2/09 AsiakaSlehti Paikkatiedosta apua hyvään metsänhoitoon
SISÄLTÖ 7 12 14 18 19 20 22 24 27 GTK etsii ratkaisuja digitoinnin ergonomiaan Ylläpito- ja tukipalvelu varmistaa investoinnin hyödyt Paikkatieto auttaa suunnittelemaan voimajohtoja Lisää tilaa kasvulle ESRI Resource Centers tarjoaa jokaiselle jotain uutta PehmoGIS on tutkijan taivas Tips&Tricks Bing Maps -aineistojen käyttö ArcGIS 9.3.1 -versiossa Uutisia ESRI Business Partners 4 Alueelliset metsäkeskukset saavat piakkoin käyttöönsä uuden ESRI-pohjaisen metsävaratietojärjestelmän. Se tehostaa metsävarojen inventointia, säästää inventointikustannuksia ja mahdollistaa hyvää metsänhoitoa edistävien palvelujen tarjoamisen 450 000 yksityiselle metsänomistajalle. 16 Geologian tutkimuskeskus on tehnyt ESRIn tarjoaman ohjelmointirajapinnan päälle metatietoeditorin, joka helpottaa ja nopeuttaa metatiedon tuottamista GTK:n laajoista paikkatietoaineistoista. Monet julkishallinnon organisaatiot ovat jo kiinnostuneet GTK:n editorista. 8 Teleoperaattori DNA:n uuden ESRI ArcGIS Server -pohjaisen kuuluvuusaluekartan päälle on rakennettu useita sisäisiä ja julkisia palveluja. Paikkatieto parantaa DNA:n asiakaspalvelua, auttaa sitä kehittämään mobiiliverkon peittoa ja tukee myyntiä. AsiakaSlehti Julkaisija: ESRI Finland Oy ESRI Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: ESRI Finland Oy:n asiakasja markkinointirekisteri Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: info@esri.fi Tuotanto: Press Features Oy, Salaperä Oy Kannen kuva: Matti Matikainen Paino: Forssan Kirjapaino Oy, 2009 Painos: 5000 kpl ESRI Finland Oy Sinikalliontie 3 B 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 Fax 0207 435 430 info@esri.fi www.esri.fi Yhteystiedot Myynti: Puh. 0207 435 435 myynti@esri.fi Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445 tuki@esri.fi 2 ESRI Finland asiakaslehti
PÄÄKIRJOITUS Positiivisia haasteita ESRI Finland muutti kesällä uusiin tiloihin Espoon Sinikalliontielle. Uudet tilat kertovat siitä, että ESRI odottaa kasvun jatkuvan. Tänä vuonna henkilökunta on Suomessa kasvanut neljällä hengellä, mikä vastaa reilun 20 prosentin kasvua. Olemme seuranneet taloustilannetta tarkasti ja kun taantuma kääntyy jossakin vaiheessa nousuksi, olemme valmiita kasvaviin paikkatietotarpeisiin eli rakennamme organisaatiota tulevaisuutta silmällä pitäen pidemmällä aikavälillä. Uskomme, että sijaintietoja tullaan jo lähitulevaisuudessa hyödyntämään entistä enemmän julkisen sektorin lisäksi myös yksityisellä puolella. On positiivinen haaste kertoa tuleville asiakkaille siitä, kuinka paikkatiedoilla voidaan tehostaa liiketoimintaa. Monet organisaatiot eivät ole edes tulleet ajatelleiksi, että paikkatietoa voitaisiin soveltaa heidän organisaatioissaan. Paikkatiedolla on käyttöä niin kasvu- kuin lama-aikoina. Esimerkiksi Yhdysvalloista Seattlesta lähtöisin oleva Starbucks-kahvilaketju on käyttänyt ESRIn ohjelmistoja analysoidessaan sitä, minne uusia ravintoloita kannattaisi perustaa. Nyt taantumassa ohjelmistojen avulla analysoidaan, mistä ravintola kannattaisi lopettaa. Logistiikan suunnittelu on esimerkki, jossa ESRI auttaa yrityksiä paitsi säästämään myös vähentämään ympäristön kuormitusta. Eräässä amerikkalaisessa kuljetusyrityksessä jakelureittejä optimoitiin niin, että reitin varrella vältetään vasemmalle kääntymisiä. Kun autojen ei tarvitse kääntyä liikennevirran yli, säästyy huomattavasti aikaa ja polttoainetta. Useamman rekan kuljetuskaluston reittejä ja ajovuorolistoja ei voida suunnitella tehokkaasti navigaattorilla ja taulukkolaskentaohjelmistolla. Suunnitteluun tarvitaan kunnon välineet. Paikkatiedon laajemmalla käytöllä on hyvät näkymät, sillä organisaatioiden bisnestiedosta on 60 80 prosenttia jossakin muodossa sijaintitietona. Kun organisaatioille tarjoutuu mahdollisuus kerätä ja esittää tietoa havainnollisemmin, toiminnanohjaus tehostuu ja myös tehottomia toimintoja havaitaan paremmin. Lyhyesti paikkatiedon hyödyntämisessä on kysymys siitä, että autamme asiakkaitamme toimimaan tehokkaammin ja palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin. Ohjelmistojen avulla paranevat esimerkiksi toimitusvarmuus ja omaisuudenhallinta. Uskomme, että paikkatiedosta kasvaa olennainen osa yritysten liiketoimintajärjestelmiä toiminnanohjaus- ja asiakkuudenhallintajärjestelmien rinnalle. ESRIllä onkin moduulit ohjelmistojen integroimiseksi eri toimittajien ohjelmistoihin. ESRIn käyttäjäpäivät Meksikon rajan läheisyydessä San Diegossa heinäkuussa vetivät paikalle lamasta ja sikainfluenssasta huolimatta yli 12 000 asiakasta. Tämäkin kertoo siitä, että asiakkaat arvostavat ESRIä ja haluavat kuulla, mihin paikkatietomarkkinat ovat kehittymässä. San Diegossa saatiin myös esimakua siitä, miltä ESRIn ArcGIS-tuoteperheen seuraava versio 9.4 tulee näyttämään, kun se ensi vuonna julkistetaan. ESRI panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen, johon se käyttää lähes viidenneksen liikevaihdostaan. ESRI täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Edelleen yksityisessä omistuksessa oleva yritys perustettiin 1 000 dollarin shekin turvin, jonka ESRIn pääjohtaja Jack Dangermond ja hänen vaimonsa Laura saivat aikoinaan häälahjaksi. Nyt toimintaa on yli 200 maassa ja ESRIn ohjelmistoja käyttää päivittäin miljoona ihmistä noin 300 000 organisaatiossa. Jukka Rouhe toimitusjohtaja ESRI Finland asiakaslehti 3
Pohjois-Savon metsäkeskuksen koealamittaajat Pekka Rautiainen (vas.) ja Marko Huuskonen tutustuvat Tapion koulutuspäivillä Kuopion lähimetsissä koealan tarkkaan paikannukseen differentiaali-gps:n avulla. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio rakentaa uutta ESRIpohjaista metsävaratietojärjestelmää. Se tehostaa metsävaratiedon keruuta, säästää kustannuksia ja mahdollistaa muun muassa uudenlaisten hyvää metsänhoitoa edistävien palveluiden tarjoamisen metsänomistajille. Hyvää metsänhoitoa paikkatiedon avulla 4 ESRI Finland asiakaslehti
Uusi metsävaratietojärjestelmä tulee maa- ja metsätalousministeriön metsäosaston alaisuudessa toimivien 13 alueellisen metsäkeskuksen käyttöön. Ne tarjoavat yksityisille metsänomistajille neuvontaa ja asiakasrahoitteisia palveluita, kuten metsäsuunnitelmia ja metsäteiden ja ojitusten urakointia. Metsäkeskusten eriytetty viranomaistoiminto hoitaa viranomaistehtäviä, kuten metsälakien noudattamisen valvontaa. Metsävaratietojärjestelmään metsäkeskukset kokoavat maan kaikista yksityisomisteisista metsistä inventointitiedot, joita keskukset hyödyntävät sekä neuvonnassa että liike- ja viranomaistoiminnassa. Yksityismetsiä on Suomessa noin 15 miljoonaa hehtaaria. Yli viiden hehtaarin metsien omistajia maassa on noin 300 000 ja pienemmätkin metsätilat mukaan lukien yksityisiä metsänomistajia on kaikkiaan noin 450 000. Uutta metsävaratietojärjestelmää Tieto Oyj:n kanssa kehittävä Tapio toimii metsätalouden valtakunnallisena kehittämiskeskuksena ja alan palvelutalona. Metsäkeskusten sekä maaja metsätalousministeriön lisäksi sen asiakkaita ovat metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, metsähallitus, ympäristöhallinto, kaupungit ja kunnat sekä metsäalan oppilaitokset. Vähemmin kustannuksin enemmän inventointeja Tähän asti metsävaratiedon keruu on tapahtunut puhtaan manuaalisesti siten, että metsäkeskusten tiedonkerääjät ovat käyneet ilmakuvien kanssa maastossa arvioimassa kunkin metsikkökuvion puuston määrän ja laadun sekä tarvittavat metsänhoitotoimenpiteet. Tätä on meillä tehty kattavasti ja maanlaajuisesti yksityismetsissä. Inventoitavien alueiden jokaisella metsikkökuviolla on käyty 10-15 vuoden välein, metsävaratietojärjestelmähankkeen projektipäällikkö Henry Schneider Tapiosta kertoo. Metsikkökuvio tarkoittaa metsäaluetta, joka on selvästi rajattavissa ja jota käsitellään metsänhoidollisesti yhtenäisellä tavalla. Uutta metsävaratietojärjestelmää tarvitaan Schneiderin mukaan siksi, että vanha tiedonkeruutapa on työvoimavaltaisena aivan liian hidas ja kallis. Ei myöskään ole kustannustehokasta käydä kymmenen vuoden välein läpi samoja alueita samalla menetelmällä, koska tilanne on osittain muuttumaton puuston kasvua lukuunottamatta. Kalliot ja pellot eivät häviä minnekään, eikä hakkuilla käsitellä vuosittain kuin 1 2 prosenttia maan metsistä. Vähintäänkin kolme neljännestä metsäpinta-alasta jää käsittelemättä kymmenen vuoden aikana. Uudessa metsävaratietojen keruumenetelmässä hyödynnämme sen vuoksi myös vanhaa kuviointia paikkatietosovelluksen keinoin. Tiedonkeruu uuteen metsävaratietojärjestelmään tapahtuu kaukokartoituksena, joka perustuu lentokoneesta tehtävään laserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen. Lisäksi metsikkökuvioilla olevan puuston tulkintaa varten tarvitaan maastossa paikan päällä tehtyjä puiden mittauksia tarkasti paikannetuilta