LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2013/2 Dnro PSAVI/36/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.4.2013 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2013/2 Dnro PSAVI/36/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostaminen, Kemijärvi Kemijoki Oy Valtakatu 11 96100 Rovaniemi

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 HANKKEEN KUVAUS... 4 Hankkeen taustaa... 4 Hankkeen yleiskuvaus... 4 Juoksutusten rytmitys... 5 Suunnitellut työt... 5 Arvio työajasta... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Yleiskuvaus vesistöstä... 5 Kalasto ja kalastus... 6 Vaikutusalueen suojelukohteet... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 Vaikutus virtaamiin... 6 Vaikutus vedenkorkeuksiin... 6 Vaikutus vedennopeuksiin... 7 Vaikutus pohjasedimentteihin... 7 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon... 7 Vaikutus vesiliikenteeseen... 7 Vaikutus maa-alueisiin, rakennelmiin ja laitteisiin... 7 Vaikutus jääolosuhteisiin... 8 Vaikutus kulkuyhteyksiin... 8 Hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset... 9 Hankkeesta saatavat hyödyt... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennykset... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Hakijan selitys... 11 MERKINTÄ... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 KÄSITTELYRATKASU... 11 PÄÄASIARATKAISU... 12 LUPAMÄÄRÄYKSET... 12 Rakennetta koskevat määräykset... 12 Rakentamisaika... 12 Työnaikaisten haittojen minimointi... 12 Rantojen suojaaminen ja veneenpitopaikkojen kunnostaminen... 12 Kunnossapitomääräykset... 13 Juoksutusten muuttaminen... 13 Työn suorittaminen... 13 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 14 Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset... 14 Rantavyörymien tarkkailu... 14 Vedenkorkeuden tarkkailu... 14 Jääolojen tarkkailu... 14 Kalatalousmaksu... 15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA... 15 PÄÄASIARATKAISUN PERUSTELUT... 15 Käsittelyratkaisun perustelut... 15 Luvan myöntämisen edellytykset... 15 Lupamääräysten perustelut... 15 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 16 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 16 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET... 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 17

KÄSITTELYMAKSU... 17 Ratkaisu... 17 Perustelu... 17 Oikeusohje... 17 MUUTOKSENHAKU... 18 3

4 HAKEMUS Kemijoki Oy on aluehallintovirastoon 5.6.2012 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kemijärven kaupungissa sijaitsevan Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseen 640 m 3 /s:sta 700 m 3 /s:iin. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen taustaa Vesioikeus on 17.11.1975 antamallaan ja korkeimman hallinto-oikeuden 3.2.1977 eräin muutoksin vahvistamalla päätöksellä myöntänyt Kemijoki Oy:lle luvan Seitakorvan voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen. Voimalaitoksen kahden koneiston yhteinen rakennusvirtaama on 500 m 3 /s. Säännöstelypadossa on kaksi tulvaluukkua, joiden leveys on 16 metriä. Voimalaitospadon harjakorkeus on N 43 + 151,00 m ja yläaltaan eli Kemijärven maksimivedenkorkeus on N 43 +149,00 m. Vesioikeus on 22.4.1998 antamallaan ja korkeimman hallinto-oikeuden 19.2.2001 eräin muutoksin vahvistamalla päätöksellä myöntänyt luvan Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseen 640 m 3 /s:iin. Rakennusvirtaama 640 m 3 /s on voitu ottaa käyttöön Seitakorva I:n kunnostustöiden valmistuttua vuoden 2004 lopussa. Voimalaitoksen teho nousi 30 MW. Vaikutusalueen rantoja suojattiin yli kolme kilometriä, ja rakennettiin sekä kunnostettiin useita veneenlasku-paikkoja. Kemijoki Oy on mukana energia-alan energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2008 2016. Sopimukseen liittyvän toimenpideohjelman mukaan yksittäinen yritys parantaa energiatehokkuutta energiantuotannon tehostamistoimilla. Näitä toimia ovat muun ohella vesivoimalaitoksen ohijuoksutuksen vähentäminen, laitoksen hyötysuhteen tai rakennusasteen nosto ja tehonkorotukset. Kemijoen pääuomaan rakennettujen Kemijoki Oy:n voimalaitosten rakennusvirtaamia ja tehoja on nostettu viime vuosina. Muutoksien johdosta voimalaitoksia on voitu käyttää samassa rytmissä. Saavutettujen energiahyötyjen lisäksi voimalaitosten välillä on voitu pienentää vedenkorkeuden vaihteluja. Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaama nostetaan Pirttikosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman suuruiseksi. Hankkeen yleiskuvaus Seitakorvan voimalaitoksen koneiston II teho nostetaan samalle tasolle kuin koneiston I. Juoksupyörän uusimisen johdosta turpiinin hyötysuhde paranee 2 4 prosenttia. Koneiston teho nousee 58 MW:sta 72 MW:iin ja rakennusvirtaama 290 m 3 /s:tä 350 m 3 /s:iin. Voimalaitoksen teho nousee 144 MW:iin ja rakennusvirtaama 700 m 3 /s:iin. Tehonnosto mahdollistaa lisäenergian tuottamisen tulva-aikoina keväisin ja syksyisin. Myös runsassateisina kesinä voidaan hyödyntää lähes kaikki joessa virtaava vesi voimalaitoksella ja välttää ohijuoksutukset.

