Puolusta ja valvo IPR-oikeuksiasi! Tuotekehityksen ja suojauksen saumaton yhteistyö No 2 2009 TIEDOTUSLEHTI ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Panphonics rakentaa patenteilla tulevaisuutta www.kolster.fi
Oikeuksien puolustaminen TEKSTI JOOSE KILPIMAA joose.kilpimaa@kolster.fi Suunnittele suojaa varmista ja hyödynnä oikeutesi! Tehokkaan IPR-suojausstrategian toteuttaminen on kolmivaiheinen prosessi, joka alkaa tuotteiden ja suojauksen suunnittelulla. Kärjistäen voidaan sanoa, että vasta kolmannessa vaiheessa eli suunnittelu- ja rekisteröintivaiheiden jälkeen alkaa se varsinainen työ oikeuksien hyödyntämisessä. Yrityksellä on oltava yleistä liiketoimintastrategiaa tukeva suojaussuunnitelma, jonka perusteella se hakee rekisteröitäväksi parhaiten soveltuvat suojamuodot. Kun tuotteille on ensin saatu rekisteröintien kautta mahdollisimman kattava suoja, on rekisteröintien luomia oikeuksia valvottava ja tarvittaessa puolustettava. Tilanteet, joissa yritys joutuu puolustamaan oikeuksiaan, liittyvät yleensä kilpailijoiden rekisteröimiin oikeuksiin tai toimintaan markkinoilla. Jotta yrityksen oikeuksia loukkaavaan toimintaan voidaan puuttua, on yrityksellä oltava selvät toimintaohjeet kilpailijoiden rekisteröintien ja markkinoiden valvonnasta. Valvontaa tulisi harjoittaa kaikilla organisaation tasoilla myynnistä ja markkinoinnista yrityksen johtoon. Kun huomataan, että kilpailija on rekisteröinyt esimerkiksi samankaltaisen tavaramerkin tai loukkaa markkinoinnissaan yrityksen tavaramerkkiä, on aiemman oikeuden haltijan puututtava tähän. Puuttuminen voi olla väitteen tekemistä kilpailijan rekisteröintiä vastaan, varoituskirjeen lähettämistä tavaramerkkioikeutta loukkaavan toiminnan lopettamiseksi tai haastehakemuksen laatimista tuomioistuimelle loukkaavan toiminnan kieltämiseksi. Oikeuksien haltijalla on velvollisuus puolustaa oikeuksiaan kolmansia tahoja vastaan. Mikäli oikeuksien puolustamiseen ei ryhdytä, voi yritys pahimmassa tapauksessa menettää oikeutensa vedota rekisteröinnin antamaan yksinoikeuteen. Valvomalla omia oikeuksiaan tehokkaasti yrityksen on mahdollista puuttua oikeudenloukkauksiin jo varhaisessa vaiheessa ja jopa ennaltaehkäisevästi. Mahdollisessa loukkaustapauksessa on tärkeää ottaa yhteyttä IPR-asiantuntijaan heti asian tultua ilmi, jolloin voimme varmistaa, mitä oikeuksia on loukattu ja mikä on paras strategia asian ratkaisemiseksi. Mahdollinen loukkaus voi nimittäin koskea esimerkiksi yrityksen tavaramerkkiä ja olla samalla sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa. Yrityksen rekisteröimät oikeudet eivät ole ainoastaan todistuksia näiden oikeuksien olemassaolosta vaan myös tärkeitä riskinhallintatyökaluja häiriöttömän liiketoiminnan turvaamiseksi. Yritys saa parhaan tuoton rekisteröintien vaatimille investoinneille valvomalla ja puolustamalla näitä oikeuksiaan. Samalla markkinoille välittyy viesti vakavasti otettavasta toimijasta, jolla on hallussaan jotain, jota kilpailijat haluavat kopioida. Kirjoittajalla, tavaramerkkijuristi Joose Kilpimaalla on kahdeksan vuoden kokemus IPR-oikeuksien puolustamisesta sekä tavaramerkki-, tuoteväärennös- ja verkkotunnusasioista. 2 KOLSTER Info
