Iustitia 13 (2000) Kristillinen uskonnollisuuden pelastuskäsitys keskellä japanilaisen Pekka Huhtinen 1. Japanissa Japanilaisten on tehty ensikosketukset kristillistä lähetystyötä kristinuskoon 1549 maahan. lähtien, jolloin jesuiitta Francis Xavier systemaattisesti seuralaisineen vuodesta 1873) teki Tosin mahdottomaksi pitkä kristinuskonvastainen ulkomailta suuntautuvan kausi vainoineen lähetystyön (1614 saapui kahden panilaisten vuosisadan ensimmäiset ajaksi. välilliset Viimeisimpien kosketukset tutkimusten kristinuskon mukaan kanssa ja- yli ajoittuvat haisempaan vaikutteiden kuitenkin arvellaan aikaan. huomattavasti Kiinan ulottuneen kautta niinkin Francis Japaniin kauaksi Xavierin saatujen kuin työkautta 600-luvulle, kristillisten varnaisestulotteisesta ellei vieläkin Japaniin vaikutuksesta, varhempaan suuntautuneesta joka aikaan.1 seurasi Tällöin lähetystyöstä, tuolloisesta ei ollut vaan vielä läheisestä siitä kyse moni- varsisakäymisestsen kannalta kiinalaisten merkittävässä kanssa. osassa Kristinuskon tässä prosessissa vaikutusten oli Kiinaan leviämi- kans- varhain varhaisesta levinnyt vaikutuksesta nestoriolaisuus. Japanissa Selvimpiä ovat löydetyt todisteita ristiaiheiset kristillisyyden esineepia Japanilaisten ja hautakivissä ja havaitut kiinalaisten kristilliset tiiviin symbolit. jo nen seurauksia Japaniin, sekä ovat buddhalaisuuden tämän ohessa tapahtunut ja kanssakäymisen konfutselaisuuden kiinalaisten tunnetuim- leviämi- 1 Aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen ja verrattain uusi tutkimus kirjain- C. Englandin The Hidden History of Christianity Asia (Hong Kong 1998). on John
2merkkien omaksuminen ja Iustitia soveltaminen 13 (2000) tuodut siin vaikutuksen, uskonnolliset jonka ja filosofiset merkitys on virtaukset yhä tänään japaninkieleen. ovat kiistaton. tehneet japanilai- Kiinasta man ainakin tutkimuksen jollain tasolla esiin Japaniin nostama ennen väite jesuiitta kristinuskon Xavieria, rantautumisesta herättää Uusimkokysymyksiäsen uskonnollisuuden Millaiseksi keskellä? kristinusko Ennen tuolloin kaikkea käsitettiin nousee aiheeseemmtinuskologiasta? liittyen eksklusiivisesta, Tämä kysymys, kysymys oliko on japanilaisilla muut olennainen, pelastustiet tuossa koska poissulkevasta vaiheessa yleisesti tietoa soterio- tunnet- kris- japanilai- jattua, on perinteisessä miten keskeinen japanilaisessa rooli synkretismillä uskonnollisuudessa. ja harmoniatendenssillä 2. Japanin pelastuksesta perinteisen uskonnollisuuden muovaama käsitys ja laisuus Japanin buddhalaisuus. perinteisinä Vaikka pidettävät näistä kaksi kahdesta pääuskontoa varsinaisesti ovat shintolaisuus suutta, japanilaiset edustaa Japanin mieltävät omaa nykyään perinteistä myös buddhalaisuuden kansallista vain uskonnolli- shintosi olennainen uskonnokseen. osa japanilaisuutta. Sen katsotaan Tähän olevan voidaan tänä löytää päivänä useita suorastaan eri omak- Yhtenä niin on kulunut syynä mainittakoon jo puolitoista se, vuosituhatta että buddhalaisuuden eli sillä on ollut tulosta jo pitkään Japa- syitä. vakiintunut pitää sessa buddhalaisuuden