Toimenpiteillä voidaan vähentää voimalaitoskoneistojen ohijuoksutettavaa vesimäärää noin 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tehonnosto lisää vuosienergiaa noin 6 GWh, josta noin 4 GWh saadaan vähentyvästä ohijuoksutuksesta. Tehonnostossa ei oteta käyttöön uutta vesivoimaa, eikä koneasemaan tai patoihin tehdä rakenteellisia muutoksia. 5 Juoksutusten rytmitys Kemijärven alapuolinen osa välillä Seitakorva Pirttikoski Vanttauskoski on suunniteltu täysin porrastetuksi laitosketjuksi, jossa laitosten väliset viipymät ovat noin yksi tunti ja allastilavuudet ovat riittävät viipymien kompensoimiseksi. Tehontarpeen kasvaessa voimalaitokset lisäävät juoksutustaan yhtäaikaisesti. Tällöin alemman laitoksen ylävedenkorkeus ensin viipymän ajan laskee ja sen jälkeen tasaantuu, kun ylemmän laitoksen virtaaman nosto alkaa vaikuttaa. Kun Seitakorvan ja Pirttikosken laitokset lisäävät juoksutustaan rakennusvirtaamaan 700 m 3 /s, laskee vedenkorkeus Pirttikoskella nopeasti. Juoksutuksen nopea muuttaminen edellyttää, että vedenkorkeutta ei pidetä lupaehdon asettamalla ylärajalla, vaan hieman alempana. Pirttikosken altaan ylävedenkorkeus on N 43 + 125,00 m. Esimerkiksi vuonna 2011 ylävedenkorkeuden keskiarvo oli +124,71 cm ja vedenkorkeuden tuntikeskiarvo oli vain kuuden tunnin ajan lähellä ylärajaa. Vesivoimaturbiinin hyötysuhde on paras, kun virtaama on noin 40 80 % rakennusvirtaamasta. Tällöin voimalaitos pystyy nopeasti muuttamaan tehoaan säätö- ja häiriötilanteissa. Esimerkiksi vuonna 2011 Seitakorvan voimalaitoksen juoksutuksen tuntikeskiarvo oli vain 38 tunnin ajan 600 640 m 3 /s. Suunnitellut työt Turpiinin juoksupyörä vaihdetaan tehokkaampaan, napaöljyttömään juoksupyörään. Arvio työajasta Koneistomuutokset tehdään vuonna 2014. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Perämereen laskevan Kemijoen pituus ilman latvahaaroja on noin 483 km, valuma-alue on 51 400 km 2 ja järvisyys 2,9 %. Kemijoen suurimmat sivujoet ovat Ounasjoki, Raudanjoki, Kitinen ja Luiro. Vesistön suurimmat järvet ovat Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.