No 2 2009 Julkaisija Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu 23 00120 Helsinki kolster@kolster.fi www.kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu 14-18 C 20520 Turku kolster.turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B 33100 Tampere kolster.tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs 60320 Seinäjoki kolster.seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko 16 65100 Vaasa kolster.vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie 8 90570 Oulu kolster.oulu@kolster.fi Päätoimittaja Anne Suutala anne.suutala@kolster.fi Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Terhi Salmi Marianna Sorsa Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Kerkko Ulmanen Kansikuva Reijo Tuomola, T:mi Reca-Kuva Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) 618 821 Faksi (09) 602 244 Sähköposti petra.henriksson@kolster.fi Pääkirjoitus Katse kohti tulevaisuutta Järjestimme Suomenlinnassa 3.6.2009 asiakasseminaarin ja kesäjuhlan IPR-kokemusta jo 135 vuotta, joka samalla oli yrityksemme juhlavuoden päätapahtuma. Haluan vielä kerran esittää suuret kiitokseni kaikille mukana olleille - te teitte juhlastamme ikimuistoisen. Seminaarissamme suuntasimme katseemme nykyisen talouslaman ohi kauemmaksi tulevaisuuteen ja uusiin tapoihin ja välineisiin tehdä yhteistyötä kanssanne. Näemme, että nyt ja tulevaisuudessa kaikkinaisen kanssakäymisen lisääminen hyödyttää molempia osapuolia. Kun tunnemme asiakkaamme ja asiakkaidemme tarpeet entistä paremmin, osaamme ehdottaa sekä suojausteknisesti, juridisesti että kustannuksiltaan tehokkaita toimenpiteitä asiakkaidemme liiketoiminnan turvaksi. Tehostamme yhteistoimintaa ja tiedonvälitystä myös säännöllisillä Kolster Info -aamiaisseminaareilla, joissa aamiaistarjoilun ohessa kerromme immateriaalioikeusalan ajankohtaisista asioista. Seuraava seminaari järjestetään Helsingissä 8.9. ja uusitaan Tampereella 9.9. jo perinteisessä, Tampereen Alihankintamessuihin nivoutuvassa asiakastilaisuudessamme. Kutsut näihin tilaisuuksiin ovatkin jo lähteneet, mutta löydät ne myös kotisivujemme uutisista. Vaikka paperiton toimisto on usein esitetty malliesimerkkinä toteutumattomasta utopiasta, ovat sähköisestä tietoliikenteestä ja dokumenttien hallinnasta syntyvät edut kiistattomia. Pian asiakkaidemme käyttöön tuleva IPR Control -ohjelma tulee yhdistämään nämä molemmat tarjoten sekä dokumenttien siirtoon että hallintaan liittyviä ominaisuuksia sen lisäksi, että sen kautta asiakkaallamme on aina käytössään päivitetty tieto immateriaalioikeussalkkunsa sisällöstä. Ota yhteyttä asiamieheemme, niin kuulet, miten pääset osalliseksi uusista palveluistamme. Antti Peltonen toimitusjohtaja > antti.peltonen@kolster.fi KOLSTER Info 3
Asiakkaan näkökulma TEKSTI ANNE SUUTALA anne.suutala@kolster.fi KUVAT PANPHONICS Panphonics tähtää patenteillaan globaalisti halutuksi yhteistyökumppaniksi - Patentit eivät ratkaise yrityksen menestystä. Menestyksen ratkaisee se, miten yritys onnistuu hyödyntämään IPR:ää kaupallisilla markkinoilla, Panphonicsin toimitusjohtaja Kari Mettälä sanoo. Avainkysymys on Mettälän mukaan se, onko IPR:llä todellista kaupallista arvoa. Panphonics on audioteknisiin sovelluksiin erikoistunut teknologiayritys, joka toimii globaaleilla markkinoilla ja tähtää yhä halutummaksi toimittajaksi ja yhteistyökumppaniksi kansainvälisille suuryrityksille. Jo nyt 85 % tuotteista menee vientiin ja maailmanmarkkinoilla on imua. Mettälän arvion mukaan Panphonicsin tavoiteltavissa oleva markkinapotentiaali liikkuu sadoissa miljoonissa ja kasvaa vuosi vuodelta uusien sovellusalueiden myötä. Panphonics perustettiin vuonna 1997, ja yrityksen ensimmäiset vuodet kuluivat valmistusmenetelmien ja tuoteversioiden tuotekehityksen parissa, kunnes audioelementtien valmistustekniikka