uskonnollisuudessa asemansa Japanin adaptaatiokykyä voimakkaan historiassa. maahan synkretismin Toisena tultuaan. tekijänä seurauksena Japanilai- voidaan buddhalaisuus huomattavasti ja muodostaan. vieraantunut Itse vuosisatojen asiassa alkuperäisestä japanilaiset aikana japanilaistunut eivät intialaisesta tuolloin sisällöstään olleet ja samalla kiinnostuneita löstä, vaan heille buddhalaisuuden riitti tuossa vaiheessa alkuperäisestä sen kiinalainen intialaisesta sovellutus.2 sisäl- edes tarvitsematta Se sai varsin nopeasti omaksua tunnustetun ulkopuolelta aseman tulleen shintolaisuuden uskonnon leimaa. rinnalla, 2 Japanilaisten kiinnostus alkuperäisiin Intian buddhalaisiin kirjoituksiin, Sen ei niiden kana. Ks. kääntämiseksi Kitagawa 1987, japaninkielelle, 265 266. on syntynyt varsinaisesti vasta nykyai-
katsottu olevan japanilaisuuden Huhtinen: Kristillinen kannalta pelastuskäsitys torjuttava uhka tai kilpaili-janössleisuuteen Shintolaisuuden kirjoittamaton liittyvät asiat työnjako buddhalaisuuden pohdinnat siten, että kuuluvat pelastukseen kesken buddhalaisuuteen, toteutuu ja tuonpuo- käytän- kun siin. män taas Tämä shintolaisuudessa jako ilmenee uskonnollisissa keskitytään pääasiallisesti seremonioissa, tämänpuolei- shintolaisuuden valoisiin taitekohtiin alaan, ja se, liittyvät mikä liittyy riitit tuonpuoleisuuteen, ja seremoniat joista kuuluvat kuolemaanhalaisiuuteen. olla mukaan sanottavammin Voidaan lukien vainajien kiinnostuneita sanoa, että henkien tämän iankaikkisuudesta, palvonnan, päivän shintolaisuudessa kuuluu tuonpuo- budd- eläleisesta on dettava, jumalten tai pelastumisesta maailma ja ihminen tuonpuoleiseen, osa sitä koska jo nyt. jo Toisaalta tämä maailma magahara), että on shintomytologiassa olennainen osa universumin myös tuonpuoleisuus, kolmijakoisessa taivas (taka- kokonaisuudessa Hautajaiset (taivas, vietetään maa, muut nykyään alueet).3 tosittaintoseremoniat samoin kuin vainajien muistopäivinä lähes poikkeuksetta toimitettavat buddhalailainen mieltää rukouksineen. seremonioiden Eri opillisen asia on se, sisällön, miten tavallinen kuinka japani- muis- edes tuvassa miettii resitoinnissa sisältökysymyksiä, käytettyä kieltä varsinkaan, ei yleensä kun ymmärretä. hautajaisissa Buddhalaiselldaakouksen katsoa sutra-resitoinnilla, olleen vaikutus joka shintolaisen tuli suosituksi noriton jo eli 500-luvulla, rituaalisen voi- tapah- moni seremoniallisella kehittymiseen.4 rukouksella Oikein katsotaan toimitetulla olevan eli hyvä oikein vaikutus, lausutulla kun rutetaan taas talla vastaavasti lienee uskoa vanha sanojen epäkorrekti japanilainen resitoinnin resitointi shintokäsite hengelliseen vaikuttaa kotodama5, negatiivisesti. voimaan, jolla uskoa tarkoi- Taushen, Japanin että lausutuilla kulttuurin sanoilla keskellä itsessään eläessä on sielu. kiinnittyy huomio siihen, sii- miten seremoniat. keskeinen Juhlilla osa on uskonnollisuutta paitsi suuri sosiaalinen ovat juhlat merkitys ja niihin koko liittyvät 3 Ks. Kitagawa 1987, 117 118, 197. kan- 45 Kotodama, Kitagawa 1987, ks. Ono 67 68. 1967, 104; Kitagawa 1987, 68, 121, 154, 261.