Voimalaitoksia Kemijoen pääuomassa on kahdeksan: Seitakorva, Pirttikoski, Vanttauskoski, Valajaskoski, Petäjäskoski, Ossauskoski, Taivalkoski ja Isohaara. Kemijärveä säännöstellään Seitakorvan voimalaitoksella, joka sijaitsee Kemijoessa noin 40 kilometriä Kemijärveltä etelään. Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosan pituus on noin 15 kilometriä. Seitakorvan kallioon louhitun alakanavan pituus on noin 1,2 kilometriä. Alakanava purkaa vetensä Juujärveen, jonka pituus on noin kolme kilometriä. Juujärven jälkeen Kemijoki virtaa syvässä jokilaaksossa Pirttikosken altaaseen. 6 Kalasto ja kalastus Luonnonvaraisen kalaston taloudellisesti merkittävimmät kalalajit ovat muikku, hauki, ahven ja made. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Alueen kalastoa ja kalastusta on seurattu vesivoimayhtiöiden velvoitetarkkailuna 1980-luvulta lähtien. Viimeisin Pirttikosken ja Seitakorvan voimalaitosten välisen alueen kalastusta ja saaliita koskeva selvitys on tehty vuonna 2010. Selvityksen mukaan alueella kalasti 93 taloutta. Kalastus painottui kesäkuukausille. Kesällä suosituin kalastusmuoto oli vetokalastus, jota harjoitti 73 prosenttia kaikista kalastaneista talouksista. Avovesiaikana noin puolet kalasti verkoilla. Muiden seisovien pyydysten käyttö oli vähäistä. Talvella muutama henkilö kalasti verkoilla tai syöttikoukuilla ja keväällä suosittu kalastusmuoto oli pilkkiminen. Vaikutusalueen suojelukohteet Hankkeen vaikutusalueella ei ole suojelukohteita. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus virtaamiin Kemijoen keskivirtaama (MQ) Seitakorvan voimalaitoksen kohdalla on 311 m 3 /s. Suurin havaittu virtaama on 2 395 m 3 /s (24.5.1966). Rakennusvirtaaman nosto 640 m 3 /s:stä 700 m 3 /s:iin ei vaikuta tulovirtaamiin. Kemijärvestä juoksutetaan vuorokaudessa sama vesimäärä kuin aikaisemmin. Rakennusvirtaaman nosto lisää ajoittain Kemijoen virtaamaa Seitakorvan voimalaitoksen alapuolella rakennusvirtaaman noston verran. Talvella tällaiset tilanteet jäävät todennäköisesti harvinaisiksi ja lyhytaikaisiksi. Vaikutus vedenkorkeuksiin Tehonnoston vaikutuksia Seitakorvan voimalaitoksen alapuolisiin vedenkorkeuksiin ja virtausnopeuksiin mallinnettiin todellisen virtaamatilanteen mukaan. Vaikutuksia arvioitiin kasvattamalla suurinta rakennusvirtaamaa 640 m 3 /s:stä 700 m³/s:iin.

Hetkellinen ylävedenkorkeus kasvaa Seitakorvan voimalaitoksen alakanavan suussa noin 4 cm. Samalla vedenkorkeuden vaihteluväli pienenee kyseisellä kohdalla noin 3 cm. Nykyinen vaihteluväli on N 43 + 124,83 125,08 m ja tuleva N 43 +124,90 125,12 m. Hetkellinen ylävedenkorkeus kasvaa Juuniemen asutuskeskuksen kohdalla noin 2,5 km:n etäisyydellä Seitakorvan voimalaitoksen alakanavan suusta noin 3 cm. Samalla vedenkorkeuden vaihteluväli pienenee kyseisellä kohdalla noin 7 cm. Nykyinen vaihteluväli on N 43 + 124,82 125,04 m ja tuleva N 43 + 124,92 m 125,07 m. 7 Vaikutus vedennopeuksiin Dynet-virtausmallilla tehdyt laskelmat osoittavat, että rakennusvirtaaman noston seurauksena virtausnopeus kasvaa Seitakorvan ja Pirttikosken voimalaitosten välillä keskimäärin noin 3 cm/s ja enintään noin 7 cm/s. Vaikutus pohjasedimentteihin Vuosina 1974 1975 tehdyn Kemijoen eroosiotutkimuksen mukaan Seitakorvan ja Pirttikosken voimalaitosten välillä ranta- ja uomaeroosio on vähäinen. Eroosioon vaikuttavat eniten suuret kevättulvavirtaamat. Hankkeen seurauksena Seitakorvan voimalaitoksen kallioon louhitussa alakanavassa sedimentit eivät liiku. Juujärvessä virtausnopeudet pohjan lähellä pysyvät pieninä ja siksi pohjasedimenttien liikkuminen on vähäistä. Juujärven alapuolisessa jokiuomassa herkimmin vyöryvät rannat on pääosin suojattu. Hakijan arvion mukaan hankkeen vaikutus pohjasedimentteihin on vähäinen. Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Hankkeen vaikutus vedennopeuteen ja vedenkorkeuden vaihteluun on ajoittaista ja niin vähäistä, että niistä ei hakijan arvion mukaan aiheudu merkittävää haittaa kalastolle tai kalastukselle. Hakija on katsonut, että indeksillä tarkistettu kalatalousmaksu 6 559 euroa vuodessa on riittävä. Vaikutus vesiliikenteeseen Vedenkorkeus- ja virtaamamuutosten vähäisyyden vuoksi hankkeella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Vaikutus maa-alueisiin, rakennelmiin ja laitteisiin Seitakorvan voimalaitoksen vuosina 1997 ja 2004 toteutettujen kunnostustoimenpiteiden vaikutusalueella olevat padotusalueet ja vettyvät alueet on korvattu tilojen omistajille. Korvatun padotusalueen yläraja on laskettu vedenkorkeuden ollessa Seitakorvan voimalaitoksen alakanavan suulla N 43 + 125,38 m ja vaikutusalueen alapäässä N 43 + 125,13 m. Rakennusvir-