stabiloitui. Vuonna 2003 alkoi varsinainen konkreettisten tuotteiden kaupallistaminen. - Kaupallistaminen globaaleille markkinoille on Panphonicsin kaltaiselle mikroyritykselle valtava haaste, sillä tuotekehitykseen panostettu yksi raha tarkoittaa tuotteen kaupallistamiseksi kymmentä rahaa. - Myös patentit ovat meille iso investointi. Rakennamme kuitenkin patenteilla ennen kaikkea omaa tulevaisuutta ja kaupallista menestystä. Meillä on jo kokemusta siitä, että yhteistyöneuvotteluissa kansainvälisten isojen yritysten kanssa on aivan keskeistä, että on suojattua teknologiaa. Näihin neuvottelutilanteisiin ei edes päästä ilman patentteja, Mettälä sanoo. Ydinteknologia suojattu globaalisti Panphonicsin koko liiketoiminta perustuu yhteen yleiseen perusteknologiaan tuottaa tasoääntä: ääntä, jota voi kohdentaa ja suunnata rajatulle alueelle halutulla tavalla. - Patentoitu teknologia perustuu luonnolliseen fysikaaliseen ilmiöön tuottaa suuntaavaa ääntä. Yksinkertaistaen patenttimme ydin on sähköä johtava kalvo, joka värähtelee kahden ilmaa läpäisevän levyn välissä. Hallussamme on siis hyvin geneerinen patentti ja teknologia, jota suojaamme globaalisti, Mettälä kertoo. - Panphonics on tuonut tunnetun fysikaalisen ilmiön kaikkien ulottuville teollisella prosessilla, kustannustehokkaasti ja skaalautuvasti ainoana maailmassa. Kilpailijat joutuvat tekemään tuotteensa huomattavasti monimutkaisemmin erilaisin elektronisin ja mekaanisin komponentein tavoitellessaan samankaltaisia ääniominaisuuksia, Mettälä kertoo. - Panphonics on myös ryhtynyt rakentamaan omia kaupallisia tuotteita voidakseen tarjota tätä täysin luonnollista ilmiötä loppuasiakkaille. Panphonics onkin tunnistanut jo kolme todellista volyymisovelluskohdetta sekä kolme erilaista käyttötapaa geneeriselle teknologialleen. Näitä alueita ovat kauppapaikkakohtaiset mainosjärjestelmät, erilaiset luottamuksellista tietoa käsittelevät palvelupisteet kuten pankit, lääkärikeskukset tai apteekit sekä ajoneuvoteollisuus. IPR-strategia uusiksi kaupallistamisen myötä Kokoonsa nähden Panphonicsilla on hallussaan paljon patentteja, ja IPR-kustannusten hallinnoinnissa on paljon haastetta. Mettälän mukaan yrityksen alkuperäinen IPR-strategia on jouduttu miettimään kertaalleen täysin uusiksi tuotteiden kaupallistamisen myötä. Ajattelutapaa on muutettu markkinalähtöisemmäksi, koska tuotteita pitää pystyä ennen 4 KOLSTER Info
Kauppakohtaiset äänimainosjärjestelmät, Digital Signage, ovat Panphonicsin merkittävin markkina-alue. Lukuisat pilottitoimitukset ovat alkaneet tuottaa myös laajempia ketjukohtaisia roll-outteja. Kuvassa kauppakeskus Kamppi Helsingissä. kaikkea valmistamaan ja myymään. Avainkysymykseksi on muodostunut se, mistä maista löytyy tuotteille sopivia käyttökohteita ja missä ovat laajimmat kaupalliset markkinat. - Ajattelimme aiemmin, että on hyvä suojata lähialueilla kuten Pohjoismaissa, mutta kun olemme asettaneet rinnakkain vaikkapa Tanskan ja Kiinan markkinat, olemme tulleet uusiin ajatuksiin. Mettälä kertoo tulleensa toimitusjohtajaksi yritykseen vaiheessa, jossa teknologiaa piti alkaa kaupallistaa ja käsissä oli huikeat patenttikustannukset. Patentit etenivät yhtenä rintamana, ja myös kustannukset syntyivät yhtä aikaa. - Piti todella alkaa miettiä vähien resurssien käyttöä. Tässä tilanteessa pidimme ensimmäisen IPR Management -workshopin Kolsterin kanssa. Kävimme läpi kansainvälisen patentoinnin kustannuksia ja optimoimme niitä. Luovuimme patenttisuojauksesta maailmanmittakaavassa pienillä