4sallisen identiteetin kannalta, Iustitia myös 13 (2000) tä na vaaliva ja lujittava merkityksensä. erityisesti Seremonia suku- tai riitti ja perheyhteytrastaan tapahtumana on itsessään tärkeä. Sillä voidaan katsoa olevan toimitettu- käsittämätön mekaaninen resitointi merkitys on tärkeämpi pelastumisen sen seremoniallisen kannalta. Kuulijoille suorittamiseoidesi. Varsinkin toteuttaminen kuin sen nykypäivän sisällön koetaan kannalta. japanilaiselle tärkeäksi, Tästä tietämys suorastaan johtuen tiettyjen seremonioiden välttämättömäk- seremoni- suokonnollisestnen puoli uskonnollisuutta tai teologisesta ei sisällöstä kiinnosta on siinä lähes määrin, olematon.6 kuin Opilli- seremoniallinen On Shintouskonnon ja rituaalinen perustana toimittaminen. ussuuden tehtävä välillä. ero Traditionaalisessa traditionaallisen on shintolaisuuden shintolaisuudessa ikivanha japanilainen tuonpuoleisuus nykyshintolai- mytologia. elämä tai kea tuonpuoleiseen tasankomaa (tokoyo no (takama kuni), maailmaan kuolleitten ga hara), liittyvät henkien, yltäkylläisyyden käsitteet, pahojen kuten henkien maa, taivaan ikuinen maailma tärkeässä on (magatsuhi) asemassa, ja kun pimeyden taas myöhemmässä maailma (yomi temppelishintossa, no kuni) olivat varsin kor- näkymätön nykyisin esiintyvän shintolaisuuden pääuoma, tuonpuoleisuus joka tullut jopa tabu. maailma Tästä ovat johtuen paljolti metafyysiset väistyneet taka-alalle käsitteet eivät tai niistä ole keskeisiä. Maailma jimmiltaan Ero kaikkine tämänpuoleisen siinä asuvine ja tuonpuoleisen olentoineen ja välillä asioineen on on hämärä. (kami-world). hyvä, jopa Ei jumalallinen. tehdä erotusta Maailma orgaanisen sinänsä ja epäorgaanisen on jumalmaa- poh- on ja välillä, vaan luonto on kokonaisuus, joka kaikkinensa (ihmiset, vastaukseksi: nen. 6 symykset Lähetystyöntekijän Tai: Koska ovat En tämän olen osaa päivän japanilainen, sanoa, kysyessä japanilaiselle mutta japanilaiselta, olen koska shintolainen. olen sekondaarisia. japanilainen, mihin tämä Uskonnon Japanilaisten uskoo, olen buddhalai- sisältöky- saa usein seen myös Hakodatessa tietämättömyyteen japaninlähetyksen tapasin 1980-luvulla veteraani, buddhalsuuden tri firmanjohtajan, Dale. sisällöstä Ks. Dale 1995, jolla kiinnittänyt 4. oli työhuoneessaan huomiota ylei- uusi kysyin En usko koristeellinen johtajalta, siihen, mutta mikä kamidana rukoilen merkitys (shintolainen sen kamidanalla edessä. jumalhylly). on hänelle, jolloin Teetä juodessamme tämä vastasi:
eläimet, vuoret, joet, Huhtinen: kasvit, Kristillinen jne.) on pelastuskäsitys jumalallista alkuperää.7 Ihmi-sen ihminen hittyy ja jumalten jo on jumalallinen, välillä ei katsota jopa jumala olevan (kami), selkeää ja erotusta. toisaalta Toisaalta malaksi kohti täydellistä jumaluutta. Ihmistä ei kuitenkaan sanota hän ke- dimensiossa. tässä Tässä maailmassa, maailmassa vaan katsotaan vasta kuoleman kehitysprosessin jälkeisessä tapahtuvan harmonian ajattelua, kaaoksesta jossa päämäärää. kohti kehityksen harmoniaa. Shintolaisuus katsotaan Tämän kulkevan edustaa vuoksi koko kaiken positiivista ajan tulisi parempaan kehitys- palvella uudessa ju- suuntaan. kosmologiasta, nen Käsitys pelastuksesta toisaalta omaksutusta saa sisältönsä ihmiskäsityksestä, toisaalta edellä jossa esitetystä ei edellytä on pohjimmiltaan pääsemistä johonkin hyvä, ei perisyntinen. tuonpuoleiseen Ihmisen paikkaan pelastuminen tai ihmilaanseen vaan elämään pelastus tässä jumalmaailmassa. sitä, että jumalat Jumalten tuodaan mukaan läsnäolo päivittäi- koetaan oloti- nimenomaan maailmassa suri) pahat henget jumalten harmonisessa (magatsuhi) vaikutuksesta. kehitysprosessissa, karkoitetaan, Kultillisessa koska joka palvonnassa tapahtuu ne häiritsevät (mat- tässä ihmisen distusmenoin. mistä suhdetta Puhdistusseremoniat jumaliin ja esi-isien sinänsä henkiin. eivät Tämä vielä tapahtuu vapauta puhtellaan vastuusta karkoittavan menneisyydessä pahan, palauttavan tehtyihin ihmisen tekoihin, alkuperäisen vaan niiden luonnontien ja Osa ja tekemättä samalla siitä uskonnollisuudesta, tuovan jättämisten kyvyn hyvittämiseen.8 hyvän mikä tekemiseen, tänä päivänä sekä näyttää tehtyjen Japa- syn- aja- ihnissa omaksuttu henkien liittyvän palvontarituaaleja shintolaisuudesta. lähes yksinomaan Tämä hautajaismenoja. buddhalaisuuteen, koskee esimerkiksi Japaniin on itse kuolleiden tullessaan asiassa buddhalaisuus oita, hitellen joita ei ollut kohtasi mahdollista vanhoja noin vakiintuneita vain ohittaa. uskonnollisia Siten niistä traditisuuden, erityisesti osa omaleimaista Tendai- japanilaista Shingon-buddhalaisuuden buddhalaisuutta. Buddhalai- omaksuma tuli vä- inklusiivinen ja synkretistinen perusasenne tuotti synteesin, shin- 78 Sintolaisuus Ono 1967, 108. ja luonto, ks. Ono 1967, 97; Uski 1979, 6 7, 9, 13, 18.