ja edustavilta koealoilta. Valtakunnallisena tavoitteena on uuden tiedonkeruumenetelmän avulla lisätä vuosittain inventoitavien alueiden määrää 800 000 hehtaarista 1,5 miljoonaan hehtaariin ja pudottaa tiedonkeruun kustannuksia 40 prosentilla. Tässä puhutaan hehtaarikohtaisista kustannuksista. Tiedonkeruuseen laitetaan saman verran rahaa, mutta koska se on pinta-alayksikköä kohden halvempaa, vuosittaisen inventoinnin kokonaismäärää voidaan nostaa. Kustannussäästöt syntyvät ennen kaikkea siitä, että uusi menetelmä vähentää työvoimatarvetta ja siirtää ison osan maastossa tehtävästä työstä tietokoneen ruudun äärelle, mikä vähentää matkakustannuksia. Koealojen tiedoista yleistys koko alueelle Inventointialueet ovat vähintään 50 000 100 000 hehtaarin suuruisia, ja kullekin alueelle tarvitaan 500 700 koealaa, joilla tehdään Henry Schneiderin mukaan kaiken metsävaratietoon liittyvän toiminnan päämääränä on, että metsiä hoidetaan hyvin ja että yksityiset metsänomistajat ovat tietoisia omien metsiensä mahdollisuuksista. mallinnusaineiston saamiseksi mittauksia maastossa. Laserkeilausaineisto tuottaa tiedon alueiden puuston korkeudesta ja ilmakuva-aineisto omanlaisensa sävyarvot erityyppiselle puustolle. Koealoilla puolestaan mitataan tarkasti puusto, ja tieto yleistetään koskemaan kaikkia alueen saman sävyisiä metsiä. Yksinkertaistaen: jos aineistossa on tietynsävyinen ruskea pikseli, ja koealalla on tuon pikselin kohdalla 60-vuotias kuusikko, voidaan sanoa, että kaikki aineiston samansävyiset ruskeat pikselit ovat 60-vuotiaita kuusikoita, Schneider selittää. Kaukokartoitusaineiston tulkintatulos jaotellaan 16 16 metrin hilaruudukoksi, joten on erittäin tärkeää, että yhdeksän metrin säteiset ympyrän muotoiset koealat paikannetaan täsmälleen oikein. Se tehdään differentiaali-gps:llä, jolla päästään yhden metrin tarkkuuteen. Koealalla mitataan tarkasti puiden keskikorkeus, keskiläpimitta ja kappalemäärä, jolloin saadaan laskettua koealan puuston tilavuus puulajeittain. Lukujen perusteella vastaavat tiedot lasketaan laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoista koko inventointialueen metsikkökuvioille. Aukeista alueista ja taimikoista kaukokartoitusmenetelmä ei tuota riittävän tarkkoja tietoja, joten ne joudutaan jatkossakin inventoimaan erikseen maastossa. Taimikoita on kuitenkin paljon helpompi ja nopeampi inventoida kuin vanhempia metsiä. ESRI Finland asiakaslehti 5
Paikkatietosovellus kattaa koko prosessin Metsävaratietojärjestelmä on ESRIteknologian päälle rakennettu paikkatietosovellus, joka kattaa kaikki inventointiprosessissa tarvittavat toiminnot. Se lukee tarvittavaa dataa, tallentaa sen tietokantaan, ylläpitää ja käsittelee laserkeilausaineistoa ja ilmakuvia sekä esittää metsikkökuviot ja muun tiedon havainnollisesti kartalla. Sovelluksen tietokantaan tuodaan metsäkeskusten vanhan metsävaratietojärjestelmän 1 15 vuotta vanha kuvioaineisto. Sen pohjalta sovellukseen integroitu Metsäntutkimuslaitokselta saatu ohjelmisto sijoittaa koealat kartalle niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin inventointialueen metsien sisäistä vaihtelua. Ohjelmisto varmistaa, että koealat edustavat riittävän hyvin inventoitavan alueen puuston vaihtelua eli koealoille tulee tarpeeksi männiköitä, kuusikoita ja lehtipuustoja sekä vanhoja ja nuoria metsiä jne. Lisäksi se sijoittaa koealat ryppäisiin, jotta koealalta toiselle siirtymiseen käytettävä aika jää mahdollisimman lyhyeksi, Schneider kertoo. Maastossa koealatiedot tallennetaan maastotallentimelle, josta ne siirretään suoraan paikkatietosovelluksen tietokantaan. Koeala-, laserkeilaus- ja ilmakuva-aineiston yhdistelyn ja sen perusteella syntyvän puustotulkinnan tekee ulkopuolinen kaupallinen toimija. Tuloksena on hila-aineisto, jossa saamme inventoitavan alueen metsikkötiedot jaoteltuna 16 16 metrin ruutuihin. Sen jälkeen me yleistämme vielä hila-aineiston metsikkökuvioille. Yleistys tapahtuu joko vanhoille kuvioille tai jos joku kuvio on ilmakuvan perusteella muuttunut, teemme sen tilalle uuden kuvion, jolle hila-aineisto yleistetään, Schneider kertoo. Paikkatietosovellukseen on integroitu laskentajärjestelmä, joka laskee tietyillä kriteereillä, mikä on kunkin metsäkuvion tarvitsema käsittely- tai hoitotoimenpide, kuten esimerkiksi harvennus, lepo tai avohakkuu ja sen jälkeen tapahtuva puuston uudistaminen. Laskentajärjestelmän tuottama toimenpide-ehdotus perustuu mitattuihin puustotunnuksiin. Kyseessä on arvio toimenpidetarpeesta. Hakkuun tai muun toimenpiteen operatiivinen suunnitelma vaatii tämän lisäksi maastokäynnin, Schneider huomauttaa. Tietoa neuvontaan ja metsäsuunnitteluun Metsävaratiedon keruun yhtenä päätarkoituksena on se, että yksityisille metsänomistajille kyetään tiedottamaan heidän metsiensä hoitotarpeesta. Koko toiminnan päämääränä on, että metsiä hoidetaan hyvin ja että metsänomistajat ovat tietoisia omien metsiensä mahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Kerättyä aineistoa käytetään muun muassa metsänomistajien neuvontaan ja metsäkeskusten tarjoamiin kaupallisiin palveluihin, Schneider kertoo. Rakenteilla oleva metsävaratietojärjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia kehittää metsänomistajille myös aivan uusia neuvontakanavia, kuten verkkopalvelua, jota Tapio parhaillaan rakentaa toisessa projektissa. Verkkopalvelussa metsänomistajat pääsevät tunnuksillaan katsomaan oman metsänsä tietoja paikkatietojärjestelmästä internetin kautta. Palvelusta löytyvät omistajan metsäkuvioiden inventointitiedot sekä järjestelmän tuottama arvio käsittely- tai hoitotoimenpiteistä. Vastaavat tiedot on lähetetty nykyisestä järjestelmästä metsänomistajille postitse ja lähetetään jatkossa uudestakin. Tapio kehittää parhaillaan ESRI-alustalle myös inventointitietoja hyödyntävää metsäsuunnittelusovellusta. Sen avulla voidaan tehdä metsänomistajille tarkempia tilakohtaisia metsäsuunnitelmia, joita varten metsäkeskusten asiantuntijat käyvät vielä maastossa paikan päällä tarkistamassa tietyt asiat. Toisin kuin tietojärjestelmän automaattisesti tuottamissa suosituksissa näissä suunnitelmissa otetaan huomioon myös metsänomistajien omat tavoitteet metsiensä hyödyntämisessä. Neuvonnasta poiketen tämä on jo asiakasrahoitteista toimintaa, mutta siinä käytettävät tiedot perustuvat osittain samaan tietokantaan. Jos metsänomistaja haluaa ostaa metsäsuunnitelman joltain muulta toimijalta kuin metsäkeskukselta, metsävaratietojärjestelmästä saatavat pohjatiedot luovutetaan metsänomistajan luvalla kyseiselle toimijalle. Toimintaan kuuluu siis myös kilpailuneutraliteetti. Metsäkeskusten liiketoimintapuoli ja muut toimijat ovat samalla viivalla aineiston käytössä, Schneider toteaa. Metsäkeskusten liiketoimintaan kuuluu myös metsäteiden ja Marko Huuskonen tallentaa koealan mittaustiedot maastotallentimeen, josta ne siirretään suoraan metsävaratietojärjestelmän tietokantaan. -ojitusten rakentaminen, jossa ne ja muut toimijat voivat vastaavasti hyödyntää aineistoja. Arkkitehtuuri ESRI-pohjaiseksi Koska metsävaratietojen keruu tapahtuu valtion rahoittamana, myös metsäkeskusten viranomaistoiminnassa hyödynnetään samoja tietoja. Jos järjestelmästä saadaan esimerkiksi tieto siitä, että jollakin metsikkökuviolla on jokin lakisääteinen asia, kuten puiden istutus, tekemättä, metsäkeskus voi muistuttaa metsänomistajaa asiasta, Schneider sanoo. Pekka Rautiainen varmentaa laserkeilauksella mitatun puuston korkeuden hyksometrillä. Tarvittaessa laserkeilauksen tuloksia voidaan kalibroida, jos niissä on systemaattinen poikkeama maastossa tehtyjen mittausten tuloksista. Metsäkeskusten viranomaistoimintaan kuuluvat myös kestävän metsätalouden rahoituslain Kemeran mukaiset tukipäätökset ja niiden toteutuksen valvonta. Metsänomistajat saavat tiettyjen edellytysten täyttyessä lain perusteella tukea tiettyihin hoitotoimenpiteisiin, kuten taimikon hoitoon ja nuoren metsän harvennukseen. Viranomaistoiminto pystyy metsävaratietojärjestelmästä arvioimaan, täyttyvätkö nämä edellytykset ja tekemään tarvittaessa maastossa lisätarkistuksia. Kaikkiaan metsävaratietojärjestelmällä tulee olemaan metsäkeskusten neuvonta-, liike- ja viranomaistoiminnassa 700 800 käyttäjää, kunhan kaikki tietokannan päälle rakennettavat sovellukset ovat käytössä. Käytöstä poistuva tietojärjestelmä ei ole perustunut ESRIn teknologiaan, mutta ESRIn tuotteet ovat olleet metsäkeskuksilla muussa käytössä jo pitkään. Esimerkiksi viranomaistoiminnan karttakäyttöliittymä on ESRI-pohjainen. Joskus vuosina 2004 2005 tehtiin päätös, että koko metsäkeskusten paikkatietoarkkitehtuuri tulee perustumaan ESRIn teknologiaan. Siksi metsävaratietojärjestelmässäkin siirrytään toiselta alustalta ESRIn teknologiaan, Schneider kertoo. Uusi metsävaratietojärjes telmä perustuu Terminal-Server -arkkitehtuuriin, joka sopii hyvin metsäkeskusten hajautettuun toimintaympäristöön. 6 ESRI Finland asiakaslehti
