1 Symmetrinen kaupunki Joensuun kaupunkiseudun hakemus kasvusopimusmenettelyyn 20.2.2013
2 Symmetrinen kaupunki Joensuun kaupunkiseudun hakemus kasvusopimusmenettelyyn Sisällysluettelo Tiivistelmä 1. Lähtökohta 1.1 Vireä ja kasvava rajakaupunki 1.2 Kasvusopimus ja INKA perustuvat yhteiseen tahtotilaan ja sitoutumiseen 2. Kasvunlähteet ja kasvuvisio 2.1 Joensuun kaupunkiseudun kolme kasvun lähdettä 2.2 Kasvuvisio 3. Kasvusopimuksen strateginen valinta: Symmetrinen kaupunki 3.1 Symmetrian tarpeella historiallinen tausta 3.2 Joensuun ydinkeskustan symmetria: Joki keskelle kaupunkia 3.2.1 Viihtyisää ja elämyksellistä kasvua 3.2.2 Fiksua liikkumista 3.2.3 Vihreää, osaamislähtöistä kasvua 3.2.4 Asuinalueiden kehittämisohjelmasta sosiaalista symmetriaa 3.2.5 Kasvua edistäviä konkreettisia hankkeita 3.3 Ydinkaupunkiseudun symmetria: Kolme kasvusuuntaa 3.3.1 Kontioranta ja muut kehittämiskohteet 3.3.2 Toiminnan yhdensuuntaisuus maankäytössä (symmetria toimintatavoissa) 3.3.3 Fiksu liikkuminen 3.3.4 Kasvua edistäviä konkreettisia hankkeita 3.4 Symmetrinen maantieteellinen sijainti: Rajan avautumisen kasvumahdollisuudet 3.4.1 Joensuun sijainti muuttuu 3.4.2 Kasvua edistäviä konkreettisia hankkeita 3.5 Symmetrinen kaupunki kasvun kokoavana voimana 4. INKA-ohjelman temaattinen painopiste: Vihreä kasvu 5. Sopimuksen kasvuvaikutus 6. Kytkennät muihin prosesseihin 6.1 Innovaatiokeskittymäpolitiikan toteuttaminen (kytkentä INKA-ohjelmaan) 6.2 Uuden asuinalueohjelman toteuttaminen 6.3 Uuden EU-ohjelmakauden 2014 2020 toteuttaminen 6.4 Maakuntaohjelman toteuttaminen 6.5 Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoohjelman 2014 2017 toteuttaminen 6.6 Kuntauudistuksen eteneminen 7. Yhteistyö ja kumppanuus muiden kaupunkiseutujen kanssa 8. Toteutuksen koordinointi ja seuranta
3 Tiivistelmä Joensuun kaupunkiseutu on yli 120 000 asukkaan vireä, elinkeinotoiminnaltaan, osaamiseltaan ja koulutustarjonnaltaan monipuolinen kehittyvä Itä- Suomen kasvukeskus, jossa julkisen ja yksityisen sektorin tiiviillä ja avoimella yhteistyökulttuurilla on pitkä historia. Tämä Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimushakemus on yksi yhteistyön osoitus; hakemus on laadittu Joensuun kaupungin, Pohjois- Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Kareliaammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n yhteistyön tuloksena. Lisäksi valmistelussa on kuultu yrittäjäjärjestöjä sekä elinkeinoelämän edustajia. Kasvusopimus perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen Joensuun seudun kasvustrategiaan Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva, jonka visio Älykäs ja kestävä kasvu Tasapainoinen luontosuhde on samalla myös kasvusopimuksen visio. Kasvustrategia valmistui edellä mainittujen organisaatioiden yhteistyön tuloksena ja ne kaikki ovat allekirjoituksillaan sitoutuneet edistämään strategian toteutusta omissa linjauksissaan ja päätöksissään. Kasvusopimuksen valmisteluvaiheessa on tunnistettu kolme merkittävää ja aitoa Joensuun kaupunkiseudun kasvun lähdettä: kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu osaamisintensiivinen kasvu Venäjä-yhteistyön kasvuvaikutus Kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu konkretisoituu kasvusopimushakemuksessa ja osaamisintensiivinen kasvu INKA -ohjelmahakemuksessa. Venäjän kasvuvaikutus on huomioitu läpileikkaavana teemana molemmissa hakemuksissa. Kasvusopimuksen strategiseksi valinnaksi ja teemaksi on valittu Symmetrinen kaupunki. Symmetrialla on historiallinen tausta; Tsaari Nikolai I perusti Joensuun vuonna 1848 Pielijoen länsirannalle. Kaupunki laajentui joen itäpuolelle kuntaliitoksessa Pielisensuun kunnan kanssa vuonna 1953. Keskusta painottuu kuitenkin edelleen joen läntiselle puolelle. Nyt kaupunki on ottamassa suurta kehitysharppausta käynnistämällä joen itäpuolella olevan alueen laajamittaisen kehittämisen; keskusta-alueella on jo osittain käynnistyneitä / suunnitteilla olevia investointikohteita yhteensä yli miljardin euron edestä vuoteen 2030 saakka, joista joen itäpuolelle kohdistuu noin 700 M. Yksityisen sektorin osuus investoinneista on noin 800 M, kaupungin noin 110 M ja valtion noin 120 M. Kehitys- ja kasvusysäyksen seurauksena Joensuu laajenee Pielisjoen itäpuolelle kestävällä tavalla muodostaen tiiviin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, huippuosaamisen, T&K&I:n, palvelujen sekä koulutuksen yhdistävän vetovoimaisen uuden keskuksen. Kaupungin ydinkeskustasta muodostuu symmetrinen; joki siirtyy keskelle kaupunkia. Symmetriaa toteutetaan ydinkeskustan lisäksi myös ydinkaupunkiseudun sekä maantieteellisen sijainnin tasoilla; ydinkaupunkiseudun symmetriassa tavoitellaan seudulliseen yleiskaavaan kirjatun seudun kasvun toteuttamisen suunnitelmallisuutta, tasapainoisuutta ja palvelurakenteen hallintaa. Ydinkaupunkiseudun kolme ulkoista kasvusuuntaa ja Joensuun keskustan kasvu sisäänpäin etenevät rinnan. Maantieteellisessä sijainnissa symmetria-teema keskittyy rajan avautumisen kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseen. Joensuun maantieteellistä asemaa voidaan vahvistaa avautumalla Venäjälle; Venäjän vaurastuminen, liikenneyhteyksien kehittyminen ja mahdollinen viisumivapaus moninkertaistavat rajanylitysmäärät. Venäjän rajan avautuminen luo uusia kehitysmahdollisuuksia ja - potentiaalia. Symmetrisen kaupungin teema sisältää konkreettisia hankkeita ja toimenpiteitä niin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, kaupan alan, koulutuksen, energiatehokkaan rakentamisen ja asumisen, liikenteen uusien ratkaisujen, keskustan tiivistämisen kuin myös viihtyisän ja elämyksellisen kasvun teemoissa. INKA-ohjelman temaattinen painopiste Vihreä kasvu tukee saumattomasti kasvusopimuksen symmetrinen kaupunki -teemaa; painopistettä tukevat kolme valittua konkreettista kehittämisalustaa; ihmisen kokoinen fiksu kaupunki, vihreän kasvun Sampo ja resurssitehokkuus. Kasvusopimus luo vahvan lähtökohdan Joensuun seudun kasvulle, uudistumiselle, kansainvälistymiselle ja kilpailukyvylle.
