9 Liikkuvuus Euroopassa Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa Euroopan komissio
Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa Tilanne 24. helmikuuta 2006 Euroopan komissio Työllisyyden, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto Yksikkö E.3
Euroopan komissio tai kukaan komission nimissä toimiva henkilö ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Huomautus: Tämä esite on laadittu Luxemburgin 24. helmikuuta 2006 toimittamien tietojen pohjalta. On tärkeää varmistaa, ettei kansallista lainsäädäntöä ole tämän jälkeen muutettu ja että nämä tiedot pitävät edelleen paikkansa. Voit tarkistaa tiedot ottamalla yhteyttä asiasta vastaaviin elimiin ja laitoksiin, joiden yhteystiedot on lueteltu kohdassa 3 Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita. Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset Euroopan unioniin liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Euroopan yhteisöt, 2009 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2009 ISBN 92-79-04022-7
Sisällysluettelo 1. Yleistä............................................................................................................................................................... 5 2. Sosiaaliturvan osa-alueet....................................................................................................................... 7 2.1. Sairaus- ja äitiysetuuksia........................................................................................................................ 7 2.1.1. Luontoisetuudet............................................................................................................................. 8 2.1.2. Sairauspäiväraha............................................................................................................................. 8 2.1.3. Äitiysetuudet.................................................................................................................................. 9 2.1.4. Hoitoetuudet.................................................................................................................................. 9 2.2. Työtapaturma- ja ammattitautietuudet............................................................................................... 10 2.2.1. Luontoisetuudet............................................................................................................................. 11 2.2.2. Rahaetuudet................................................................................................................................... 11 2.2.3. Lesken- ja lapsenetuudet............................................................................................................... 11 2.2.4. Kertakorvaus................................................................................................................................... 11 2.3. Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset................................................................. 12 2.4. Työkyvyttömyysetuudet......................................................................................................................... 12 2.5. Vanhuuseläkkeet ja perhe-eläkkeet..................................................................................................... 12 2.5.1. Eläkkeet........................................................................................................................................... 13 2.5.2. Perhe-eläkkeet................................................................................................................................ 13 2.6. Työttömyysetuudet................................................................................................................................. 13 2.7. Varhaiseläke-etuudet.............................................................................................................................. 14 2.7.1. Yhteisvastuuperiaatteeseen perustuva varhaiseläke.................................................................... 14 2.7.2. Asteittainen varhaiseläke............................................................................................................... 14 2.7.3. Sopeutustoimen luonteinen varhaiseläke..................................................................................... 14 2.7.4. Vuoro- ja yötyöntekijöiden varhaiseläke....................................................................................... 14 2.7.5. Varhaiseläkkeen määrä................................................................................................................... 14 2.8. Perhe-etuudet.......................................................................................................................................... 15 2.8.1. Perhe-etuudet................................................................................................................................. 15 2.8.2. Äitiysavustus................................................................................................................................... 15 2.8.3. Kasvatusavustus............................................................................................................................. 15 2.8.4. Vanhempainlomakorvaus............................................................................................................. 16 2.9. Erityiset maksuihin perustumattomat rahaetuudet........................................................................... 16 3. Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita............................. 17 4. Lisätietoja....................................................................................................................................................... 21 3
