ajankohtansa ja osallistuvien joukkueiden myötä. Mukana on Suomen ja Ruotsin liigajoukkueita valmistautumassa alkavaan kauteen. Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Arto Riihimäki, päävalmentaja, Sami Sorjonen ja Keijo Matilainen, valmentajat, Esa Johansson, joukkueenjohtaja, Veli-Matti Hemmo ja Timo Kolehmainen, huolto Naisten joukkue kokoontui yhden kerran yhteisleirille kesäkuussa Eerikkilään tyttöjen U19 maajoukkueen kanssa. Tällainen leiritysmuoto palvelee hyvin molempia joukkueita. Muutoin valmennus keskittyi pelaajien tarkkailuun. Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Timo Välimaa, päävalmentaja, Mikko Jantunen, valmentaja, Harri Lähteenmäki, joukkueenjohtaja, Harri Gerlach, huolto. Maaottelut Suomessa Miesten maajoukkue pelasi tuplamaaottelut Sveitsiä vastaan syyskuussa Seinäjoella ja Tampereella Sveitsiä vastaan. Naisten ja tyttöjen EFT-turnaus pelattiin Helsingin Messukeskuksessa. Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestettiin useat messut mm. Lätkä&Säbä Expo ja Ski Expo. Messutapahtumat toivat runsaasti yleisöä maaotteluihin. EFT-turnaukseen osallistuivat Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Tshekki. Naisten ja tyttöjen turnauksessa pelattiin kummas sakin sarjassa kuusi ottelua. Naisten turnauksen voitti Ruotsi, toiseksi sijoittui Sveitsi, kolmanneksi Suo mi ja neljän neksi Tshekki. Tyttöjen turnauksessa joukkueiden järjestys oli seuraava: 1. Suomi, 2. Ruotsi, 3. Tshekki, 4. Sveitsi. Antidoping -toiminta Suomessa tehtiin salibandyn osalta vuonna 2011 yhteensä 106 dopingtestiä. Näistä testeistä Suomen An tidopingtoimikunta teki 95 testiä, joista harjoituskauden testejä oli 47 ja kilpailujen testejä 48. Wada/kv. lajiliitto teki testejä yhteensä 11, joista harjoituskauden testejä oli 6 ja kilpailujen yhteydessä testejä oli 5. Kaikki testitulokset olivat negatiivisia. Toimintavuoden aikana kolme (3) miesten maajoukkue pelaajaa ja kaksi (2) naisten maajoukkuepelaajaa oli kan sainvälisen salibandyliiton IFF:n kautta liitettynä Testauspooli 1:seen. Näiden pelaajien tuli ilmoittaa säännösten mukaises ti olinpaikkatietonsa käytössä olevaan järjestelmään. Suomen Antidopingtoimikunnan ADT:n Puhtaasti Paras kampanjaan kuuluva Kultainen kapula oli esillä sekä miesten että naisten salibandyliigassa kiertäen joukkueelta toiselle. Kultaisella kapulalla viestitään puhtaan urheilun puolesta. Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

12 12 SARJATOIMINTA

13 ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin Aikuisten toimintavuonna suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina. Turnausmuotoisten sarjojen palvelupaketti sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, otteluohjelman, tulospalvelun ja -tiedottamisen, salivaraukset, salikulut sekä erotuomariasettelut ja erotuomareiden matkakulut. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, ottelujärjestelyissä ja tukitoimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus- ja kontrollijärjestelmien myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan. Tulospalvelussa siirryttiin käyttämään turnausmuotoisissa sarjoissa laajamittaisesti Internet pohjaista LeSport tulospalvelua. Uuden järjestelmän myötä on ottelu- ja sarjatilanteiden päivitys ja tiedotus nopeutunut seuroille, joukkueille ja pelaajille. Lapset ja nuoret Kaudella juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 1030 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 875 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 155 joukkuetta. Juniorit jaettiin kaudella ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (90-92 synt.), B-pojat, (93-94 synt.), B-tytöt (91-94 synt.), C 1 pojat (1995 synt.), C 2 pojat (1996 synt.), C-tytöt (95-96 synt.), D 1 pojat (1997 synt.), D 2 pojat (1998 synt.), D-tytöt (97-98 synt.), E 1 pojat (1999 synt.), E 2 pojat (2000 synt.), E-tytöt (99-00 synt.), F-pojat (01-02 synt.) ja F tytöt (01-02 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten SM-sarjaa, B-poikien SM-sarjaa ja muita A-C nuorten kevään playoff otteluita. Sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edellisen kauden tapaan. Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa. Kauden mitalistit ikäluokittain: A-pojat: 1. Happee, Jyväskylä 2. Tapanilan Erä, Helsinki 3. TPS, Turku B-pojat: 1. SSV, Helsinki 2. Classic, Tampere 3. Tapanilan Erä, Helsinki B-tytöt: 1. TPS, Turku 2. Tapanilan Erä, Helsinki 3. Tikkurilan Tiikerit, Vantaa C 1-pojat: 1. Porvoon salibandyseura 2. HU-46, Hollola 3. Koovee, Tampere C 2-pojat: 1. Pakilan Visa, Helsinki 2. TPS, Turku 3. Classic, Tampere C-tytöt: 1. Koovee, Tampere 2. PSS Pelitytöt, Porvoo 3. KaPa-65, Uusikaupunki Kaudella juniorisarjoihin il moittautui yhteensä 1059 joukkuetta (+3 %). Poikien sarjoihin ilmoittautui 895 joukkuetta (+2,3 %) ja tyttöjen sarjoihin 164 joukkuetta (+5,8 %). Juniorit jaettiin kaudella ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (91-93 synt.), B-pojat, (94-95 synt.), B-tytöt (92-95 synt.), C 1 pojat (1996 synt.), C 2 pojat (1997 synt.), C-tytöt (96-97 synt.), D 1 pojat (1998 synt.), D 2 pojat (1999 synt.), D-tytöt (98-99 synt.), E 1 pojat (2000 synt.), E 2 pojat (2001 synt.), E-tytöt (00-01 synt.), F-pojat (21-03 synt.) ja F tytöt (02-03 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten SM-sarjaa, B-poikien SM-sarjaa ja muita A-C nuorten kevään playoff otteluita. Sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edellisen kauden tapaan. Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa. Miesten sarjat Kaudella , kuten myös kaudella , miesten II divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alas päin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisi oonasta alaspäin. Kaudella miesten sarjoihin osallistui yhteensä 973 miesjoukkuetta, ja kaudella yhteensä 993 miesjoukkuetta (+2,1 %). Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

14 Naisten sarjat Kaudella , kuten myös kaudella , naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella naisten sarjoihin osallistui yhteensä 212 joukkuetta, ja kaudella yhteensä 215 joukkuetta (+1,4 %). Seniorisarjat Seniorisarjat pelattiin molemmilla kausilla ( ja ) seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Lisäksi kaudella pelattiin sarja miehet yli 60 vuotta (M60). Miesten sarjoissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin välikarsinnat ennen lopputurnausta. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella yhteensä 178 joukkuetta ja kaudella yhteensä 189 (+6,2 %). Seniorisarjojen mitalistit kaudella : N 30: 1. Minkit, pääkaupunkiseutu 2. Toivot, Turku 3. Stimot, Pori M 45: 1. SC Dalmac, Helsinki 2. Gremlins, Turku 3. Fossiilit, Helsinki M 50: 1. Erilaiset Nuoret, Tampere 2. Joutsenon Kataja 3. S.C. Dalmac, Helsinki M 55: 1.Bewe Pegasos, Helsinki 2. Merikoski SBT, Oulu 3. ProM55, Nurmijärvi Alueellinen toiminta Sarjatoiminta toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois- Suomi. Vuosikertomuksessa alueiden kertomukset ovat aakkosjärjestyksessä. Etelä-Suomi Seuroja 343 Joukkueita 990 Lisenssipelaajia Erotuomareita 317 Siirtoja/kausi Sarjaotteluita/kausi M 35: 1. Pro Stars, Tampere 2. Thunder, Espoo 3. SC Classic, Tampere N 35: 1. Tikkurilan Tiikerit, Vantaa 2. Keräilyerä, Helsinki 3. BerttaMummo, Helsinki M 40: 1. Pro Stars, Tampere 2. Rangers Original, Kirkkonummi 3. SC Dalmac, Helsinki Etelä-Suomen alue Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alueen toiminnasta vastaa kaksi päätoimista henkilöä: aluevastaava ja sarjasihteeri. Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu sekä alueen ja liiton websivujen ylläpito. Alueella pelataan lähes puolet liiton kaikista sarjaotteluista. Miesten sarjoihin osallistui 406 joukkuetta, naisten sarjoihin 72, poikien sarjoihin 331, tyttöjen sarjoihin 76 joukkuetta. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) osallistui 105 joukkuetta. Erityisesti nuorimpien juniori- 14