4 1. Lähtökohta 1.1 Vireä ja kasvava rajakaupunki Joensuun kaupunkiseutu koostuu Joensuun kaupungin lisäksi Outokummun kaupungista sekä Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Ilomantsin ja Juuan kunnista. Kaupunkiseutu on 124 000 asukkaan yhtenäinen toiminnallinen työssäkäyntialue, jonka keskuksena on 74 000 asukkaan Joensuun kaupunki. Ydinkaupunkiseudulla (Joensuu, Kontiolahti, Liperi) asuu yli 100 000 asukasta. Vuonna 2011 ydinkaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi lähes 750:llä. Luonnollinen väestönkasvu oli 339, nettomuutto 185 ja nettosiirtolaisuus 235 henkeä. Seudulla on monipuolinen elinkeinorakenne; kansainvälisiä teknologiayrityksiä edustavat mm. John Deere Forestry Oy, Abloy Oy, Medisize Oy (Phillips-Medisize), Exel Oyj ja Blancco Oy. Kaupanalan johtavien kansallisten perheyritysten toimintoja ja pääkonttoreita edustavat mm. Laakkonen konserni, Broman Group ja Tokmanni. Seudulla on yli 5 000 yritystä ja noin 48 000 työpaikkaa. Ydinkaupunkiseudulla työpaikkoja on runsaat 40 000. Elinkeinotoiminnan kehittämistä koordinoi seudun kaikkien seitsemän kunnan omistama elinkeinoyhtiö Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Joensuun Tiedepuisto Oy tukee monipuolisella palveluvalikoimalla osaamisintensiivisiä yrityksiä. Seudulla on monipuolinen, kattava ja laadukas koulutusjärjestelmä. Suomen kolmanneksi suurimmassa yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, on maan laajin koulutusalatarjonta. Yliopiston strategisena tavoitteena on yltää kolmen merkittävimmän suomalaisyliopiston ja maailman 200 johtavan yliopiston joukkoon. Tutkimuksen vahvuusaloilla osaaminen on kansallista ja kansainvälistä kärkeä ja monialaisuus luo osaamis- Faktaruutu: Asukkaita yli 120 000, kasvua noin 750 / v Uusia asuntoja 700 1 000 /v Monipuolinen elinkeinorakenne: Kansainvälisiä yrityksiä Kaupan alan pääkonttoreita Yli 5 000 yritystä Kattava ja monipuolinen koulutusjärjestelmä: Itä-Suomen yliopisto Karelia-ammattikorkeakoulu Oy Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Opiskelijoita noin 20 000 Tax free -myynti 13 milj. / 2012 (+36 %) Värtsilä-Niiralassa 1,5 milj. rajanylitystä / 2012 (+17 %) Suomen toiseksi suurin Venäjään liittyvä koulutuksen ja tutkimuksen osaamiskeskittymä ja innovaatiopohjaa kaupunkiseudun kehittämiseen. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy (31.12.2012 saakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) on valittu Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnissa aluevaikutuksen huippuyksiköksi 2004-2005. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiin syksyllä 2011; toisena korkeakouluna Suomessa laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus arvioitiin tasolle edistynyt. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on puolestaan palkittu ammatillisen koulutuksen laatupalkinnoilla vuosina 2004, 2008 ja 2012. Joensuun kaupunkikeskusta sijaitsee tunnin ajomatkan päässä 24/7 auki olevasta Värtsilä- Niirala -rajanylityspaikasta. Vuonna 2012 tällä rajanylityspaikalla oli yli 1,5 miljoonaa rajanylitystä ja Joensuu nousi Suomen neljänneksi suurimmaksi tax free -kaupan kaupungiksi. Venäjään liittyvässä koulutuksessa ja tutkimuksessa Joensuu on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen toiseksi suurin osaamiskeskittymä. Kahdessa eri koulussa on mahdollista aloittaa venäjän kielen opiskelu jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Joulukuussa 2012 toteutui ensimmäinen Joensuun ja Petroskoin välinen tilausjuna, pysyvät yhteydet on tarkoitus saada vuonna 2014. Yhteistyötä Petroskoin kanssa tehdään mm. elinkeinojen kehittämisessä, kulttuurissa sekä matkailussa. Joensuun kaupunkiseudulla asuu 74 % Pohjois- Karjalan väestöstä ja alueelle on sijoittunut 77 % kaikista Pohjois-Karjalan työpaikoista. Julkisen hallinnon ja koulutuksen lisäksi eniten työpaikkoja Joensuun seudulla on kaupassa, kuljetuksessa ja majoitus- ja ravitsemusalalla sekä teollisuudessa. Kaikkien toimialojen liikevaihto on Joensuun seudulla noin 4,7 mrd vuodessa, 80 % koko Pohjois-Karjalasta.
5 1.2 Kasvusopimus ja INKA perustuvat yhteiseen tahtotilaan ja sitoutumiseen Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kasvustrategia on toimijoiden yhteinen tahdonilmaus, joka toimii sekä kasvusopimuksen että INKA:n pohjana Vuonna 2012 Joensuun kaupunkiseudulle laadittiin Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva -kasvustrategia. Strategiassa on valittu seudun vahvuuksiin perustuvat osaamisintensiiviset kasvualueet; metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit sekä luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto. Valituilla kasvualueilla on kansainvälisesti korkeatasoista osaamista, jo olemassa oleva merkitys seudun elinkeinoelämälle, kehitys- ja kasvumahdollisuuksien odotukset sekä yhteistoimintaa ja rajapintoja suhteessa toisiinsa. Strategian laadintaan osallistuivat Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n edustajat. Kaikki nämä organisaatiot ovat allekirjoituksillaan sitoutuneet edistämään strategian toteutusta omissa linjauksissaan ja päätöksissään. Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimukseen tähtäävä hakemus ja INKA-hakemus on valmisteltu edellä lueteltujen organisaatioiden yhteistyön tuloksena ja yhteisen ohjausryhmän alaisuudessa. Kasvusopimushakemus on organisaatioiden yhteinen tahdonilmaus Joensuun kaupunkiseudun kasvulle ja menestymiselle ja kaikki osapuolet ovat siihen osaltaan sitoutuneet. Hakemuksia on käsitelty myös seudun seitsemän kunnan muodostamassa seutuhallituksessa valmistelun eri vaiheissa. Valmistelussa on kuultu lisäksi Pohjois-Karjalan kauppakamaria, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:tä sekä Joensuun Yrittäjät ry:tä. Julkisen ja yksityisen sektorin tiiviillä ja avoimella yhteistyökulttuurilla on pitkä historia Joensuun seudulla ja yhteisen tekemisen tahtotila ja sitoutuminen on luonnollista. Kasvusopimuksen sisällöllinen toteutus edellyttää myös elinkeinoelämän panostusta. Tehdyt strategisesti merkittävät valinnat edistävät konkreettisesti elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä, johon myös yritykset uskovat ja johon niiden on houkuttelevaa rakentaa tulevaisuuttaan. Tästä on hyvänä esimerkkinä 18.1.2013 julkistettu metsäkonevalmistaja John Deeren tehtaan välittömään läheisyyteen Joensuun Penttilän alueelle nouseva alihankkijoita varten rakennettava neljän hehtaarin yritys/toimittajapuisto, josta useat yritykset ovat kiinnostuneet uutisoinnin jälkeen. John Deeren Joensuun tehdas on maailman suurin tavaralajimenetelmän metsäkonetehdas. 