tolais-buddhalaisen 6 amalgaamin,9 Iustitia 13 (2000) na, rinnakkaiselon shintolaisuuden kanssa. ja mahdollisti Sittemmin rauhanomaisen rakoillut, nimenomaan Tokugawa-kaudella, tämä amalgaami historian aikaliittisista syistä. mutta ei Tosin niinkään on syytä sisällöllisistä todeta, ettei kuin synteesi valta- olisi ja uskontopo- ollut mahdollista ja Myös harmonia-ajattelua. myöskään ilman Vaikutusvirta shintolaisuudelle kävi myös ominaista toiseen synkretismiä tosin Esimerkiksi shintolaisuus omaksui buddhalaisuudesta tiettyjä suuntaan. buddhalaisesta shintolaisen sutra-resitaatiosta.10 liturgian katsotaan saaneen vaikutteita piirteitä. laisen kieltävä Tokugawa-kausi valtapolitiikan laki ja kristittyjen (1603 1868) aikaa. ankarat Tuohon vainot. oli Japanissa kauteen Kaikki liittyvät voimakasta hautajaiset kristinuskon buddhatiin pakotettiin pidettäviksi rekisteröitymään buddhalaisen papin paikallisiin johtamin temppeleihin menoin. Japanilaiset (dankajärjestelmä)halaisuuden Japanista. Tilanne asemaa jolla toimenpiteellä muodostui ja vaikutusta, ongelmalliseksi pyrittiin myös kitkemään paitsi myös tehostamaan pois shintolaisuuden kristinusko budd- määrät- kannalta, asetelmasta. huolimatta Vielä Meiji-kaudellakaan jo vanhastaan (1868 1912) omaksutusta shintopapit amalgaami- saaneet tavallaan toimittaa lähes hautajaisia. monopolisoinut Tämän päivän kuoleman Japanissa ja siihen buddha- liittyvät buddhalaisuus uskonnolliset Koska japanilainen suorastaan toiminnot buddhalaisuus11 elää itselleen. kuolemalla. Ei on käsitteenä liioiteltua laaja sanoa, ja sisäl- että eilöllisesti peruskäsitteisiin moniulotteinen, -opetuksiin, on tarkastelussamme joilla on aiheemme rajoituttava kannalta niihin (satori) tyistä merkitystä. tulevat merkitykseltään Käsitteet pelastus hyvin ja lähelle valaistus toisiaan. tai valaistuminen Pelastuksella eri- tai 9 siihen Kitagawa verrattavalla käyttää kyseistä tavoitteella ilmaisua (Shinto tarkoitetaan Buddhist lopullista amalgam) ja kuvatessaan Tendai Ks. 10 shintolaisuuden ja Shingon 1987, 75, buddhalaisuuden 224. ja buddhalaisuuden alkuaikana keskinäistä Heian kaudella suhdetta (794 1160). erityisesti täydelden 11 Tässä Kitagawa yhteydessä 1987, 266. suudesta laajaa ja kirjoa, sen soteriologisista vaan on ei ole tyydyttävä mahdollista käsityksistä. puhumaan selvittää lähinnä japanilaisen mahayana-buddhalai- buddhalaisuu-
listä vapautumista Huhtinen: tekojen Kristillinen ja seurausten pelastuskäsitys laista, karmasta, ja elämän 7 kiertokulusta, datsu) päämäärään kautta saavuttaminen lopulliseen samsarasta tavoitteeseen, täydellisen merkitsee Buddhan valaistumisen nirvanaan. maahan Tämän (satori tai lopullisen puhtaaseesityksenemista maahan siitä, vai onko merkitseekö pääsemistä. käsitettävä Buddhalaisuuden lopullinen sisällöltään pelastuksen positiiviseksi piirissä tila jakaantuvat tyhjiin olotilaksi. rauke- kä- tai ge- Tähän sessia, lopulliseen jonka prosessin tilaan kulusta pääseminen ja kestosta edellyttää ei ole yhtenäistä jälleensyntymisprosesta, Vaikka japanilaisessa uskonnollisuudessa puhutaan opetusta. Pelastus pelastumselle mielletään itse ei ole asiassa tosiasillisesti kaikkien lopulliseksi absoluuttista osaksi. vaihtoehtoa. pelastuktistämeimpia tai oikeastaan pitää sanoa helveteistä, löytyy kyllä mitä Helvesuuden piiristä, sanallisia mutta ja taiteellisia helvetti kuvauksia ei ole kertakaikkinen nimenomaan buddhalai- lopullinen