Geologian tutkimus - keskus (GTK) etsii yhdessä Työterveys laitoksen kanssa ergonomisia ratkaisuja karttojen numeeristamis työhön, joka aiheuttaa tekijöilleen runsaasti niskahartia- ja yläraajavaivoja. Numeeristamistyö on yksipuolista, pitkäkestoista ja äärimmäistä tarkkuutta vaativaa paikallaan tehtävää tietokonetyötä, joka kuormittaa erityisesti henkilön tuki- ja liikuntaelimistöä sekä silmiä. Monissa organisaatioissa kartografien pääasiallinen työ on juuri numeeristamista. He saattavat tehdä 6 7 tuntia päivässä pelkkää karttojen numeeristamistyötä päätetyöskentelynä, ja se aiheuttaa ongelmia lähinnä yläraajoihin, hartioihin, ranteisiin ja niskaan, kertoo ergonomiaprojektin ohjausryhmään kuuluva atk-suunnittelija Matti Partanen GTK:n Itä-Suomen yksiköstä. GTK:ssa noin 40 prosenttia työterveyskäynneistä liittyy tällaisiin vaivoihin. Se sai tutkimuskeskuksen alkuvuodesta käynnistämään aiheeseen pureutuvan ergonomiahankkeen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on Partasen mukaan lisätä numeeristamistyötä tekevien ergonomiatietoutta, löytää työhön hyviä ergonomiaratkaisuja sekä koota numeeristamistyötä varten erityinen ergonomiaohjeisto työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinten oireiden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Tarkoitus on julkistaa hankkeen tulokset ja antaa ne myös muiden organisaatioiden käyttöön, hän kertoo. ESRIkin parantaa käyttöliittymäänsä Hankkeeseen osallistuu 13 numeeristamistyötä tekevää henkilöä GTK:n Itä-Suomen yksiköstä. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat tehneet ergonomiaselvityksen heidän työpisteistään ja työskentelytavoistaan. GTK etsii ratkaisuja digitoinnin ergonomiaan Koehenkilöt ovat kokeilleet hankkeessa erilaisia työvälineitä, kuten ergonomisia hiiriä, näyttöruudun korvaavia digitointitabletteja ja sähköisesti säädettäviä työpöytiä, joiden ääressä voi helposti tehdä työtä joko istuen tai seisten. Myös numeeristamistyössä käytettävän ArcGIS-ohjelmiston ergonomiaa on hankkeessa tutkittu käyttäen Camtasia-ruudunlukuohjelmaa, joka nauhoittaa hiiren liikkeet näyttöruudulla sekä käyttäjän suulliset kommentit eri työvaiheisiin liittyvistä ongelmista samalla, kun videokameralla tallennetaan myös kaikki käyttäjän kehon liikkeet ja asennot. Näin tutkittiin, mitkä asiat ArcGISsovelluksen käyttöliittymässä aiheuttavat käyttäjille ongelmia, Partanen sanoo. Käyttöliittymätutkimuksesta on tehty englanninkielinen yhteenveto, jonka ESRI Finland on toimittanut päämiehelleen ESRI Inc:lle. ESRI Inc. oli Partasen mukaan erittäin mielissään palautteesta, lupasi perehtyä siihen yksityiskohtaisesti ja ottaa selvityksessä esille nousseet asiat huomioon käyttöliittymien jatkokehityksessä. Käyttöliittymien ergonomiaongelmat eivät koske millään tavalla vain ESRIn tuotteita, vaan samalla tavalla kaikkia muitakin paikkatieto-ohjelmistoja. On myös olemassa erityisiä digitointiohjelmia, joissa ergonomiset ongelmat ovat aivan samanlaisia, Partanen toteaa. Paikkatieto-ohjelmistojen käytöstä numeeristamistyö muodostaa hänen mukaansa vain pienen murto-osan. Toisaalta ergonomiaongelmille altistavaa työtä tekevien määrä on vain kasvussa, koska esimerkiksi GTK:ssa tutkijat tekevät nykyisin yhä useammin karttansa itse. Hyviä käytäntöjä ESRI-työskentelyyn ESRIn ArcGIS-käyttöliittymää ja käyttäjien työtapoja tutkittaessa GTK:n ergonomiahankkeessa esille nousi joukko hyviä käytäntöjä, joilla numeeristamistyötä tekevät ovat tähänkin mennessä voineet parantaa omaa työskentelyergonomiaansa. Tässä joitakin esimerkkejä ensiavuksi kenelle tahansa numeeristamistyötä ESRIn työvälineillä tekeville: Omien työtehtävien mukaiset työkalupaletit Työkalupaletti lähelle editoitavaa kohdetta Kartan työvärit omaa silmää miellyttäviksi ja niin vaaleiksi, että skannatut viivat erottuvat Työterveyslaitoksen systeemisuunnittelija Kirsi Jääskeläinen opastaa GTK:n tutki mus avustajaa Kari Mäntykenttää työskentelemään oikeassa asennossa sähköisesti säädettävän työpöydän ääressä. Digitoitavan kohteen siirto näytön puolen välin yläpuolelle Näppäinkomentojen käyttö vaihtoehtona hiiren käytölle Streaming-ominaisuuden hyväksikäyttö Hiiren toimintonäppäinten käyttö Hiiren nopeus- ja kiihtyvyysasetukset Kuvakepaletti kiinteänä ruudun reunassa pystyasennossa. ESRI Finland asiakaslehti 7
DNA tukee asiakaspalvelua ja myyntiä paikkatiedolla Teleoperaattori DNA käyttää paikkatietoa tehokkaasti asiakaspalvelun parantamisen, mobiiliverkon peiton ja palveluiden suunnittelun, kehittämisen, operoinnin ja myynnin tukena. Näköpiirissä sillä on paljon muitakin tapoja hyödyntää paikkatietoa toiminnassaan. ESRI arvioitiin Johanna Piispan mukaan DNA:ssa aiemmin käytettyä paikkatietoohjelmistoa paremmaksi alustaksi pitkälle tulevaisuuteen ulottuvalle kehitystyölle. DNA korvasi viime marraskuussa vanhan, vuodesta 2001 käytössä olleen kuuluvuusalue- eli peittokarttajärjestelmänsä PEKA I:n uudella ESRI ArcGIS Server pohjaisella peittokartalla, PEKA II:lla, jonka päälle se on rakentanut Affecton kanssa julkisia ja sisäisiä palveluja. Julkinen palvelu löytyy osoitteesta http://kuuluvuus.dna.fi. Sen kautta asiakkaat voivat tutkia DNA:n 2G- eli GSM-verkon sekä 900 MHz:n ja 2100 Mhz:n 3G-verkkojen kuuluvuusalueita kirjoittamalla web-palvelun hakukenttään esimerkiksi kotinsa tai kesämökkinsä osoitteen. 2100 megahertzin 3G-verkko on ollut olemassa jo pidemmän aikaa. 900 megahertzin verkkoa rakennetaan parhaillaan kovaa vauhtia, ja siitä asiakkaat haluavat etsiä tietoa. Asiakas voi huomata, että nyt 900 megahertzin verkko toimii hänen alueellaan, joten ehkä hänen pitäisi hankkia siinä toimiva mokkula vanhan tilalle, DNA:n hallintajärjestelmistä vastaavan ryhmän päällikkö Tuomo Rikman toteaa. Palvelu kertoo kuuluvuusalueet kartalla värikoodeilla, joista näkee suoraan, kuinka hyvä kuuluvuus eri verkoilla on eri puolilla maata. Täysin samaa web-sovellusta käyttävät myös DNA:n myyjät, kun asiakas ottaa yhteyttä puhelimitse tai tulee myymälään tiedustelemaan verkon kuuluvuutta tietyllä alueella. Myyjän ja asiakkaiden kesken ei pääse syntymään erimielisyyksiä kuuluvuusalueista, kun molemmilla on sama tieto käytettävissään. Asiakas voi myös kysyä, mikä liittymä hänen osoitteessaan kuuluu tai voiko hän ostaa mokkulan osoitteeseensa. Jos osoite on reuna-alueella, kuuluvuutta saattaa olla, mutta valveutunut myyjä voi suositella lisäantennia, järjestelmäasiantuntija Johanna Piispa kertoo. Yritysasiakkaille myynti voi sovelluksen avulla katsoa, minkälainen kuuluvuus DNA:n eri verkoilla on asiakasyrityksen toimipisteissä. DNA:n 2G-verkko tarjoaa valtakunnallisen peiton puhepalveluille, ja 3G-verkot mahdollistavat nopeat datayhteydet esimerkiksi internetin käytölle ja videopalveluille. 900 MHz:n 3G-verkolla saadaan nopeasti aikaan laaja peitto isoille ja aukeille alueille tai peruspeitto kaupunkialueelle, kun taas 2100 MHz:n 3G-verkolla katetaan yleensä tiheään asuttuja kaupunkialueita ja tuodaan niille lisäkapasiteettia 900 MHz:n verkon peruspeittoon. Katveilmoituksista tieto karttapohjalle Yrityksen sisäisellä PEKA II:n sovelluksella on DNA:ssa useita eri käyttäjäryhmiä asiakaspalvelusta rakennuttamiseen, operointiin ja valvomoon. DNA:n asiakaspalvelu käyttää Piispan mukaan peittokartan sisäistä sovellusta lähinnä katveilmoitusten tekemiseen. Kun asiakas esimerkiksi soittaa ja kertoo, että puhelu pätkii tai ei kuulu tietyllä alueella, asiakaspalvelu tekee PEKA-sovellukseen katveilmoituksen, johon kirjataan kaikki asiakkaan antamat tiedot, hän sanoo. DNA:n suunnittelu- ja rakennuttamisyksiköt puolestaan hakevat sovelluksesta tietoja katveilmoituksista, kun uusia tukiasemia suunnitellaan ympäri maata. Katveilmoitukset on merkitty kartalle, joten yksiköt näkevät suoraan, mihin niitä on kertynyt runsaasti. Näpäyttämällä hiirellä katveilmoituksen symbolia esiin tulee kaikki ilmoitukseen kirjatut asiakkaan antamat tiedot. Sovelluksessa voi myös zoomata tietylle alueelle ja tutkia sen tilannetta tarkemmin. Katveilmoitusten ansiosta DNA pystyy Rikmanin mukaan priorisoimaan tukiasemien rakentamista asiakkailta tulleen palautteen perusteella. Jos katveilmoituksia ei tulisi, verkon laajentaminen etenisi tehdyn suunnitelman mukaan. Suunnitelmaa saatetaan kuitenkin muuttaa, kun järjestelmän kautta saadaan tietoa siitä, että jollakin alueella on huono peitto. Silloin 8 ESRI Finland asiakaslehti
Johanna Piispa ja Tuomo Rikman näkevät, että ESRI-alusta avaa lähes rajattomasti uusia mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiseen DNA:n toiminnassa. ESRI Finland asiakaslehti 9