markkinoilla, jotta voimme suojata teknologiaamme kaupallisesti merkittävimmillä alueilla. - Nykyisin patenttimme ovat osin päällekkäisiä. Teemme jatkuvasti harkintaa ja valintoja. Saatamme hyödyntää yhtä patenttia Amerikassa ja toista Kiinassa. Meille patentointi on kuin hyvää kirjanpitoa. Pyrimme tekemään sitä viisaasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin, kunnes kaupallinen puoli saadaan toimimaan. Mettälä kertoo, että patentoinnin tilannetta ja tulevia kustannuksia käydään läpi Kolsterin patenttiasiamiehen kanssa säännöllisin väliajoin kokonaisuutta arvioiden. - Emme voi mitenkään patentoida geneerisen teknologiamme kaikkia sovelluksia kaikkialla maailmassa. Tästä syystä olemme Kolsterin neuvosta ryhtyneet aktiivisesti myös julkistamaan niitä sovelluksia, joita emme pysty taloudellisesti ottaen itse patentoimaan laajasti. Näin estämme sen, että kukaan muukaan ei voi niitä itselleen suojata, eli olemme julkistamalla pyrkineet aktiivisesti pienentämään omaa IPR-riskiämme. Ovenkoputuksia odotellessa Panphonics on ollut Kolsterin pilottiasiakas kehitettäessä IPR Management palvelua. Yhteistyötä on tehty työpajoissa useampaan otteeseen: ensin IPR-strategian kirkastamiseksi ja kustannusten optimoimiseksi, myöhemmässä vaiheessa lisenssineuvotteluihin varautumiseksi kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisensiointiin keskittyvässä työpajassa oli mukana myös sopimusjuristi. - Nämä istunnot Kolsterin kanssa ovat kyllä olleet avartavia, ja olemme saaneet uusia näkökulmia omiin pohdintoihimme. Lisensiointityöpajassa pohdimme erityisesti toimintaamme liittyviä IPR-riskejä. Samalla pyrimme nostamaan valmiuttamme kansainvälisissä lisenssineuvottelutilanteissa. Tavoittelemme teknologiayhteistyötä erityisesti ajoneuvoteollisuudessa audioteknologiamme integroimiseksi lähinnä autoihin ja lentokoneisiin. - Maailmassa valmistetaan 65 miljoonaa autoa vuosittain, ja tämä on vain yksi sovellusalue Panphonicsille. Jos haluaa ajatella isosti, on täysin mahdollista visioida, että saisimme joskus kymmenien miljoonien lisenssimaksut vuodessa teknologiamme käytöstä pelkästään autoteollisuudessa. On täysin mahdollista, että jonakin päivänä Panphonicsin ovelle koputetaan ja kysytään, olisiko patenttilisenssimme myynnissä ja kelpaisiko tällainen raha, Mettälä sanoo. KOLSTER Info 5
IPR & Tuotekehitys TEKSTI JA KUVA ANTERO VIRKKALA antero.virkkala@kolster.fi Ideaalitavoite ja kaukaiset ajatusmallit: Tuotekehityksen ja suojauksen saumaton yhteistyö Sama keksintö voidaan nähdä monesta erilaisesta näkökulmasta. Tuotesuunnittelijan ja patenttiasiamiehen näkökulmat ovat usein hyvinkin erilaisia. Yhteistyötä tiivistämällä ja osaamisalueet yhdistämällä on mahdollista päästä parempaan lopputulokseen suojauksessa ja säästää samalla aikaa ja rahaa. Keksijä mieltää keksintönsä edistykselliseksi tuotteeksi, jolla on paljon ainutlaatuisia ominaisuuksia. Patenttiasiamies näkee keksinnön teknisen ongelman teknisenä ratkaisuna tai ratkaisujen joukkona, jonka määrittelemiseen tarvitaan vain sellainen määrä tunnusmerkkejä, että keksintö voidaan erottaa tunnetusta tekniikasta. Olemme usein nähneet, että kun keksijä selostaa patenttiasiamiehelle, miksi hän on päätynyt tiettyyn ratkaisuun, hän huomaakin, että monia vaihtoehtoja oli jäänyt kartoittamatta. Keksijän valitsema toteutus voi olla kustannustehokas, mutta sen patentointi voi osoittautua vaikeaksi tai sitten valmistettu tuote voi loukata toisten oikeuksia. Patentointiin ryhdytään vasta