Yleistä Luxemburgin sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat seuraavat etuudet: sairaus- ja äitiysetuudet sekä hoitoetuudet (ks. kohta 2.1) työtapaturma- ja ammattitautietuudet (ks. kohta 2.2) työkyvyttömyysetuudet (ks. kohta 2.4) vanhuuseläkkeet sekä lesken- ja lapseneläkkeet (ks. kohta 2.5) työttömyyskorvaukset (ks. kohta 2.6) varhaiseläke-etuudet (ks. kohta 2.7) perhe-etuudet (ks. kohta 2.8). Sosiaaliturvajärjestelmään kuuluminen Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä kuuluu sosiaaliturvan piiriin heti aloittaessaan työskentelyn Luxemburgissa. Työntekijän ei tarvitse ryhtyä itse mihinkään toimiin. Itsenäisten ammatinharjoittajien on ilmoittauduttava itse yhteiseen sosiaaliturvalaitokseen (Centre commun de la sécurité sociale). Sosiaalivakuutusmaksut Sosiaalivakuutusmaksuja on maksettava sairaus-, äitiysja hoitoetuuksien sekä eläke-etuuksien (vanhuus-, työkyvyttömyys- sekä lesken- ja lapseneläkkeen) osalta. Maksu on suuruudeltaan tietty prosenttiosuus ammatista saadusta tulosta. Työntekijä itse suorittaa puolet maksusta ja työnantaja toisen puolen. Hoitovakuutuksen maksuja määriteltäessä myös omaisuustulot otetaan huomioon, ja maksut suorittaa kokonaisuudessaan vakuutettu itse. Työnantaja, joka vastaa maksujen tosiasiallisesta suorittamisesta, pidättää työntekijän maksettavan osuuden tämän palkasta. Itsenäinen ammatinharjoittaja vastaa itse kaikkien vakuutusmaksujen suorittamisesta. Sosiaalivakuutusmaksuja ei tarvitse suorittaa tapaturmavakuutuksen, perhe-etuuksien eikä työttömyysturvan osalta. Muutoksenhaku Sosiaaliturvalaitoksen päätökseen tyytymätön voi valittaa päätöksestä laitoksen hallintoelimeen 40 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Lopulliseen päätökseen edelleen tyytymätön voi 40 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta nostaa kanteen sosiaalivakuutuslautakunnassa (Conseil arbitral des assurances sociales). Sosiaalivakuutuslautakunnan päätöksestä voi valittaa ylempään sosiaalivakuutuslautakuntaan (Conseil supérieur des assurances sociales) saman määräajan kuluessa sosiaalivakuutuslautakunnan päätöksen tiedoksi saamisesta. Jos kyse on työttömyyspäivärahasta, valitus on toimitettava kirjattuna kirjeenä 40 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta työministeriön asettamaan erityiseen lautakuntaan. Sen päätöksestä voi valittaa sosiaalivakuutuslautakuntaan saman määräajan kuluessa, ja muutosta voi hakea ylemmässä sosiaalivakuutuslautakunnassa. 5
6
Sosiaaliturvan osa-alueet 2.1. Sairaus- ja äitiysetuuksia Sairaus- ja äitiysvakuutuksen perusteella myönnetään luontoisetuuksia sairaustapauksissa kaikille vakuutetuille rahaetuuksia (päiväraha) työkyvyttömyyden yhteydessä työssäkäyville vakuutetuille äitiysetuuksia hautausavustusta (ks. kohta 2.3). Vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt Sairaus- ja äitiysvakuutuksen piiriin kuuluvat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja muun muassa seuraavat henkilöt: harjoittelijat sairauden, äitiyden tai työtapaturman perusteella päivärahaa saavat henkilöt työttömyyspäivärahaa saavat työttömät vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä saavat henkilöt vapaaehtoistyöhön osallistuvat nuoret suojatyöpaikassa työskentelevät vammaiset työntekijät tai vakavasti vammaisille maksettavaa tukea saavat henkilöt Luxemburgissa asuvat vakuutetun perheenjäsenet (puoliso, rekisteröity kumppani, vakuutetun huollettavana olevat alaikäiset lapset ja täysi-ikäiset lapset 30 vuoden ikään asti, jos heidän tulonsa eivät ylitä tiettyä rajaa). Vakuutuksen piiriin kuuluvat myös alaikäiset lapset ja opiskelijat, joita ei voida katsoa kenenkään vakuutetun perheenjäseniksi. Edellytykset Sairausetuuksien saamiseksi ei ole asetettu mitään vakuutuskausien pituutta koskevia edellytyksiä. Sen sijaan äitiyspäivärahan saamiseksi laissa edellytetään, että henkilö on ollut vakuutettuna vähintään kuusi kuukautta synnytystä edeltäneen vuoden aikana. Muissa jäsenvaltioissa täytetyt vakuutuskaudet otetaan tarvittaessa huomioon. Etuuksien saaminen toisessa jäsenvaltiossa Luxemburgissa vakuutetuilla ja heidän perheenjäsenillään on pääsääntöisesti oikeus saada terveydenhoitoa muissa jäsenvaltioissa, kun he oleskelevat näissä valtioissa. Myös rahaetuuksia on mahdollista saada toisessa jäsenvaltiossa. Lisätietoa aiheesta saa oppaasta Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden oikeudet. Toimivaltaiset laitokset Sairaus- ja äitiysvakuutusasioita hoitavat seuraavat laitokset: Union des caisses de maladie, UCM (sairauskassojen liitto) Caisse de maladie des ouvriers, CMO (työntekijöiden sairauskassa, jolla on paikallistoimistot maan suurimmissa kaupungeissa) Caisse de maladie des employés privés, CMEP (yksityisyritysten työntekijöiden sairauskassa, joka on tarkoitettu myös henkistä työtä tekeville itsenäisille ammatinharjoittajille) Caisse de maladie des fonctionnaires et employés publics, CMFEP (valtion työntekijöiden sairauskassa) Caisse de maladie des fonctionnaires et employés communaux, CMFEC (kunnallisten työntekijöiden sairauskassa) Caisses de maladie de l ARBED (Arcelor-konsernin työntekijöiden sairauskassat) Entraide médicale des chemins de fer luxembourgeois, EMCFL (rautatietyöntekijöiden sairauskassa) Caisse de maladie des professions indépendantes, CMPI (itsenäisten ammatinharjoittajien sairauskassa) 7
Caisse de maladie agricole, CMA (maataloustyöntekijöiden sairauskassa). Vakuutetun perheenjäsenet saavat etuuksia vakuutetun sairauskassasta. Työntekijöiden sairauskassa on toimivaltainen sellaisten kaikkien henkilöiden kohdalla, jotka kuuluvat toisen jäsenvaltion järjestelmän piiriin ja oleskelevat tai asuvat Luxemburgissa. Sairauskassojen liitto on toimivaltainen kaikissa yleisluonteisissa asioissa, erityisesti suhteissa terveydenhuoltopalvelujen tarjoajiin sekä kansainvälisiä siirtoja koskevissa asioissa. Sairauskassat ovat toimivaltaisia seuraavissa asioissa: vakuutetun maksamien terveydenhoitokulujen korvaaminen äitiysavustuksen maksaminen sairaus- ja äitiysrahan sekä hautausavustuksen maksaminen. 2.1.1. Luontoisetuudet Vakuutetut voivat saada seuraavia luontoisetuuksia: sairaanhoito ja hammashoito sairaanhoitajien, fysioterapeuttien jne. antama terveydenhoito laboratoriokokeet ja -tutkimukset hammasproteesit, ortopediset proteesit ja muut proteesit lääkkeet näköä edistävät apuvälineet (silmälasit, piilolinssit) siteet ja muut apuvälineet ja laitteet sairaalahoito terapeuttiset ja sairauden jälkeen annettavat hoidot kuntoutus näihin hoitoihin liittyvät matka- ja kuljetuskustannukset. Vakuutettu saa nämä etuudet heti sairauden alkamisesta lähtien ilman aikarajaa niin kauan kuin hän on vakuutettuna. Jos vakuutus päättyy, oikeus etuuksiin jatkuu kuluvan kuukauden ajan ja sitä seuraavat kolme kuukautta (kuusi kuukautta sellaisten sairauksien osalta, joita on jo alettu hoitaa). Etuudet korvataan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan sairauskassojen liiton ja hoitoa antavan tahon (lääkäreiden, sairaanhoitajien, sairaaloiden jne.) välisessä sopimuksessa vahvistetun taksan mukaisesti. Vakuutetun on kuitenkin osallistuttava eräiden etuuksien kustannuksiin. Näin ollen vakuutetun on maksettava itse jokaiselta 28 päivän jaksolta 20 prosenttia lääkärin ensimmäisen kotikäynnin kuluista. Seuraavista lääkärin kotikäynneistä ja lääkärissäkäynneistä vakuutetun on maksettava 10 prosenttia taksasta. Lääkekuluista vakuutetulle korvataan 80 prosenttia lukuun ottamatta pitkäaikaisen sairauden hoitoon