kar- paikka. pikemminkin seen tai Jälleensyntymiset taivaan uskotaan omaiseen kaikkien jatkuvat paikkaan. menevän helvettivaiheen Soteriologian kuoltuaan jälkeenkin.12 kannalta lopulta kyse taivaa- vaan universalismista, nollisuuden yleisesti joka omaksumaa käsitteenä kuvaa käsitystä osuvasti pelastuksesta. japanilaisen uskon- omaksuttu kuin Mahayana-buddhalaisuudessa käsitys pelastumisesta ei edellytä (Japanin sen buddhalaisuudessa) muotoja arjesta esiintyy.13 eristettyä Täydelliseen luostarielämääkään, valaistumiseen joskin johtavia enempää näitäkin teitä elämän- askeesia tyy daan kuitenkin useita, riippuen siitä mistä suunnasta on kyse. Ne esiinriki jakaa kuitenkin kahden pääkäsitteen, jiriki (oma voima) ja voialismin (toisen sutra-lukemisen voima) alle. Zen-buddhalaisuudessa sijasta mietiskelyä, Nichiren-buddha- korostetaan ritu- talaisuutaan esoteerista korostaa omaa ritualismia voimaa mystiikkaa, ponnistelua, Tendai-suunta Shingon-buddhatus-sutraa. kaikkia jo edellä minittuja, korostaen kuitenkin erityisesti puoles- Jodo Shin Shu Kristinuskon (Puhtaan maan kannalta buddhalaisuus), mielenkiintoisin koska on näissä Jodo Shu suun- Lo- ja katoliselle 12 13 Kitagawa Dictionary kiirastuliopille, 1987, of Religions 179.Nykypäivän ks. ibid. 1984, 144. theravada-buddhalaisuudessakaan Tässä on nähty yhtymäkohtaisuutta tariin vetäytymistä ei pidetä enää välttämättömän tärkeänä. luos-
8nissa korostuu uskoa ja itsensä Iustitia ulkopuolelta 13 (2000) valaistuksen Jodo-suunnassa (vrt. pelastuksen) keskeinen saavuttamiseksi. merkitys on tulevaa Amidalla, voimaa jolla (tariki) taan ihmisille. olleen Tähän niin hyvä perustuu karma, Amida-uskolle että siitä riittää ja Amida-nimen kaikille, pahimmillekin resitoinnillsuuttmollisuutensa annettu kristillisen soteriologinen vanhurskauttamisopin merkitys. Tässä kanssa14 on nähty ja Amidaa samankaltai- katso- ongelmallista on vuoksi se, että jopa Amida verrattu on myyttinen Jeesukseen. hahmo, Vertailun jonka kannalta historiallisuutta onkin kouksiimme. 15 kohdistunut: ei ole voitu Olento, todistaa. jota Tähän ei ole olennaiseen olemassa, seikkaan voi vastata kritiikki on arkaammin keskusteluun Lisäksi uusin hypoteesin, tutkimus jonka mukaan tuonut entistä Jodo-buddhalaisuupoteesbuddhalaisuuden saa olisi tukea saanut siitä, kehittäjän, armo-oppinsa että kyseisen Kukain suunnan nestoriolaisuudesta. (774 835; perustajan tunnetaan ja Tämä Shingon- myös hy- painok- rumellkellessaan, kanssa.16 Kobo Daishi) olleen tekemisissä tiedetään Kiinassa, nestoriolaisten Choanin lähetyssaarnaajien kaupungissa oles- nisevoimaisuus tradition Kukai Kiinasta oli myös Japaniin. se henkilö, Nestoriolaisuuden joka toi buddhalaisen vaikutus esoteeri- on nykytutkimuksen Kiinassa mukaan tuolloin ollut ja vielä merkittävämpi, satoja vuosia kuin myöhemminkin tähän ja saakklisyydetettavissa. on oletettu. tutkijoita, Tämä joten aihepiiri uusia on tutkimuksia alkanut kiinnostaa lienee lähivuosina Japanin kristil- odo- elin- 3. 14 Japanin Kun Honen uskonnollisuuden (1133 1212) kiteytti tarjoama armollisuuden pelastus a Shinran be bad man (1173/1263) will be received kärjisti in kyseistä Buddha s ajatusta Land, sanomalla how much ajatuksen Even more a sanoihin a good good man man!, Even 182 183. received 15 in Buddha s Land, how much more a bad man! Anesaki 1980, will Amidaan liitetyn armo-opin kritiikistä Japanissa, ks. Mullins1998, 109.