silloin, kun julkistus on jo lähellä, eikä tuotetta enää voida muuttaa sovitun aikataulun puitteissa. Artikkelissa Keksintöilmoitus osaksi tuotekehitysprosessia (Kolster Info 2/2006) suosittelin, että patenttisuojan hakeminen ja toisten oikeuksien selvittäminen otetaan osaksi tuotekehitysprosessia jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Parhaiten tämä toteutetaan niin, että asiakas pyytää oman patenttiasiamiehensä mukaan tuotekehitysistuntoihin. Muutamat asiakkaamme toimivatkin tällä tavalla, eikä liene sattuma, että näin syntyneet patenttihakemukset johtavat patenttiin keskimääräistä paremmalla todennäköisyydellä. Tuotekehitysistuntoon osallistuessaan patenttiasiamies tekee laskutetta- vaa työtä, mutta tämä kustannus voidaan säästää moninkertaisesti takaisin kehitysprosessin myöhemmissä vaiheissa. Koska patenttiasiamies on valmiiksi paikalla keksintöä tehtäessä, keksinnön selostamiseen tarvitaan enää hyvin vähän ylimääräistä aikaa. Ajansäästö on kaksinkertainen, koska se koskee sekä keksijää että patenttiasiamiestä. Myös patenttihakemusluonnoksen hiominen lopulliseksi hakemukseksi vaatii tavallista vähemmän työvaiheita. Lopullisen tuotteen lisäksi patenttiasiamies oppii ymmärtämään ympäröivän problematiikan, keksinnön aiotut käyttötavat ja vaihtoehtoiset ratkaisut, jotta nekin tulisivat oikealla tavalla suojatuiksi. Patenttiasiamies voi tarvittaessa tutkia muiden patentteja tai patenttihakemuksia ja vähentää riskiä, että valmistusesteet huomattaisiin vasta mittavien investointien jälkeen. Kolsterin tavoitteena on, että useammatkin asiakkaamme integroisivat patenttisuojauksen osaksi tuotekehitysprosessia jo kehitysprosessin alusta alkaen. Tämän tavoitteen toteutumista on hidastanut valmiiden toimintamallien puute. Syksyllä 2009 käynnistämme ohjelman, joka auttaa patenttiasiamiehiä ymmärtämään paremmin, kuinka keksintöjä tehdään. Kolsterin patenttiasiamiehet tulevat saamaan koulutusta järjestelmällisiin luovan ongelmanratkaisun tekniikoihin. Eräs tällainen tekniikka on kaukaisten ajatusmallien tekniikka. Tämän tekniikan tarkoituksena on kehittää ensin ongelmanratkaisun ideaalitavoite, ilman reaalimaailman rajoitteita. Istunnon alkuvaiheessa osal- Eurooppapatenttiasiamies Antero Virkkala on toiminut Kolsterilla vuodesta 1995. Hänen erikoisalaansa ovat informaatiotekniikkaan ja elektroniikkaan liittyvien keksintöjen suojaaminen. listujille esitetään suuri joukko kaukaisia ajatusmalleja, jotka voivat olla esimerkiksi sanallisia, kuvallisia tai äänellisiä viestejä. Ne tuovat osallistujien mieleen joitakin assosiaatioita, useimmiten positiivisia assosiaatioita, ja näistä ainakin osa sisällytetään jossakin muodossa ideaalitavoitteeseen. Vasta kun ideaalitavoite on ensin kehitetty, aletaan hitaasti lähestyä reaalimaailmaa. Ideointiprosessin ohjaus perustuu koko ajan ideaalitavoitteeseen. Esimerkiksi ongelma keksinnön selostaminen patenttiasiamiehelle vie keksijältä aikaa, jonka hän mieluummin käyttäisi suunnitteluun muutetaan tavoitteeksi: Miten vähennetään keksinnön selostamiseen tarvittavaa aikaa? Kaukainen ajatusmalli voi olla vaikkapa venäläinen puunukke, jolloin hullun mielekäs idea olisi: pannaan patenttiasiamies keksijän sisälle. Idea on hullu, koska se ei ole toteuttamiskelpoinen, mutta se on kuitenkin mielekäs, koska se toteuttaa annetun tavoitteen. Idean toteuttamiskelpoinen muoto on: ote- 6 KOLSTER Info
