VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Komissio antoi 19.4.2001 tiedonannon rajat ylittävää työeläketarjontaa koskevien veroesteiden poistamisesta KOM(2001) 214 lopull. Tiedonannon tavoitteina on mainittu: yhdenmukaistamisen asemasta löytää jäsenvaltioiden sääntöjen moninaisuuteen soveltuva yhteensovitettu toimintamalli, poistaa perusteettomasti rajoittavat tai syrjivät verotusmääräykset, esittää jäsenvaltioiden verotulojen suojaamiseen tähtääviä toimia. Tiedonanto täydentää Euroopan yhteisöjen komission 10.10.2000 antamaa ehdotusta direktiiviksi ammatillisten lisäeläkkeiden eläkelaitosten toiminnasta (ns. lisäeläkerahastodirektiivi), jolla sallittaisiin rajat ylittävä eläketarjonta ja sijoitustoiminta samalla, kun toiminnan vakauden valvonta taattaisiin asianmukaisesti. Tiedonannossa työeläkkeellä tarkoitetaan samaa kuin lisäeläkerahastodirektiivissä eli ns. toisen pilarin työantajakohtaisia eläkejärjestelyjä. Siten tiedonanto ei varsinaisesti koske sosiaaliturvan koordinaatiosta annetun neuvoston asetuksen 1408/71 piiriin kuuluvaa Suomen työeläkejärjestelmää. Toisen pilarin työmarkkinapohjaisista eläkkeistä käytetään tiedonannon suomenkielisessä käännöksessä tosin virheellisesti termiä työeläke, vaikka kyseessä on suomalaisen järjestelmän mukaan lisäeläke, koska työeläkkeellä tarkoitetaan Suomessa lakisääteistä, työntekoon perustuvaa perusturvaa. Tiedonannossa todetaan, että nykyisin jäsenvaltioissa voimassa olevat työeläkkeiden verotusjärjestelmät poikkeavat toisistaan varsin paljon. Perusrakenteeltaan yleisin järjestelmä on ns. EET-järjestelmä, jossa eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia (exemption), eläkerahastot on vapautettu verosta (exemption), ja eläke-etuudet ovat verollisia (taxation). EET-järjestelmä on käytössä 11 jäsenvaltiossa, mukaan lukien Suomessa. Tanska, Italia ja Ruotsi soveltavat ETT-järjestelmää; Saksassa ja Luxemburgissa on voimassa TEE-järjestelmä. Näiden perusrakenteiden erojen lisäksi jäsenvaltioiden verojärjestelmien yksityiskohdat vaihtelevat huomattavasti, samoin kuin verotuksen taso. Komission mukaan työeläkejärjestelmien verotuskohteluja koskevista eroista aiheutuu monia ongelmia sisämarkkinoiden näkökulmasta. Rajat ylittävälle eläketarjonnalle ja työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle on komission mukaan kuitenkin välittömämpikin
2 (5) veroeste: useissa jäsenvaltioissa voimassa olevaa kotimaista verottomuutta ei sovelleta muissa jäsenvaltioissa sijaitseville eläkelaitoksille maksettaviin eläkevakuutusmaksuihin. Lisäksi muissa jäsenvaltioissa sijaitsevilta eläkelaitoksilta saatetaan kantaa korkeampaa tuottoveroa, ja niiden myöntämiä etuuksia saatetaan verottaa ankarammin kuin kotimaisia etuuksia. Komissio esittää johtopäätöksenään vallitsevasta oikeudellisesta tilanteesta seuraavaa. Kansalliset määräykset, joiden mukaan eläke- ja henkivakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuuden edellytyksenä on kyseisten maksujen maksaminen kansallisella alueella sijaitsevalle eläkelaitokselle ovat perustamissopimuksen artikloissa 39, 43, 49 ja 56 turvattujen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden, sijoittautumisvapauden sekä palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden vastaisia. Komission mukaan perustamissopimuksen vastaista on erityisesti verovähennysoikeuden epääminen sellaisten työntekijöiden kohdalla, jotka jo kuuluvat verotuksen osalta kotivaltionsa hyväksymään järjestelmään, ja jotka muuttavat sitten toiseen