LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN ROVANIEMI 22.5.2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue

Vanhempien vaihtoehdot ratkaista lapsen asemaa koskevat kysymykset erotilanteessa AL:n mukainen perheasioiden sovittelu Yksityisen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien sovittelu- ja sovintomenettelypalvelut Sopimusneuvottelut lastenvalvojan luona Keskinäisen sopimuksen vahvistuttaminen tuomioistuimessa Huoltoriitaoikeudenkäynti tuomioistuimessa - aktiivinen sovinnonedistäminen - asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu ( Follo) - täysimittainen huoltoriitaoikeudenkäynti olosuhdeslvityksineen Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 23.5.2014 2

HUOLTORIITATYYPITYS OTT Maija Auvinen Tasapeliriita 50 % - kummankin vanhemmuus riittävän hyvä, ei lastensuojelullista huolta, lähtökohtana yhteishuolto, riitaa asumisesta, tapaamislaajuudesta ja elatusavusta Psykososiaalinen riita 35 % - vanhemmuuskyky heikentynyt ja siitä huolta, lapset oirehtivat - ongelmat johtaneet ls-toimiin, perheneuvola- yms. palvelujen tarpeeseen Patologinen riita 10-15 % - em. riidat voivat kroonistua ja patologisoitua - myös sinänsä vanhemmuuskykyiset vanhemmat voivat ajautua jatkuvaan riitaan - konfliktitaso korkea - petollisuus, mustasukkaisuus, kateus, katkeruus, viha, kosto jne. - asenteet panssaroituvat - sovittamattomat uskonnolliset/elämänkatsomukselliset, kulttuuriset yms. näkemyserot - voi seurata yksinomaan / valtaosin toisen vanhemman problematiikasta (Oheis/sijaishuoltajaa koskeva riita)

(Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö lasten asioista sovittaessa) Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta: Päätettäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä huolto tai tapaamisoikeus saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus: Kaikissa sosiaalihuollon, tuomioistuinten, toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta: Velvoittaa ja oikeuttaa lapsen huoltajan huolehtimaan lapsen turvallisuudesta sekä viranomaiset varmistumaan siitä päätöksenteossa Yleinen ohjaus- ja neuvontavelvoite sopimuksia vahvistavana viranomaisena (SHL 18, AsiakasL 5 )

Perheväkivalta ja sopimusneuvottelut lastenvalvojan luona MIKSI VÄKIVALTA PUHEEKSI? MIKSI VÄKIVALTA JÄÄ PIILOON?

Lähisuhdeväkivalta ja sopimusneuvottelut MIKSI VÄKIVALTA PUHEEKSI? Viranomaisten vastuu väkivallan puheeksi ottamisesta ja perheen tilanteen selvittämisestä syntyy sitä kautta, että 1) vanhempien välinen sopimus voidaan vahvistaa vain, ellei ole aihetta epäillä sopimuksen olevan lapsen edun vastainen JA 2) sopimuksen vahvistajan on aina oltava vakuuttunut myös siitä, että sopimus on aidosti ja vapaaehtoisesti kummankin sopijapuolen hyväksymä

Ellei ole aihetta epäillä Sopimus on aidosti ja vapaaehtoisesti kummankin sopijapuolen hyväksymä Lastenvalvojan vastuulla on varmistua sopimuksen vahvistamisen edellytyksistä. Miten lastenvalvoja voi olla varma siitä, ettei sopimus ole vastoin lapsen etua, jos väkivallasta ei ole edes keskusteltu? Tilannetta saatetaan tarkastella myös jälkikäteen, vrt. Erika Lastenvalvojan luona pääroolissa eivät ole väkivallanteot itsessään, eikä lastenvalvoja voi ottaa kantaa siihen, mitä asiassa on mahdollisesti tapahtunut, rikosoikeudenkäynti on asia erikseen. Olennaista on se, onko suhteessa ollut väkivaltaa, miten se vaikuttaa vanhempien asemaan neuvotella tasavertaisesti, kykyyn toimia yhteistyössä vanhempina, lähivanhempana, tapaajavanhempana Keskustelu suunnataan siihen, miten väkivalta on vaikuttanut ja jatkossa vaikuttaa lapsen elämään ja minkälaisilla sopimuksilla lapsen tilanne saataisiin turvattua mahdollisimman hyvin On mahdollista, että tapahtuneesta väkivallasta huolimatta neuvottelu lapsen asioista voidaan erottaa tapahtuneesta väkivallasta ja saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä lapsen edun mukainen ratkaisu

LAPSEN ETU Lapselle tärkeää LHL 1 tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä lasta ei alisteta, kuriteta ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tuetaan ja edistetään 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 8