sä on sama käyttöliittymä kuin DNA:n omalla asiakaspalvelulla. Lisäksi palveluoperaattorit voivat tietenkin käyttää PEKAn julkista sovellusta, kuten kuka tahansa. ESRI-alusta palvelee tuleviakin tarpeita PEKA-sovelluksista saatava tieto peittoalueista, katveilmoituksista, hälytyksistä sekä suunnitteilla ja rakenteilla olevista tukiasemista auttavat Piispan mukaan DNA:ta parantamaan asiakaspalveluaan. Kun yrityksen tavoitteena on myydä liittymiä, PEKA-järjestelmän tavoit- Paikkatietosovellukseen tallennettavien katveilmoitusten ansiosta DNA pystyy Tuomo Rikmanin mukaan priorisoimaan uusien tukiasemien rakentamista asiakaspalautteen perusteella. se laitetaan ensin kuntoon, kun alueen vuoro olisi suunnitelman mukaan tullut vasta myöhemmin, hän sanoo. PEKA-sovellus on integroitu myös muihin DNA:n järjestelmiin, joista siihen tuodaan tietoa esimerkiksi tukiasemista ja hälytyksistä. Näin asiakaspalvelu voi muun muassa kertoa asiakkaalle, että ilmaantunut kuuluvuusongelma saattaa johtua siitä, että kyseisen alueen jossakin tukiasemassa on parhaillaan kriittinen hälytystilanne päällä. Liittymien paikannusta viranomaisten pyynnöstä Sisäisessä PEKA-sovelluksessa on verkkoon liitettyjen laitteiden, kuten tukiasemien, toistimien ja mastojen tiedot, joita myös DNA:n operointiyksikkö hyödyntää omassa toiminnassaan. Lisäksi yhtiön valvomo käyttää sovellusta hyväksi mobiililiittymien paikantamiseen viranomaisten pyynnöstä. Viranomaissäännökset velvoittavat, että teleoperaattoreiden on kyettävä paikantamaan rikollisten tai kadonneiden henkilöiden liittymiä viranomaisten pyynnöstä. Tilanteet, joihin paikannusta voidaan käyttää, on hyvin tarkkaan määritelty, ja paikannuksista pidetään yksityiskohtaista lokia väärinkäytösten estämiseksi. Järjestelmä ei osoita yhtä pistettä, josta voitaisiin nähdä tarkka osoite, missä henkilö on. Se antaa hieman suuremman alueen, jonka koko riippuu siitä, kuinka paljon tukiasemia lähistöllä on ja ovatko ne 2G- vai 3G-tekniikkaa. 3G-verkon paikannusmenetelmät ovat hieman parempia kuin 2Gverkon, Rikman kertoo. Liittymien paikannusta käytetään ainoastaan viranomaispyyntöihin liittyen. DNA:lla itsellään ei ole paikannukseen liittyviä tarpeita, eikä liittymiä esimerkiksi myyntitarkoituksiin yksityisyyden suojan vuoksi voisikaan paikantaa. Sisäinen PEKA-sovellus on Rikmanin mukaan myös DNA:n verkkoa käyttävien palveluoperaattoreiden käytettävissä. Sellaisia ovat GSM Suomi, Aina ja TDC, ja niiden käytös- teena on tukea sitä kaikin mahdollisin tavoin. Pystymme sen avulla näyttämään rehellisesti juuri niitä asioita, joita asiakas haluaa tietää. Emme myy sitä, mitä ei ole olemassa, hän toteaa. Paikkatiedon hyödyntämisessä DNA on Piispan mielestä silti vasta alkumetreillä. PEKA-järjestelmässä on hänen mukaansa korkeintaan 20 prosenttia kaikista mahdollisuuksista, mitä siinä voisi olla, ja tiedossa DNA:lla on ehkä noin 40 prosenttia kaikesta, mitä siihen voitaisiin sisällyttää. Tulevaisuudessa PEKAn julkisella sovelluksella on varmasti paljon enemmän käyttökohteita paikkatiedolle kuin sisäisellä sovelluksella, mutta toki niitä on sisäiselläkin sovelluksella. Järjestelmäänhän voidaan tuoda mitä tahansa paikkatietoa, mitä meillä tarvitaan. Herääminen paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksiin on Piispan ja Rikmanin mukaan DNA:ssa vasta tapahtumassa ja pitkälti juuri ESRI-teknologian myötä. Aiempi PEKA I -järjestelmä perustui kilpailevaan paikkatieto-ohjelmistoon, mutta DNA:ssa arvi- Symbolit nopeuttavat tiedon löytämistä DNA:n sisäisessä PEKA-sovelluksessa kaikki karttapohjalle viedyt tiedot esitetään värien ja havainnollisten symbolien avulla, jotta asioista saa helposti yleiskuvan ja etsitty tieto löytyy nopeasti. Symboleita kehitetään tarpeiden mukaan lisää, jotta käyttäjät näkevät tarvittavat asiat liikoja penkomatta, Tuomo Rikman kertoo. Esimerkiksi tukiasemarekisteriä ylläpitävästä järjestelmästä tuodaan karttapohjalle tieto rakenteilla olevista uusista tukiasemista, joille on oma symbolinsa. Sen avulla asiakaspalvelussa pystytään kertomaan asiakkaille, missä kuuluvuusalue paranee uuden tukiaseman myötä. Mahdollinen ongelma tukiasemassa näkyy kartalla kysymysmerkkinä tukiaseman symbolin vieressä. Sisätiloissa olevaa, esimerkiksi kauppakeskukseen sijoitettua, ympärisäteilevää tukiasemaa symboloi ympyrä, radiomastoja kolmio ja niin edelleen. Eri verkkojen kuuluvuusalueet on merkitty kartalle eri väreillä, ja samat värit ilmoittavat kartalle merkitystä katveilmoituksesta, mitä verkkoa se koskee. 10 ESRI Finland asiakaslehti
Peittokartan julkisesta sovelluksesta kuka tahansa voi tarkistaa esimerkiksi DNA:n 3G-verkkojen kuuluvuuden haluamassaan osoitteessa. Projektin opetukset oitiin ESRIn paremmaksi alustaksi pitkälle tulevaisuuteen ulottuvalle kehitystyölle. Kilpaileva tuote olisi kattanut täysin meidän tarpeemme PEKA II -projektia käynnistettäessä. Se olisi tarjonnut kapean putken, jota pitkin olisimme hyvin päässeet eteenpäin. Havaitsimme kuitenkin, että ESRIssä on enemmän mahdollisuuksia, ja se palvelee tulevaisuudessa paljon paremmin meidän tarpeitamme, Piispa kertoo. Jos DNA olisi ryhtynyt kehitystyöhön vanhan ohjelmistonsa pohjalta, paikkatietoalustaa ei olisi Piispan mukaan pystytty tarjoamaan niin vapaasti liiketoiminnan hyödynnettäväksi kuin nyt on voitu tehdä. ESRI-pohjaisten peittokarttasovellusten kehittämisprojektista kirjattiin DNA:ssa muun muassa seuraavia opetuksia: Paikkatiedon kerääminen ja käyttö yrityksen liiketoimintojen ohjaamisessa, suunnittelussa ja muussa operatiivisessa toiminnassa on kasvamassa merkittävästi. Paikkatiedosta muodostettu graafinen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Paikkatiedon kerääminen ja linkittäminen keskitettyyn tietokantaan antaa mahdollisuudet tehdä mitä tahansa. Käyttäjiä pitää kuunnella. Henkilöstön kouluttaminen on tärkeä osa projektia. Hankinnoissa kannattaa pyrkiä ottamaan huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Aikataululle pitää asettaa realistiset tavoitteet ja myös pieni pelivara. Hyvällä projektinohjausmallilla projekti etenee varmasti maaliin. Säännöllisten ideointi- ja kehityspalavereiden pitäminen on hyväksi tuleville paikkatietosovelluksille. Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet eivät Rikmanin mukaan rajoitu jatkossa vain PEKAsovelluksiin, sillä ESRI-alustaa ja sen tarjoamia rajapintoja voidaan hyödyntää myös talon sisäisissä järjestelmissä. Kaikki paikkatietomateriaali voitaisiin tarjota ESRI-alustan kautta monien eri järjestelmien käyttöön, jolloin sisältöä pidettäisiin yllä yhdessä paikassa ja muut järjestelmät voisivat hyödyntää sitä. Järjestelmässä sisältää jo nyt karttapohjalla omina tasoinaan tiedot paitsi peittoalueista, katveilmoituksista, tukiasemista, mastoista ja toistimista myös palveluista, paikannusnimistöstä, puhelinyhtiö-, huoltoalue- ja kuntarajoista sekä rakennuttamisen aluerajoista. Esimerkiksi postinumeroalueista voi olla vaikka mitä hyötyä. Olisi mahdollista laskea vaikka tietyn alueen sisällä olevat osoitteet tai asiakasmäärät, Piispa toteaa. Kehitysideoita tarjolla runsaasti Rikmanin mukaan on ainoastaan ideoinnista kiinni, mihin kaikkeen ESRI-alustaa voidaan hyödyntää. Mahdollisuudet ovat hänen mukaansa aivan rajattomat. Olemme esimerkiksi ESRIn käyttäjäpäivillä nähneet hienoja ideoita siitä, mitä kaikkea ESRIn teknologialla pystyy tekemään. Myös dokumentaatio ESRI Inc:n web-sivustoilla on Rikmanin mukaan loistavaa. Sivustoilla voi esimerkiksi kokeilla asioita demojen avulla, tutustua esimerkkikoodeihin ja jopa katsoa videoesitystä rajapintojen toiminnasta. On pelkästään omasta tahdosta ja aktiivisuudesta kiinni, haluaako tutustua ESRIn tarjoamiin mahdollisuuksiin, sillä tietoa on kyllä saatavilla. Näistä lähteistä mekin saamme ideoita, vaikka ne eivät välttämättä liittyisi omaan toimialaamme lainkaan. DNA:lla on valtavasti esimerkiksi verkkoja koskevaa mittaustietoa, konfiguraatiotietoa, asiakastietoa ja muuta tietoa, jota Rikmanin mukaan pystyttäisiin yhdistämään ESRIn avulla päätöksenteon tueksi. Monia asioita pystyttäisiin tällä tavalla automatisoimaan. Nythän samat asiat tehdään yleensä manuaalisesti. Haetaan tietoa eri järjestelmistä, soitetaan eri ihmisille ja kysellään tietoja eri asioista, hän toteaa. Esimerkiksi verkon hälytyksistä voitaisiin eri tietoja yhdistämällä älykkäästi päätellä, mitkä ovat oikeasti asiakkaaseen vaikuttavia hälytyksiä ja välittää tieto niistä asiakasrajapintaan. Vastaavasti verkon konfiguraatiotietojen perusteella pystyttäisiin sanomaan, mitä palveluja tietty tukiasema voi tarjota. Asiakastiedoista voitaisiin esimerkiksi laskea postinumeroalueille oma profiilinsa, ja yhdistämällä se muihin tietoihin pystyttäisiin päättämään, minne pitäisi mitäkin rakentaa ja missä järjestyksessä, Rikman visioi. ESRI Finland asiakaslehti 11
