Tuottoa vai suojelua?



Samankaltaiset tiedostot
Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsäohjelman seuranta

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsävarat

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Monimuotoisuuden suojelu

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelmien seuranta

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.

Metsäohjelman seuranta

Kaukokuljetustilasto 2005

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Suomen metsien inventointi

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Jyväskylän kaupungin metsät

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsäohjelman seuranta

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäohjelman seuranta

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

vuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Uudenmaan metsäbiotalous

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

PTT-ennuste: Metsäsektori

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Etelä-Savon metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

n.20,5 ha

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2008

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Transkriptio:

Tuottoa vai suojelua? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja 53. Nordean metsäpäivä 23.8.27 Kokoushotelli Rantapuisto, Vuosaari

Talouselämän kannalta metsätalous on ollut menestys Markkinahakkuut ovat lisääntyneet. Markkinahakkuiden arvo on lisääntynyt. Hakkuiden lisääntymisestä huolimatta metsävarat ovat lisääntyneet. Vahvan ja laadukkaan kotimaisen puuntarjonnan ansiosta maahan on kehittynyt mittava metsäteollisuus. Maankäyttö on ollut vastuullista. Matti Kärkkäinen 27 2

Markkinahakkuut 1955 26 Tilavuus milj. m 3 6 5 4 3 2 1 195 1954 1958 1962 1966 197 1974 1978 Vuosi Veromuutos 1982 1986 199 1994 1998 22 26 3

Havutukin markkinahakkuut 1955 26 Tilavuus milj. m 3 3 25 2 15 1 5 195 1954 1958 1962 1966 197 1974 1978 Vuosi 1982 1986 199 1994 1998 22 26 4

Lehtitukin markkinahakkuut 1955 26 Tilavuus milj. m 3 4 3 3 2 2 1 1 195 1954 1958 1962 1966 197 1974 1978 Vuosi 1982 1986 199 1994 1998 22 26 5

Tilavuus milj. m 3 2 5 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 2 1 5 1 5 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-26 Inventointiaika 6

Tilavuus milj. m 3 1 2 1 8 6 4 2 Männyn tilavuus metsä- ja kitumaalla 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-26 Inventointiaika 7

Kuusen tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-26 Inventointiaika 8

Tilavuus milj. m 3 Koivun tilavuus metsä- ja kitumaalla 4 35 3 25 2 15 1 5 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-26 Inventointiaika 9

Muun lehtipuun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-26 Inventointiaika 1

Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 12 1 8 6 4 2 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-26 Inventointiaika 11

Yli 3 cm olevan männyn tilavuus Etelä-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m 3 14 12 1 8 6 4 2 1964-197 24-25 Inventointiaika 12

Yli 3 cm olevan kuusen tilavuus Etelä-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m 3 16 14 12 1 8 6 4 2 1964-197 24-25 Inventointiaika 13

Yli 3 cm olevan lehtipuun tilavuus Etelä-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m 3 4 35 3 25 2 15 1 5 1964-197 24-25 Inventointiaika 14

Yli 3 cm olevan männyn tilavuus Pohjois-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m 3 7 6 5 4 3 2 1 1964-197 24-25 Inventointiaika 15

Yli 3 cm olevan kuusen tilavuus Pohjois-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m 3 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1964-197 24-25 Inventointiaika 16

Yli 3 cm olevan lehtipuun tilavuus Pohjois-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m 3 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 1964-197 24-25 Inventointiaika 17

Suojelutilanne Matti Kärkkäinen 27 18

Koko puusto (ml. suojelu) ja puuntuotantopuusto 24 26 Tilavuus milj. m 3 1 2 1 8 6 4 2 Mänty Kuusi Raudus Hies Muu lehtip. Koko puusto Puuntuotantopuusto 19

METSOn luonnonarvokauppa Yksityinen metsänomistaja tekee tarjouksen monimuotoisuuden kannalta arvokkaasta luontokohteesta ja saa kohteen luontoarvoja ja hakkuutulojen viivästymistä vastaavan korvauksen. Luonnonarvokaupassa maanomistaja ylläpitää sovittuja luontoarvoja tietyllä kohteella korvausta vastaan määräajan. Matti Kärkkäinen 27 2

Omistajan näkökulma + Perustuu vapaaehtoisuuteen: miellyttää. + Maanomistus säilyy. + Tuotto ilman hintariskiä. Saattaa alentaa tilan markkinahintaa. Sopimuksen päätyttyä kohteen palautuminen metsätalouskäyttöön epävarmaa myös ilman korvauksen jatkumista (psykologinen sitoutuminen). Matti Kärkkäinen 27 21

Valtion näkökulma + Perustuu vapaaehtoisuuteen: mielialat pysyvät myönteisinä. Kallis valtiolle, koska verotulot menetetään kaikesta kotimaisen raakapuun jalostustoiminnasta (ks. kerrannaisvaikutukset). Vaikeuttaa uusia poliittisia ratkaisuja sopimusajan jälkeen. Taloudellisesti tehoton, koska monien kohteiden luontoarvot säilyisivät muutenkin. Matti Kärkkäinen 27 22

Kerrannaisvaikutukset Sahateollisuus: 2,11 Vaneri- ja muu levyteollisuus: 1,75 Muu puutuoteteollisuus: 2,5 Massa- ja paperiteollisuus: 1,97 Paperituoteteollisuus: 1,95 Huonekaluteollisuus: 1,8 Lukuohje: jos sahateollisuuden tuotanto lisääntyy yhden yksikön, kotimaisen tuotannon muutos on 2,11 yksikköä. 23

Tarvitaanko luonnonarvokauppaa? Markkinataloudessa valtiovalta ryhtyy toimiin vain silloin, jos jokin luontohyvä ei toteudu markkinoilla. Ovatko kaikki luonnonarvokaupan kohteet sellaisia, että luontoarvoja menetettäisiin ilman valtion väliintuloa? Matti Kärkkäinen 27 24

Luonnontilaisen suon tapaus Suurta suoaluetta ympäröivät laajat kallioalueet, minkä vuoksi suolla ei ole arvoa turvetuotannossa: suota ei voi ojittaa kohtuukustannuksin, kun vesi ei kiipeä vastamäkeen (ja nykyisillä sähkön hinnoilla pumppaus ei kannata). Samasta syystä suoalueella ei ole paljoakaan metsätalousarvoa. Ilman luonnonarvokauppaakin suo pysyy ikuisesti luonnontilaisena suona. Pitäisikö METSOn pysyä poissa tällaisilta kohteilta? Matti Kärkkäinen 27 25

Päätelmät Tarvitaan kansantaloudellisia selvityksiä, mitä kerrannaisvaikutuksia toteutumattomalla puuntuotannolla on, ja kuinka paljon METSO todellisuudessa maksaa. On keskitettävä valtion väliintulo vain tapauksiin, jolloin luontohyvä on aidosti vaarassa. Jos luontohyvä säilyy ilman valtiota, aina parempi. Matti Kärkkäinen 27 26