tai sairaalahoidon yhteydessä määrättyjä lääkkeitä. Viimeksi mainituissa tapauksissa lääkkeet korvataan sataprosenttisesti. Kuitenkin muiden kuin välttämättömien lääkkeiden (médicaments de confort) hinnasta korvataan ainoastaan 40 prosenttia. Sairaalahoidon kuluista vakuutetun on maksettava tietty kertasumma päivässä enintään 30 päivän ajan. Tätä omavastuuta ei sovelleta alle 18-vuotiaan lapsen sairaalahoitoon. Etuuksiin liittyviä kuluja, joita ei pidetä välttämättöminä, ei korvata. Siispä sairauskassat korvaavat ainoastaan kaksi lääkärissäkäyntiä tai lääkärin kotikäyntiä seitsemän päivän aikana, ellei vakuutetun kassa anna muuhun lupaa. Ensimmäisen luokan sairaalahoidon tai lääkärin vastaanottokäynnin lisäkulut vakuutetun on maksettava itse. Muodollisuudet Tarvitessaan sairaanhoitoa vakuutettu voi valita vapaasti hoitoa antavan tahon (lääkärin, sairaalan jne.). Kaikkien lääkäri- tai hoitolaitoskäyntien yhteydessä vakuutetun on esitettävä sairausvakuutuskorttinsa, joka hänelle on annettu hänen liittyessään sairausvakuutukseen. Joidenkin etuuksien saamiseksi tarvitaan sairauskassan ennakkolupa, jonka usein saakin sosiaaliturvan lääketieteellisen valvontayksikön myönteisen lausunnon perusteella. Tästä aiheesta saa tietoa kustakin sairauskassasta. Etuuksien maksaminen Yleensä vakuutetun on maksettava itse saamansa hoito ja tämän jälkeen haettava sairauskassaltaan korvaus, josta vähennetään mahdollinen vakuutetun omavastuuosuus. Sairauskassa suorittaa kuitenkin sairaalakulut, leikkaukset, lääkekulut sekä laboratoriokokeiden ja -tutkimusten kulut suoraan lääkärille, apteekille tai laitokselle. Näistä etuuksista vakuutetun on maksettava ainoastaan se osuus, josta sairauskassa ei vastaa. 2.1.2. Sairauspäiväraha Sairauspäivärahaa maksetaan sairauden alkamisesta lähtien enintään 52 viikkoa 104 viikon viitejakson ajan. Henkilön on kuitenkin esitettävä hoitavan lääkärin antama lääkärintodistus viimeistään kymmenentenä työkyvyttömyysviikkona. Sairauspäivärahan maksamisen jatkaminen edellyttää lääketieteellisestä valvonnasta vastaavan sosiaaliturvalaitoksen (Contrôle médical de 8
la sécurité sociale) myönteistä lausuntoa. Sairauspäiväraha on yhtä suuri kuin palkka, jonka vakuutettu olisi saanut, jos hän olisi jatkanut työskentelyään. Sairauspäivärahaa ei makseta niin kauan kuin työnantaja jatkaa palkan maksamista. Etuuksien maksaminen Sairauspäiväraha maksetaan pääsääntöisesti kerran kuukaudessa vakuutetun työnantajan välityksellä sairauden alkamiskuukaudelta ja sitä seuraavilta kolmelta kuukaudelta. Sen jälkeen sairauspäiväraha maksetaan suoraan sairauskassasta. Itsenäiset ammatinharjoittajat saavat sairauspäivärahaa vasta työkyvyttömyyden ilmoittamista seuranneen neljännen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. Muodollisuudet Sairauspäivärahan saamiseksi on esitettävä lääkärintodistus kolmen päivän kuluessa siitä, kun sairaudesta johtuva työkyvyttömyys alkoi. Jos työkyvyttömyys kestää vain 1 2 päivää, siitä ei vaadita lääkärintodistusta, jos vakuutettu ilmoittaa asiasta samana päivänä. Yksi kopio lääkärintodistuksesta on toimitettava sairauskassaan ja toinen työnantajalle. Jos lääkärintodistus toimitetaan myöhemmin kuin edellä on mainittu, sairauspäivärahaa maksetaan vasta siitä päivästä alkaen, jona työkyvyttömyydestä ilmoitettiin. Vakuutetun on käytävä niissä lääkärintarkastuksissa, jotka hänen sairauskassansa lääkäri määrää. Jos hän ei mene näihin tarkastuksiin, päivärahan maksaminen lopetetaan. Jos vakuutetun alle 15-vuotias lapsi on sairas, vakuutetulla on oikeus pitää perhesyistä johtuvaa lomaa kaksi päivää lasta kohden vuodessa. Vakuutetun on ilmoitettava poissaolostaan työnantajalle samana päivänä ja toimitettava lääkärintodistus lapsen sairaudesta. Tämän loman aikana vakuutetulla on oikeus samaan korvaukseen kuin työkyvyttömyydenkin aikana. Työhön palaamista edistävät toimenpiteet Työkyvyttömyyden pitkittyessä lääketieteellisestä valvonnasta vastaava sosiaaliturvalaitos kutsuu henkilön tarkastukseen ja päättää, jatketaanko hänen sairauslomaansa vai onko hänen palattava työhön. Jos henkilö katsotaan työkyvyttömäksi, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke (ks. kohta 2.4). Muutoin hänen tapauksensa siirretään työterveyslääkärin käsiteltäväksi sen selvittämiseksi, koskeeko henkilön työkyvyttömyys ainoastaan hänen viimeistä työpaikkaansa. Jos näin on, käynnistetään ammatillista uudelleenjärjestelyä koskeva menettely joko yrityksen sisällä niin, että henkilö siirtyy työkykyään vastaavaan työhön, tai yrityksen ulkopuolisilla työmarkkinoilla niin, että hän ilmoittautuu työnhakijaksi ja saa työttömyyspäivärahaa. Kummassakin tapauksessa henkilö on oikeutettu korvaukseen, joka vastaa entisestä työstä saadun palkan ja uudesta työstä saatavan palkan välistä erotusta. Ellei henkilö ole saanut uutta työtä työttömyyspäivärahan maksamisen päättyessä, hän saa odotusajalta maksettavaa korvausta, jonka määrä vastaa työkyvyttömyyseläkettä. Henkilön on kuitenkin oltava työmarkkinoiden käytettävissä. 2.1.3. Äitiysetuudet Äitiysavustus annetaan synnytyksestä aiheutuvien kulujen korvaamiseksi. Tämä avustus kattaa lääkärin- ja kätilönpalkkion sekä sairaalassa oleskelusta, lääkkeistä ja vastasyntyneen ravintovalmisteista aiheutuneet kulut. Äitiysrahaa maksetaan palkkatyössä oleville ja itsenäisesti ammattia harjoittaville naisille 16 viikon ajan, josta kahdeksan viikkoa on ennen synnytystä ja kahdeksan viikkoa sen jälkeen. Äitiysrahaa maksetaan raskaana olevalle tai synnyttäneelle äidille, jos hän keskeyttää työn sen aiheuttaman terveysriskin takia. Äitiysrahan suuruus on sama kuin palkka, jonka henkilö olisi saanut työskentelyä jatkaessaan. Äitiysrahaa ei makseta niin kauan kuin työnantaja jatkaa palkan maksamista. Äitiysavustuksen saamiseksi on esitettävä vastasyntyneen syntymätodistus. Saadakseen äitiysrahan synnytystä edeltävien kahdeksan viikon ajalta vakuutetun on toimitettava sairauskassaan lääkärintodistus, johon on merkitty laskettu synnytysaika. Äitiysrahaa myönnetään myös lapsen adoption yhteydessä adoptiolomalle jäävälle äidille tai isälle. 2.1.4. Hoitoetuudet Henkilöillä, jotka kuuluvat johonkin Luxemburgin sairauskassaan, on automaattisesti hoitovakuutus. Edellytykset Hoidon tarpeessa oleviksi katsotaan henkilöt, jotka tarvitsevat sairauden taikka fyysisen tai psyykkisen vamman vuoksi säännöllisesti ulkopuolisen henkilön apua tärkeillä elämän osa-alueilla. Tärkeitä elämän osa-alueita ovat henkilökohtainen hygienia: peseytyminen, hampaiden pesu, ihonhoito ja WC:ssä käynti ruokailu: mukautettujen aterioiden valmistus, syöminen ja juominen liikkuminen: ylös nouseminen, makuulle käyminen, asennon vaihtaminen, pukeutuminen, riisuutuminen, liikkuminen, seisominen, portaiden nousu ja lasku, ulos meneminen ja kotiin palaaminen. 9