Väkivalta ja sovittelu MIKSI VÄKIVALTA JÄÄ PIILOON? Sopimusneuvotteluihin pohjautuvassa työskentelyssä ei viranomaisjohtoisesti selvitetä perheen tilannetta Käytännössä väkivallan esille tuominen jää lähtökohtaisesti vanhempien vastuulle. Tilanne on ongelmallinen, koska - väkivaltaa kokenut ei yleensä halua ottaa asiaa puheeksi häpeän, pelon tai syyllisyyden tunteiden vuoksi - voidaan myös ajatella, ettei asialla ole enää merkitystä, kun päätös suhteesta lähtemisestä on tehty - väkivaltaa kokeneen voimavarat ovat usein vähäiset, eikä hän jaksa pitää puoliaan tilanteessaan, vaan saattaa toivoa vain, että väkivaltaa harjoittanut jättäisi hänet rauhaan

SOPIMUSNEUVOTTELUT KÄYTÄNNÖSSÄ LASTENVALVOJAN LUONA KÄSITTELY TUOMIOISTUIMESSA MAHDOLLISTAA TARVITTAESSA VIRANOMAISSELVITYKSEN MISTÄ SOVITAAN MITEN VÄKIVALTA VOI VAIKUTTAA - HUOLTOMUOTOON - ASUMISEEN - TAPAAMISOIKEUTEEN - ELATUSAPUUN - SOPIMUSTEN VOIMASSAOLOON

ASIAN KÄSITTELY LASTENVALVOJAN LUONA 1/2 Sopimusneuvottelua (vrt. AL:n mukainen perheasioiden sovittelu), neuvotteluilla selkeä tavoite Voidaan tavata useita kertoja Haastavissa tilanteissa työparityöskentely (myös muu toimija, esim. lastensuojelu, koulukuraattori, päivähoito jne.) Toimii sovittelijana, asiantuntijana ja tarpeen vaatiessa puheenjohtajana, ei kummankaan vanhemman edunvalvoja Voi vain neuvotella vanhempien kanssa valvoen samalla lapsen edun toteutumista; ei voi vahvistaa vanhempien välille sellaista sopimusta, joka olisi lapsen edun vastainen Sopiminen vapaaehtoista, ei mahdollisuutta velvoittaa toista vanhempaa saapumaan neuvotteluun tai ratkaista asiaa vastoin vanhempien tahtoa Ei tiedonsaantioikeutta; lähtökohtana vanhempien esille tuoma tieto Ei välittäjän roolia: vanhemmat lähtökohtaisesti yhtä aikaa läsnä neuvottelussa Ei salaista tietoa: neuvottelu avointa ja läpinäkyvää, tietojen luovuttamisessa asianosaisjulkisuus Ei pääsääntöisesti tapaa lapsia; lapsen ääni välittyy vanhempien kautta 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 11

ASIAN KÄSITTELY LASTENVALVOJAN LUONA 2/2 Sosiaalityö lastenvalvojatyössä ja miten sitä toteutetaan arkityössä? = ratkaisuvaihtojen etsimistä ja arviointia: keskustelua eri ratkaisumalleista ja niiden toimivuudesta perheen/lapsen/vanhempien arjessa = osallisuuden lisäämistä: vanhemman vastuuttamista ratkaisuistaan, molempien vanhempien mielipiteen kuulemista/huomioon ottamista, avointa keskustelua perheen tilanteesta = ongelmien ennalta ehkäisemistä: riskitekijöiden tunnistamista ja pyrkimystä niiden huomioimiseen sopimusneuvotteluissa 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 12

Lastenvalvojan rooli tarve yhteistyöhön lastensuojelun ja lasten arjessa toimivien tahojen kanssa Lastenvalvojan luona sopiminen vapaaehtoista, ei mahdollisuutta velvoittaa toista vanhempaa saapumaan neuvotteluun tai ratkaista asiaa vastoin vanhempien tahtoa. Lastenvalvojalla ei tiedonsaantioikeutta; lähtökohtana vanhempien esille tuoma tieto On tilanteita, joissa lv ei voi vahvistaa sopimusta ilman lastensuojelusta saatua lisätietoa/näkemystä: - Lapsi huostaanotettu - Epätietoisuus ls-asiakkuudesta / ls-asiakkuus / vanha ls-asiakkuus ja tilanne aktualisoitunut - LV:llä herää sen asteinen huoli, että tilanne edellyttää yhteydenottoa ls:uun tai ls-ilmoituksen tekemistä: päihteet, mielenterveys, väkivalta, kaltoinkohtelu, hoidon laiminlyönti tai vakava riittämättömyys, moniongelmaisuus