Huhtinen: Kristillinen pelastuskäsitys 9 on tojen Japanin valtava. nimissä uususkontojen Tämän systemaattista vuoksi historia mahdotonta esitystä on pitkä soteriologiasta. esittää ja uususkonnollinen kaikkien Toisaalta uususkon- japanilainen enemmän ta. tai uususkonnolliuus vähemmän aina perinteisen uusine korostuksineenkin uskonnollisuuden nousee kirjo telutavan Varsinkaan Japanin kontekstissa perinteisen uskonnollisen juuril- voisi olla perusteltua kevyt ohittaminen puhua Japanin ei ole edes kohdalla mahdollista. pikemminkin Tämän uskonnollisuudetävä Tyypillinen muutoksesta tämän päivän kuin uususkonnollisuudesta. vuoksi ajat- 1986 uususkonnollinen perustettu Kofuku liike no Kagaku on uskonnollista laajan (Onnen kannatuksen tiede, suuntautumista lyh. saanut, IRH).17 vuonna ilmen- nopeasti kannattajaa) saavuttama heijastelevat suosio ja osaltaan kannatus sitä (v. uskonnollisen 1995 noin 10 miljoonaa ajattelun Sen muutosta, kuudessa. lisuus on saanut Perinteinen jonka voidaan uususkonnollisuudesta temppeli- havaita olevan ja seremoniakeskeinen käynnissä vakavasti japanilaisten otettavan uskonnol- haastajanlatyksi kuinka Japanin pohjauduttava uususkontojen kohdalla jo oleville nähtävissä on menestyäkseen uskonnollisille kenties selvemmin ja perusrakenteille. tullakseen kuin hyväksy- muual- keshän on syvästi ovat Japanissa traditiosidonnainen aivan omat erityissyynsä. ihminen. Ilman Ensiksikin selvää linkkiä japanilainen yhteiseelöin identiteetin täytä perintöön sille vahvistaja. asetettua ei synny Uskonnoilta laajaa yhtä tärkeää kansanliikettä, edellytetään ominaisuutta koska ainakin olla uskonto kansallisen tietynas- täl- Täteisttäin ennakkoehtonsa, voimakas japanilaisuuden synkretismi mistä leimaa. seuraa asettavat Toiseksi se, että uudellekin niiden harmonia-tendenssi opillinen uskonnollisuudelle uutuusarvo ja erit- Kofuku 16 17 Ks. Helsingin Watanabe yliopistossa 1994, 16 17. Missiological henne no Kagaku -liikkeestä tarkastettiin tekemä väitöskirja, helmikuussa The Science 2000 allekirjoittaneen Human IRH Happiness. tulee Study englanninkielisestä of a Japanese New nimestä Religion, The STI, Institute Helsinki. for of Happiness. Liikkeen Research ly- in A
10 kyseenalainen. Ne ovat Iustitia luonteeltaan 13 (2000) kuin jonnassa, uususkontoja. Tosiasiallisesti uususkontojen pikemminkin opillisessa uuslahkoja niukalti täysin sen monikirjavuudesta uutta omaperäistä. huolimatta, Edellä sanottu pohjimmiltaan pätee paljolti tar- että myös Esimerkiksi siihen, mitä IRH:n tulee soteriologiaan. massa pelastuksen katsotaan edustamalle toisaalta alkavan soteriologialle toteutua jo on tässä ominaista, na ja toisaalta menestyksenä, sen ajatellaan onnellisuutena täydellistyvän ja parantuneena vähitellen pitkällisen elämänlaatu- maailhitykselautumalla kautta ihmisen saavuttaessa lopulta jumaluuden tason ke- luonnollisesti itse monia jumaluuteen. variaatioita Vaikka ja korostuseroja, eri uususkonnoissa pääpiirteissään esiintyy su- samat uskonnollisuudessa, tua, soteriologian ainekset erityisesti on buddhalaisuudessa. löydettävissä jo perinteisessäkin buddhalaisuudessa alkuperäisestä jumalakäsite buddhalaisuudesta kuuluu uskontoon poiketen Kuten japanilaisessa luonnollisena tunnet- osana. kannalta kuuluva Usein toimii keskeisenä jälleensyntymisusko hermeneuttisena ja samalla avaimena siihen soteriologian minen evolutionaarinen pelastuskäsitys. Pelastuksen olennaisesti Se, on missä pitkän voidaan ja monivaiheisen nähdä painotuksellisesti kehityksen tulos uutta ja päätepiste. nimenomaan täydellisty- buddhalaisväritteiselle korostuva elämässä. Tosin ajatus tämä pelastuksen on ajattelulle, sopusoinnussa ilmenemisestä on uususkonnollisuudessa shintolaisen jo tämänpuoleisessa immanenttisuutta terveyttä tys, jota korostavan ei tässä pidetä ja nyt.18 ajattelun toisarvoisena, Pelastuksen kanssa. vaan merkkinä Pelastus jopa tavoiteltavana. on onnellista ulkonainen elämää Askeetti- menes- ja usein suus uskontomalliin. maa ja elämän nautinnoista Kyse on menestysteologiasta. kieltäytyminen eivät Kärsimyksen kuulu päivitettyyn lastusprosessiin ei sinänsä totaalisesti ohiteta, vaan se pyritään selittämään ongeltain sellaista, josta kuuluvana on päästävä välivaiheena. eroon. Kuitenkin kärsimys pe- jo- 18 Dale 1995, 40.