15 en pelaaja- ja joukkuemäärät ovat lisääntyneet alueella huomattavasti. F-tyttöjen sarjaa pelataan nyt toista kautta ja joukkuemäärä kolminkertaistui edelliseen kauteen verrattuna. Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti, yhteistyössä IKHTYS:n ja Tapanilan Erän kanssa, aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa, salibandy on lajina mukana. Olosuhteet. Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille. Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarikoulutus toteutettiin totuttuun tapaan koulutusryhmissä. Kauden alussa koulutettiin reilut 200 erotuomaria kymmenessä eri koulutustilaisuudessa. Syyskaudella pidettiin kolme (3) uusien erotuomareiden kurssia. Pelinohjaajakurssi järjestettiin marraskuussa. Erotuomarimäärä oli vuoden vaihteessa reilut 300 erotuomaria. Kauden aikana uusia erotuomareita ja pelinohjaajia on koulutettu noin 70. Syksyllä koulutettiin noin 20 alueellista erotuomarivalmentajaa. Kauden alkupuolella toteutettiin kaikkiaan 44 valmennusta (22 ottelua), Valmennukset kohdistuivat erotuomareihin, joiden luokitukset olivat 8-12 välillä. Erotuomaritoiminnan laiminlyöntien määrä oli huolestuttavalla tasolla. Muutamia erotuomarin omasta toiminnasta johtuneita laiminlyöntejä sanktioitiin. Toimitsijakoulutuksia järjestettiin alueella runsaasti pääsääntöisesti seurakoulutuksina. Koulutukset ovat kattaneet hyvin koko alueen (Inkoo, Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Porvoo ja pääkaupunkiseutu) ja koulutettujen määräksi muodostui hieman reilut 450 henkilöä. Toimitsijakoulutuksista on vastannut pääsääntöisesti Keijo Kontio. Tavoitteiden toteutuminen. Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. Ottelu- ja joukkuemäärät kasvoivat edelleen. Ottelusiirtoja tai luovutuksia jouduttiin tekemään muutamia. Halli- ja seuravierailuja tehtiin tarpeen mukaan. Kaakkois-Suomi Seuroja 76 Joukkueita 297 Lisenssipelaajia Erotuomareita 73 Siirtoja/kausi 323 Sarjaotteluita/kausi Kaakkois-Suomen alue Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat. Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarjatoiminnasta vastasi aluetoimistolla päätoimisesti työskentelevä aluevastaava. Tilastoinnissa otettiin käyttöön ulkopuolinen palvelu syksyllä Kaakkois-Suomen seuroille järjestettiin 1. tason valmennuskoulutusta tilauskurssien muodossa. Etelä-Karjalan Liikunta ry:n kanssa käynnistettiin 1. tason valmentaja- ja ohjaajakoulutus lähiopetuksena Etelä-Karjalan seuroille. Mukana oli salibandyseuroja Imatralta ja Lappeenrannasta. Sarjatoiminta ja turnaukset. Aikuisille järjestettiin alueellista sarjatoimintaa miesten divisioonissa sekä naisten 2. divisioonassa. Alueellisia juniorisarjoja pelattiin B-E pojissa, tyttöjen nuorten 1. divisioonassa sekä C-E tytöissä. Miesten 2. divisioonaa lukuun ottamatta alueen sarjat pelattiin turnausmuotoisina. Miesten alemmilla sarjatasoilla sekä junioreissa sarjat pelattiin alueellisina lohkoina. B-pojissa, D1-pojissa ja E1-pojissa pelattiin alueelliset jatkosarjat tasosarjoina. Sarjoihin osallistui 72 miesten joukkuetta, 13 naisten joukkuetta, 83 poikien ja 26 tyttöjen joukkuetta. Seniorisarjoihin osallistui alueelta 13 joukkuetta. Olosuhteet. Alueen seurat harjoittelevat ensisijaisesti kunnallisissa palloiluhalleissa ja koulujen liikuntatiloissa. Salibandyliiton turnaukset ja yksittäiset sarjaottelut pelataan pääsääntöisesti kunnallisissa liikuntahalleissa. Myös muutamaa alueen kaupallista hallia käytettiin kilpatoimintaan. Uusina pelipaikkoina otettiin käyttöön Parikkalan urheiluhalli ja syksyksi valmistunut Ruokolahden liikuntahalli. Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus

16 Erotuomaritoiminta. Alueellisia erotuomarikoulutustilaisuuksia jatkaville tuomareille järjestettiin Kouvolassa, Lappeenrannassa, Lahdessa ja Mikkelissä. Jatkavia tuomareita koulutettiin 49 A4 -tuomarit mukaan lukien. Peruskursseja uusille tuomareille järjestettiin Tanhuvaarassa, Imatralla sekä Joroisissa. Uusia erotuomareita koulutettiin kolmessa (3) koulutuksessa 16. Alueen koulutuksen käyneitä erotuomareita oli kokonaisuudessaan 65. Toimitsijakursseja pidettiin seitsemän (7), koulutettuja toimitsijoita noin 140. Alueellisen erotuomarivalmennuksen järjestettiin koulutus Mikkelissä ja Kouvolassa. Erotuomarivalmentajia alueella oli 10, joista kaksi (2) suoritti pääsarjaotteluvalvojakoulutuksen. Erotuomarivalmennusta tehtiin ohjeistusten mukaisesti yksittäisissä otteluissa. Miesten salibandyliigan erotuomarikoulutusryhmään kuului alueelta kolme tuomaria. Liittoerotuomarikoulutusryhmässä oli yksi alueen erotuomari. A4 -ryhmän koko oli 15 erotuomaria. Alueen erotuomarikerhon KASBEK:n kanssa jatkettiin yhteistyötä. Länsirannikon alue Seuroja 112 Joukkueita 354 Lisenssipelaajia Erotuomareita 125 Siirtoja/kausi 514 Sarjaotteluita/kausi Länsirannikon alue Länsirannikon alue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Länsirannikon aluetoimisto sijaitsee Turussa, Liiku ry tiloissa useiden lajiliittojen kanssa. Tilastoinnissa otettiin käyttöön ulkopuolinen palvelu syksyllä Länsirannikon alueparlamentti. Alueparlamentin keskeisin tehtävä oli alueen salibandytoiminnan kehittäminen ja tukeminen mm. päiväkotikiertueen ja kehittämistyöryhmien luominen. Alueparlamentin kokoonpano oli Sari Laakso (pj), Elise Syrjälä (vpj), Mari Ketolainen, Krista Forsman, Hanna Markela, Ari Hannonen, Jarkko Nieminen, Petri Nuutinen ja Tiina Koivisto (sihteeri). Lisäksi alueella toimi sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja tyttösalibandyn kehittämistyöryhmä. Sarjatoiminta ja turnaukset. Alueen sarjatoimintaa toteutetaan neljällä toiminnallisella alueella aina kun mahdollista. Toiminnalliset alueet ovat Varsinais- Suomi, Satakunta, Salon seutu ja Ahvenanmaa. Alueella pelattiin turnausmuotoisia sarjoja miesten 3.-5.divisioonassa ja naisten 2.-4.divisioonassa. Miesten 2.divisioonan alueellisessa lohkossa pelattiin ottelut yksittäisinä otteluita. Juniorisarjoja pelattiin B-E ja tyttöjen 1.divisioona-E-tytöt. Miesten joukkueita sarjatoiminnassa oli 124, naisten joukkueita 38, poikien 157 ja tyttöjen 21. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui 14 joukkuetta. Kortteliliiga toiminnassa mukana oli 36 joukkuetta, jotka pelaavat ottelunsa turnausmuotoisena sarjana. Olosuhteet. Olosuhteiden parantumista tapahtui Mynämäen osalta, kun HaNi-halli valmistui. Muilta osin sarjatoiminnan pyörittämisessä käytettiin kaupallisia ja kunnallisia tiloja. Porin hallitilanne oli suurin huolenaihe. Päiväkotikiertue. Päiväkotikiertue käynnistettiin yhdessä Turun Kaupungin ja paikallisten seurojen kanssa. Kiertueella valtaisa suosia, ilmoittautuneita päiväkoteja oli 35 kpl. Erotuomaritoiminta. Alueen koulutettujen ja toimivien tuomareiden yhteismäärä oli 124, joista uusia tuomareita oli 30. Porissa järjestettiin erotuomarikoulutusta myös osana lukion opetusta. Rekrytointiin panostettiin tiedottamalla tuomaritilanteesta alueemme seuroille ja järjestämällä erotuomarikursseja, Turussa kolme (3), Porissa kolme (3) ja Uudessakaupungissa yksi (1). Lopettaneita pelaajia yritettiin houkutella mukaan erotuomarikoulutukseen henkilökohtaisesti kutsuilla. Liiga- ja liittoerotuomarikoulutusryhmiin sai kutsun yhteensä seitsemän ja A4 koulutukseen 11 erotuomaria. Alueella koulutettiin kolme erotuomarivalmentajaa. Toimitsijakoulutuksia pidettiin Turussa, Porissa, Raumalla, Pöytyällä, Mynämäellä, Paraisilla, Maskussa, Vehmaalla ja Säkylässä. Kaikki kurssit olivat seurojen tilaamia. 16