taaman nostosta aiheutuva maksimivedenkorkeus jää selvästi edellä mainittujen korvaustasojen alapuolelle. Näin ollen maa-alueita ei jää veden alle eikä vety. Hakija on suojannut tarvittavilta osin hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat erityiskäyttöön otetut rannat. Hakijan tiedossa ei ole uusia rannansuojaustarpeita. Vedenkorkeus- ja virtaamamuutosten vähäisyyden vuoksi hankkeella ei ole vaikusta rakennelmiin ja laitteisiin. 8 Vaikutus jääolosuhteisiin Vuonna 1998 tehdyllä jokijäämallilla on selvitetty Seitakorvan voimalaitoksen juoksutusten vaikutusta jääolosuhteisiin. Mallit laadittiin Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaamille 500 m 3 /s ja 640 m 3 /s. Mallien lähtöarvoksi annettiin tyypillinen toteutunut viikon pituinen juoksutusjakso. Tämä juoksutusviikko monistettiin koko talveksi ja kalibroitiin todellisiin havaintoihin jään peittävyydestä ja paksuuksista. Näiden mallien pohjalta voitiin laskea rakennusvirtaaman noston vaikutus jääolosuhteisiin. Mallin mukaan lämpiminä talvina rakennusvirtaaman noston aiheuttama ohentuma keskimääräisiin jäänpaksuuksiin oli muutama millimetri ja kylminä talvina maksimissaan noin yksi senttimetri. Lämpiminä talvina rakennusvirtaaman nosto laajensi sulia alueita jonkin verran, mutta ainoastaan alku- ja lopputalvesta. Kylminä talvina rakennusvirtaaman nostolla ei ollut vaikutusta sulapaikkojen määrään tai laajuuteen. Seitakorvan ja Pirttikosken voimalaitosten välisen jokijakson jääolosuhteita on tarkkailtu vuodesta 1998 alkaen. Tarkkailu on tehty kerran kuussa, jolloin on kirjattu jääkannen peittävyys ja jään käyttötiedot. Lisäksi kuudesta paikasta on mitattu jäälinjat. Tarkkailun perusteella ei ole havaittu jääolosuhteiden muutosta rakennusvirtaaman noston seurauksena. Jääolosuhteet ovat vaihdelleet talven pakkassummaa seuraten. Rakennusvirtaaman 28 prosentin suuruisen noston vaikutukset jäivät erittäin pieniksi. Nyt rakennusvirtaamaa nostetaan 9 prosenttia. Hakijan arvion mukaan hankkeen vaikutus jääolosuhteisiin on vähäinen. Vaikutus kulkuyhteyksiin Pirttikosken ja Seitakorvan voimalaitosten välisellä alueella on kolme Kemijoki Oy:n velvoitteena ylläpitämää jäätietä: Juujärven eteläpään poikki kulkeva jäätie Kemijoen poikki kulkeva, noin 5 kilometriä alavirran suuntaan Juujärvestä oleva talvitie sekä Kemijoen poikki Kemijärven ja Rovaniemen kaupungin rajalla oleva jäätie. Rakennusvirtaama 700 m 3 /s on talviaikana harvinainen ja lyhytaikainen. Rakennusvirtaaman nosto ei vaikuta tulovirtaamiin, vaan Kemijärvestä

juoksutetaan vuorokaudessa sama vesimäärä ja sama lämpömäärä kuin aikaisemmin. Hakijan arvion mukaan hanke ei vaikuta jääteihin eikä muihin kulkuyhteyksiin. 9 Hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Hankkeesta saatavat hyödyt Rakennusvirtaaman noston seurauksena Seitakorvan voimalaitoksen kokonaisteho nousee noin 14 MW ja vuotuinen energiantuotanto lisääntyy noin 6 GWh. Myös voimalaitoksen hyötysuhde paranee hieman vesimäärästä riippuen. Hankkeella on vaikutuksia myös kulloinkin käytettävissä oleviin taajuudensäätö- ja häiriöreserveihin. Hanke lisää tuotannon arvoa noin 0,5 milj. euroa vuodessa eli pääomitettuna noin 10 milj. euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 21.11.2012. Täydennyksellä on korvattu kokonaisuudessaan 1.6.2012 päivätyn hakemuksen koneistomuutossuunnitelma liitteineen ja annettu selvitystä voimalaitosten rytmityksen ja rakennusvirtaaman noston vaikutuksista virtausnopeuksiin, pohjasedimentteihin, jäätilanteeseen ja supon muodostukseen, talviaikaisiin kulkumahdollisuuksiin, kalastoon ja kalastukseen sekä vesiliikenteeseen. Hakemusta on täydennetty lisäksi asianosaistiedoilla ja Seitakorvan voimalaitosta koskevilla vesiylioikeuden 7.12.1998 antamalla päätöksellä ja korkeimman hallinto-oikeuden 19.2.2001 antamalla päätöksellä. Hakemusta on 13.3.2013 täydennetty voimataloudellisen hyödyn rahallista arvoa koskevalla laskelmalla ja 19.3.2013 kalatalousmaksua koskevalla tarkistuksella sekä 22.3.2013 vyörymien mittausaikataululla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kemijärven kaupungissa 17.12.2012 16.1.2013 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lausunnot on pyydetty Lapin ELYkeskukselta ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELYkeskuksen kalatalousviranomaiselta sekä Kemijärven kaupungilta ja sen ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Kemijoki Oy on edellistä rakennusvirtaaman nostoa koskevassa päätöksessä velvoitettu suojaamaan erityiseen käyt-