2. Kasvunlähteet ja kasvuvisio 2.1 Joensuun kaupunkiseudun kolme kasvun lähdettä Kasvusopimuksen valmisteluvaiheessa on tunnistettu kolme merkittävää ja aitoa Joensuun kaupunkiseudun kasvun lähdettä: kaupunkirakenteen muutosharppaukseen perustuva kasvu; teemana symmetrinen kaupunki ja veturina ydinkaupunkiseudun parhaisiin kasvualueisiin ja -ideoihin perustuva kasvu, osaamisintensiivinen kasvu = INKAohjelman kautta syntyvät sisällöt, joiden Seudun kasvun kolme lähdettä: Kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu Osaamisintensiivinen kasvu Venäjä-yhteistyön kasvuvaikutus testaus- ja toteuttamisalustana toimivat mm. symmetrisen kaupungin kohdealueet, teemana vihreä kasvu, Venäjä-yhteistyön kasvuvaikutus; venäläisten matkailijoiden tuoman ostovoiman ja kysynnän kasvu kaupan ja palvelujen aloilla, osaamisen vaihdosta ja rajan avautumisen tuomasta dynamiikasta sekä kansainvälisen työvoiman liikkuvuudesta syntyvät kasvumahdollisuudet. Venäjä -yhteistyö on
6 läpileikkaavana teemana molemmissa hakemuksissa. Symmetrinen kasvu toteutuu kolmella eri tasolla; 1) ydinkeskustan, 2) ydinkaupunkiseudun sekä 3) rajan avautumisen kasvumahdollisuuksien tasoilla. Symmetria -teemassa pääpaino on ydinkeskustan kasvusuunnitelmilla ja toimenpiteillä, joita täydentävät ydinkaupunkiseudun ja rajan avautumisen kasvumahdollisuuksien konkreettiset tavoitteet toimenpiteineen. 2.2 Kasvuvisio Joensuun kaupunkiseudun kolme kasvun lähdettä nivoutuvat kasvusopimuksessa ja INKAohjelmassa toisiinsa luoden konkreettisen ja uskottavan lähtökohdan Joensuun seudun kasvulle, uudistumiselle, kansainvälistymiselle ja kilpailukyvylle. Kaupunkirakenteen muutoksella luodaan kasvun edellytyksiä, toiminta / kehitysympäristöjä, edelläkävijämarkkinoita ja lisätään alueen houkuttelevuutta. INKA-ohjelmalla keskitytään puolestaan tuottamaan näihin sisältöjä sekä synnyttämään sitä kautta osaamislähtöistä liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Kasvua tukee ikärakenne. Joensuun ydinkaupunkiseudun asukkaista kolmannes on alle 25- vuotiaita, mikä luo dynamiikkaa ja kehittämisintoa alueella. Väestön koulutusaste on keskimääräistä korkeampi. Ulkomaalaisia on 2,2 % Joensuun väestöstä, luku ei sisällä suomen kansalaisuuden jo saaneita. Kasvusopimuksella on osaltaan tarkoitus hakea kokeilevaa kulttuuria ja toimenpiteitä, joilla edesautetaan nuorten ja maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. Joensuun seudun suuria haasteita ovat keskimääräistä suurempi työttömyys. Lähes 2/5 työttömistä työnhakijoista on alle 25 -vuotiaita (800) tai pitkäaikaistyöttömiä (1 900). Seudun sijainti ja 400 kilometrin etäisyys pääkaupunkiseudun markkinoista ja suurista satamista lisää mm. yritystoiminnan kuljetuskustannuksia huomattavasti. Liikenneyhteyksien ylläpitämisessä, pääomien saatavuuden varmistamisessa, yrittämisinnokkuuden kehittämisessä sekä tuloksekkaassa kansainvälistymisessä on vielä ongelmia, joihin kasvusopimuksen kautta osaltaan haetaan ratkaisua ja mahdollisuuksia. Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman toimenpideehdotuksissa (TEM alueosaston julkaisu 11.1.2013) on esitetty yritysten kilpailukyvyn ylläpitämisen varmistamiseksi kuljetustuen jatkamista. Kasvuvisio: Älykäs ja kestävä kasvu Tasapainoinen luontosuhde Joensuun kaupunkiseudun kasvuvisio pohjautuu vuonna 2012 valmistuneeseen kasvustrategiaan: Älykäs ja kestävä kasvu Tasapainoinen luontosuhde Joensuun seutu on kansainvälisesti tunnustettu alueena, jossa on sekä voimakkaasti kasvava elinkeinoelämä että houkutteleva elinympäristö. Kasvu rakentuu luonnon, osaamisen ja elämyksellisyyden pohjalle, ja noudattaa kestävän kehityksen, älykkään kasvun ja tasapainoisen luontosuhteen eettisiä periaatteita. 3. Kasvusopimuksen strateginen valinta: Symmetrinen kaupunki 3.1 Symmetrian tarpeella historiallinen tausta Tsaari Nikolai I perusti Joensuun vuonna 1848 Pielisjoen länsirannalle. Kaupunki laajentui joen itäpuolelle kuntaliitoksessa Pielisensuun kunnan kanssa vuonna 1953. Keskusta painottuu edelleen 165 vuotta myöhemmin joen läntiselle puolelle. Joen itäpuolella on toki vahvoja toiminnallisia keskuksia kuten keskussairaala, merkittäviä teollisuuslaitoksia ja koulutuskampuksia. Nyt kaupunki on avannut uuden kasvun ajan joen itäpuolelle käynnistämällä Penttilän kaupunginosan ja erityisesti Penttilänrannan alu-
7 een rakentamisen. Joen ylittävien siltojen määrä kasvaa kolmesta viiteen vuosina 2014-2015. Joensuun kaupungin aluerakenne on muuttunut 2000-luvun kuntaliitoksista johtuen. Kuntaliitoksissa pinta-ala 20-kertaistui, mutta väkiluku lisääntyi vain noin 40 %. Kaupungin alueeseen liitettiin laajat maaseutumaiset alueet ja harvat maaseututaajamat. Kaupungin raja idässä yhtyi Venäjän rajaan. Kaupungin maankäyttömuutosten painopiste käännettiin itään ja etelään - suuntiin, joissa on tarve ja mahdollisuus rakenteen tiivistämiselle sekä tilaa ja kysyntää kasvulle. Seututasolla kaupunkirakenteen kasvun hallintaa tavoiteltiin seudun kuntien yhteisellä oikeusvaikutteisella yleiskaavalla, toisena Suomessa (2008). Samalla luotiin jatkuvan yhteistoiminnan perinne maankäytössä. Liikenteen hallinnan yhteistyö konkretisoitui seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi, seudun joukkoliikennesuunnitelmaksi ja yhteiseksi viranomaisalueeksi, aiesopimuksiksi ja säännölliseksi liikenneyhteistyöksi. Seuraavaksi askeleeksi tarvitaan sitovan yhteistyön taso maankäyttöpolitiikan kokonaisuudessa, erityisesti maankäytön ohjelmoinnissa ja sen sovittamisessa palvelurakenteen, asumisen, maanhankinnan ja investointien hallintaan. 3.2 Joensuun ydinkeskustan symmetria: Joki keskelle kaupunkia Ydinkeskustassa kasvusopimuksella käynnistetään miljardin euron kehityshankkeet vuoteen 2030 mennessä. Kehitys- ja kasvusysäyksen seurauksena Joensuu laajenee Pielisjoen itäpuolelle kestävällä tavalla muodostaen tiiviin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, huippuosaamisen, T&K&I:n, palvelujen sekä koulutuksen yhdistävän vetovoimaisen uuden keskuksen. Kaupungin ydinkeskustasta muodostuu symmetrinen; joki siirtyy keskelle kaupunkia. Keskustan länsipuolella Mehtimäen alueella sijaitsee vahva osaamisen ja vapaa-ajan keskittymä, mm. Itä-Suomen yliopiston ja Kareliaammattikorkeakoulu Oy:n kampusalue, Joensuun Tiedepuisto Oy sekä Joensuu Areenan ympärillä olevat monipuoliset harrastuspaikat (mm. jäähalli, urheilukenttä, keväällä valmistuva tekonurmikenttä, ravirata, leirintäalue, keilahalli jne.). Kasvusopimus ja INKA-ohjelma mahdollistavat tämän alueen toiminnallisen kytkemisen kasvavaan ja kehittyvään joen itärantaan symmetriateeman mukaisesti. Vuosina 2013-2015 joen yli rakennetaan kaksi uutta siltaa täydentämään nykyisen kolmen sillan välityskapasiteettia. Joen itäpuolelle kävelyja pyöräilyvyöhykkeelle suunnitellaan yli 300 000 k-m2 täydennysrakentamishankkeita, jotka mahdollistavat monipuolisen kasvun ja alueen luonteen muuttumisen keskustamaiseksi. Kehitettävän alueen keskiössä sijaitsevat rautatie- ja linja-autoasemat, ja alue rajautuu liikenteellisesti mielenkiintoisesti vt 6 muodostaman kehätien sisäpuolelle sataman läheisyyteen. Alue kytkeytyy jo aloitettuun Penttilänrannan uudisrakennusalueeseen, jonne on rakentumassa kaupunkimainen ja jokimaisemaa