jäsenvaltioon. Silloin, kun kyse on jäsenvaltiossa asuvan kansalaisen liittymisestä ulkomaiseen järjestelmään, jäsenvaltio voi vaatia kyseisen järjestelmän täyttävän tietyt verovähennyskelpoisuusedellytykset. Komissio perustelee näkemystään vallitsevasta oikeustilasta laajasti EY:n tuomioistuimen ratkaisuilla. Keskeisimpiä perusteluja ovat tuomioistuimen esittämät kannanotot asioissa Bachmann (C-204/90), Wielockx (C-80/94) ja Safir (C-118/96). Päätelmät -osuudessa komissio ilmoittaa omasta puolestaan aikovansa seurata jäsenvaltioiden kansallisia määräyksiä ja ryhtyvänsä perustamissopimuksen mukaisten perusvapauksien noudattamisen varmistamiseen tähtääviin toimiin. Tässä yhteydessä komissio viittaa mahdollisuuteen saattaa asioita yhteisön tuomioistuimen käsiteltäväksi perustamissopimuksen 226 artiklan nojalla. Komissio kehottaa neuvostoa, Euroopan Parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa toimimaan seuraavasti: 1) Tutkimaan eläke-etuuksien maksamista koskevan tietojenvaihdon parantamisehdotuksia. Tietojenvaihdon edistämisellä voitaisiin turvata jäsenvaltioiden verotusmääräysten asianmukainen soveltaminen. Tiedonannossa todetaan, että komissio aikoo pyytää neuvottelujen järjestämistä tietojenvaihtodirektiivin (77/799/ETY) 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa. Komiteassa olisi sovittava työeläkkeitä koskevan automaattisen tietojenvaihdon yksityiskohdista. 2) Tutkimaan yleiseurooppalaisia eläkelaitoksia koskevaa ehdotusta. Euroopan eläkerahastoja edustava järjestö on tehnyt ehdotuksen yleiseurooppalaisista eläkelaitoksista. Yleiseurooppalainen eläkelaitos olisi laitos, johon useassa jäsenvaltiossa toimiva yritys voisi keskittää eläkevastuunsa ja varansa verotuksellisesti neutraalilla tavalla. Yrityksen työntekijöillä olisi tällöin mahdollisuus kuulua samaan eläkelaitokseen työntekopaikasta riippumatta, ja kukin jäsenvaltio voisi säilyttää asukkaitaan koskevien eläkejärjestelyjen verotuksessa toteuttamansa periaatteet. Käytännössä yleiseurooppalainen eläkelaitos toimisi jakautuneena eri yksiköihin, joissa sovellettaisiin sen jäsenvaltion vero- ja sosiaaliturvasäännöksiä, jossa eläkejärjestelyjen kohteena oleva henkilö työskentelee. Työntekijän liikkuvuuden tilapäisyyttä arvioitaisiin tällöin samoin perustein kuin neuvoston asetuksen 1408/71 soveltamisessa ns. lähetettyjen työntekijöiden suhteen. 3) Harkitsemaan EET -periaatteen laajempaa noudattamista EU:ssa.
3 (5) Komission mukaan on käytännössä helpointa pyrkiä yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden eläkkeiden verotusjärjestelmät EET-periaatteen mukaisesti, sillä kyseinen periaate on jo voimassa 11 jäsenvaltiossa. Komissio pitää EET-järjestelmää parhaimpana myös siitä syystä, että veron lykkäämisen ansiosta se rohkaisee huolehtimaan eläketurvasta. Lisäksi EET-periaate ottaa huomioon myös väestön ikääntymisen; EET-järjestelmässä nykyiset verotulot ovat alhaisemmat kuin tulevaisuudessa, jolloin väestöllinen huoltosuhde on paljon epäedullisempi. 