töön otettujen alueiden rannat sekä kunnostamaan vanhat suojaukset. Hakemuksessa ei ole selvitetty, onko vuoden 1998 jälkeen hankkeen vaikutusalueella otettu erityiseen käyttöön uusia ranta-alueita. Hakijan tulee selvittää asia ja tarvittaessa alueet tulee määrätä suojattavaksi. Lisäksi tulee selvittää, onko tarvetta vanhojen suojausten kunnostamiseen. Rantavyörymien tarkkailua on jatkettava edellisen lupapäätöksen mukaisesti. Hakija on velvoitettava tarkkailemaan viiden vuoden ajan talviaikaisen säännöstelyn vaikutuksia jääolosuhteisiin ja jääalueen käyttöön Seitakorvan voimalaitoksen ylä- ja alapuolella ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalousviranomainen ELY-keskus on todennut, että virtaaman lisäys 700 m 3 /s:iin todennäköisesti heikentäisi jäitä ja laajentaisi sulapaikkoja, minkä seurauksena suosittuun pilkkikalastukseen soveltuva aika lyhenisi kevättalvella. Rakennusvirtaaman nosto vaikeuttaa myös talviverkkokalastusta ja koukkupyyntiä, koska virtausnopeudet kasvavat ja jääkansi heikkenee. Mahdollista on myös supon muodostumisen lisääntyminen, mikä hankaloittaa kaikkea talvikalastusta. Jäälle pääsyä vaikeuttaa vedenkorkeuden vaihteluista johtuva voimakas railonmuodostus rantojen lähellä. Hakemuksen mukaan vedenkorkeuden vaihteluväli pienenee virtaaman noston seurauksena. Voidaan kuitenkin olettaa, ettei se vähennä railonmuodostusta ja siitä johtuvaa haittaa kalastukselle. Kesällä ja syksyllä suuret virtausnopeudet ja niiden sekä vedenkorkeuden vaihteluiden äärevöityminen vaikeuttavat verkko- ja viehekalastusta. Verkot likaantuvat helposti vesimassojen lähtiessä liikkeelle ja viehekalastus hankaloituu virtaaman lisääntyessä ja roskien tarttuessa vieheisiin. Vuonna 2010 tehdyn kalastoselvityksen mukaan verkkojen limoittuminen koettiin Pirttikosken altaalla enimmäkseen joko kohtalaisena tai huomattavana haittana. Myös vedenkorkeuden ja virtaaman vaihtelusta aiheutuva haitta koettiin enimmäkseen joko kohtalaisena tai huomattavana haittana. Vaikka vedenkorkeuden vaihtelu hakemuksen mukaan pienenee, voidaan silti olettaa, että rakennusvirtaaman nosto lisää aiheutuvia haittoja. Kalastoselvityksen mukaan muikkusaalis oli 13 % kokonaissaaliista Pirttikosken altaalla. Kun otetaan huomioon, että kolmasosa alueen saaliista on istutettua kirjolohta, muikun verkkopyyntiä voidaan pitää merkityksellisenä ja vakiintuneena luonnonkalan kalastusmuotona. Virtaaman kasvun voidaan olettaa lisäävän verkkojen limoittumista, mikä vähentää muikkusaaliita. Lupahakemuksen mukaan hetkellinen ylävedenkorkeus nousee nykyisestä 3 4 cm. Tämän ja virtaaman kasvun vuoksi kalojen saanti vaikeutuu, koska ne painautuvat pohjaa vasten, eivätkä siten ole yhtä helposti viehekalastajien saavutettavissa. ELY-keskus on katsonut, että Seitakorvan rakennusvirtaaman nostamisen voidaan olettaa lisäävän kalastolle ja kalastukselle aiheutuvaa haittaa. Siksi kalatalousmaksua on korotettava. Mikäli Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseen myönnetään lupa, luvan saaja on velvoitettava maksamaan vuosittain 7 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalojen istutuksiin sekä muuhun kalaston hoitoon. 10