4. Kristillinen soteriologia Huhtinen: Kristillinen Japanin pelastuskäsitys 11 Japanilaisen voidaan päänsä kysyä, harmoniatendenssin miten mahdollista, ja synkretismin että kristillinen huomioon kirkko ottaen tapahtunut. voinut juurtua edes siinä laajuudessaan Japaniin, kuin ylikonnollisuuden Päärintama inklusivismi soteriologiassa contra kristinuskon selvä: japanilaisen eksklusivismi. us- on Monta Uskonnonhistorian nestyneet eri pelastustietä valossa vastaan on nähtävissä yksi ja ainut se, pelastustie että Japanissa Jeesuksessa. neet uskonnot. selkeästi Kristinusko inklusiiviset koko tai ainakin sen ajan, inklusiivisuuteen mitä se on Japanissa ovat taipu- me- ollut, mus- naisia joutunut ja harmonisointipaineen. kohtaamaan synkretismin Kristinuskon taholta omaksumisen tulleen mukautu- läntisen esteitä maailman ovat toisaalta uskonnoksi, sen leimautuminen toisaalta sen ehdoton lännen tuotteeksi, monoteismivattavasti Ehdottoman Japanissa maastoudu viime monoteismin synkretismin vuosisadalla pohjalta syntyneet universalismin nouseva kansalliset soteriologia maisemaan. kirkkoliik- ar- varsikeetipainettamään. (indigenous On jossa yritetty kristityt Christian löytää ovat movements) siltoja läpi historian kansalliseen ilmentävät joutuneet uskonnollisuuteen. osaltaan Japanissa sitä elä- ris- Missiologian kontekstualisoinnista vaikea käsitteitä ja käyttäen sen tuloksena voidaan syntyneestä tässä yhteydessä adaptaatiost. puhua kirkkoliikkeissä sanoa, miten tietoisesti pitkälle pyrittiin. menevään Käytännössä adaptaatioon kuitenkin kansallisissa useissa On kristinuskon suus- päädyttiin kannalta jopa niinkin selvään keskeisissä synkretismiin, asioissa mikä kuin on nähtävissä naisuusopin ja sakramenttiopissa. Tällöin ollut kyse pelkästään kolminaituminen sakramentteihin hämärtymisestä, on vaan kyseisissä jopa sen kirkkoliikkeissä hylkäämisestä. vaihdellut Suhtau- kolmitamiskäytäntö sakramenttien miseen.19 Kasteen väheksymisestä ja ehtoollisen sakramenttien totaaliseen perinteinen sivuutta- (spiritual sacraments), on voitu korvata hengellisellä symbolisella kasteella sakramenttikäytännöllä ja hengellisellä toimit- 19 kolminasisuusoppiin, ks. Mullins 1998, 78, 98, 223, eh- 239. 111 112, Suhtautumisesta 206, 213. sakramentteihin, ks. Mullins 1998, 59, 78, 92, 99, 102,
toollisella.20 12 Sakramenttiopin Iustitia ja 13 soteriologian (2000) hämärtynyt. peuden korostaminen, Tähän kokonaiskuvaan mutta tämä kuuluu tapahtuu yleisen yleensä välinen hengellisen ordinaation yhteys pap- on kautta maailmassa liikkeistä saatavan on tunnetuin Uchimura pappeuden Kanzoon tällaisista väheksymisenä. vuonna kansallisista 1901 Japanissa perustama kristillispohjaisista muuallakin (ñ ã âôåjeli Kristuksen Kirkottomuusliike tunnustaminen pelastajaksi (Nonchurch on movement).21 ollut selvää Mukyokai lisissakin tuminen kristillisissä liikkeissä. Kuitenkin kansallisuuden kansaldassa on johtanut tässä soteriologian kannalta keskeisessä koros- etsitty siihen, että joissakin tapauksissa Kristuksen persoonalle kohtekstista. vastaavuuksia Näin esimerkiksi Japanin Uchimura ei-kristillisestä Kanzoo uskonnollisesta päätyi Buddhan kon- Kristuksen aurinko, vertailussa joka rakastaa kielikuvaan, aurinkoa, että rakastaa Buddha myös kuuta.22 ja Kristus Kyseessä ja oli (so. siten japanilaisuuden) selvä inklusiivinen ja kristinuskon yritys rakentaa välille. silta buddhalaisuuden 5. Johtopäätökset kohdataan nitteisyys Japanissa monien tehtävässä edellä mainittu pelastusteiden lähetystyössä soteriologiaan (japanilainen on alusta liittyvä asti uskontokonteksti) muuttumaton kohdattu ja jän- yhä yhden kansallisten ainoan kristillisten pelastustien liikkeiden (kristinusko) syntymisen välillä. Vaikka varsinaisena japanilaisten syynä on sesta tässä pidettävä sekä kristinuskoa tietoista irtiottoa leimanneesta ulkomaalaisten länsimaisuuden lähetysten rasitteesta, holhouk- 20Hokkaidolla kehityksessä nähtävä myös tietoinen kannanotto soteriologi- on joka ta kyisessä ei kuului vesikasteella, kirkottomuusliikkeeseen. työskennellessäni vaan allekirjoittamalla minulla Tuttavani kirkkonsa oli tilaisuus selitti uskontunnustuksen. olevansa tutustua kastettu, perheeseen, listä kirkottomuusliikkeessä ei suoranaisesti vastusteta perinteistä kristil- mutna. sakramenttien toimittamista, mutta sitä ei pidetä myöskään tarpeellise- Ny- 21 22 Ks. Mullins Mullins 1998, 1998, 61. 54 67.
aan. Kristinuskon Huhtinen: eksklusiivista Kristillinen pelastusoppia pelastuskäsitys yritetty muokata 13 paremmin toon, Japanissa, jota hallitsevat sopivaksi jumalten erityisesti Japanin ja uskontojen kulttuuriseen harmoniatendenssi ruuhka-alueella, ja uskonnolliseen ja synkretismi. ehdottoman maas- monoteistinen millisesti vuoksi kristillinen katsoen kristinusko kirkko yhä mahdoton ja yhden lähetys tien sellaisenaan ovat soteriologioineen aina olleet hyväksyä. jatkuvassa on Tämän inhikautumispaineessatainen historia Japanissa Kristinuskon todistaa tämän lähes puolen paineen vuosituhannen karusta todellisuudestakontaistelulltanut uutta Paineeseen elämää. ja marttyyriudella, on On vastattu aivan selvää, sekä mutta mukautumisella ettei vain kristilliselle jälkimmäinen että kirkolla jalolla on tuot- us- mit- mu- muuta tyen tinkimättömästi vaihtoehtoa, kuin ainoan pysyä tien alkuperäisellä soteriologiassaan perustuksellaan (ks. Joh 14:6; pitäy- Ap. ole t. prosessoimaan tekstualisoinnin 4:12). Jokainen sitä, lähetystyöntekijä missä kulkee missiota joutuu rakentavan käytännön oikean tilanteessa Tämän ja missiota tuhoavan synkretismin välinen kon- mutta tämän rajan tutkiminen rajan hämärtymisestä kuuluu lähetystyöntekijän alkaa kristillisen velvollisuuksiin, kirkon ja mission raunioituminen. raja. 6. Anesaki, Kirjallisuus ference to Masaharu, the Social History Moral Life of Japanese of the Nation. Religion. Tokyo. With 1980. Special Re- Japanese Dale, Kenneth, Church. J. Tokyo. Coping 1995. with Culture. The Current Struggle of the England, Huhtinen, John Pekka, C. The The Hidden Science History of Happiness. of Christianity A Missiological in Asia. 1998. Happiness of a Japanese (IRH). New Religion, Theological The Institute Institute of Finland, for Research Helsinki. Human 2000. Study Mullins, Press, Honolulu. Mark, R., 1998. Christianity Made in Japan. University of Hawai i
14 Iustitia 13 (2000) kyo. Ono, 1967. Sokyo, Shinto. The Kami Way. Charles E. Tuttle Company, To- Uski, Watanabe, Jaakko, Nobuo, Uskontojen A Brief Japani. Introduction Hämeenlinna. & Summary 1979. and Buddhism. - What is Real Difference? Tokyo. 1994 of Christianity