8 hyödyntävä noin 3 000 asukkaan asuin- ja työpaikka-alue. Kaupunkirakenteen tiivistäminen, toimintojen ja palvelujen kehittämisedellytysten luominen, uudentyyppinen kytkentä olemassa olevaan kaupunkikeskustaan sekä fiksut energiatehokkuuteen ja liikenteeseen liittyvät ratkaisut mahdollistavat Joensuun ydinkeskustan laajenemisen symmetriseksi kaupungiksi. Kasvua ja uudistumista generoidaan mittavien julkisten ja yksityisten investointien kautta ja hyödyntämällä edelläkävijä -markkinoita. Symmetrisen kaupungin alueella asuu noin 18 000 henkilöä ja alueella on lähes 40 % Joensuun ydinkaupunkiseudun työpaikoista. Joen itäpuolella panostetaan useisiin kehittämiskohteisiin, työpaikkoihin, koulutukseen, asumiseen ja julkisten palvelujen uudelleen järjestelyihin kaupunkirakennetta eheyttäen. Työpaikkojen kasvu haetaan keskustahakuisista luovista aloista, elämysteollisuudesta, metsä- ja metalliklusterin yritys/toimintapuistosta sekä tutkimuksesta ja koulutuksesta. Keskustan seuraavat kehittämistoimet on linjattu 17.12.2012 hyväksytyssä keskustan osayleiskaavassa. Tuleva liikerakentamisen kasvusuunta on Kauppatorin eteläpuolella ns. Carelicumin ja Citymarketin kortteleissa, jotka mahdollistavat yhdessä noin 25 000 k-m2 liiketilan lisärakentamisen, muiden tilojen ohessa. Samalla kävelykeskustaa laajennetaan, joukkoliikennejärjestely uusitaan, torinalainen pysäköintilaitos toteutetaan, pyöräilyn reitistö nostetaan uudelle tasolle ja mahdollistetaan merkittävä asumisen lisärakentaminen koko keskustan alueelle. Lisäksi luovien alojen ja kulttuurin toimintoja keskitetään yhtäältä Taitokortteliin ja sen välittömässä läheisyydessä oleviin puutalokortteleihin sekä taidemuseon kortteliin, jossa kulttuurikorttelia laajennetaan noin 4 000 k-m 2 harmoniassa tontilla olevien suojeltujen rakennusten kanssa. 3.2.1. Viihtyisää ja elämyksellistä kasvua Ydinkeskustan symmetriaa kasvatetaan myös varautumalla olemassa olevan liikekeskustan seuraavaan kasvuvaiheeseen. Joensuun liikekeskusta koki historiansa suurimman muodonmuutoksen 2000-luvun alussa, kun kävelykeskusta valmistui ja liikekeskustan kiinteistöihin toteutettiin yli 150 milj. investoinnit. Nämä hankkeet toteutettiin kiinteässä kolmikantayhteistyössä kaupungin, yrittäjien ja kiinteistönomistajien välillä. Symmetrinen kaupunki: Joki keskelle kaupunkia Kaupunkirakenteen kehittämisen kautta luodaan uusi, vetovoimainen osa ydinkeskustaa Pielisjoen itärannalle Nikolain torin ja julkisen liikenteen solmukohdan ympäristöön. Yhdistää elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, houkuttelevan urbaanin elinympäristön joen rannalla sekä T&K&I-toiminnan, palvelut ja koulutuksen kestävällä tavalla. 2012: 18 000 asukasta, 15 500 työpaikkaa 2030: + 6 000 asukasta ja + 3 500 työpaikkaa Kehityshankkeet yhteensä noin miljardi Uuden Joensuun vihreä sydän on tapahtumien ja viihtymisen Ilosaari keskellä Pielisjokea. Symmetrian näkyvimmät ilmentymät ovat Penttilänrannan kasvu keskustaa vastapäätä entiselle teollisuusalueelle, matkailijat ja asukkaat vastaanottava uusi Nikolaintori ja joen ylittävät uudet sillat. Nikolaintorin yhteyteen toteutetaan juna- ja linja-autoliikenteen matkakeskustyyppinen solmupiste. Nikoilaintorin toteuttaminen edellyttää ratapihan perusparantamista. Ilosaaren tapahtumakäyttöä monipuolistetaan ja kehitetään ympärivuotiseksi. Elämyspalveluja täydennetään varaamalla tilaa kylpylän ja musiikki- ja teatteritalon toteuttamiselle. Luovilla valaistusratkaisuilla lisätään alueen viihtyvyyttä ja vetovoimaa. Uusi alue rakentuu tiiviiseen ydinkeskustaan lähelle palveluja ja koulutuslaitoksia. Suunnittelussa huomioidaan asumisen sosiaalinen eheys, erityisryhmät, senioriasuminen ja nuoret. Nepenmäen yhtenäiskoulun ja Niinivaaran päiväkodin rakennushankkeet vahvistavat alueen julkisia palveluja, samoin kuin kirjastopalvelujen kehittämissuunnitelmat. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen on sijoittunut keskussairaala ja paljon muitakin terveyspalveluja
9 Jokivarren asuntojen tarjoamat näkymät houkuttelevat alueelle niin keskivertokaupunkiasujia kuin erityistä laatua hakevia. Pysyvän asumisen lisäksi aluetta tutkitaan modernin matkailun ja loma-asumisen urbaanina kohteena. Ydinkeskustassa voi nauttia monipuolisista ohjelmapalveluista sekä ravintola- ja kulttuurielämästä niin matkailusesongin aikaan kuin sen ulkopuolellakin. Kehitettävä alue sisältää useita historiallisesti arvokkaita rakennuksia. Kaupunkikuvassa alue on näkyvällä paikalla joen rannalla, ja vaatii esteettisesti korkeatasoista kehittämistä. Houkuttelevuutta lisätään soveltamalla rakentamisessa taiteen prosenttiperiaatetta Penttilänrannassa aloitetun mallin mukaisesti. Taidehankintojen suhteen Penttilänrannan alue on Arabianrannan jälkeen Suomen toiseksi suurin toteuttamiskohde. Uusien yhteisöllisten konseptien kautta alueen taide sidotaan osaksi asukkaiden ja työssäkävijöiden viihtyvyyttä. Alueelle on sijoittunut Karelia ammattikorkeakoulun luovien alojen ja musiikin koulutusta, ja yhteydet toisen asteen luoviin aloihin sekä yliopiston humanistiseen koulutukseen ovat lähellä. Tällä hetkellä luovan alan toimijat ja yritykset ovat kuitenkin varsin hajallaan eri puolilla kaupunkia. Symmetriseen keskustaan toteutetaan luovan talouden ja kulttuurin toimija- ja yrityspuisto, mahdollisesti hyödyntäen alueella olevan suojellun rakennuskannan erityismiljöötä. 