11 Hakijan selitys Hakija on 7.2.2013 antamassaan selityksessä esittänyt seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Vaikutusalueella ovat voimassa rantojen suojaamista ja rantavyörymien tarkkailua koskevat lupamääräykset. Hakijan tiedossa ei ole maanomistajilta tulleita uusia rannansuojaamisvaatimuksia. Edellisen tehonnoston jälkeen hankkeen vaikutusalueella on hakijan tietojen mukaan otettu erityiseen käyttöön yksi ranta-alue. Hakija tarkastaa kesän 2013 aikana erityiseen käyttöön otettujen alueiden mahdollisen suojaamistarpeen ja vanhojen suojausten kunnon. Hakija jatkaa rantavyörymien seurantaa lupamääräysten mukaisesti. Seuraava mittaus alueella tehdään vuonna 2015. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalousviranomainen Seitakorvan voimalaitoksen nykyinen kalatalousmaksu on huomattavasti suurempi kuin muiden Kemijoen pääuoman voimalaitosten, joiden rakennusvirtaamaa on nostettu. Seitakorvan ensimmäisen tehonnoston yhteydessä rakennusvirtaamaa nostettiin 28 prosenttia eli 140 m 3 /s. Nyt rakennusvirtaamaa nostetaan 9 prosenttia eli 60 m 3 /s. Rakennusvirtaaman noston jälkeenkin Seitakorvan voimalaitoksen nykyinen kalatalousmaksu/lisävirtaama m 3 /s on muiden Kemijoen pääuoman voimalaitosten kalatalousmaksuja/lisävirtaama m 3 /s suurempi. Hakija on katsonut, että nykyistä kalatalousmaksua ei ole aihetta korottaa eikä määrätä uutta kalatalousmaksua. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä aluehallintoviraston 28.2.2013 antama päätös nro 17/2013/2 hakemukseen, joka koskee Kemijoki Oy:n Pirttikosken voimalaitoksen rakentamispäätöksessä määrätyn jääteiden ylläpitovelvoitteen poistamista. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKASU Asia käsitellään uutena rakennusvirtaaman nostamista koskevana hakemusasiana ja asian ratkaisemiseen sovelletaan vesilain (587/2011) säännöksiä.

12 PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kemijoki Oy:lle luvan Kemijärven kaupungissa sijaitsevan Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseen 700 m 3 :iin sekunnissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennetta koskevat määräykset 1. Luvan saaja saa tehdä koneistolle II hakemussuunnitelmassa esitetyt uusintatyöt niin, että koneistojen I ja II kautta juoksutettava vesimäärä voi olla enimmillään 700 m 3 /s. Rakentamisaika 2. Työt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Työt on järjestettävä siten, ettei niiden johdosta aiheudu haitallisia virtaamien ja vedenkorkeuksien muutoksia. Rantojen suojaaminen ja veneenpitopaikkojen kunnostaminen 4. Erityiseen käyttöön otettujen alueiden rannat on suojattava ja kunnostettava vanhat suojaukset niissä kohdissa, missä toimenpide on vahinkojen tai haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarpeen. Rannan suojaus on tehtävä siirtämällä kiviainesta tilan kohdalta rantavedestä rantatörmää vasten sekä tarvittaessa ajamalla lisää maa- ja kiviainesta tai louhosta rantaan. Rannan suojaus on tehtävä sellaiseksi, että saavutetaan mahdollisimman pitkäaikainen suojaustulos. Suojausta tehtäessä on huolehdittava siitä, että suojauksesta ei aiheudu vahinkoa tai haittaa rannan omistajalle ja ettei rantatörmien ulkonäköä tai rantojen viihtyisyyttä turmella enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Suojaukseen on käytettävä tarkoitukseen soveltuvaa maa- ja kiviainesta tai louhosta. Louhetta käytettäessä verhous on tarvittaessa tasattava hienommalla kiviaineksella. Sellaisilla vyörymäherkillä rannoilla, joissa suojausta ei tehdä, luvan saajan on poistettava vyörymäalttiutta lisäväät puut sekä muutakin puustoa maanomistajan hyväksymällä tavalla siten, että puiden vyöryminen vesialueelle estyy. Mikäli suojaustyössä on käytettävä sellaista suurilohkareista kiviainesta tai louhosta, että rannan käyttö vaikeutuu, on aiheutuva vahinko estettävä soveltuvin toimenpitein tai korvattava viipymättä alueen omistajalle. Mikäli luvan saajalla ei ole rannan suojaamisvelvollisuutta, luvan saajan on korvattava lupamääräyksessä 9 A määrätyssä tarkkailussa havaittu va-