Heikki Niemisara (vas.) ja Jari Siiskonen kertovat, että ESRI Finlandin tukitiimi ratkaisee nelisenkymmentä prosenttia asiakkaiden tukipyynnöistä alle varttitunnissa. Ylläpito- ja tukipalvelu varmistaa investoinnin hyödyt ESRin ylläpitopalvelu tarjoaa asiakkaille kaikki uudet ohjelmistoversiot ja käytön teknisen tuen. Palvelun avulla asiakas voi varmistaa saavansa paikkatieto-ohjelmistoon tekemästään investoinnista itselleen täyden hyödyn. Lähes kaikki suomalaiset ESRI-ohjelmistojen käyttäjät ovat solmineet ESRI Finlandin kanssa ylläpitosopimuksen. Uusien ohjelmistoversioiden saaminen on ESRI Finlandin tukitiimissä työskentelevän GISasiantuntijan Jari Siiskosen mielestä tärkein yksittäinen syy, jonka vuoksi ylläpitosopimus kannattaa solmia. Jokaisessa versiossa tapahtuu hänen mukaansa kehitystä, jonka kyydissä kannattaa pysyä. ESRI Inc. käyttää vuosittain viidenneksen liikevaihdostaan tuotekehitykseen. Sillä rahalla saadaan aikaan paljon uusia ominaisuuksia, ja uusissa versioissa on keskimäärin jokaiselle asiakkaalle jotakin uutta ja hyödyllistä, hän sanoo. ESRI myös kerää koko ajan asiak kailtaan toiveita tuotekehitykselle. Suomesta ESRI Finland välittää jatkuvasti omien asiakkaidensa toiveita päämiehelleen. Esimerkiksi 9.3-versio oli etenkin desktopohjelmistojen osalta pitkälti versio, jossa oli nimenomaan toteutettu ympäri maailman saatuja asiakkaiden toiveita. Käyttöliittymä suomenkielisenä Versiouudistukset eivät rajoitu vain ESRIn omien ohjelmistojen paikkatieto-ominaisuuksien kehittämiseen, vaan ottavat huomioon myös it-ympäristössä ja käytettävissä olevissa aineistoissa tapahtuvan kehityksen. Esimerkiksi maaston laserkeilaukset ovat Suomessakin nopeasti yleistyneet, ja ESRI on tuonut ohjelmistoihinsa keilausaineistojen käyttöön tarvittavaa toiminnallisuutta. Kun tekniikka kehittyy jollakin alalla, se tuodaan mukaan ESRI-ohjelmistoihin, jotta asiakkaat pääsevät hyödyntämään uusinta tekniikkaa. Käyttöjärjestelmät kehittyvät, käyttöliittymiin tulee uutta tekniikkaa, ja kaikkea tätä myös ESRI pyrkii tukemaan, ESRI Finlandin tukitiimissä niin ikään työskentelevä GIS-asiantuntija Heikki Niemisara toteaa. ESRIn suomalaiset ylläpito asiakkaat saavat ylimääräisenä lisäpalveluna myös desktop-ohjelmistojen käyttöliittymän suomen kielelle käännettynä. Aivan jokaisesta versiouudistuksesta käännöstä ei tehdä, mutta vastikään valmistui 9.3.1-version käyttöliittymän käännös. Suomennosta käyttää alle 20 prosenttia desktop-käyttäjistä, mutta monille asiakkaille se on tarpeen, Niemisara kertoo. Suomessa toimiville ruotsinkielisille ylläpitoasiakkaille on vastaavasti tarjolla ESRI Finlandin ruotsalaisen emoyhtiön tekemä ruotsinkielinen käännös. 12 ESRI Finland asiakaslehti
Lisäksi suomalaiset ylläpitoasiakkaat saavat suomalaisen osoitepaikannus- eli geokoodausjärjestelmän, joka löytyy ESRI Finlandin web-sivustolta. Tukea puhelimitse ja sähköpostitse Keskeinen osa ylläpitopalvelua on myös käytön tekninen tuki, jota ESRI Finlandin tukitiimi tarjoaa ylläpitoasiakkaille. Tukipyyntöjä tulee nykyisin noin sata kuukaudessa, ja osa niistä koskee puhtaasti teknisiä ongelmia, osa taas enemmän ohjelmien käyttöön liittyvää opastuksen tarvetta. Varsinaisissa teknisissä ongelmissa sähköposti on Siiskosen mukaan järkevin ja paras kommunikointikanava tukipalveluun. Sillä tavalla saamme sanasta sanaan tietoomme, minkälaisen virheilmoituksen ohjelmisto on antanut ja mitä lisätietoa lokitiedostosta mahdollisesti löytyy, hän sanoo. Ohjelmistojen virheilmoitukset ovat hänen mukaansa kehittyneet valtavasti viime vuosina. Ne eivät enää ole yleisluontoisia, geneerisiä virheilmoituksia, joita käyttämällä ongelmanratkaisutietokannan hakutoiminto läväyttää esiin jopa useita tuhansia hakutuloksia. Nykyisillä virheilmoituksilla tuloksena on pikemminkin alle 20 vastausta, joista tilanteeseen sopiva on huomattavasti helpompi löytää. Ohjelmistojen käyttöä ei ole tarkoituksenmukaista opastaa yksityiskohtia myöten puhelimessa tai sähköpostitse, vaan pikemminkin pyritään antamaan lähtökohdat tehtävän hoitamiseen. Sähköpostitse meidän on lisäksi helppo lähettää linkkejä ohjelmiston help-järjestelmään, josta löytyy tarkempaa ohjeistusta kyseiseen asiaan, hän toteaa. ESRI Finlandin tukitiimi ratkaisee kaikista tukipyynnöistä noin 40 prosenttia alle varttitunnissa. Erityisesti palvelinympäristön vaikeampien teknisten ongelmien ratkaisemiseen menee kuitenkin luonnollisesti paljon enemmän aikaa. Vaikka valmisohjelmistojen vakiomuotoisessa ylläpitosopimuksessa ei ole tuen vasteaikoja tarkkaan määritelty, pyynnöt pyritään Niemisaran mukaan hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Sisäinen tavoitteemme on, että tukipyyntöihin vastataan viimeistään seuraavana työpäivänä. Puheluihin vastaamme tietenkin heti, ja puhelimitse hoidettavat tapaukset ovat yleensä pienempiä ongelmia, jotka kyetään ratkaisemaankin saman tien, hän kertoo. Paras asiantuntemus tukipalvelun käytössä ESRI Finlandin tukitiimiin kuuluu useita GIS-asiantuntijoita, mutta ongelman niin vaatiessa käytettävissä ovat kaikki talon asiantuntijat ja osaajat. Tukitiimi pystyy hyödyntämään ESRI Inc:n kattavia ongelmanratkaisutietokantoja sekä kääntymään tarvittaessa päämiehen tukipalvelun puoleen Yhdysvalloissa. Jos ongelman ratkaiseminen sitä edellyttää, suomalainen tukitiimi lähettää ongelman kuvauksen lisäksi päämiehen tukipalvelulle myös dataa, jotta siellä voidaan toistaa kuvattu ongelmatilanne. Vaikeimmissa tapauksissa suomalainen tukitiimi voi joutua rakentamaan asiakkaan ympäristön ja toistamaan sen avulla ongelmatilanteen, jotta päämiehelle saadaan kuvattua ongelma riittävän tarkasti. Sen jälkeen ehkä löydetään ohjelmistovirhe ja korjataan se tai etsitään jokin kiertotie, jolla ongelma saadaan ratkaistua, Siiskonen sanoo. Palvelinympäristöissä asiakkailla voi olla niin monenlaisia käyttöjärjestelmien, tietokantojen, sovelluspalvelimien ja muiden ratkaisujen yhdistelmiä, että ESRI Finland ei itse pysty suoraan tukemaan kaikenlaisia vaihtoehtoja. ESRI Inc:llä sen sijaan on tukipalvelua varten pystyssä valtava määrä erilaisia ympäristöjä, joten ongelmanratkaisuun päästään siellä nopeasti käsiksi. Osin aikaeron ansiosta tukipyyntöjen kuittaus saadaan Siiskosen mukaan päämieheltä vielä saman päivän iltana, ja parhaassa tapauksessa ratkaisu on odottamassa seuraavana aamuna. Päämiehen tukipalvelu on parantunut merkittävästi. Siellä on satsattu tukipalvelun kehittämiseen todella paljon, tehostettu toimintaa, vahvistettu henkilöstöä ja kehitetty prosesseja, ja se on näkynyt meilläkin selvästi. Tarjolla runsaasti itsepalveluresursseja ESRIn ohjelmistojen käytön peruskysymyksiin vastaukset löytyvät Niemisaran mukaan parhaiten osallistumalla ESRI Finlandin koulutuskursseille. Joskus tukipalveluunkin tulee peruskäyttöön liittyviä kysymyksiä, jotka ratkeavat luontevimmin koulutuksen kautta. Eihän ohjelmiston käyttöä voi puhelimitse tai sähköpostitse opettaa. Meidän tukipalveluumme on kuitenkin helppo ottaa yhteyttä, keskustella ongelmista ja saada ensiapua. Opastamme sitten asiakkaita kursseille, jos kysymyksessä on helpoiten koulutuksen kautta ratkeavasta käyttöongelmasta. Ensiapua ongelmiin käyttäjät voivat hakea myös itsepalveluna monista lähteistä, kuten käyttö- Tukea myös itsepalveluna ESRI Finland ja ESRI Inc. tarjoavat käyttäjille runsaasti myös itsepalveluun perustuvia tukiresursseja, joiden avulla voi hakea ratkaisuja ongelmiin. ESRI Finlandin tukisivut ovat osoitteessa http://www.esri.fi/ fi/kayttajatuki/. Sivuston kautta löytyy muun muassa asennusohjeita eri ohjelmille, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koskien ArcGIS-tuoteperheen ohjelmien käyttöä, Tips & Tricks -vinkkejä, linkkejä ladattaviin maksuttomiin ohjelmiin, linkkejä päivityksiin ja paljon muuta. oppaista, opaskirjoista sekä ESRI Finlandin ja ESRI Inc:n web-sivuilta, joilta löytyy linkkejä sähköisiin tukipalveluihin ja käyttäjien omiin keskustelufoorumeihin. Virheilmoituksesta on aivan olennaista apua, kun sähköisistä palveluista ja keskustelufoorumeilta etsii samanlaisiin tapauksiin annettuja vastauksia. Meidän oma tukitiimimmekin hyödyntää niitä usein, Niemisara kertoo. Ajoittain tukitiimille tulee hänen mukaansa jopa sellaisia tukipyyntöjä, joihin asiakas on liittänyt valmiiksi viittaukset sähköisen tukijärjestelmän vastauksiin. Asiakas on itse selvittänyt jo asiaa niin pitkälle kuin netin kautta on pystynyt. Me olemme silloin voineet jatkaa siitä ja hypätä ensimmäisen vaiheen yli suoraan seuraavaan vaiheeseen, esimerkiksi etsimään kiertotietä ongelman ratkaisemiseen. Organisaatioissa, joissa on paljon ESRIn ohjelmistojen käyttäjiä, nopein apu saattaa löytyä kahvipöytäkeskustelusta kollegan kanssa tai organisaation omasta help deskistä. Jos käyttäjiä on vain yksi tai kaksi, keskustelukumppania ei omasta organisaatiosta löydy, jolloin ESRIn tarjoamat itsepalveluresurssit ja ESRI Finlandin tukipalvelu ovat Niemisaran mukaan luontevia ensiavun lähteitä. ESRI Inc:n tarjoamia tukipalveluja löytyy osoitteesta: http://support.esri.com/, jossa on muun muassa seuraavia linkkejä: Knowledge Base: System Requirements Knowledge Base: Product Documentation Downloads: Patches and Service Packs User Forums Lisäksi itsepalvelutukea löytyy osoitteista: http://resources.esri.com/ http://webhelp.esri.com/ arcgisdesktop/9.3/ ESRI Finland asiakaslehti 13