3.2.2 Fiksua liikkumista Joensuun yhteydet valtakunnallisessa liikenneverkossa ovat varsin hyvällä tasolla kaikilla liikennemuodoilla puutteet ovat tiedossa ja ne on mahdollista korjata kohtuullisin kustannuksin. Joensuu on ennen kaikkea kävelyn ja pyöräilyn kaupunki. Kantakaupungin alueen matkoista yli puolet tehdään jalan tai pyörällä. Verkosto on hyvä ja täydentyy, ihmiset arvostavat liikkumista jalan ja pyörällä. Keskeisimmät kehittämistoimet on suunniteltu Penttilän ja keskustan osayleiskaavoissa. Rantakylä Utra -suunnan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien kehittämistarpeet tutkitaan osana käynnistyvää asuinalueiden kehittämisohjelmaa. Merkittävällä täydennysrakentamisella keskustan, Penttilän, Niinivaaran ja rantakylän kaupunginosiin tuetaan kaupunkilaisten mahdollisuutta valita päivittäiseksi liikkumismuodokseen jalankulku ja pyöräily. Tämän alueen kevyen liikenteen verkko on jo nykyisellään hyvä ja päätettyjen täydennysten valmistuttua erinomainen. Yhdessä lyhyiden etäisyyksien ja asukasmäärän kasvun kanssa lisätään kevyen liikenteen osuutta liikkumismuotona. Jo toteutettu Joensuun kehätien parantaminen on luonut vapauksia liikenneratkaisuille kehän sisällä. Suunnittelualueen sisäistä liikennettä kehitetään luomalla uuden keskustan alueelle sujuvat kevyen liikenteen väylät ja pyöräparkit, erityinen kevyen liikenteen kehätie sekä parannetaan erityisesti pyöräilyn verkkoa, sujuvuutta ja turvallisuutta. Nikolaintori on julkisen liikenteen solmukohta ja sen ja Kauppatorin välille luodaan uudentyyppinen julkista liikennettä palveleva, sujuva ja kiinnostava yhteys. Nykyiset Itä- ja Länsisillat nimetään samalla uutta kehitystä vastaaviksi. Symmetrisen ydinkeskustan alueella laajennetaan kävelykeskustaa sekä keskitetään keskustapysäköintiä. Fiksua liikkumista alueella edistetään myös muilla tavoin, mm. tukemalla sähköautojen käyttöä ja luomalla latauspisteverkosto, toteuttamalla toimiva ja tehokas pysäköinnin vuorokäyttö ja sähköiset pysäköinti- ja liikenneopastusjärjestelmät. Liikennettä ohjataan reaaliaikaisella liikenneseurannalla, jossa opastaulut kertovat sujuvimman reitin ja mahdolliset liikenneruuhkat. Erityisesti Pielisjoen siltojen avautumisen aiheuttamat ruuhkat puretaan opasjärjestelyillä. Siltojen avautumisesta kerrotaan näyttötaululla etukäteen, jolloin liikkujat voivat valita vaihtoehtoisen reitin. Liikenneruuhkat vähenevät, odotusajat lyhenevät ja autojen tyhjäkäynnin aiheuttamat päästöt pienenevät. Pysäköintijärjestelyjä voidaan kehittää hyödyntämällä uutta tekniikkaa, esim. paikannuspalvelua. Keskeisiin paikkoihin sijoitetuilla infotaluluilla voidaan autolijat opastaa vapaisiin pysäköintipaikkoihin tai mobiilisovelluksilla voidaan
10 ohjata autoilija lähimpään vapaaseen pysäköintipaikkaan. Tällöin turha liikenne vähenee ja vapaiden pysäköintipaikkojen haku nopeutuu. Pysäköintipaikkojen määrää ja käyttöasetta voidaan optimoida luomalla järjestelmiä, joissa työ- ja vapaa-ajan pysäköinti vuorottelee samoissa pysäköintiruuduissa. Pysäköintipaikan omistaja voi luovuttaa hallitsemaansa paikan eteenpäin sellaisena vuorokaudenaikana, jolloin ei itse sitä käytä. Yritykset voivat luovuttaa paikkojaan ilta- ja yöaikaan lähialueen asukkaiden vieraspysäköintiin tai asukkaat voivat luovuttaa omistamiaan pysäköintipaikkoja yritysten työntekijöille tai yritysten asiakaspysäköintiin. Sähköiset autojen latauspisteet sijoitetaan helposti saataville mm. pysäköintitaloihin ja matkakeskuksen alueelle. 3.2.3 Vihreää, osaamislähtöistä kasvua Ydinkeskustaan luodaan konkreettisia kasvuedellytyksiä ja edelläkävijämarkkinoita uusille ratkaisuille, joita syntyy liittyen mm. INKAohjelman painopisteisiin ja sisältöihin sekä energiajärjestelmiin, liikenteeseen, teollisuuteen ja palveluihin, asumiseen, rakentamiseen sekä luovaan alaan ja elämyspalveluihin. Alueen valaistus ja liikenne toteutetaan energiatehokkaasti ja uusia, älykkäitä ratkaisuja hyödyntäen, ihmisten liikkumista ohjaavasti ja esteettisesti korkeatasoisesti. Penttilänrannan alueella käynnistyy ensimmäisten puukerrostalokohteiden rakentaminen 2013 14. Laaja yhtenäinen puukerrostaloalue toteutetaan Pielisjoen rantaan vuosikymmenen lopulla (kolme korttelia, 25 000 k-m2) jo voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Samaan asemakaavaan sisältyvien toimitilojen korttelialueille selvitetään 11 tai 14- kerroksisen toimitilarakennuksen toteuttamista (Timber Tower). Ydinkeskustan rakennetta tiivistetään keskustan osayleiskaavan reunaehtojen mukaisesti. Peruskerrosluku nostetaan neljästä kuuteen. Lisärakentamisen toteuttamistapoja selvitetään esimerkkikohteissa osana valtakunnallista KLIKK-hanketta. Sekä asuntoyhtiöille että rakennusliikkeille soveltuvia ratkaisumalleja haetaan mm. rakennusten korottamiseen puurakenteisia tilaelementtejä hyödyntäen että korttelien tiivistämiseen uusilla rakennusmassoilla. Keskustan kohteista saatua kokemusta hyödynnetään osana asuinalueohjelmaa käynnistettävässä Rantakylä-Utra -alueen osayleiskaavoituksessa. 3.2.4 Asuinalueiden kehittämisohjelmasta sosiaalista symmetriaa Joensuun kaupunki on mukana ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelmassa Rantakylä-Utra -alueella. Kokonaisvaltaisessa kehittämishankkeessa tavoitellaan alueen arvostuksen ja asukkaiden aktiivisuuden nostamista uudelle tasolle. Väkirikkaasta Rantakylä- Utra -alueesta luodaan entistä vahvempi, omavaraisempi ja kaupunkimaisempi ympäristö - oma ja omaleimainen pikkukaupunki kaupungin sisään. Tavoitellaan sitä, että asukkaat voivat olla ylpeitä omasta kaupunginosastaan. Suunnitellut toimet kohdentuvat alueen fyysiseen ja toiminnalliseen ympäristöön, palveluihin ja työpaikkoihin sekä asukkaiden osallisuuteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Asukkaiden ikärakenne ja väljä 70-lukulainen rakentamistapa antavat mahdollisuuden erityisesti Rantakylän kerrostalovaltaisen alueen merkittävään täydennysrakentamiseen. Mahdollisuudet alueen energiataseen parantamiseksi selvitetään ja hyödynnetään. Kevyen ja joukkoliikenteen olosuhteet ja palvelut ryhdistetään kilpailukykyisiksi. Alueella jo käynnissä oleva kunnallisten palveluiden murros suunnataan sekä palveluiden parempaan ja tehokkaampaan järjestämiseen että asukkaiden vapaaehtoistoiminnan hyödyksi. Vanheneville alkuperäisasukkaille taataan mahdollisuus asua omalla tutulla alueellaan hyvien palveluiden tukemana. Aikanaan nopeasti rakennetun alueen Ikärakenne monipuolistuu ja normalisoituu, kun lapsiperheitä muuttaa vapautuviin pientaloasuntoihin. Asukasrakenteen monipuolistumista tuetaan hajauttamalla hallitusti kaupungin omistamaa vuokra-asuntokantaa ja mahdollistamalla vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen toteuttaminen alueelle. Muutostilassa olevien ostoskeskuksen ja Jukolankadun työpaikka-alueen uutta nousua tuetaan kaupungin aktiivisin toimin.