hinko asianomaisille maanomistajille viipymättä tarkistusmittauksen suorittamisen jälkeen, ellei asiasta toisin sovita. Entiset veneenpitopaikat on kunnostettava, missä ne ovat veneellä rantautumista ja veneen rannassa pitoa varten tarpeen. Ellei rannan suojaamisesta, veneenpitopaikkojen kunnostamisesta, rannan vyörymästä taikka suojauksessa käytettävästä kiviaineksesta rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvan vahingon tai haitan toimenpitein estämisestä tai korvaamisesta päästä yksimielisyyteen, on luvan saajan saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Töiden päätyttyä on rakennuspaikoilta ja niiden ympäristöstä rakennusjätteet poistettava, maansiirroista syntyneet maa- ja kivikasat sekä erilaiset kaivannot ja niiden luiskat tarpeen mukaan tasoitettava ja rakennuspaikat ympäristöineen työn jäljiltä muutoinkin siistittävä ja mahdollisuuksien mukaan sopeutettava ympäristöön, mikäli asiasta ei maanomistajan kanssa toisin sovita. Viimeistelytyöt on tehtävä niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. 13 Kunnossapitomääräykset 5. Luvan saajan on pidettävä voimalaitoksen koneistot ja rantojen suojaukset asianmukaisessa kunnossa. Juoksutusten muuttaminen 6. Juoksutettavien virtaamien muutokset on suoritettava niin, ettei vesistössä tai sen rannoilla aiheudu enempää vahinkoa kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Jäätymisvaiheessa on juoksutusta tarvittaessa pienennettävä niin, että jokeen muodostuu jääkansi. Jäätymisvaiheen jälkeen saadaan juoksutusta kasvattaa tasaisesti siten, että jääkansi pysyy mahdollisimman ehyenä. Työn suorittaminen 7. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on tehtävä niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava maa-alueen omistajille hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Työskentelyalueella olevien teiden työnaikaisesta käyttämisestä on sovittava tien omistajien kanssa. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on meneteltävä yksityistielaissa säädetyllä tavalla. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tulokset saavuttamiseksi on välttämätöntä. Työt on suoritettava sellaisena ajankohtana ja siten, että veden samentumisesta talousveden otolle, rannan käytölle, kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia muita rakenteita ja laitteita vahingoiteta.

14 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 8. Rakennusvirtaaman nostamisen aloittamistöistä ja nostamisen aikataulusta on vähintään 30 päivää etukäteen ilmoitettava Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kemijärven kaupungin laajalevikkisimmässä sanomalehdessä. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle ja Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle 60 päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien. Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset Rantavyörymien tarkkailu 9 A. Luvan saajan on jatkettava vesistötoimikunnan 28.6.1961 antaman, Pirttikosken voimalaitoksen rakentamislupapäätöksen lupamääräyksen 8) nojalla tehdyn, maastossa oleviin kiintopisteisiin sidotun kartan ylläpitoa. Vyörymät on mitattava ja arvioitava seuraavan kerran vuonna 2015 tai rakennusvirtaaman nostamista seuraavana vuonna ja sen jälkeen kymmenen vuoden välein niin kauan kuin vyörymiä tapahtuu. Vyörymien mittaamisen ja arvioimisen ajankohta on etukäteen ilmoitettava alueen omistajille. Vedenkorkeuden tarkkailu 9 B. Voimalaitoksen alakanavan vedenkorkeutta on tarkkailtava Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. ELY-keskuksen hyväksymään paikkaan asennettuun vedenkorkeusasteikkoon on selvästi merkittävä korkeudet N 43 + 125,50 m ja N 43 + 125,40 m. Mikäli asteikosta ja sen paikasta sekä suoritettavasta tarkkailusta ei päästä yksimielisyyteen, on luvan saajan saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Vedenkorkeuksista on pidettävä kirjaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjaan tehdyistä merkinnöistä on tiedot lähetettävä ELY-keskukselle sen määrääminä aikoina. Jääolojen tarkkailu 9 C. Luvan saajan on Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava kolmen vuoden ajan Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamisesta lukien rakennusvirtaaman nostamisen vaikutuksia Kemijoen jääoloihin ja jääalueen käyttöön voimalaitoksen ylä- ja alapuolella. Tätä koskeva tarkkailuohjelma on toimitettava ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain Lapin ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina.