Paikkatieto auttaa suunnittelemaan voimajohtoja Paikkatietoteknologia on kehittynyt valtavasti sinä aikana, kun Eltel Networks Oy:ssä työskentelevä maanmittari Kari Aaltonen on 25 vuoden ajan toiminut voimajohtojen rakentamisen parissa. Uusimmat ESRIpohjaiset ratkaisut helpottavat hänenkin työtään olennaisesti. Nykyaikainen ESRI-pohjainen paikkatietojärjestelmä on Kari Aaltosen mukaan helpottanut elämää olennaisesti voimajohtojen suunnittelussa ja lunastuskarttojen teossa. Aaltosen työura käynnistyi Imatran Voima Oy:ssä, kun hän oli valmistunut maanmittausteknikoksi 1984. Nykyisin hän työskentelee Eltelissä, joka syntyi, kun Fortum Oyj päätti luopua sähkö- ja televerkkojen rakentamis- ja ylläpitotoiminnoista, koska ne eivät kuuluneet sen liiketoiminnan ydinosaamiseen. Eltelin omistaa 3i, joka on yksi maailman johtavista pääomasijoitusyhtiöistä. Eltel suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää sähkönsiirto- ja jakeluverkkoja, televerkkoja sekä julkishallinnon verkostoja. Voimajohtopuolella sen asiakkaita ovat muun muassa Fingrid Oyj, Fortum ja suurimmat alueelliset sähköyhtiöt. Kun Aaltonen aloitti maanmittarin uransa IVOssa 1980-luvun puolivälissä, voimajohtojen suunnittelussa tarvittavia karttoja piirrettiin käsin maastossa. Silloin ei vielä ollut mitään paikkatietojärjestelmiä, hän kertoo. Tuohon aikaan tulivat tosin käyttöön ensimmäiset kenttätallentimet ja ensimmäiset ohjelmistot, joilla Aaltosen mukaan saattoi edes kuvitella tekevänsä jonkinlaista karttaa tietokoneella. Ensimmäiset Intergraphin työasemat tekivät myös tuloaan huoneen kokoisina. Ensimmäinen maanmittausalan ohjelmisto, jota Aaltonen alkoi käyttää, oli pienen suomalaisen Intip-ohjelmistotalon tuote. Se oli tehty lähinnä kuntia ja kaupunkeja varten, jotka sen avulla pitivät yllä karttojaan pienessä mittakaavassa. Siitä se lähti. Intip oli meillä työvälineenä monta vuotta. Silloin kovalevyt olivat 14 ESRI Finland asiakaslehti
kymmenen megatavun kokoisia, ja ohjelmistot olivat disketeillä. Ohjelmisto parani koko ajan, ja se pysyi käytössä 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle asti. Paikkatieto aluksi vain visualisointiin Intip toimi aluksi vain Hewlett- Packardin työasemilla, mutta alkoi loppuvaiheessa toimia myös unixkoneissa. Intipiä seurasi Meridian Systemiksi muuttuneen suomalaisyrityksen uusi ohjelmisto, ZetMap, joka korvasi Intipin ja toimi myös nopeasti kehittyvissä pc-koneissa. ZetMapissa oli aluksi aika lailla samat ominaisuudet, joihin Intipin kehitys loppui, mutta se kehittyi vuosien varrella paljon. Se oli myös siinä suhteessa viisaampi, että sen taustalla oli tietokanta. Intip oli ollut ihan ascii-pohjainen, Aaltonen kertoo. Myöskään ZetMap ei ollut vielä mikään paikkatieto-ohjelma. Siinä ei ollut rasterikarttaa taustalla, vaan pelkkää viivaa. Se oli puhdas karttaohjelma, mutta voimajohtojen suunnittelussa sitä käytettiin aika pitkälle 2000-luvulle asti. Rinnalle tuli kyllä muita ohjelmistoja eli mittausohjelmistoja ja paikkatieto-ohjelmisto Map Info. Jokaisesta käytettiin niiden hyviä puolia. Paikkatieto-ohjelmassa näkökulma oli aivan erilainen kuin puhtaassa karttaohjelmassa, koska siinä taustalla oli rasterikartta ja paljon muutakin. Sitä kuitenkin käytettiin Aaltosen mukaan pääasiassa vain tiedon esitysohjelmana. ZetMap pysyi yhä päävälineenä varsinaisessa työnteossa, ja paikkatieto-ohjelmistoa käytettiin tulosten julkaisemisessa. Vuosi vuodelta paikkatietoohjelmistoa käytettiin kuitenkin yhä enemmän, kun opimme käyttämään sitä. Eltelille räätälöity versio FactaMapista Kun ZetMap alkoi tulla tiensä päähän eikä sitä enää päivitetty, ESRIn teknologia astui Eltelissä kuvaan mukaan vuosien 2003 2004 paikkeilla. Silloin piti Aaltosen mukaan ryhtyä miettimään seuraavia työvälineitä. Samat henkilöt, jotka olivat olleet Meridianissa, olivat siirtyneet WM-dataan, nykyiseen Logicaan, ja ryhtyneet siellä kehittämään ESRIn päälle FactaMap-tuotetta. Se oli oikeastaan jatkumoa koko aiemmalle ketjulle Intip-ohjelmistosta lähtien, hän kertoo. Uutta tuotetta ei kuitenkaan otettu Eltelissä käyttöön heti sen tultua markkinoille. Se oli tehty ennen muuta kuntia ja kaupunkeja varten, ja siitä puuttui Aaltosen mukaan monia ominaisuuksia, joita Eltel tarvitsi voimajohtojen suunnittelussa. Niinpä Eltelissä sinniteltiin vielä muutama vuosi ZetMapin kanssa. Vuoden 2007 keväällä Eltel alkoi yhdessä Logican kanssa määritellä lisäominaisuuksia, joita FactaMapiin tarvittaisiin voimajohtojen rakentamisen näkökulmasta. Ohjelmistoon tehtiin meitä varten räätälöityjä lisäominaisuuksia, joiden avulla pystymme tekemään omia töitämme, Aaltonen toteaa. ESRIn ArcGIS -teknologiaan pohjautuva FactaMap on nyt ollut Eltelissä reilun vuoden käytössä. Ihan kaikkia Eltelin toiveita ohjelmisto ei Aaltosen mukaan vielä täytä, mutta kun ne saadaan toteutettua, siitä saadaan hänen mielestään erittäin hyvä työkalu. Paikkatieto helpottaa voimajohtojen suunnittelua Paikkatietoa hyödynnetään Aaltosen mukaan Eltelissä voimajohtojen suunnittelussa sekä voimajohtolinjoja ja -pylväitä varten tarvittavien maa-alueiden lunastusprosessissa. Suunnittelua varten tehdään paljon maastomittauksia, joissa nykyisin käytetään pääasiassa GPS-pohjaista paikannusta. Mittausten tiedot tallennetaan ensin kenttälaitteelle ja siirretään sieltä paikkatietojärjestelmään jatkokäsittelyä varten. Maastotietojen keruussa pyritään myös käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevaa paikkatietoa, jota Maanmittauslaitokselta, kunnilta ja muilta viranomaisilta on saatavissa. Kaikkea ei tarvitse enää mitata itse, ja tiedot myös saadaan Aaltosen mukaan suoraan yhteensopivassa muodossa viranomaisten paikkatietojärjestelmistä. Ennen meillä piti olla monimutkaisia systeemejä, joilla saimme tiedot meille sopivaan muotoon. Nyt vain tilaamme aineistoja, ja ne todennäköisesti sopivat meille sellaisenaan. ESRI syö niitä lähes pureksimatta. Siinäkin suhteessa elämä on helpottunut paljon, hän toteaa. Eltelin omista mittauksista ja ulkopuolisilta tahoilta saadut tiedot yhdistetään paikkatieto-ohjelmalla lähdeaineistoksi voimajohtojen suunnittelua varten. Lähdeaineisto koostuu kartasta ja maastomallista ja sisältää tietoa muun muassa maaston korkeuseroista, maastotyypistä, teistä, rakennuksista, sähkö- ja puhelinjohdoista sekä kaikesta muusta, mikä vaikuttaa voimajohtopylväiden sijoitteluun maastossa. Varsinainen voimajohtojen suunnittelu, jossa määritellään pylväiden paikat, tehdään siihen tarkoitetulla erikoisohjelmistolla, joka hyödyntää paikkatieto-ohjelmalla tuotettua lähdeaineistoa. On olemassa tietyt normit johtorakenteiden etäisyyksistä erilaisin kohteisiin, Aaltonen sanoo. Kun suunnittelu on tehty, tieto suunnitelluista pylväiden paikoista siirretään paikkatieto-ohjelmaan. Sen jälkeen Eltelin maanmittarit palaavat koordinaattien ja GPS:n kanssa kentälle merkitsemään pylväspaikat maastoon, jotta kaikki asianosaiset maanomistajat, viranomaiset, voimajohdon rakentajat ja voimajohdon haltija näkevät niiden tulevan sijainnin. Lunastuskartan teko entistä tehokkaampaa Kun suunnitellut pylväspaikat ovat tiedossa, Eltelissä aloitetaan Aaltosen mukaan lunastuskartan teko paikkatieto-ohjelmistolla. Voi- Voimajohtoja rakennettaessa Eltel Networkissa käsitellään paikkatietoa useassa eri vaiheessa ESRI-pohjaisen Facta- Mapin avulla. majohdon haltija on hankkinut lunastusluvan tarvittavaan alueeseen, jonka lunastustoimikunta luvan perusteella ottaa sitten haltuunsa. Lunastuskarttaa tarvitaan, kun maanomistajille esitellään johtoalueen sijainti heidän kiinteistöllään. Kartassa näkyvät myös pylväiden paikat. Seuraavaksi pylväät rakennetaan, ja sen jälkeen Eltelin maanmittarit lähtevät taas maaston mittaamaan, mihin pylväät tosiasiallisesti on pystytetty. Aina kun pylväitä rakennetaan, on tietty pelivara siirtää pylvään suunniteltua paikkaa muutamia metrejä maaston mukaan, Aaltonen sanoo. Mittaustieto siirretään jälleen maastotallentimesta paikkatietojärjestelmään, jonka avulla tuotetaan lopullinen lunastuskartta. Karttaan tehdään tässä vaiheessa myös maastokuviot, joihin liitetään Aaltosen mukaan paljon attribuuttitietoa muun muassa alueiden puustosta ja kaikesta, mikä vaikuttaa alueista maanomistajille maksettavaan korvaukseen. Myös tämän aineiston teemme FactaMapilla, jonka taustalla ESRIn työkalut tekevät työtä. Aineiston käsittely, kuvioiden muodostaminen ja kaikki muu on nyt huomattavasti helpompaa kuin entisillä välineillämme, hän kertoo. ESRI Finland asiakaslehti 15