11 3.2.5 Kasvua edistäviä konkreettisia hankkeita Ydinkeskustan hankkeet vuoteen 2030 mennessä ovat yhteensä miljardi euroa. Kaupungin hankkeita tästä on 110 milj. euroa, yksityisen sektorin hankkeita lähes 800 milj. euroa. Valtiolle esitettäviä hankkeita on noin 120 milj. euroa. Joensuun ydinkeskustan kasvua edistävien konkreettisten hankkeiden yhteissumma vuoteen 2030 mennessä on noin miljardi euroa. KASVUSOPIMUS Numerotietoja JPV 13.2.2013 Keskustan ja joen itäpuolen investointihankkeet Symmetrinen kaupunki: Keskusta-alueen investointikohteet Toteutuskustannusarviot Kustannusten kohdentuminen Kustannusten ajoittuminen Nro Kohde Käyttötarkoitus Toteutusaika Kerrosalan Esirakentaminen Infra Talonraken- YHTEENSÄ Kaupunki Valtio Yksityinen -2015 2016-30 lisäys M M taminen M M M M M M M 1 Penttilänranta Asuminen, toimitilat 2009-30 175 000 14,5 9,0 350,0 373,5 21,5 2,0 350,0 56,0 317,5 2 Yrityspuisto Deere Teolliset toimitilat 2012-20 30 000 1,0 0,0 30,0 31,0 1,0 0,0 30,0 12,8 18,3 Yrityspuiston 3 laajennus satamaan Teolliset toimitilat, logistiikka 2015-25 50 000 7,0 0,0 50,0 57,0 7,0 0,0 50,0 4,0 53,0 4 Nikolaintori Toimitilat, kauppa, matkakeskus, asuminen 2016-20 20 000 0,0 7,0 40,0 47,0 4,0 3,0 40,0 0,0 47,0 5 Joensuun ratapiha Peruskorjaus, toiminnalliset muutokset 2016-20 0 0,0 70,0 0,0 70,0 0,0 70,0 0,0 0,0 70,0 6 Kimmelinpuisto Matkailukeskus, kylpylä, hotellin osittainen uudistaminen, kulttuurin tilat 2016-20 8 000 0,0 0,0 30,0 30,0 12,0 0,0 18,0 0,0 30,0 7 Nepenmäki Kauppa, palvelut, asuminen 2014-18 15 000 0,5 0,0 40,0 40,5 20,5 0,0 20,0 10,2 30,3 8 Sortavalankatu Asuminen, toimitilat, kauppa 2014-17 20 000 0,5 0,5 40,0 41,0 1,0 0,0 40,0 21,0 20,0 Oikeus- ja poliisitalo, 9 Pekkala Toimitilat, erityisasuminen 2014-16 25 000 0,0 1,0 50,0 51,0 6,0 45,0 0,0 51,0 0,0 10 Sirkkalan silta Joen ylittävä ajoneuvosilta liikennejärjestelyineen 2013-15 0 0,0 15,0 0,0 15,0 15,0 0,0 0,0 15,0 0,0 11 Ylisoutajan silta Joen ylittävä kevyen liikenteen silta liikennejärjestelyineen 2012-14 0 0,0 7,0 0,0 7,0 5,6 1,4 0,0 7,0 0,0 12 Suvantosilta Joen ylittävän ajoneuvosillan peruskorjaus liikennejärjestelyineen 2015 0 0,0 7,0 0,0 7,0 7,0 0,0 0,0 7,0 0,0 Keskustan 13 uudistaminen Liike- ja toimitilat, asuminen, liikenteen kehittämishankkeet 2012-30 125 000 0,0 8,0 250,0 258,0 10,0 0,0 248,0 45,0 213,0 YHTEENSÄ 468 000 23,5 124,5 880,0 1028,0 110,6 121,4 796,0 229,0 799,1 Yhteistyötä valtion kanssa vuosina 2013 2015 tarvitaan seuraavissa hankkeissa: Neuvoteltava: Joensuun ratapiha-alueenmuutossuunnitelmat, alueen maanomistussuhteet ja näiden kytkeytyminen symmetrisen kaupunkikehitykseen. valtion osallistuminen kulttuurirakentamiseen mahdolliseen (museokortteli, konsertti- ja/tai teatteritalo) Toteutumassa: Poliisi- ja oikeustalon toteuttaminen kohdealueelle 2014-2016. 25 000 m 2, noin 45 milj.. Osallistuminen Penttilänrannan alueen investointeihin, yhteensä 1,2 milj.. 3.3 Ydinkaupunkiseudun symmetria: Kolme kasvusuuntaa Seututasolla tavoitellaan yleiskaavaan kirjatun ydinkaupunkiseudun kasvun toteuttamisen suunnitelmallisuutta, tasapainoisuutta ja palvelurakenteen hallintaa. Kärki on kuntien toimintatapojen muodostamisessa ja toiminnan yhdensuuntaistamisessa. Ydinkaupunkiseudun kolme ulkoista kasvusuuntaa ja Joensuun keskustan kasvu sisäänpäin etenevät rinnan. Kantakaupungin ulkopuolella huomio kohdistetaan seuraaviin kasvun suuntiin:
12 1) etelässä Karhunmäki Papinkangas Reijola -alue; 2) lännessä Onttola Lentoväylä Välikangas Jyrinkylä -alue; 3) pohjoisessa Kylmäoja Uuro Kontioranta Kontiolahti -alue; 3.3.1 Kontioranta ja muut kehittämiskohteet Yksi tärkeimmistä kehittämismahdollisuuksista on pohjoisen suunnalla Kontiorannassa sijaitsevan 158 ha suuruisen varuskunta-alueen tuleva hyödyntäminen. Luonnonkauniilla paikalla Höytiäisen rannalla ja 15 km päässä Joensuun ydinkeskustasta sijaitsevalla alueella on yhteensä noin 50 rakennusta ja 52 000 m 2 rakennuspintaalaa. Alueen erityinen vahvuus on kansainvälisesti tunnettu ampumahiihtokeskus. Puolustusvoimien harjoitustarpeiden poistuminen alueelta antaa mahdollisuuden laajentaa ja monipuolistaa urheilukeskuksen toimintaa. Urheilukeskuksen mahdollisuuksien selvittäminen ja kehittämistoimet edellyttävät seudun kuntien ja valtion yhdensuuntaisia toimia. Jokainen kolmesta pääkasvusuunnasta sisältää merkittävät mahdollisuudet asumisen, palveluiden ja työpaikkojen rakentamiseen. Suunnat voivat kasvaa autonomisesti, mutta koko seutua hyödyttävä kasvu edellyttää erilaistumista. Tähän on hyvät edellytykset. Etelän suunnan kaavavaraus Papinkankaan teollisuus- ja yritysalueelle nojaa alueen asutuksen vahvaan kasvuun, hyvään valtatiesijaintiin ja rautatiekuljetusten mahdollisuuteen. Lännen suunnan erityispiirteenä ovat Joensuun seudun lentoaseman läheisyys, kasvava moottoriurheilukeskus ja asutuksen kasvupotentiaali. Alueella on panostettava Jyrinkylän saavutettavuuteen joukko- ja henkilöautoliikenteellä sekä maankäytön tehostamiseen. Pohjoisen suunnan vahvuudet ovat Lehmo- Kontiolahti -akselin asutuksen vahvassa kasvussa, ampuhiihtostadionin erityislaadussa ja mahdollisuudessa merkittävään työpaikkarakentamiseen Uuron alueella. Varuskunnan lakkauttaminen edellyttää erityistoimia alueen tulevan kehittämistavoitteen määrittelyssä ja kehittämisedellytysten luomisessa. Alueen maankäytön tavoitetila on määriteltävä seudullisesti. Joensuun ydinkaupunkiseudulla on yhteensä noin 3 600 teollista työpaikkaa, joka on lähes 40 % koko maakunnan teollisuuden työpaikoista. Kasvusopimus mahdollistaa näiden teollisuuskeskittymien tarjonnan testausmahdollisuuden energiatehokkuuteen, energiaratkaisuihin, teknologiaratkaisuihin ja materiaaliratkaisuihin liittyville uusille konsepteille. 3.3.2 Toiminnan yhdensuuntaisuus maan käytössä (symmetria toimintatavoissa) Joensuu on ottanut vuoden 2013 alusta käyttöön MATO-20 -toimintamallin, jolla ohjataan seudun yleiskaavaan perustuen maanhankintaa, maankäytön suunnittelua, tontinluovutusta ja infra- ja palvelutilainvestointeja sekä ennakoidaan tilastoalueiden tasolla väestömäärän, -rakenteen ja palvelutarpeen muutoksia. Joensuun kaupunki pilotoi mallin käyttöä vuo-