4) Tutkimaan tarvittavia toimenpiteitä perusteettomien, työeläkkeiden verotusjärjestelmien erilaisuudesta, erityisesti kaksinkertaisesta verotuksesta, johtuvien työntekijöiden vapaan liikkuvuuden poistamiseksi. Komission mukaan on todennäköistä, että jäsenvaltioiden järjestelmien välillä säilyy eroja. Tämän vuoksi tulisi pyrkiä siihen, että järjestelmien rinnakkaisesta olemassaolosta ei aiheutuisi sisämarkkinoiden toimivuutta haittaavia veroesteitä. Komission mukaan jäsenvaltioiden tulisi ryhtyä joko yksipuolisiin toimenpiteisiin tai kahdenvälisiin ratkaisuihin kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Lisäksi voitaisiin tutkia perustamissopimuksen 293 artiklan mukaisen monenvälisen sopimuksen mahdollisuutta yhteisötasolla. KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMEN KANTA Suomessa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ovat verovähennyskelpoisia ainoastaan silloin, kun ne maksetaan suomalaiselle eläkelaitokselle tai ulkomaisen vakuutuslaitoksen Suomessa olevalle kiinteälle toimipaikalle (tuloverolaki 96 10 mom.). EY:n tuomioistuimessa on parhaillaan käsiteltävänä Suomen järjestelmää koskeva oikeustapaus (Danner C-136/00). Tapauksessa on kyse siitä, onko Suomen lainsäädäntö jonka mukaan toisessa jäsenvaltiossa olevaan vakuutuslaitokseen tehtävät maksut eivät ole vähennyskelpoisia katsottava EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettujen perusvapauksien vastaisesti diskriminoivaksi. EY:n tuomioistuimen ratkaisu on odotettavissa aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Suomi suhtautuu komission tiedonantoon myötämielisesti. Rajat ylittävän työeläketarjonnan veroesteiden poistamista EU-alueella voidaan pitää kehityksen väistämättömänä suuntauksena. Suomi voi kannattaa tietojenvaihdon edistämistä koskevia ehdotuksia. Ehdotus yleiseurooppalaisista eläkelaitoksista ei ole ongelmallinen Suomen työeläkejärjestelmän kannalta, mikäli niiden piirissä hoidetaan ainoastaan lisäeläkkeitä eli järjestelmä ei miltään osin kohdistu lakisääteiseen perustyöeläketurvaan, jonka hoitaminen on jatkossa tehtävä yksinomaan Suomessa. Komission suositus EET-periaatteen nykyistä laajemmasta noudattamisesta jäsenvaltioissa ei ole Suomen kannalta ongelmallinen, sillä Suomessa sovelletaan jo nykyisin ko. periaatetta. Ulkomaisista vakuutusyhtiöistä otettujen eläkevakuutusten maksut eivät toistaiseksi ole vähennyskelpoisia Suomen verotuksessa. Jos vähennyskelpoisuus sallittaisiin, olisi odotettavissa, että ulkomaisistakin vakuutusyhtiöistä tulisi kokonaiseläketurvaa koskevia selvityspyyntöjä työeläkejärjestelmään. Mikäli Suomi jatkossa muuttaa ulkomaisista vakuutusyhtiöistä otettujen eläkevakuutusmaksujen vähennyskelpoisuutta koskevaa kansallista
4 (5) sääntelyä, on siten samalla perusteltua selvittää, kuinka ulkomaisiin eläkevakuutuksiin liittyvien kokonaiseläkeselvitysten suhteen menetellään. Suomen kannalta on yleisesti ottaen tärkeää, että verotuksen yhtenäistämistoimenpiteet eivät tulevaisuudessa johda tilanteeseen, jossa Suomen kaltaiset jäsenvaltiot joista eläkkeelle siirryttäessä muutetaan paljon toisiin jäsenvaltioihin kärsisivät verotulojen menetyksiä. KANSALLINEN KÄSITTELY Eduskunnan informointi on valmisteltu yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. STM on pyytänyt tiedonannon johdosta lausunnot Eläkesäätiöyhdistys - ESY:ltä, Eläketurvakeskukselta, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitolta, Työeläkevakuuttajat TE- LA:lta, Vakuutuskassojen Yhdistykseltä ja vakuutusvalvontavirastolta. Käsittelijät: VM: ylijohtaja Lasse Arvela, hallitusneuvos Kirsi Seppälä, vanhempi hallitussihteeri Janne Juusela STM: ylijohtaja Tarmo Pukkila, ylitarkastaja Tarja Härkönen, ylitarkastaja Jyri Inha Osastopäällikkö, ylijohtaja Lasse Arvela Vanhempi hallitussihteeri Janne Juusela LIITE: Euroopan yhteisöjen komission tiedonanto rajat ylittävää työeläketarjontaa koskevien vien veroesteiden poistamisesta 19.4.2001, KOM(2001) 214 lopull.
VO.C1.C/2001/Kir/ekirje291001.doc 5 (5)