17 Pohjanmaan alue Seuroja 57 Joukkueita 173 Lisenssipelaajia Erotuomareita 126 Siirtoja/kausi 264 Sarjaotteluita/kausi Erotuomareiden määrä alueella oli 101, joista aktiivisia noin 80. Erotuomarivalmennusta turnauksissa jatkettiin tosin vain paikoin. Tarkkailtujen otteluiden määrä 2. divisioonassa laski tällä kaudella. Toimitsijakoulutusta järjestettiin Ilmajoella, Nurmossa ja Kannuksessa. Erotuomaritoiminnan johtoryhmä kokoontui Ylihärmässä, Kokkolassa ja Seinäjoella. Pohjanmaan alue Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen henkilö: aluevastaava, jonka toimenkuvaan kuului sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olosuhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Pohjanmaan aluetoimisto muutti kesällä 2011 yhteisiin tiloihin Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun (PLU), sekä usean eri lajiliiton ja urheiluseuran kanssa. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille divisioonissa ja naisille divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan F-B -junioreissa ja tytöillä nuorten 1.divisioonassa sekä C-tytöissä. D-tyttöjen aluesarjaa ei vielä saatu käynnistettyä. Miesten sarjatoimintaan osallistui 65 joukkuetta, naisten 19, poikien 72 ja tyttöjen 15. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui kaksi (2) joukkuetta. Olosuhderintamalla tapahtui kehitystä. Lohtajalle ja Kaustisella avattiin uudet kunnalliset hallit, joita on hyödynnetty turnauksissa. Toisaalta edelleen on myös paikkakuntia, joissa salibandyn suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnistää uusia ryhmiä. Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päiväsaikaan. Urheiluakatemiavalmennukseen osallistui toimintavuonna 11 salibandypelaajaa. Erotuomaritoiminta. Erotuomarikoulutuksen peruskurssit järjestettiin Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa, jatkokoulutukset Vaasassa, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Seinäjoella sekä A4 koulutus Oulussa ja Mustasaaressa. Erotuomarivalmentajakoulutus järjestettiin Uudessakaarlepyyssä. Pohjois-Suomen alue Seuroja 68 Joukkueita 132 Lisenssipelaajia Erotuomareita 70 Siirtoja/kausi 272 Sarjaotteluita/kausi Pohjois-Suomen alue Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Pohjois- Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Samasta talos ta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen aluetoimisto sekä Voimisteluliitto SVoLi:n aluetoimisto. Aluetoimistossa työskenteli yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava. Pitkät välimatkat ovat edelleen alueellisen junioritoiminnan kehittymisen suurin ongelma. C-A junioreiden toiminta on vakiintunutta. Varsinkin Oulussa paikallisten seurojen pyörittämät sarjat imevät lähikuntien seurat ja joukkueet mukaansa. Pelko pitkistä pelimatkoista on suurin syy miksei liiton sarjat kiinnosta E-F ikäluokissa. Alueen ongelma sarjatoiminnan osalta oli tuomariasetteluun liittyvä. A4 ryhmään kuului 10 erotuomaria. Koko alueen erotuomarimäärä oli 78. Paikoitellen oli viikonloppuja joihin jouduttiin pyytämään apuja Pohjanmaalta ja Savo-Karjalasta, jotta pelit saatiin pelattua. Edelleen varsinkin junioripuolella pelimatkojen pituus koettiin ongelmaksi. Oulun seudulta matkat mm: Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin jne. tuntuvat osalle joukkueista hankalinta. Turnausten sisällä olevien otteluohjelmien pilkkomisella on pyritty vähentämään matkarasituksia. Suomen Salibandyliitto ry Vuosikertomus