13 sina 2013 14. Tarve mallin laajentamiseksi ydinkaupunkiseudulle on olemassa erityisesti kunnallisten palveluiden suunnittelutarpeiden vuoksi. Yleiskaavaan kirjatun tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi toimintatapa laajennetaan koskemaan ydinkaupunkiseutua (Joensuu, Kontiolahti, Liperi). Kuntien asemakaavoitetun tonttivarannon ja luovutuksen määrää nostetaan, samalla huolehtien kysyntään nähden oikea-aikaisesta infrarakentamisesta ja kytkennästä palvelutarjontaan MATO-20 -ohjelmoinnin kautta. Tällä vahvistetaan kaava-alueiden edullisuutta suhteessa hajarakentamiseen. Seuraavana askeleena yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi valmistellaan seudullisesti yhtenäinen lupapolitiikka rakentamisessa suunnittelutarvealueille, jotka on jo yhteisesti määritelty seudun yleiskaavassa. 3.3.3 Fiksu liikkuminen Liikenteessä tavoitellaan liikkumistarpeen vähentämistä ja eri liikennemuotojen tasapainoista kehittämistä. Kärkenä on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kaupungissa ja taajamissa arjen matkoilla. Seudullisessa liikenteen tarkastelussa henkilöauton asema on ylivoimainen. Perustan liikkumisen hallinnalle ovat luoneet seudun yleiskaavaan sisältyvä nauhamainen kaupunkirakenne ja sitä tukevat laatukäytävät, seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ja LJSaiseopimus. Aiesopimuksen uudistaminen on käynnistetty. Seudullinen joukkoliikenne on linjaautoliikennettä, jonka vahvuudet ovat taajamien välisessä työmatkaliikenteessä keskipitkillä ja pitkillä seutumatkoilla. Työpaikkojen merkittävä lisääminen symmetrisen kaupungin alueella mahdollistaa laadukkaan joukkoliikenteen kasvun. Ydinkaupunkiseudulla luodaan joukkoliikenteelle edellytykset kilpailla henkilöautoliikenteen kanssa jo aiemmin määriteltyjen laatukäytävien suunnissa (keskustasta Ylämyllylle, Niittylahteen ja Kontiolahdelle). Kolmen kunnan alueella toimiva seudun joukkoliikenneviranomainen huolehtii vuonna 2012 valmistuneen seudullisen joukkoliikennesuunnitelman toteuttamisesta. Suunnitelma sovittaa yhteen nyt hajanaisesti hallitut paikallis-, lähi- ja kaukoliikenteet. Yhdensuuntaisista toimista on sovittu valtion paikallisen joukkoliikenneviranomaisen kanssa. Jatkotoimet kiinnitetään joukkoliikenteen aiesopimuksissa. 3.3.4 Kasvua edistäviä konkreettisia hankkeita maankäytön, palveluiden ja investointien toteutusohjelmoinnin pilotointi Joensuussa 2013-2014, ulottaminen seudulliseksi 2015 Kontiorannan alueen seudullinen kehittämishanke Ylämyllyn alueen maankäytön ja liikenteen kysymysten kestävä ratkaiseminen uusien merkittävien seudullisten teollisten työpaikka-alueiden avaaminen kehitysakseleille noin 20 ydinkaupunkiseudulla toimivan yrityksen investointisuunnitelmat noin 15 milj. / 2013 Keskeiset kasvua edistävät toimet, joissa tarvitaan yhteistyötä valtion kanssa vuosina 2013-2015: Neuvoteltava: Kontiorannan varuskunta-alueen uusiokäyttö ja siihen liittyvä yhteistyö Kontiolahden ampumahiihtostadionin tuleva kehittäminen Ylämyllyn Jyrinkylän liikennejärjestelyt (lännen kasvusuunta) Vt 6 Raatekankaan eritasoliittymä Toteutumassa: Vt 6:n parantaminen välillä Reijola Repokallio (etelän kasvusuunta) Kontiolahden suunnan kevyen liikenteen laatukäytävä (pohjoisen kasvusuunta)
14 3.4 Symmetrinen maantieteellinen sijainti: Rajan avautumisen kasvumahdollisuudet 3.4.1 Joensuun sijainti muuttuu Joensuun maantieteellistä asemaa voidaan vahvistaa avautumalla Venäjälle; Venäjän vaurastuminen, liikenneyhteyksien kehittyminen ja mahdollinen viisumivapaus moninkertaistavat rajanylitysmäärät. Venäjän rajan avautuminen luo uusia kehitysmahdollisuuksia ja -potentiaalia. Venäjän federaation hankkeet Karjalan tieyhteyksien parantamisessa ohjaavat pohjoiseen Suomeen suuntautuvia matkailijoita kohti Niiralaa ja Joensuuta. Tätä tukevat toimet Suomessa tasapainottavat aluerakennetta ja vähentävät tarvetta infrainvestointeihin ruuhkaisella kaakkoisrajalla. Joensuusta matkailijoilla on mahdollisuus jatkaa pohjoisen suuntaan tai 9-tietä pitkin lännen suuntaan. Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman toimenpiteissä on yhtenä suurena kokonaisuutena esitetty Venäjän tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Venäläisten matkailijoiden jättämä tulo Joensuuhun oli 50-60 miljoonan euroa vuonna 2012. Rekisteröidyt ulkomaisten matkailijoiden majoitusvuorokaudet lisääntyivät 43 % edellisvuoteen verrattuna, ja samalla ulkomaisten osuus yöpyjistä nousi 19 %:iin Joensuun seudulla. Ulkomaisista yöpyjistä yli puolet tulee Venäjältä. Venäläisten matkailu Suomeen on kasvanut vuosina 1992 2011 keskimäärin 18,5 % vuodessa. Vuonna 2011 77 % prosenttia venäläisistä matkailijoista tuli Suomeen ostoksille, vuonna 2006 osuus oli 50 prosenttia. Hintojen nousu Venäjällä Suomea nopeammin tekee Suomesta entistä houkuttelevamman ostosmatkakohteen venäläisille. Joensuun seudun kasvusopimuksen skenaariot perustuvat 15 % vuotuiseen kasvuun niin matkailijamäärissä kuin tax free -kaupassa vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2020 ennakoidaan Värtsilä-Niiralaan 4,4 miljoonaa rajanylitystä, mikä merkitsee noin 150 miljoonan euron ostovoiman siirtymää Joensuuhun. Arvio on varovainen viime vuosien kehitykseen verrattuna, ja kasvupotentiaali voi suotuisissa kehitysolosuhteissa tai viisumivapauden toteutuessa olla huomattavasti suurempikin. Ostovoiman lisäys merkitsee Joensuun ydinkaupunkiseudulla vuoteen 2020 mennessä 5 500 k-m 2 lisäystarvetta päivittäistavarakauppaan, 11 000 k-m 2 tilaa vievään tavaran erikoiskauppaan ja 22 000 k-m 2 muuhun erikoiskauppaan. Venäjä -yhteistyön työllistävä vaikutus Pohjois- Karjalassa vuonna 2010 oli noin 800 työpaikkaa, joista 16 % majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä vähittäiskaupassa. Vuonna 2020 työllistävän vaikutuksen arvioidaan olevan 2 500 työpaikkaa, joista 30 % majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä vähittäiskaupassa. Selvitysten mukaan Joensuun alueen suurimmat kauppa- ja majoitusliikkeet aikovat sijoittaa yhteensä noin 100 miljoonaa euroa venäläisiin matkailijoille suunnattuihin palveluihin lähivuosien aikana. Lisäksi ne ovat varautuneet lisäinvestointeihin, jolloin investoinnit voivat nousta 200 miljoonaan euroon. Toimet, jotka edistävät Joensuun seudun kasvua palvelevat myös laajemmin Pohjois-Karjalan matkailukohteiden kehittämistä, esimerkiksi Kolin aluetta.