taan patenttiasiamies mukaan suunnittelupalaveriin. Ideat syntyvät niin aikaisin, että ne ehditään patentoida Ideaalitavoitteen ja kaukaisten ajatusmallien tekniikka johtaa usein lennokkaisiin ideoihin ja aikanaan konkreettisiin keksintöihin, jotka tavanomaisessa insinöörityössä jäisivät syntymättä, tai ne syntyisivät niin myöhään, että niitä ei enää voitaisi patentoida. Tehokkailla luovan ongelmanratkaisun metodeilla syntyneet keksinnöt ovat patentoitavissa suuremmalla todennäköisyydellä kuin perinteisen suunnittelutyön tulokset. Saman asian toinen hyöty on, että koska toiset eivät ole ehtineet patentoida samoja keksintöjä, riski toisten oikeuksien loukkaamisesta on pienempi. Kolster tulee toimimaan yhteistyössä luovan ongelmanratkaisun johtavan koulutusorganisaation, CAC Research Oy:n kanssa. CAC Research Oy:n tietotaito perustuu osittain Kone Oy:ssä kehitettyihin ja omaksuttuihin tekniikoihin. Kuten hyvin tiedetään, Kone Oy:n patenttisalkku on yksi maamme arvokkaimmista. Prof. Vilkko Virkkala on Kone Oy:n tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana toimiessaan tutkinut ja kehittänyt useita järjestelmällisiä luovan ongelmanratkaisun metodeja. Hän myös kehitti aikanaan ensimmäiset versiot Idegen-ohjelmasta, joka opastaa käyttäjiään toteuttamaan erilaisia ongelmanratkaisuprosesseja toimien samalla alustavien ideoiden tietovarastona. Tätä työtä on jatkanut CAC Research Oy:n perustaja, tekn. tri, dos. Tapani Savolainen. Idegen-ohjelma palkittiin innovatiivisimpana ohjelmana Hannoverin tietotekniikkamessuilla 1993. Vilkko Virkkala ja Tapani Savolainen jakoivat TEK:n insinöörityöpalkinnon 1994. Lennokkaista ideoista lähestytään konkreettisia tuotteita huolellisen seulonnan ja yhdistelyn kautta. Lopputulos ei yleensä ole kenenkään idea sellaisenaan vaan eri ideoiden hyvien puolien yhdistelmä. Valinta keskenään kilpai- levien ideoiden välillä on läpinäkyvä prosessi, johon kaikki osallistuvat. Näin tehdyt päätökset on helpompi hyväksyä ja toteuttaa kuin huonosti perustellut päätökset. Yrityksen omilla asiantuntijoilla on paras tietämys omalta alaltaan. Kolsterin patenttiasiamiehillä on puolestaan tukenaan lähes 50 kollegan verkosto. Uskomme, että suunnittelijan ja patenttiasiamiehen yhteistyötä tiivistämällä voimme optimaalisesti yhdistää alakohtaisen ymmärryksen ja patenttiteknisen osaamisen. Patenttiasiamiehen läsnäolo tuo uusia näkökulmia ja nopeuttaa hakemuksen jättämistä Patenttiasiamiehen osallistuminen ideointi-istuntoon säästää kustannuksia: hän voi selvittää tuotteen patentointimahdollisuuksia ja toisten patentinhaltijoiden oikeuksia kehitysprosessin ollessa vielä konseptivaiheessa. Kun patenttiasiamies on paikalla keksinnön syntyessä, keksijältä ja patenttiasiamieheltä ei kulu ylimääräistä aikaa keksinnön selostamiseen. Tehokkaat ideointimenetelmät johtavat usein tuotteisiin, jotka menestyvät hyvin markkinoilla. Lisäksi ne johtavat keksintöihin, jotka ovat keskimääräistä paremmin patentoitavissa. Syksyllä 2009 toteutamme koulutusohjelman, jonka jälkeen Kolsterin patenttiasiamiehet voivat opastaa asiakkaitaan ideointimenetelmien käyttöön. Tuleeko teidän yrityksestänne pilottiasiakas? KOLSTER Info 7