VAIHTOEHTONA ASIAN KÄSITTELY TUOMIOISTUIMESSA Käräjäoikeus, hovioikeus, KKO (lupa) Hakemusasia / hakija / kuultava Vireille lapsen asuinpaikan käräjäoikeudessa, avioeron yhteydessä myös avioeroasian oikeuspaikka (avioeron liitännäisasia) Keskitytään juridisiin vaatimuksiin Riidaton asia voidaan yleensä ratkaista kirjallisessa valmistelussa Riitaisan hakemusasian käsittelyssä valmisteluistunto, mahdollinen jatkovalmistelu, olosuhdeselvitys ja pääkäsittely Vanhemmille aina varattava tilaisuus tulla kuulluksi Väliaikaismääräys voidaan antaa erityisestä syystä = tilanteen rauhoittamiseen tähtäävä turvaamistoimenpide, jolla pyritään lapsen edun suojaamiseen vireillä olevan oikeudenkäynnin aikana Käräjäoikeuden päätös heti täytäntöönpantavissa, ellei täytäntöönpanokieltoa Lapsia koskevat asiat on käsiteltävä aina kiireellisesti Ratkaisupakko 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 14

OLOSUHDESELVITYS Minkälainen tieto tuottaa lisäarvoa TI:n ratkaisutoimintaa varten? Vaihtelee huoltoriitatyypeittäinen sekä tapauskohtaisesti Salassa pidettävät tiedot eri viranomaisilta (ja muilta tahoilta) Lapsen kuuleminen Eroperheen tilanne konkreettisessa arkitodellisuudessa LAPSIPUHE: keskiössä lapsen asema ja selviytyminen erossa ja tulevaisuudessa VANHEMMUUSPUHE: arkivanhemmuus, vastuuntunto, sitoutuneisuus, vuorovaikutus- ja tunnesuhde lapseen, motivaatio, halu mennä eteenpäin vanhempana, kyky tukea suhdetta toiseen vanhempaan = identiteetti vanhempana YHTEISTYÖVANHEMMUUS: VANHEMPIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN- JA VUOROVAIKUTUKSEN HAVAINNOINTI: vuorovaikutus- ja tunne-esteet, yhteistyövanhemmuuden esteet SOSIAALITYÖN KEINOIN SYNTYVÄ KOKONAISKÄSITYS LAPSEN EDUSTA 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 15

MISTÄ SOVITAAN? Lapsen asiat, joista tulee päättää vanhempien erotessa: Lapsen huolto ja edunvalvonta Lapsen asuminen Lapsen tapaaminen Lapsen elatus 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 16

LAPSEN HUOLTO JA EDUNVALVONTA Lapsen huolto (HTL, ensisijainen käsite) Lapsen henkilökohtainen hoitaminen ja huoltaminen Vastuun kantaminen lapsesta Lapsen edustaminen henkilöä koskevissa asioissa Lapsen edunvalvonta (holhoustoimilaki; HolhTL) Lapsen omaisuuden hoitaminen Lapsen edustaminen lapsen omaisuutta koskevissa asioissa Henkilöön liittyvät oikeudelliset asiat 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 17

YHTEISHUOLTO Kun vanhemmilla on lapsen yhteishuoltajuus, he vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset. Eron jälkeen yhteinen päätöksenteko koskee lapsen elämässä tehtäviä isoja ratkaisuja: - koulu/päivähoito - lapsen asuinpaikasta päättäminen - lapsen etu- ja sukunimestä päättäminen - lapsen uskonto - lapsen passiasiat - lapsen terveyden- ja sairaanhoito (poikkeuksena ensiapu) - lapsen äidinkieli - lapsen omaisuuden hoitaminen Jos huoltajat asuvat erillään, lapsen jokapäiväisestä huollosta, kasvatuksesta ja arjen päätöksistä vastaa se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin oleskelee Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi tai oleskelisi yhtä paljon kummankin vanhempansa luona 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 18

RAJOITETTU YHTEISHUOLTO: TEHTÄVIEN/TYÖNJAKOMÄÄRÄYS TAI TIEDONSAANTIOIKEUS Mikäli huoltajat ovat lapsen asiasta erimielisiä, ei asiaa voida viedä minkään viranomaisen ratkaistavaksi (toisin kuin edunvalvontaan liittyvä asia: maistraatti) Tuomioistuin voi päättää huoltajien välisestä tehtävien jaosta. Tehtäväjakomääräykset voivat koskea päätöksentekoa nimestä, päivähoitopaikasta, koulusta, terveydenhoidosta, asuinpaikasta, passista jne. Toiselle vanhemmalle voidaan vahvistaa myös pelkästään oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta - ei näy väestötiedoissa, tietojen luovuttamisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan sopimus / päätös 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 19