Henkilön on tarvittava apua tärkeillä elämän osa-alueilla vähintään kolme ja puoli tuntia viikossa, ja hoitotarpeen on jatkuttava oletettavasti yli kuusi kuukautta tai sen on oltava pysyvää. Toimivaltaiset laitokset Hoitovakuutusta hallinnoi sairauskassojen liitto, joka on toimivaltainen tekemään hoitovakuutusta koskevia päätöksiä arviointilautakunnan lausunnon perusteella. Arviointilautakunta toteaa asianomaisen hoidon ja avun tarpeen. Lautakuntaan kuuluu jäseniä eri ammattialoilta: lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja, toiminta- ja fysioterapeutteja sekä sosiaaliavustajia. Muodollisuudet Hoitovakuutusta varten on täytettävä hakemuslomake, johon liitetään hoitavan lääkärin täyttämä lääkärinlausunto. Hakemuslomake ja lääkärinlausunto lähetetään arviointilautakuntaan. Jos hakemus hyväksytään, lautakunta ilmoittaa, milloin hoitotarve arvioidaan. Arviointiin sisältyvät lautakuntaa edustavan lääkärin lääketieteellinen arvio toisen lautakunnan jäsenen arvio hoitotarpeesta. Lautakunta kirjaa arvioinnin perusteella hoitotarpeen lomakkeeseen, jonka mukaisen hoitosuunnitelman perusteella henkilön valitsema hoitohenkilö tai hänen hoitolaitoksensa henkilöstö avustaa häntä. Hoitosuunnitelma ja hoitotarpeen arvio toimitetaan lausunnon muodossa sairauskassojen liittoon, joka ilmoittaa asianomaiselle päätöksestään. Etuuksien maksaminen Luontoisetuudet maksetaan suoraan hoitovakuutuksesta. Laitoksessa asuvat henkilöt kustantavat itse vain täysihoidon. Rahaetuudet ja avustukset välttämättömiin apuvälineisiin maksetaan suoraan asianomaisen pankkitilille. Luontoisetuudet Hoitoalan työntekijä käy hoidettavan kotona auttamassa häntä suoriutumaan tärkeistä elämän osa-alueista ja kotitöistä sekä tukee ja auttaa häntä. Myös hoitolaitoksissa olevilla on oikeus luontoisetuuksiin. Rahaetuudet Kotona asuville, joita läheinen auttaa, voidaan myöntää luontoisetuuksien (alan työntekijän avun) sijasta rahaetuuksia. Tällöin rahaetuudet on maksettava avustavalle läheiselle. Kyseinen henkilö voi kuulua eläkevakuutuksen piiriin, jos hän on alle 65-vuotias, ja tällöin vakuutusmaksut maksetaan hoitovakuutuksesta. Tätä varten avustavasta henkilöstä on ilmoitettava yhteiseen sosiaaliturvalaitokseen (Centre commun de la sécurité sociale). Hoitolaitoksessa asuvalla ei ole oikeutta rahaetuuksiin. Muut etuudet Henkilölle voidaan myöntää myös avustus välttämättömiin apuvälineisiin, laitteisiin ja asunnon mukauttamiseen. 2.2. Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Vakuutukseen sisältyvät luontoisetuudet työtapaturman tai ammattitaudin uhrille rahaetuudet työkyvyttömälle (työkyvyttömyysavustus ja eläke) lesken- ja lapsenetuudet, jos vakuutettu kuolee tapaturman tai ammattitaudin vuoksi (ks. myös kohta 2.3). Vakuutus kattaa varsinaiset työtapaturmat, tapaturmat työmatkalla ja ammattitaudit. Työtapaturmalla tarkoitetaan kaikkia työstä tai työssä aiheutuneita tapaturmia. Työmatkalla sattuneella tapaturmalla tarkoitetaan tavanomaisella matkalla työhön tai työstä kotiin sattunutta tapaturmaa. Tapaturmaa, joka on sattunut Luxemburgin lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvalle henkilölle työmatkalla Luxemburgin alueen ulkopuolella, pidetään Luxemburgin alueella sattuneena. Ammattitaudeista on laadittu virallinen luettelo, joka on liitetty sosiaalivakuutuslainsäädäntöön ja johon voi tutustua sosiaaliturvalaitosten verkkosivustolla osoitteessa http://www.secu.lu/legis/sommaires/sommlegacc2.html #maladies. Sairaus, jota ei ole tässä luettelossa, voidaan kuitenkin hyväksyä korvattavaksi, jos sen osoitetaan aiheutuneen työstä. Vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt Kaikki työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja harjoittelijat kuuluvat työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piiriin. Vakuutusta on kuitenkin laajennettu myös muihin henkilöryhmiin ja muuhun toimintaan. Sen piiriin kuuluvat muun muassa koululaiset ja opiskelijat, opintojen täydentäminen, ensiapu- ja pelastustoiminta jne. 10
Toimivaltaiset laitokset Toimivaltainen laitos on työtapaturmavakuutusyhdistys (Association d assurance contre les accidents), jossa on kaksi osastoa. Teollisuuden osasto (section industrielle) hoitaa kaikkien vakuutettujen asiat, lukuun ottamatta maataloustoiminnan harjoittajia, jotka kuuluvat maatalous- ja metsäalan osastoon (section agricole et forestière). Muodollisuudet Työtapaturmasta on ilmoitettava viipymättä työnantajalle. Työkyvyttömyydestä on ilmoitettava sairauskassaan samassa määräajassa kuin sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä (ks. kohta 2.1.2). Etuuksien saaminen toisessa jäsenvaltiossa Jos vakuutetun työtapaturma on tapahtunut Luxemburgissa ja jos hän oleskelee toisessa jäsenvaltiossa tai palaa tai siirtyy toiseen jäsenvaltioon, hän voi saada luontoisetuuksia siellä. Tätä varten hänen on pyydettävä E123- lomake työtapaturmavakuutusyhdistykseltä. Avustukset ja eläkkeet maksetaan suoraan toiseen jäsenvaltioon. Lisätietoa aiheesta saa oppaasta Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden oikeudet. 2.2.1. Luontoisetuudet Luontoisetuuksiin kuuluvat sairaanhoito, lääkkeet, sairaalakulut ja kaikki laitteet ja proteesit hoidon onnistumisen takaamiseksi. Nämä etuudet myönnetään samoin säännöin kuin sairausvakuutuksen luontoisetuudet (ks. kohta 2.1.1). Ne myönnetään kuitenkin ilman ajallista rajoitusta, eikä vakuutetun tarvitse osallistua kuluihin. Työtapaturmavakuutusyhdistys maksaa ne suoraan terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille. 2.2.2. Rahaetuudet Tapaturman tai ammattitaudin vuoksi työkyvyttömällä on oikeus työkyvyttömyysavustukseen työkyvyttömyyden ajan samoin ehdoin kuin jos työkyvyttömyys johtuisi sairaudesta (ks. kohta 2.1.2). Työkyvyttömyysavustus on suuruudeltaan sama kuin palkka, jonka vakuutettu olisi saanut työskentelyä jatkaessaan. Työkyvyttömyysavustusta maksetaan samalla tavoin kuin sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia, tosin sillä erotuksella, että sairauskassa maksaa avustuksen työnantajalle, jos henkilö saa työkyvyttömyysajalta edelleen palkkaa. Kun työkyvyttömyysavustuksen maksaminen päättyy, henkilölle myönnetään eläke. Eläkkeen laskentaperusteena käytetään sosiaalivakuutusmaksun kohteena olevia vuosiansioita tapaturmaa edeltäneiden kahdentoista kalenterikuukauden ajalta. Mikäli henkilö harjoittaa maataloustoimintaa, hänen eläkkeensä lasketaan lakisääteisen palkka-arvion perusteella. Jos henkilö on täysin työkyvytön, eläke on 85,6 prosenttia vuotuisista työtuloista (täysi eläke). Jos työkyvyttömyys on osittaista, eläke vahvistetaan tietyksi osuudeksi täydestä eläkkeestä työkyvyn aleneman mukaisesti. Jos vakuutettu saa vähintään 50 prosentin työkyvyttömyyden alenemaa vastaavaa eläkettä, hänen eläkettään korotetaan 10 prosenttia kutakin hänen huollettavanaan olevaa alle 18-vuotiasta lasta kohti. Tämä korotus myönnetään siihen saakka, kunnes lapsi on 27-vuotias, jos tämä jatkaa opintojaan. Ikärajaa ei ole, jos lapsi on vammainen. Toisessa jäsenvaltiossa asuvista lapsista saa myös tämän korotuksen. Eläke korotuksineen ei voi kuitenkaan ylittää vakuutetun aikaisemmin saamaa palkkaa. 