15 Kalatalousmaksu 10. Luvan saajan on maksettava Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua 6 560 euroa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Tällä päätöksellä määrätty tarkistettu kalatalousmaksu on maksettava ensimmäisen kerran vuodelta, jolloin rakennusvirtaama nostetaan tämän päätöksen mukaiseksi. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA Mikäli hankkeesta aiheutuu sellainen edunmenetys, jota tätä lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä edunmenetysten poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. PÄÄASIARATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 13/98/2 nostettu rakennusvirtaama on sisällytetty luvanmyöntämiskohtaan. Tämän vuoksi asia on käsiteltävä uutena lupa-asiana, joka on pantu vireille uuden vesilain (587/2011) voimassaoloaikana. Näin ollen asia on ratkaistava uuden vesilain säännösten nojalla. Luvan myöntämisen edellytykset Hakijalla on oikeus voimalaitoksessa käytettävään vesivoimaan. Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamisesta ei aiheudu vesilain 3 luvun 4 :n 2 momentissa tarkoitettuja, luvan myöntämisen ehdottomana esteenä olevia seurauksia. Hankkeesta luvan saajalle koituva hyöty (pääomitettu hyöty 10 milj. euroa) on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille aiheutuviin menetyksiin. Lupamääräysten perustelut Rantatörmien tarkkailusta on annettu tarpeellinen velvoite lupamääräyksessä 9 A. Kemijoen jääolojen tarkkailua koskeva lupamääräys 9 C on tarpeen jäätymisvaiheen juoksutuksista ja jääpeitteen pysymisestä annetun määräyksen toimivuuden seuraamiseksi. Indeksillä tarkistettu 6 560 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu on riittävä kalataloudelle hankkeen vaikutusalueella aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja yleisen kalatalousedun turvaamiseksi.

Kun asia on käsitelty uutena lupa-asiana, on ollut tarpeen antaa lupamääräykset koko hanketta koskien. 16 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Aluehallintovirasto katsoo, että erillistä lupamääräystä vuoden 1998 jälkeen hankkeen vaikutusalueella erityiseen käyttöön otettujen rantaalueiden selvittämisestä ei ole tarpeen antaa. Hakija on ilmoittanut tarkastavansa kesän 2013 aikana erityiseen käyttöön otettujen alueiden mahdollisen suojaamistarpeen ja vanhojen suojausten kunnon. Vyörymien tarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 9 A ilmenevästi. Jääolojen tarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 9 C ilmenevästi. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalousviranomainen Vaatimus kalatalousmaksun korottamisesta hylätään. Seitakorvan voimalaitoksen indeksillä tarkistettu kalatalousmaksu on 6 559 euroa. Hakija on selityksessään mainituilla perusteilla katsonut, että nykyistä kalatalousmaksua ei tule korottaa eikä määrätä uutta kalatalousmaksua. Kalatalousviranomainen on lausunnossaan esitetyillä perusteilla vaatinut, että hakija on velvoitettava suorittamaan vuosittain 7 000 euron suuruinen kalatalousmaksu rakennusvirtaaman nostamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Kalatalousmaksu käytettäisiin kalojen istutuksiin sekä muuhun kalaston hoitoon. Aluehallintovirasto toteaa, että kalatalousmaksua määrättäessä arvioidaan rakennusvirtaaman nostamisesta kalataloudelle lisääntyvät menetykset nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Pirttikosken altaalla kalataloudelliset olosuhteet ovat vakiintuneet Seitakorvan ja Pirttikosken voimalaitosten rakentamisen jälkeen ja niiden käyttämisen aikana. Aluehallintovirasto katsoo, että Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostosta aiheutuvat vähäiset muutokset virtaamissa, vedenkorkeuksissa ja -nopeuksissa eivät ennalta arvioiden heikennä merkittävästi kalastusmahdollisuuksia ja kalaston elinolosuhteita. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

17 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämän päätöksen saatua lainvoiman lakkaa olemasta voimassa Pohjois- Suomen vesioikeuden 22.4.1998 antama Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamista koskeva päätös nro 13/98/2 sellaisena kuin se on vesiylioikeuden 7.12.1998 antamalla päätöksellä ja korkeimman hallinto-oikeuden 19.2.2001 antamalla päätöksellä muutettuna voimassa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 7, 9 1 momentti, 3 luku 4 1 momentti 2) kohta, 6, 7, 10 1 momentti 1) kohta, 11 1 ja 2 momentti, 14 ja 18, 8 luku 2 1 momentti 1) kohta ja 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 8 220 euroa. Perustelu Kysymyksessä on muu voimalaitosta koskeva asia, jonka taulukon mukainen maksu on 8 220 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Heino Hirvikoski Päätöksen ovat tehneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heino Hirvikoski. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 645 tai 0295 017 500 HuH/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Suomen ympäristökeskus Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Kemijärven kaupunki Kemijärven kaupungin kaavoitusviranomainen Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 6.5.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueella. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08 3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.