15 3.4.2 Kasvua edistäviä konkreettisia hankkeita panostaminen rajanylityskapasiteettiin sekä Suomen että Venäjän puolella panostaminen liikenneverkon välityskykyyn sekä Suomen että Venäjän puolella rataverkon yhteensovittaminen rautateitse tapahtuvan rajanylityksen pullonkaulojen selvittäminen (sekä henkilöt että tavarat) Joensuu Petroskoi -lentoyhteyksien toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen Keskeiset kasvua edistävät toimet, joissa tarvitaan yhteistyötä valtion kanssa vuosina 2013-2015: Neuvoteltava: Niiralan rajanylityspaikan infrassa ja rajanylitysmuodollisuuksissa tulee varautua 4 milj. rajanylitykseen vuonna 2020 Joensuu Petroskoi -junayhteys Erityistuki venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi alueella Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatien 9 Onkamo-Niirala yhteysvälin parantaminen Toteutumassa: Venäjän federaation tieyhteydet Pietari Sortavala Niirala ja Petroskoi Niirala 2016 Rajan yli tapahtuvaa matkailua tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen molemmin puolin rajaa 2012 2014 / 3,3 M Uudenlaisen Venäjän ja rajatutkimuksen toimintamallin kehittäminen Itä-Suomen yliopistossa 2011 2014 / 0,8 M 3.5 Symmetrinen kaupunki kasvun kokoavana voimana Symmetrinen kaupunkiseutu yhdistää elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, kaupan ja palvelualan, rakentamisen ja asumisen, koulutuksen, maankäytön, liikenteen ym. kasvuun liittyvät hankkeet ja toimenpiteet:
16 4. INKA-ohjelman temaattinen painopiste: Vihreä kasvu Joensuun kaupunkiseudun INKA-ohjelman temaattiseksi painopisteeksi on valittu Vihreä kasvu. Teema tarkoittaa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan, resurssitehokkaan sekä uusiutumattomiin luonnonvaroja korvaavien ratkaisujen pohjalle syntyvää uutta liiketoimintaa sekä näiden ratkaisujen kasvavaa käyttöönottoa erilaisissa toimenpiteissä ja siten vihreätä kasvua tukevien arvostusten korostumista sekä yhteiskunnan että yritysten päätöksenteossa. Teeman valinnan keskeisenä kriteerinä on pidetty mahdollisuutta uuden osaamislähtöisen liiketoiminnan uskottavaan kehittymiseen seudulla. Vihreän kasvun visio: Vuonna 2020 Joensuun kaupunkiseutu tunnetaan kansainvälisesti merkittävänä vihreän kasvun keskittymänä, jossa uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävät ja resurssitehokkaat ratkaisut; on otettu laajasti käyttöön yhteiskunnan ja yritysten toiminnassa, mahdollistavat kansainvälisesti toimivan ja nopeasti kasvavan uuden liiketoiminnan kehittymisen, houkuttelevat globaaleja toimijoita sijoittumaan seudulle ja perustuvat seudun yritysten, tutkimusyksiköiden ja osaamisalojen väliseen tiiviiseen ja avoimeen yhteistyöhön alueen ainutlaatuisessa avoimen innovaation toimintaympäristössä. Vihreän kasvun temaattista painopistettä tukevat kolme valittua konkreettista kehittämisalusta: - Ihmisen kokoinen fiksu kaupunki - Vihreän kasvun Sampo - Resurssitehokkuus Valituissa kolmessa kehittämisalustassa Joensuun kaupungilla on merkittävä rooli innovaatiotoiminnan edistäjänä. Kaupunki pystyy omalla toiminnallaan luomaan mm. edelläkävijämarkkinoita, käyttäjälähtöisiä kehitys- ja testiympäristöjä, pilotointikohteita sekä kansainvälisesti houkuttelevaa Vihreään kasvuun profiloitunutta modernia kaupunkikuvaa. INKA-hakemus pohjautuu kasvusopimuksen tavoin vuonna 2012 valmistuneeseen Joensuun seudun kasvustrategiaan, jossa osaamiskärjiksi on valittu metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit sekä luovateollisuus. Näiden painopisteiden huippuosaaminen ja resurssit yhdistyvät INKA-ohjelman Vihreän kasvun innovaatioekosysteemissä. Sen tärkeimpänä tavoitteena on alueella olevan huippuosaamisen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen uuden liiketoiminnan synnyttämisessä saumattomalla ja avoimella yhteistyöllä eri osaamisalojen välillä.
17 5. Sopimuksen kasvuvaikutus Kasvusopimuksella on mittavia konkreettisia kasvuvaikutuksia sekä Joensuun ydinkeskustan että ydinkaupunkiseudun tasoilla. Osa kasvusta on toteutettavissa jo vuoteen 2015 mennessä. Merkittävä osa kasvusta toteutuu vuoteen 2020 tai 2030 mennessä. Taulukossa esitettyjen konkreettisten kasvuvaikutusten lisäksi toimenpiteillä parannetaan nuorison työllisyyttä luomalla työpaikkoja ja kehittämällä kaupunkimaista, nuoria houkuttelevaa asuin- ja työympäristöä. Kaupunkiseutua tiivistävällä kasvulla toteutetaan vähähiilistä toimintatapaa, tarkemmat arviot näistä vaikutuksista selvitetään Joensuun kaupunkiseudun ilmastostrategian päivityksen yhteydessä 2013-2014. Osaamisperusteisen kasvun vaikutukset on selvitetty tarkemmin INKA -hakemuksen yhteydessä. rakentamisaikainen työpaikkavaikutus Kaupan lisätarve Joensuun ydinkaupunkiseudulla (venäläiset matkailijat) Venäjä-yhteistyön työllistävä vaikutus Vuoteen 2020; +5 500 k-m2 / 47 milj. (päivittäistavarakauppa) +11 000 k-m2 / 35 milj. (tilaa vievän tavaran erikoiskauppa) +22 000 k-m2 / 60 milj. (muu erikoiskauppa) Vuoteen 2020: +1 700, joista 30 % majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä vähittäiskaupassa 6. Kytkennät muihin prosesseihin Kasvun mittari Ydinkeskustan symmetrian investoinnit Ydinkeskustan asukasmäärä Ydinkeskustan työpaikat Noin 20 ydinkaupunkiseudulla toimivan yrityksen investointisuunnitelmat Värtsilä-Niiralan rajanylitykset Tax free -kauppa Matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys (kokonaismyynti) Ydinkeskustan investointien Kasvutavoite vuoteen 2015 noin 229 milj. (josta Penttilänranta 56 milj. ) noin 15 milj. (vuonna 2013) +15 % / v (1,5 2,2 milj.) +15 % / v (13 20 milj. ) +15 % / v (50 80 milj. ) Kasvutavoite vuoteen 2020 / 2030 Vuoteen 2030: noin 1 mrd. (josta Penttilänranta noin 370 milj. ) Vuoteen 2030: +6 000 (18 000 24 000) Vuoteen 2030: +3 500 (15 000 18 500) Vuoteen 2020: +15 % / v (1,5 4,4 milj.) Vuoteen 2020: +15 % / v (13 40 milj. ) Vuoteen 2020: +15 % / v (50 150 milj. ) (ei huomioitu viisumivapautta) Vuoteen 2030: +2 000-3 000 htv 6.1 Innovaatiokeskittymäpolitiikan toteuttaminen (kytkentä INKAohjelmaan) Tuleva symmetrisen kaupungin alue kytkeytyy Joensuun seudun kehitysympäristöön ja innovaatiokeskittymään. Kaupunkirakenteen kehittämisen kautta kasvusopimuksella luodaan konkreettisia kasvuedellytyksiä ja edelläkävijämarkkinoita uusille ratkaisuille, joita syntyy liittyen mm. INKA-ohjelman painopisteisiin sekä energiajärjestelmiin, liikenteeseen, teollisuuteen ja palveluihin, asumiseen, rakentamiseen sekä luovaan alaan ja elämyspalveluihin. Kasvusopimuksella luodaan toiminta / kehitysympäristöjä ja -edellytyksiä kuten Penttilän yrityspuisto, luovien alojen keskittymä, Penttilä Timber Tower, Ilosaaren kokonaisuus sekä Nikolaintori. Näihin tuotetaan INKAohjelmalla sisältöjä, toimintamalleja, huippuosaamista, uutta liiketoimintaa ja rajapinnoilta löytyviä innovaatioita. 6.2 Uuden asuinalueohjelman toteuttaminen Uutta asuinalueohjelmaa toteutetaan asumisen sijainnin ja fiksujen rakentamis-, energia- ja liikenneratkaisujen avulla. Samalla vahvistetaan