2.2.3. Lesken- ja lapsenetuudet Näihin etuuksiin kuuluvat hautausavustus (ks. kohta 2.3). puolisolle tai kumppanille maksettava leskeneläke lapseneläke. Eläkettä myönnetään tietyin edellytyksin eronneelle puolisolle, entiselle rekisteröidylle kumppanille, vanhemmille, lapsenlapsille tai muille sukulaisille. Leskeneläke on 42,8 prosenttia näistä vuosituloista (53,5 prosenttia, jos lesken työkyky on alentunut vähintään 50 prosenttia). Lapseneläke on 21,4 prosenttia näistä vuosituloista. Se myönnetään siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Jos lapsi opiskelee, ikäraja on 27 vuotta. Muille lähisukulaisille myönnetty eläke voi olla enintään 32,1 prosenttia tuloista kaikille tällaisille edunsaajille. Kaikkien näiden eläkkeiden yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 85,6 prosenttia vainajan aikaisemmista tuloista. Eläkkeet maksetaan ennakkoon joka kuukausi. Niitä tarkistetaan automaattisesti elinkustannusten muutosten mukaisiksi ja niitä mukautetaan määräajoin palkkatason kehitykseen. 2.2.4. Kertakorvaus Eläke, joka on myönnetty alle 10 prosentin työkyvyn aleneman perusteella, muutetaan kolmen vuoden kuluttua automaattisesti kertakorvaukseksi (takaisinosto), jonka suuruus riippuu eläkkeensaajan iästä. Joissakin erityistapauksissa on mahdollista pyytää eläkettä kertakorvauksena, jos työkyvyn alenema on 10 40 prosenttia. Jos työkyvyn alenema on yli 40 prosenttia, eläkkeensaajalle voidaan myöntää hypoteekkilaina. Jos leskeksi jäänyt aviopuoliso tai kumppani solmii uuden avioliiton tai avoliiton, hän saa automaattisesti kertakorvauksen (takaisinostoperiaatteen mukaisesti) kuukausisuoritusten sijaan. 11
2.3. Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset Kun vakuutettu tai hänen perheenjäsenensä kuolee, toimivaltainen sairauskassa maksaa kertakorvauksena hautausavustuksen hautajaiset kustantavalle henkilölle tositteita ja kuolintodistusta vastaan. Hautausavustuksen määrää vähennetään puoleen alle kuusivuotiaan lapsen kuolintapauksessa ja viidennekseen kuolleena syntyneiden lasten osalta. Jos vakuutetun kuolema johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista, tapaturmavakuutuksesta myönnetään lisäksi hautausavustus, jonka määrä on 1/15 edunjättäjän vuosituloista. 2.4. Työkyvyttömyysetuudet Vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt Työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin kuuluvat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja muun muassa seuraavat henkilöt: harjoittelijat sairauden, äitiyden, työtapaturman tai ammattitaudin perusteella päivärahaa saavat henkilöt työttömyyspäivärahaa saavat työttömät vapaaehtoistyöhön osallistuvat nuoret vanhempainlomalla olevat henkilöt suojatyöpaikassa työskentelevät vammaiset työntekijät tai vakavasti vammaisille maksettavaa tukea saavat henkilöt. Toimivaltaiset laitokset Työntekijät on vakuutettu vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuslaitoksessa (Établissement d assurance contre la vieillesse et l invalidité). Toimihenkilöt sekä henkistä työtä tekevät itsenäiset ammatin harjoittajat (muun muassa lääkärit, arkkitehdit, asianajajat, notaarit, toimittajat ja kirjanpitäjät) on vakuutettu yksityissektorin toimihenkilöiden eläkekassassa (Caisse de pension des employés privés). Muut itsenäiset ammatinharjoittajat on vakuutettu käsityöläisten, kauppiaiden ja teollisuuden eläkekassassa (Caisse de pension des artisans, des commerçants et des industriels) ja maataloudessa työskentelevät maatalouden eläkekassassa (Caisse de pension agricole). Edellytykset Työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi henkilön on pitänyt olla vakuutettuna 12 kuukauden ajan työkyvyttömyyttä edeltäneiden kolmen vuoden aikana hänet on todettava työkyvyttömäksi, mikä tarkoittaa, että hän ei kykene tekemään aikaisempaa työtään tai koulutustaan tai taitojaan vastaavaa muuta työtä. Muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon. Jos työkyvyttömyyden syynä on tapaturma (työtapaturma tai muu tapaturma) tai vakuutuskauden aikana saatu ammattitauti, vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka hän ei olisi ollut vakuutettuna vaadittua 12 kuukauden jaksoa. Työhön palaamista edistävät toimenpiteet (Ks. kohta 2.1.2.) Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke koostuu kiinteästä summasta, josta 1/40 ansaitaan kunakin vakuutusvuotena, enimmäismääränä 40 vuotta, ja ansioihin suhteutetusta lisästä, joka on 1,85 prosenttia vakuutetun koko aktiiviuran aikana Luxemburgissa ansaitsemasta työtulosta. Lisäksi myönnetään erityinen kiinteä lisä, joka on 1/40 jokaista eläkeoikeuden alkamista ja 65. ikävuoden välistä vuotta kohden, ja erityinen ansioihin suhteutettu lisä, joka maksetaan eläkeoikeuksien alkamisen ja 55. ikävuoden välisten vuosien perusteella. Tämä ansioihin suhteutettu lisä on 1,85 prosenttia ennen työkyvyttömyyttä saadusta keskimääräisestä työtulosta. Jos eläke on säädettyä vähimmäismäärää pienempi, eläkkeensaajalle maksetaan lisää 1/40 vähimmäiseläkkeestä kultakin täydeltä työvuodelta, jos hän on ollut vakuutettuna vähintään 20 vuotta. Muodollisuudet Eläkkeen saamiseksi vakuutetun on jätettävä toimivaltaiselle laitokselle hakemus tätä varten laaditulla lomakkeella, jonka saa tältä laitokselta. Hakemukseen liitettävät asiakirjat on ilmoitettu hakemuslomakkeessa. Jos vakuutettu asuu toisessa jäsenvaltiossa, hänen on jätettävä hakemuksensa tämän valtion eläkelaitokselle. Eläkkeet maksetaan kuukausittain ennakkoon. Jos eläkkeensaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa, tämä valtio maksaa hänelle eläkkeen suoraan. 2.5. Vanhuuseläkkeet ja perheeläkkeet Vanhuus- ja perhe-eläkkeisiin sovelletaan kohdassa 2.4 kuvattuja muodollisuuksia. 12