Uutisia Lisää uutisaiheita sivustollamme > www.kolster.fi Tervetuloa Alihankinta 2009 messuille Tampereelle Tervetuloa keskustelemaan Kolsterin IPR-asiantuntijoiden kanssa Alihankinta 2009 -tapahtumaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 8.-10.9. osastollemme C 521. Tervetuloa Kolster Info seminaareihin Helsingissä ja Tampereella Seminaariemme teemoja ovat IPR-oikeuksien puolustaminen, tuotekehitys sekä patenttihakemusten nopeutettu PPH-käsittely. Katso tarkemmat ohjelmat kotisivuiltamme www.kolster.fi. Helsinki, Hotelli Scandic Marski (Mannerheimintie 10) 8.9.2009 klo 08.30-10.30 Tampere, Musiikkiteatteri Palatsi (Hämeenkatu 30) 9.9.2009 klo 15.00-17.00 Suomen patenttivirasto mukaan PPH-yhteistyösopimusverkostoon Suomen patenttivirastosta (PRH) on tullut neljästoista Patent Prosecution Highway (PPH) -yhteistyösopimusverkoston virasto. PPH-sopimukset ovat kahden viraston välisiä sopimuksia. Eniten näitä sopimuksia ovat solmineet Yhdysvaltojen ja Japanin virastot. Ensimmäisen PPH-pilottisopimuksen PRH solmi Japanin patenttiviraston (JPO) kanssa ja toisen USA:n patentti- ja tavaramerkkiviraston (USPTO) kanssa. JPO:n kanssa solmittu sopimus on voimassa maaliskuun 2011 loppuun asti. USPTO:n kanssa solmittu sopimus on voimassa heinäkuuhun 2010. Todennäköisesti sopimuksia jatketaan. Eri maiden patenttivirastot ovat kiinnostuneita PPH-sopimuksista, koska niiden avulla voidaan vähentää päällekkäistä työtä ja parantaa patenttien laatua. Hakijalle tarjotaan porkkanana sitä, että hyväksytyn PPH-pyynnön hakemus pääsee virastossa nopeutettuun käsittelyyn. PPH-pyynnön hyväksyminen edellyttää, että virasto, jolle pyyntö tehdään, ei vielä ole aloittanut hakemuksen tutkimista ja että hakemuksen vaatimukset on muokattu vastaamaan suojapiiriltään toisen viraston hyväksymiä vaatimuksia. TEM-työryhmä puoltaa Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen Työ- ja elinkeinoministeriön perustama työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää, tulisiko Suomen liittyä ns. Lontoon sopimukseen ja mahdollisesti valmistella tarvittavat lainmuutokset, on päätynyt puoltamaan Suomen liittymistä sopimukseen. Suomen liittyminen nähdään osana laajempaa pyrkimystä eurooppalaisen patenttijärjestelmän kustannustehokkuuden parantamiseksi. Lontoon sopimuksen liittymisehdotuksessa esitetään, että liittymisen jälkeen Suomessa voimaansaatettavan eurooppapatentin patenttivaatimukset käännetään suomeksi, mutta patentin selitysosa voi olla joko suomeksi tai englanniksi. Myös kansallisen patentin ns. kieliregiimiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että Patentti- ja rekisterihallitus voisi käsitellä kansallista patenttia koskevat hakemukset englannin kielellä koko hakemusprosessin ajan. Suomen liittymisen ja kansallisten patenttihakemusten kieliregiimin muuttamisen edellyttämät lainmuutokset tullevat eduskunnan käsittelyyn vuoden 2010 aikana. OHIM muutti tavaramerkkien maksuperusteita 1.5.2009 Yhteisön tavaramerkkejä rekisteröivä Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto OHIM muutti rekisteröintien maksuperusteita 1.5.2009. Uusi käytäntö merkitsee noin 40 %:n hintaetua CTM-tavaramerkin hakijoille. Myös Madridjärjestelmän kautta haettavien tavaramerkkien maksut muuttuivat. Nimityksiä DI Veli-Matti Kärkkäinen on aloittanut yksikönjohtajana ja asiamiehenä Turussa 1.4.2009. Veli-Matilla on yhteensä yli 10 vuoden työkokemus IPRtehtävistä sähkö- ja telekommunikaatioalan yrityksissä sekä lähes 10 vuoden kokemus eurooppapatentti- ja eurooppatavaramerkkiasiamiehenä. Aiemmin Kolsterin Turun-yksikön johtajana toiminut FM Solveig Nylund on siirtynyt Helsingin-toimipisteeseemme ja keskittyy johtoryhmän jäsenenä koko yritystä palveleviin hankkeisiin erityisinä vastuualueinaan myynti, asiakkuuksien hoito ja uusasiakashankinta. Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme www.kolster.fi osiossa Tietoa alalta/kolster Info www.kolster.fi