GTK teki oman metatietoeditorin Geologian tutkimuskeskus on tehnyt sopivan valmiin ratkaisun puuttuessa ESRIn paikkatietojärjestelmän päälle oman metatietoeditorin, jolla Inspire-direktiivinkin vaatimat metatiedot paikkatietoaineistoista on helppo tuottaa. Metatietoeditori sisältää kenttiä, joihin tiedot täytetään selkeänä tekstinä. Paikkatietojen metatietoon liittyvä hanke käynnistyi GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä jo 2004, kun kansallinen paikkatietostrategia vuosille 2005 2010 oli valmistunut. Tarkoituksena oli varmistaa paikkatietojen saatavuus ja käyttö ISO 19100-standardien, JHS 158 -suositusten ja tuolloisen Inspire-direktiiviehdotuksen mukaisesti. Toukokuussa 2007 voimaan tullut Inspire-direktiivi jopa velvoittaa direktiivin määrittelemiä paikkatietoja hallinnoivat viranomaiset tuottamaan metatiedot aineistoistaan. Suomessa direktiivi koskettaa kymmeniä eri viranomaisia ja myös kuntia. Inspire on osaltaan saanut myös GTK:n liikkeelle metatietoasioissa, mutta hankepäällikkö Niina Ahtosen mukaan metatietoa toki tarvitaan direktiivistä riippumattakin. Kun paikkatietoaineistoja jaetaan, tarvitaan tietoa siitä, miten aineisto on syntynyt, jotta sitä osataan käyttää oikein. Se siis liittyy myös sisäisiin tarpeisiimme, ja GTK:han tuottaa valtavasti geologista paikkatietoaineistoa, hän toteaa. Pohjaksi profiili ja kuvausohjeistus Ensimmäisen metatietoeditorin GTK:ssa kehitti atk-suunnittelija Tero Rönkkö vuonna 2006, kun hän alkoi tutkia ESRIn metatietoratkaisua ja ohjelmointirajapintaa editorin ohjelmoimiseksi rajapinnan päälle. Tuolloin kehitetyllä editorilla oli tarkoitus laatia kuvauksia ja selitteitä GTK:n paikkatietokannan tauluista ja kentistä tietokannan tietohakemistoa varten. Esimerkiksi Depthareas -niminen taulu sai näin kuvauksen, jonka mukaan se tarkoittaa turpeen syvyysalueita. Vuonna 2007 GTK:ssa laadittiin Raija Pietilän vetämässä hankkeessa GTK:n metatietoprofiili. Siinä määriteltiin ISOstandardin, JHS 158 -suosituksen, Inspire-direktiivin ja GTK:n omien tarpeiden pohjalta, mitä metatietoja paikkatietoaineistoista on saatava tallennettua. Lisäksi profiilissa priorisoitiin GTK:n paikkatietoaineistot, joista metatietoa aletaan tuottaa. Ensimmäiseksi metatiedot haluttiin valmiista karttatuotteista eli 1:20 000 maaperäkartta-aineistosta ja 1:100 000 kallioperäkartta-aineistosta. Metatietoprofiilin pohjalta GTK:ssa on laadittu aineistokohtaiset kuvausohjeistukset, joissa kerrotaan, mitä tietoja ja miten kunkin aineiston metatietokenttiin on täytettävä. Jos esimerkiksi tietty kallioperäkartta on valmistunut vuonna 1975, kuvausohjeistuksessa kerrotaan, minkälainen prosessikuvaus sitä koskee. Tiettynä ajanjaksona karttojen teossa on vallinnut tietty prosessointitapa, ja ohjeissa on määritelty, miten se kirjataan tuon ajanjakson karttojen metatietoon, Ahtonen selventää. Editori kääntää metatiedon automaattisesti XMLdokumentiksi. Editori tuottaa XML-dokumentin Tyylisivun kautta XML-dokumentti muutetaan helppolukuiseksi dokumentiksi metatiedon tarvitsijaa varten. Kun metatietoprofiili ja sen pohjalta tehty kuvausohjeistus ovat olemassa, metatiedot on Ahtosen mukaan melko help- 16 ESRI Finland asiakaslehti
po täyttää, mutta sitä varten tarvitaan kuitenkin hyvä työväline, metatietoeditori. Editori on tarpeen muun muassa siitä syystä, että metatieto pitää saada koneellisesti käsiteltävään XML-muotoon. Tällöin suureen metatietojoukkoon voidaan esimerkiksi tehdä koneellisia hakuja sen sijaan, että haluttu tieto jouduttaisiin etsimään manuaalisesti. XML perustuu erilaisiin tietosisällön identifioiviin alku- ja lopputägeihin, joiden väliin varsinainen tietosisältö kirjoitetaan. Lopputulos on sen verran karun näköistä, että käsin sitä ei kukaan lähde mielellään kirjoittamaan - eikä moni tietenkään osaisikaan. Metadataeditorin kenttiin käyttäjä sen sijaan kirjoittaa Rönkön mukaan tavallista proosaa, jonka editori kääntää automaattisesti XML-muotoon. Kone tekee sen huomattavasti paremmin kuin ihminen. Se hoitaa kaiken kompleksisuuden metatietoon, hän toteaa. Editorin kenttiin voidaan paitsi suoraan kirjoittaa tekstiä myös liittää muualta kopioitua tekstiä, ja osa metatiedoista saadaan editoriin automaattisesti. Kun metatietoa tarjotaan luettavaksi, XMLdokumentti muunnetaan tyylisivun kautta selväkieliseksi helposti luettavaksi tekstiksi. Ulostulema saadaan siis kohtuullisen mukavannäköiseksi tekstiksi, mutta on hyödyllistä, että metatieto säilytetään konekäsiteltävässä muodossa, Ahtonen sanoo. ESRI-ympäristössä paljon valmista Niina Ahtosen ja Tero Rönkön mukaan metatietoeditori nopeuttaa ja helpottaa olennaisesti metatietojen tuottamista GTK:n erittäin laajoista paikkatietoaineistoista. Metatietoprofiilin tekemisen rinnalla GTK alkoi etsiä sopivaa metatietoeditoria, mutta sellaista ei Rönkön mukaan löytynyt mistään. Moni it-paja olisi ollut halukas sellaisen tekemään, mutta valmista tuotetta markkinoilta ei löytynyt. ESRI-ympäristössä on useita erilaisia editoreita, mutta ne eivät Ahtosen mukaan palvelleet täysin GTK:n spesifejä tarpeita. Niiden metatietoprofiili on amerikkalaisen standardin mukainen, ja lisäksi GTK halusi suomenkielisen, kun taas ESRIn valmiit editorit ovat englanninkielisiä. Lopulta GTK päättikin tehdä metatietoeditorin itse. Rönkön aiemmin tekemä editori oli jo osoittanut, että sellainen pystytään kyllä itsekin tekemään. Eihän siinä kauheasti syteen tai saveen olisi voitu mennä, koska kaupallista tai muuta sopivaa tuotetta ei joka tapauksessa ollut olemassa, Ahtonen toteaa. Metatietoprofiilin ansiosta GTK:ssa tiedettiin aivan tarkkaan, mitä asioita editorissa on oltava. ESRIn editorien tutkiminen puolestaan antoi selkeän kuvan siitä, miten editoreja tehdään, ja kokemustakin editorin tekemisestä oli jo olemassa. Näillä eväillä metatietoeditorista saatiin Ahtosen mukaan tehtyä hyvä määrittely, jonka pohjalta atk-suunnittelija Eija Kuronen aloitti editorin ohjelmoinnin maaliskuussa 2008. Tuotantokäyttöön editori saatiin jo puoli vuotta myöhemmin. GTK:n oma editori on nyt joukon jatkona ESRIn valmiiden editorien rinnalla ArcCatalogissa, jossa ESRIn metadataympäristö sijaitsee. Se on ohjelmoitu samalla tavalla kuin ESRIn omat editorit ja siinä on käytetty ESRIn tarjoamaa ohjelmointirajapintaa. Näin pääsimme helpommalla. Jos olisimme alkaneet ihan tyhjästä ohjelmoimaan editoria, se olisi ollut valtava työ, Ahtonen sanoo. ESRI-ympäristö generoi myös paljon valmiita metatietoja suoraan GTK:n editoriin. Se esimerkiksi tuo editoriin valmiiksi aineiston nimen, koordinaattijärjestelmän ja alueellisen ulottuvuuden, joten käyttäjän ei tarvitse kirjoittaa niitä käsin. Näin ollen GTK:n ei myöskään tarvinnut ohjelmoida komponenttia, joka etsisi nuo tiedot aineistosta. Vastaavasti ESRIllä on valmiina myös tyylisivu, joka muuntaa XML-dokumentin helposti luettavaksi proosaksi. GTK:ssa tyylisivua muokattiin omiin tarpeisiin sopivaksi ja käännettiin se suomeksi. Metatieto kulkee ESRI-ympäristössä paikkatietoaineiston mukana omana tiedostonaan, joten se on aina käyttäjien saatavilla. Kiinnostusta monissa muissa organisaatioissa GTK:n strategisena tavoitteena on toimia kansallisena geotietokeskuksena. Se edellyttää Ahtosen mukaan, että GTK:n erittäin laajojen paikkatietoaineistojen on oltava hyvässä kunnossa ja jaettavissa asiakkaille. Se taas tarkoittaa, että metatietojenkin on oltava olemassa, koska ne liittyvät muun muassa siihen, miten asiakkaat voivat aineistoja hyödyntää, hän toteaa. Metatietojen tuottaminen vie tutkijoilta ja tutkimusavustajilta paljon aikaa, mutta editorin ja hyvän kuvausohjeistuksen avulla työ kuitenkin sujuu ripeästi. Niiden ansiosta yhden kallioperäaineiston karttalehden metatiedon täyttäminen vie vain 7-8 minuuttia aikaa. Meidän kannatti panostaa siihen, että editorin käytettävyys on hyvä. Tarkoitus on, että metatieto saadaan kirjattua kerralla oikein, Ahtonen sanoo. Metatiedon koneellinen käsittely nopeuttaa Rönkön mukaan työtä valtavasti myös silloin, jos metatietoon joudutaan tekemään jokin muutos, joka koskee vaikkapa sataa karttalehteä. Ohjelmallisesti muutos voidaan tehdä kaikkiin karttalehtiin yhdellä kertaa, kun se muutoin jouduttaisiin tekemään käsin jokaiseen erikseen. GTK:n metatietoeditori on ehtinyt jo herättää kiinnostusta myös useissa muissa julkishallinnon organisaatioissa. Suomen ympäristökeskus on solminut GTK:n kanssa yhteistyösopimuksen, joka liittyy muun muassa editorin tyylisivun kehittämiseen yhteistyössä. Lisäksi editori on koekäytössä Tiehallinnolla. ESRI Finland asiakaslehti 17