Myös toimivaltaiset laitokset ovat samat kuin kohdassa 2.4. 2.5.1. Eläkkeet Eläkkeiden piiriin kuuluvat henkilöryhmät luetellaan kohdassa 2.4. Edellytykset Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että kertynyt vakuutusaika on vähintään 120 kuukautta vakuutettu on täyttänyt 65 vuotta. Tietyin vakuutusaikaan liittyvin edellytyksin vanhuuseläke voidaan myöntää aikaisemmin eli 57 tai 60 vuotta täyttäneelle. Muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon. Ellei henkilöllä ole oikeutta minkäänlaiseen eläkkeeseen 65 vuoden iässä, hänen suorittamansa vakuutusmaksut maksetaan hänelle takaisin. Eläkkeen määrä Vanhuuseläke koostuu kiinteästä osasta, jota karttuu 1/40 vuodessa, enimmäismääränä 40 vuotta, ja ansioihin suhteutetusta lisästä, joka on 1,85 prosenttia vakuutetun työtulosta hänen työuransa aikana Luxemburgissa. Jos henkilö jatkaa työskentelyä vielä eläkeoikeuden saatuaan, lisään sovellettavaa prosenttilukua korotetaan 0,01 prosenttia kutakin ylimääräistä työvuotta ja eläkeiän ylittävää ikävuotta kohden. Jos eläke on säädettyä vähimmäismäärää pienempi, eläkkeensaajalle maksetaan lisää 1/40 vähimmäiseläkkeestä kultakin täydeltä työvuodelta, jos hän on ollut vakuutettuna vähintään 20 vuotta. Vuoden lopussa maksettava lisä myönnetään jokaiselle, joka saa eläkettä kuluvan vuoden joulukuun 1. päivänä. 2.5.2. Perhe-eläkkeet Eläkevakuutuksen piiriin kuuluvan edunjättäjän perheenjäsenillä (leskellä, rekisteröidyllä kumppanilla, lapsilla, entisillä puolisoilla tai rekisteröidyillä kumppaneilla) on oikeus perhe-eläkkeeseen. Edellytykset Perhe-eläkkeen saamiseksi edunjättäjän on pitänyt olla vakuutettuna vähintään 12 kuukautta kuolemaansa edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Odotusaikaa ei vaadita, jos kuolema johtuu tapaturmasta tai hyväksytystä ammattitaudista. Muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon. Perhe-eläkettä ei makseta puolisolle tai kumppanille, joka oli solminut avioliiton vakuutetun kanssa alle vuosi ennen tämän eläkkeelle jäämistä tai kuolemaa, eikä puolisolle tai kumppanille, joka oli solminut avioliiton tai rekisteröinyt parisuhteen vanhuuseläkkeen- tai työkyvyttömyyseläkkeen saajan kanssa. Näissä tapauksissa eläke voidaan kuitenkin myöntää tietyin edellytyksin (esimerkiksi jos kuoleman syynä on tapaturma tai jos avioliitosta tai suhteesta on syntynyt lapsi). Eläkkeen määrä Leskeneläke koostuu täydestä kiinteästä osasta ja erityisestä kiinteästä osasta, joihin vakuutetulla oli tai olisi voinut olla oikeus, sekä 3/4:sta ansioihin suhteutetusta lisästä ja erityisestä suhteellisesta lisästä, joihin vakuutetulla oli oikeus tai olisi voinut olla oikeus. Jos edunjättäjän puoliso tai kumppani solmii uuden avioliiton tai rekisteröi uuden parisuhteen, eläkkeen maksaminen päättyy ja hänelle maksetaan kiinteä kertakorvaus. Lapseneläke on 1/3 kiinteästä osasta ja erityisestä kiinteästä osasta, joihin vakuutetulla oli tai olisi voinut olla oikeus, ja 1/4:sta ansioihin suhteutetusta lisästä ja erityisestä suhteellisesta lisästä, joihin vakuutetulla oli tai olisi voinut olla oikeus. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, lapseneläke on kaksinkertainen. Lapseneläkettä maksetaan siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Sitä maksetaan 27-vuotiaaksi asti lapselle, joka jatkaa opintojaan. 2.6. Työttömyysetuudet Kaikki Luxemburgissa työskentelevät kuuluvat työttömyysvakuutuksen piiriin. Toimivaltainen laitos Hakemusten käsittelyyn ja päivärahan maksamiseen toimivaltainen laitos on työvoimahallinto (Administration de l emploi), jonka päätoimipaikka on Luxemburgissa ja jolla on toimistot Esch-sur-Alzettessa, Diekirchissa ja Wiltzissa. Edellytykset Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että vakuutettu on työtön omasta tahdostaan riippumatta on työkykyinen ja valmis ottamaan vastaan taitojaan vastaavaa työtä on 16 64-vuotias ei saa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä taikka tapaturman perusteella maksettavaa eläkettä on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi julkisessa työvoimatoimistossa (bureaux de placement publics) 13
on työskennellyt Luxemburgissa vähintään 26 viikkoa työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Jos vakuutettu on ollut tämän 12 kuukauden jakson aikana työkyvyttömänä, 12 kuukauden jaksoa pidetään työkyvyttömyysaikaa vastaavasti. Sama koskee asepalvelusjaksoja tai jaksoja, jonka aikana vakuutettu on saanut työttömyyspäivärahaa. Jos 26 viikon vähimmäistyöskentelyaika ei täyty ja jos vakuutettu on työskennellyt aikaisemmin toisessa jäsenvaltiossa, tässä valtiossa täytetyt vakuutus- tai työskentelykaudet otetaan tarvittaessa huomioon. Tätä varten vakuutetun on esitettävä työvoimahallinnolle E301- lomake, jonka antaa aikaisemman työskentelyvaltion työttömyysvakuutuslaitos. Jos tätä lomaketta ei esitetä, työvoimahallinto hankkii lomakkeen tämän valtion laitokselta. Työttömyyspäivärahan määrä Työttömyyspäiväraha on 80 prosenttia vakuutetun aikaisemmasta palkasta. Jos hänellä on lapsia huollettavanaan, päivärahan suuruus on 85 prosenttia. Työttömyyspäiväraha ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin 2,5 kertaa lainmukainen vähimmäispalkka. Jos työttömyys kestää yli 182 kalenteripäivää 12 kuukauden aikana, korvaus ei saa ylittää kahta kertaa lainmukaista vähimmäispalkkaa. Jos työtön tekee satunnaista työtä, siitä saatava tulo vähennetään työttömyyspäivärahasta. Työttömyyspäivärahaa voi saada enintään 365 päivää 24 kuukauden aikana. Työttömät, jotka ovat täyttäneet 50 vuotta, voivat kuitenkin saada sitä pidempään. Muodollisuudet Vakuutetun on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi sinä päivänä, jona hän joutuu työttömäksi, joko työvoimahallinnolle tai jossakin paikallisessa työvoimatoimistossa taikka sen kunnan kansliassa (secrétariat de la commune), jossa hän asuu. Hänen on esitettävä työttömyyspäivärahaa koskeva hakemus samalle elimelle kahden viikon kuluessa työttömäksi joutumisesta. Sen jälkeen, kun nämä muodollisuudet on täytetty, työttömyyspäiväraha maksetaan työttömälle ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Jos työtön ei ilmoittaudu työvoimahallinnolle ensimmäisenä työttömyyspäivänä, oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa vasta ilmoittautumispäivästä. Jos työttömyyspäivärahaa koskevaa hakemusta ei tehdä kahden viikon määräajassa, työttömyyspäivärahaa maksetaan hakemuksen jättämistä edeltävältä ajalta enintään kaksi viikkoa. Työttömyyspäivärahan maksaminen Työttömyyspäiväraha maksetaan postisiirrolla kunkin työttömyysviikon lopussa. Sinä aikana, jona työtön saa työttömyyspäivärahaa Luxemburgissa, hänellä on oikeus siirtyä yhteen tai useampaan jäsenvaltioon hakemaan työtä, jos hän on vähintään neljä viikkoa ennen lähtöään Luxemburgista ilmoittautunut siellä työnhakijaksi. Ennen ulkomaille lähtöä työttömän on hankittava työvoimahallinnolta E303-lomake. Lisätietoa aiheesta saa oppaasta Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden oikeudet. 2.7. Varhaiseläke-etuudet 2.7.1. Yhteisvastuuperiaatteeseen perustuva varhaiseläke Jos henkilö työskentelee yrityksessä, joka on hyväksynyt varhaiseläkejärjestelyt osana työehtosopimusta tai työministeriön kanssa tehtyä erityissopimusta, hänen on mahdollista jäädä eläkkeelle enintään kolme vuotta ennen sitä kuukautta, jonka aikana hän täyttää vanhuuseläkkeen tai 60 vuoden iässä myönnettävän varhennetun vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut edellytykset. Henkilön on kuitenkin oltava vähintään 57-vuotias, ja hänen on täytynyt tehdä työnantajan kanssa erityinen sopimus, jossa vahvistetaan osapuolten yhteiseen sopimukseen perustuva päivämäärä, jolloin työsuhde päättyy, ja jossa työnantaja sitoutuu muodollisesti maksamaan henkilölle varhaiseläkettä. 2.7.2. Asteittainen varhaiseläke Tätä varhaiseläkettä myönnetään samoin ehdoin kuin kohdassa 2.7.1, jos henkilö suostuu siihen, että hänen työsuhteensa muutetaan kokopäiväisestä työsuhteesta osa-aikaiseksi työsuhteeksi. 2.7.3. Sopeutustoimen luonteinen varhaiseläke Tämän varhaiseläkkeen myöntämisedellytykset ovat samat kuin yhteisvastuuperiaatteeseen perustuvan varhaiseläkkeen kohdalla. Tätä eläkettä voidaan myöntää 57 vuotta täyttäneille työntekijöille, jotka työskentelevät yrityksessä, jonka toiminta lopetetaan, jossa toteutetaan rakenneuudistus, joka on konkurssissa, jonka johto on asetettu valvonnan alaiseksi tai joka on selvitystilassa. 2.7.4. Vuoro- ja yötyöntekijöiden varhaiseläke Jos työntekijä on täyttänyt 57 vuotta ja tehnyt vähintään kaksikymmentä vuotta joko vuorotyötä tai vakituista yötyötä, hänen on mahdollista saada varhaiseläkettä. 2.7.5. Varhaiseläkkeen määrä Varhaiseläkkeen laskentaperusteena käytetään varhaiseläkkeelle jäämistä välittömästi edeltävien kolmen kuu- 14
kauden keskimääräistä bruttopalkkaa. Laskentaperusteena voidaan myös käyttää palkan vaihtelevalta osalta kahdentoista kuukauden viitejaksolta maksettua palkkaa, jos tämä laskutapa on henkilölle edullisempi. Ensimmäisenä vuonna varhaiseläkkeen määrä on 85 prosenttia tästä palkasta. Toisena vuonna sen osuus palkasta on 80 prosenttia ja kolmantena vuonna 75 prosenttia. Henkilön jäädessä asteittaiselle varhaiseläkkeelle eläkkeen määrä riippuu suhteellisesti siitä, kuinka paljon työtunteja vähennetään. Yleensä työnantaja maksaa varhaiseläkkeen ennakkona, mutta ellei tämä ole mahdollista työnantajan liiketoiminnan päättymisen tai vakavien talousvaikeuksien vuoksi, varhaiseläkkeen maksaa työmarkkinakassa. 2.8. Perhe-etuudet Toimivaltainen laitos Kaikki perhe-etuudet maksaa perhe-etuuskassa (Caisse nationale des prestations familiales). 2.8.1. Perhe-etuudet Perhe-etuuksia maksetaan kaikista Luxemburgissa kasvatettavista lapsista, joilla on siellä vakituinen asuinpaikka. Luxemburgissa palkkatyössä olevalla on myös oikeus perhe-etuuksiin Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa kasvatettavista lapsistaan. Pääsääntöisesti perhe-etuudet maksetaan alle 18-vuotiaista lapsista. Ikäraja on 27 vuotta, jos lapsi jatkaa opintojaan tai on vammainen. Perhe-etuuksia on kolmenlaisia: tavanomaiset perhe-etuudet lisäetuudet kouluvuoden alkaessa maksettava etuus. Perhe-etuuksien määrä vaihtelee kotitalouden lapsien lukumäärän mukaan. Lasten täytettyä 6 ja 12 vuotta heistä maksetaan ikälisät. Lisäetuus myönnetään tavanomaisen perhe-etuuden lisäksi kaikille alle 18-vuotiaille lapsille, joiden toimintakykyä fyysinen tai mielenterveydellinen sairaus tai vamma alentaa vähintään 50 prosenttia samanikäiseen terveeseen lapseen nähden. Tätä lisää maksetaan 27 vuoden ikään asti lapsesta, joka ei kykene itse ansaitsemaan elantoaan. Kouluvuoden alkaessa maksettava etuus maksetaan joka vuoden elokuussa 6-vuotiaasta ja sitä vanhemmista lapsista. Sen määrä vaihtelee lapsen iän ja kotitalouden lasten lukumäärän mukaan. Muodollisuudet Etuuksia on haettava perhe-etuuskassalta. Hakemuslomakkeita saa tältä kassalta tai kunnallishallinnosta. Hakemukseen liitettävät asiakirjat on ilmoitettu hakemuslomakkeessa. Jos lapset eivät asu Luxemburgissa, hakemukseen on liitettävä E401-lomake, jossa mainitaan perheenjäsenet. Perhe-etuuksien maksaminen Kouluvuoden alkaessa maksettavia etuuksia lukuun ottamatta perhe-etuudet maksetaan kuukausittain vanhemmille, jos lapsi ja molemmat vanhemmat asuvat samassa taloudessa. Jos vanhemmat ovat eronneet, etuudet maksetaan sille vanhemmalle, joka on lapsen tosiasiallinen huoltaja. 2.8.2. Äitiysavustus Lapsen syntyessä maksetaan äitiysavustus. Se maksetaan osaksi synnytystä edeltävänä avustuksena, osaksi synnytysavustuksena ja osaksi synnytyksen jälkeisenä avustuksena. Synnytystä edeltävän avustuksen saamiseksi raskaana olevan naisen on käytävä raskauden aikana laissa määrätyissä lääkärintarkastuksissa. Jotta synnytysavustus voidaan myöntää, lapsen pitää syntyä Luxemburgissa ja äidin on käytävä synnytyksen jälkeisessä lääkärintarkastuksessa kahdeksan viikon sisällä synnytyksestä. Synnytyksen jälkeinen avustus maksetaan ainoastaan, jos lapsi on ennen kahden vuoden ikää käynyt laissa määrätyissä kuudessa lääkärintarkastuksessa. 2.8.3. Kasvatusavustus Kasvatusavustus myönnetään henkilöille, joilla on kotipaikka Luxemburgissa ja jotka tosiasiassa asuvat siellä tai jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia ja työskentelevät Luxemburgissa tai ovat tällaisen työntekijän perheenjäseniä joilla on kotitaloudessaan huollettavinaan yksi tai useampi lapsi, josta maksetaan perhe-etuuksia jotka huolehtivat pääasiassa lastensa kasvatuksesta kotitaloudessaan eivätkä ole palkkatyössä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia taikka ovat työssä, mutta heidän tulonsa yhdessä puolison tulojen kanssa eivät ylitä tiettyä tulorajaa (kolme kertaa vähimmäispalkka kasvatettaessa yhtä lasta, neljä kertaa vähimmäispalkka kasvatettaessa kahta lasta ja viisi kertaa vähimmäispalkka kasvatettaessa kolmea lasta) vähentävät työaikaansa ainakin puoleen voidakseen hoitaa yhtä tai useampaa lasta; tällöin maksetaan puolet kasvatusavustuksesta. 15