Lisää tilaa kasvulle ESRI Finland muutti kesän aikana uusiin toimitiloihin saadakseen lisää tilaa tänäkin vuonna vauhdilla kasvavalle liike toiminnalleen. kysynnän kasvu jatkuu vahvana. Vanhat Paikkatiedon toimitilamme eivät enää riittäneet edes omalle henkilöstöllemme, ja tarvitsimme enemmän tilaa myös asiakkuuksien hoitamista ja koulutuspalveluja varten, toimitusjohtaja Jukka Rouhe kertoo. Uudet toimitilat sijaitsevat Espoon Mankkaalla, Sinikalliontie 3 B:ssä sisätiloiltaan täydellisesti remontoidussa Philipsin entisessä toimistorakennuksessa. ESRIllä on nyt käytettävissään 800 neliön toimitilat, kun vanhassa Piispanportin toimistossa tilaa oli 550 neliötä. ESRIn omalla henkilöstöllä on uusissa tiloissa entistä väljemmät työpisteet, ja henkilöstön jatkuvalle kasvullekin on nyt riittävät puitteet. Asiakkuuksien hoitamiseen uudet tilat antavat aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, sillä neuvottelutiloja on runsaasti, kiinteistöllä on iso pysäköintialue ja hyvin varusteltu koulutusluokka sijaitsee nyt ESRIn toimistotilojen yhteydessä. Uusia toimitiloja etsittäessä ES- RIn työntekijöiden kotiosoitteet sijoitettiin kartalle, ja paikkatietoratkaisu laski paikan, johon työntekijöillä on tieverkkoa pitkin keskimäärin lyhin matka. Uudet tilat löytyivät sitten 200 metrin päässä tuosta pisteestä. Sinikalliontie sijaitsee Turunväylän kupeessa. Helsingistä päin tultaessa Turunväylältä poistutaan Mankkaan-Nihtisillan-Kauniaisen liittymästä juuri ennen Kehä II:ta. Kartta ja ilmakuva toimiston sijaintipaikasta löytyy osoitteesta http://www.esri.fi/fi/yritysinfo/ yhteystiedot/kartta.html. 18 ESRI Finland asiakaslehti
ESRI Resource Centers on kaikentasoisille ArcGIS-käyttäjille suunnattu webbipalvelu, joka tarjoaa paitsi tietoa, esimerkkejä ja ohjeita kaikista tuotteista, myös runsaasti valmiita kartta-aineistoja, sovellus kehitystyökaluja sekä keskustelufoorumeja. Tutustuminen tarjontaan vie vain hetken aikaa, mutta se kannattaa! ESRI Resource Centers tarjoaa jokaiselle jotain uutta ESRI Resource Centers tarjoaa niin uusille kuin kokeneille ArcGIS-käyttäjille ja sovelluskehittäjille uusia ideoita, vinkkejä ja työkaluja helpottamaan omaa työtä. Sivustolta löytyy esimerkiksi suuri määrä helppolukuista tietoa, uutisia ja ohjeita ArcGIS-ohjelmistojen käyttöön sekä mm. valmiita geoprosessointimalleja. Erityisesti tutustumisen arvoisia resursseja ovat käyttövalmiit karttaaineistot, ohjelmointirajapinnat sekä erilaiset keskustelufoorumit. Laadukkaita taustakarttoja omiin projekteihin ESRI Resource Centersin etusivulta polun Functions > ArcGIS Online > Free maps takaa löytyy runsaasti ilmaisia ja käyttövalmiita karttaaineistoja, joita voi hyödyntää omissa projekteissa. Valikoimasta löytyvät mm. maailman tieverkkoja ilmakuvakartat, valtioiden rajat ja kaupungit, korkeuskäyrät sekä erikoisempia karttoja kuten poliittiset ja historialliset maailmankartat. Saatavilla olevat aineistot ovat maksuttomuudestaan huolimatta erittäin laadukkaita, esimerkiksi tieverkkokartat perustuvat mm. TeleAtlaksen aineistoihin. Aineistoja voi käyttää taustakarttoina kaikissa ArcGIS-tuotteissa sekä eri ohjelmointirajapintojen kuten Flexin kanssa omia webbisovelluksia ja karttapalveluita tehtäessä. Free maps -osiosta Task-väliotsikon alta löytyy myös erittäin käyttökelpoisia valmiita toimintoja. European Routing -reitityspalvelu sekä European Address Locator -osoitepaikannin soveltuvat mainiosti hyödynnettäviksi myös suomalaisissa karttapalveluissa. Premium Maps -osiosta löytyvien Microsoft Bing Maps -aineistojen käyttöönotosta kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 22 23. Sovelluskehitysrajapinnat kaikkiin tarpeisiin ESRI Resource Centersistä löytyvät JavaScript-, Flex-, Silverlight-,.NET- ja Java-sovelluskehitysrajapinnat ja -työkalut paikkatieto- ja karttasovellusten rakentamiseen. Valitsemalla Products > ArcGIS Server > Online SDKs (tai Creating Web Applications) pääsee tutustumaan eri ohjelmointirajapintoihin, joista löytyy sopiva ratkaisu niin kevyiden kuin teknisesti vaativien palveluiden toteuttamiseen riippumatta siitä, missä ympäristössä paikkatietotoiminnallisuutta haluaa kehittää. Sovelluskehityskirjastojen lataaminen sivuilta on maksutonta; jotkut palvelut edellyttävät ESRI Global Account -tunnuksen hankkimisen. ArcGIS Server Resource Centerin Sample GIS Server -osiosta löytyy esimerkkejä palveluista, joita ArcGIS Server -käyttäjät voisivat omalla palvelimellaan julkaista. Esimerkkien takana on oikea ArcGIS Server -palvelu, jonka toiminnallisuuteen näiden esimerkkien avulla pääsee tutustumaan. Ideoita ja ratkaisuja keskustelufoorumeilta Resources.esri.com sivusto tarjoaa kaiken muun ohella väylän myös laajoille keskustelufoorumeille, joista mm. sovelluskehittäjät löytävät huvia ja hyötyä. ArcGIS Server Resource Centerin Communitiesosiosta (Products > ArcGIS Server > Communities) löytyy eri ohjelmointirajapintoihin liittyviä keskustelufoorumeja ja blogeja, joita seuraamalla voi saada paljon ideoita sekä konkreettista apua omaan työhön. Samasta paikasta löytyy myös Code Gallery, joka sisältää sekä ESRIn että käyttäjien tekemiä valmiita esimerkkikoodeja. Desktop-käyttäjille sopivia foorumeja löytyy mm. geoprosessointisivuilta (Functions > Geoprocessing). ESRI Resource Centersin pääsivun User Communities -valikosta löytyy myös toimialakohtaisia käyttäjäyhteisöjä. Toistaiseksi näitä on vasta muutama, mutta niitä tullee kiinnostuksen ja tarpeen myötä lisää. Käyttäjäyhteisöjen kautta ArcGIS-tuotteiden parissa työskentelevät voivat tutustua siihen, miten muualla maailmassa ratkotaan alan ongelmia, sekä löytää ajatuksia ja ideoita omaan työhön ja toimintaan. Käy tutustumassa: http://resources.esri.com ESRI Finland asiakaslehti 19
PehmoGIS on tutkijan taivas Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Kimmo Brandt Kun paikkatietoja yhdistetään kokemusperäisiin tietoihin, saavat yhdyskuntasuunnittelijat uudenlaista materiaalia päätöksenteon tueksi. Näin voidaan selvittää esimerkiksi näkemyksiä yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Tämä niin sanottu pehmogis on varsin uusi tutkimusalue, mutta sitä sovelletaan jo monin paikoin. Nyt on jo osoittautunut, että tämä on oikea tutkijan taivas, sanoo Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkija Marketta Kyttä. Minä olen ympäristöpsykologina tutkinut ihmisen kokemusta arkielämästä. Kun kuulin viitisentoista vuotta sitten, että suunnittelijat toimivat paikkatietojärjestelmän varassa, aloin miettiä, eikö voitaisi alkaa kerätä kokemuksellista tietoa ihmisten arjesta ja erilaisissa ympäristöissä. Toisin sanoen rakennettaisiin paikkatietojärjestelmään eräänlainen pehmokerros, Kyttä sanoo. Viisitoista vuotta sitten ei vielä ollut välineitä kokemusperäisen ja paikkatiedon yhdistämiseen. Kovan paikkatiedon lisäksi suunnittelussa tarvittava tieto piti kaivaa eri lähteistä. Ei voitu edes toivoa, että suunnittelijat saisivat tarvittavan tiedon suoraan omalle päätteelleen. Tutkimuksellisempi syy oli Kytän mukaan, että kun kerätään geokoodattua tietoa, avautuu mahdollisuus linkittää kokemustietoa ja paikkatietojärjestelmään sisältyvää rikasta tietoa ympäristön rakenteesta. Aineistoa analysoitaessa käytetään koko maantieteen ja psykologian käytettävissä olevaa keinovalikoimaa. Toinen etu liittyy siihen, että suunnittelijoiden on helpompi hyödyntää kokemustietoa, jolla on osoite ja joka siis liittyy tiettyyn paikkaan ja tiettyyn suunnitteluratkaisuun, kuin tietoa, joka on irrallaan fyysisestä ympäristöstä. Vuonna 2004 aloitetun tutkimustyön ensimmäisinä vuosina YTK teki tiivistä yhteistyötä Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun kanssa. Tällöin käytettiin avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja Map Server oli keskeinen työkalu. Esimerkiksi niin sanotuista kuumakunnista tutkittiin Keravalta, Järvenpäästä, Nurmijärveltä ja Mäntsälästä elinympäristön koettua laatua. Kuumakunnissa tutkimuksessa oli mukana noin 1 600 asukasta. Tampereen Muotialassa tutkittiin koettua turvallisuutta. Muotialassa on toteutettu rikosten ehkäisyyn pyrkivää suunnittelua. Turvallisuuteen pehmein keinoin Turvallisuuteen on Muotialassa pyritty pehmein keinoin ennemmin kuin teknologiaa lisäämällä. Asukkaiden kokemaa turvallisuutta tutkittiin pehmogis-metodilla. Tämä on ensimmäinen esimerkki teemallisesti eriytyvästä pehmogisistä, Kyttä sanoo. Turvallisuustutkimuksen tuloksia on sijoitettu Muotialan alueen kartalle. Esimerkiksi erästä korttelia suunniteltaessa katualueen oli ajateltu toimi- Tutkija Marketta Kytän mukaan pehmogisiä sovelletaan jo monella taholla. Helsingin pehmogis-kyselyyn voi tutustua osoitteessa www. pehmogis.fi/helsinki kohdasta Kokeile osallistumatta. 20 ESRI Finland asiakaslehti