Kasvatusavustus maksetaan kuukausittain äitiysloman loppumista tai äitiysrahan loppumista seuraavasta kuukaudesta alkaen. Se maksetaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Sellaisille henkilöille, jotka kasvattavat kolmea tai useampaa lasta taloudessaan, avustusta maksetaan kuitenkin niin kauan kuin joku näistä lapsista on alle neljävuotias. 2.8.4. Vanhempainlomakorvaus Vanhempainlomaan on oikeus henkilöllä, joka kasvattaa taloudessaan yhtä tai useampaa alle viisivuotiasta lasta, josta maksetaan perhe-etuuksia. Vanhempainlomaa hakevan vanhemman on keskeytettävä työnsä kokonaan tai vähennettävä työaikaansa (osa-aikainen vanhempainloma) vähintään puoleen tavanomaisesta kuukausittaisesta työajastaan. Jos hakija ei ole palkkatyössä, hänen on toimittava Luxemburgissa itsenäisenä ammatinharjoittajana lapsen syntyessä tai adoption tapahtuessa. Jos hän on palkkatyössä, hänen on täytynyt olla samassa työssä Luxemburgissa toimivassa yrityksessä vähintään vuoden ennen vanhempainloman alkua (työsopimus, jonka mukaan kuukausittainen työaika on vähintään puolet kyseisessä yrityksessä tavanomaisesti sovellettavasta työajasta). Vanhempainloman kesto on kuusi kuukautta lasta kohden. Osa-aikaista vanhempainlomaa voidaan jatkaa 12 kuukauteen asti. Jokaisella työssä käyvällä vanhemmalla on yksilökohtainen oikeus vanhempainlomaan, mutta toisen vanhemmista on pidettävä loma heti äitiysloman jälkeen. Osaaikainen vanhempainloma voidaan kuitenkin jakaa vanhempien kesken, jotta joku on koko ajan hoitamassa lasta. Vanhempainloma oikeuttaa avustukseen, jota maksetaan kuukausittain koko loman ajalta. Avustuksesta ei tarvitse maksaa veroja eikä sosiaalivakuutusmaksuja lukuun ottamatta terveys- ja hoitovakuutusmaksuja. Eläkevakuutusmaksut maksaa valtio. 2.9. Erityiset maksuihin perustumattomat rahaetuudet Henkilö, joka täyttää seuraavat edellytykset, voi hakea vakavasti vammaisille maksettavaa tukea. a) Hän on täyttänyt 18 vuotta. b) Hänen työkykynsä on alentunut vähintään 30 prosenttia ruumiillisen, henkisen, aisteihin liittyvän tai psyykkisen vajavuuden vuoksi ja/tai psykososiaalisista syistä, jotka vaikeuttavat vajavuutta, ja vajavuuden on ilmettävä ennen 65 vuoden ikää. c) Hänen terveydentilansa on sellainen, että kaikenlainen työnteko on haitaksi hänen terveydelleen, tai hänen ammatillinen osaamisensa on niin vähäistä, että hänen on mahdotonta sopeutua työskentelyyn tavanomaisessa työympäristössä tai hänen tarpeisiinsa mukautetussa suojatyöpaikassa. d) Hänellä on lupa asua Luxemburgissa, hänen kotipaikkansa on Luxemburgissa ja hän asuu tosiasiallisesti Luxemburgissa. Poiketen siitä, mitä edellä kohdissa a, b, ja c todetaan, vaikeasti vammaisille maksettavaa tukea voi hakea myös vammaiseksi työntekijäksi tunnustettu henkilö, joka ei ole saanut omasta tahdostaan riippumattomista syistä palkkatyötä ja jonka tulot ovat vakavasti vammaisille maksettavaa tukea pienemmät. Hakemukset lähetetään työvoimahallinnon lääketieteelliselle lautakunnalle. Etuuden myöntää kansallinen yhteisvastuurahasto (Fonds national de solidarité). 16
Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita Jos vakuutetulle on epäselvää, millaisia sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia hänellä on, hän voi ottaa yhteyttä laitokseen, joka huolehtii kyseisestä sosiaaliturvan osa-alueesta Luxemburgissa. Ministère de la sécurité sociale (sosiaaliturvaministeriö) 26, rue Sainte Zithe L-2763 Luxembourg Postiosoite: L-2936 Luxembourg Puhelin: (+352) 478-1 Faksi: (+352) 478-6328 http://www.mss.etat.lu Inspection générale de la sécurité sociale (sosiaaliturvasta vastaava tarkastuslaitos) 26, rue Sainte Zithe L-2763 Luxembourg Postiosoite: Boîte postale 1308 L-1013 Luxembourg Puhelin: (+352) 478-1 Faksi: (+352) 478-6225 Ministère du travail et de l emploi (työministeriö) 26, rue Sainte Zithe L-2763 Luxembourg Postiosoite: L-2939 Luxembourg Puhelin: (+352) 478-1 Faksi: (+352) 478-6325 Centre commun de la sécurité sociale (yhteinen sosiaaliturvalaitos) 125, route d Esch L-1471 Luxembourg Postiosoite: L-2975 Luxembourg Puhelin: (+352) 40 141-1 Faksi: (+352) 40 44 81 Union des caisses de maladie (sairauskassojen liitto) Cellule d évaluation et d orientation (arviointilautakunta) 125, route d Esch L-1471 Luxembourg Postiosoite: L-2974 Luxembourg Puhelin: (+352) 478-6060 Faksi: (+352) 478-6061 Ministère de la famille et de l intégration (perheistä ja kotoutumisesta vastaava ministeriö) 12-14, avenue Emile Reuter L-2420 Luxembourg Postiosoite: L-2919 Luxembourg Puhelin: (+352) 478-1 Faksi: (+352) 478-6570 125, route d Esch L-1471 Luxembourg Postiosoite: Boîte postale 1023 L-1010 Luxembourg Puhelin: (+352) 49 83 31-1 Faksi: (+352) 49 83 32 Contrôle médical de la sécurité sociale (lääketieteellisestä valvonnasta vastaava sosiaaliturvalaitos) 125, route d Esch L-1471 Luxembourg Postiosoite: Boîte postale 1342 L-1013 Luxembourg Puhelin: (+352) 26 1913-1 Faksi: (+352) 40 78 62 17
Conseil arbitral des assurances sociales (sosiaalivakuutuslautakunta) 16, boulevard de la Foire L-1528 Luxembourg Postiosoite: Puhelin: (+352) 45 32 86 Fax: (+352) 44 32 66 Conseil supérieur des assurances sociales (ylempi sosiaalivakuutuslautakunta) 2-4, rue Beck L-1222 Luxembourg Postiosoite: Puhelin: (+352) 26 26 05 1 Faksi: (+352) 26 26 05 38 Caisse de maladie des ouvriers (työntekijöiden sairauskassa) 125, route d Esch L-1471 Luxembourg Postiosoite: L-2973 Luxembourg Puhelin: (+352) 40 11 2-1 Faksi: (+352) 40 06 11 Caisses de maladie de l ARBED (Arcelor-konsernin työntekijöiden sairauskassat) Portail Neudorf Postiosoite: L-4006 Esch/Alzette Puhelin: (+352) 5313-3702 Faksi: (+352) 5313-3799 Caisse de maladie des fonctionnaires et employés communaux (kunnallisten työntekijöiden sairauskassa) 20, avenue Emile Reuter L-2420 Luxembourg Postiosoite: Boîte postale 328 L-2013 Luxembourg Puhelin: (+352) 45 05 15 Faksi: (+352) 45 02 01 222 Entraide médicale des chemins de fer luxembourgeois (rautatietyöntekijöiden sairauskassa) 15, place de la Gare L-1616 Luxembourg Postiosoite: Boîte postale 1803 L-1018 Luxembourg Puhelin: (+352) 49 90-3416 Faksi: (+352) 49 90 4501 Caisse de sécurité sociale des classes moyennes (itsenäisten elinkeinonharjoittajien sosiaaliturvakassa) 39, rue Glesener L-1631 Luxembourg Postiosoite: Puhelin: (+352 40 52 02-1 Faksi: (+352) 40 52 02 230 Caisse de maladie agricole (maataloustyöntekijöiden sairauskassa) Caisse de maladie des fonctionnaires et employés publics (valtion työntekijöiden sairauskassa) 32, avenue Marie-Thérèse L-2132 Luxembourg Postiosoite: L-2091 Luxembourg Puhelin: (+352) 45 16 81 Faksi: (+352) 45 67 50 2, rue du Fort Wallis L-2714 Luxembourg Postiosoite: L-2969 Luxembourg Puhelin: (+352) 40 51 15-1 Faksi: (+352) 48 56 85 Établissement d assurance contre la vieillesse et l invalidité (vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuslaitos) Caisse de maladie des employés privés (yksityisyritysten työntekijöiden sairauskassa) 125, route d Esch L-1471 Luxembourg Postiosoite: L-2972 Luxembourg Puhelin: (+352) 40 113-1 Faksi: (+352) 48 76 17 125, route d Esch L-1471 Luxembourg Postiosoite: L-2977 Luxembourg Puhelin: (+352) 26 19 14-1 Faksi: (+352) 49 53 33 18