YKSINHUOLTO Huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon, edustaa lasta häntä koskevissa asioissa, eikä saada viranomaisilta lasta koskevia tietoja Huollosta erotetulla vanhemmalla on kuitenkin: a ) tilaisuus tulla kuulluksi lapsen huoltoa koskevassa asiassa b) oikeus tehdä hakemus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta c) puhevaltaa lastensuojeluasioissa d) mahdollisuus vaikuttaa lapsen adoptioon (lähtökohtaisesti suostumus) Huoltomuoto ei vaikuta tapaamisoikeuteen eikä lapsen oikeuteen saada elatusta Yksinhuoltaja nimikettä käytetään usein arkikielessä virheellisesti (kun puhutaan siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi asuu) 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 20

LAPSEN ASUMINEN Huoltomuodosta ja tapaamisoikeuden laajuudesta riippumatta lapsen on virallisesti asuttava jommankumman vanhempansa luona Virallisen asuinpaikan perusteella määräytyvät mm. - kotipaikka - päiväkoti, koulu, koulukyyti - lapsilisä (elleivät vanhemmat toisin sovi) - asumistuki - huolto- ja tapaamissopimuksen vahvistamiskunta Asuinpaikkakunnan muuttamisesta yhteishuoltajavanhempien tulee päättää yhdessä Lapsen asumista ei ole sidottu huoltajuuteen, mutta käytännössä tällainen ratkaisu ei tule kysymykseen Ns. vuoroasuminen, viikko-viikko asuminen (käytännössä syntyneitä käsitteitä) 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 21

LAPSEN TAPAAMISOIKEUS Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta: Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu Huoltajuudella ei ole merkitystä tapaamis- ja luonapitooikeuteen Euroopan ihmisoikeussopimus: Tapaamisoikeus on myös vanhemman oikeus - jokaisella on oikeus nauttia perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta; vanhemmalla on oikeus pitää yhteyttä muualla asuvaan lapseensa - perhe-elämän suojaa voidaan kuitenkin rajoittaa lapsen edun niin vaatiessa 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 22

TAPAAMISOIKEUDEN SISÄLTÖ JA LAAJUUS Ei kaavamaisia ratkaisuja, jokainen tapaamisoikeus tulee rakentaa lapsen yksilöllisen elämäntilanteen pohjalta Luonapitoa, muuta yhteydenpitoa (puhelin, sähköposti, skype) Vanhempaa ei voi velvoittaa yhteydenpitoon Ratkaisun tulee taata lapselle oikeus elää rauhallista ja mahdollisimman säännönmukaista elämää, ennustettavuus on tärkeää Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa lapsen ikä ja kehitysvaihe sekä aiempi yhteydenpito ja suhde tapaajavanhempaan Vähimmäisvaatimuksia: - ratkaisun tulee olla täytäntöönpanokelpoinen - vastuu tapaamisista ja niiden toteutumisesta ei saa jäädä lapselle - yhteydenpidon tulee olla lapsen edun mukaista 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 23

Vuoroviikkojärjestelyn onnistumisen keskeiset edellytykset 1/2 Molemmat vanhemmat ovat kykeneviä lähivanhemmiksi Ensisijaisena perusteena lapsen tarpeet Pienet lapset: Perusturvallisuuden ja kiintymyssuhteiden kehittyminen edellyttää, ettei hänen lähin hoitajansa jatkuvasti vaihdu / Lapsen kiintymyssuhteet molempiin vanhempiin ovat riittävän kehittyneet jo ennen vuoasumisen alkamista, aivokapasiteetti ymmärtää kahden kodin mallia Lapsen kehitysvaiheiden, tarpeiden ja temperamentin huomioiminen Lapsen oma toive ja mielipide Vuoroasumisen fyysiset edellytykset: vanhemmat asuvat lähekkäin, vaatteet ja varusteet ja niiden kuljettaminen, lapsen oma tila, sama elinpiiri: ystävät, harrastukset, hoitopaikka/koulu Vanhemmat pystyvät sopimaan myös lapsen elatuksesta 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 24

Vuoroviikkojärjestelyn onnistumisen keskeiset edellytykset 2/2 Eron jälkeinen vanhemmuus ja vanhempien välinen yhteistyö: kohteliaat välit, toimiva tiedonkulku, avoin ja rakentava keskusteluyhteys, kyky neuvotella kasvatusperiaatteista, säännöistä ja rajoista, kunnioitus toisen vanhemmuutta kohtaan, pyrkimys ylläpitää lapsen myönteistä kuvaa toisesta vanhemmasta ja sen salliminen, että lapsi voi kertoa kuulumisiaan vapaasti ja ilmaista myös ikäväänsä toista vanhempaa kohtaan Vanhempien välisten ristiriitojen jatkuessa eron jälkeen vuoroasuminen on lapsen kannalta huonoin vaihtoehto Jos perheessä on ollut parisuhdeväkivaltaa, on arvioitava tapauskohtaisesti, miten valtasuhteen epätasapaino, väkivallan muodot, toistuvuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat vanhempien yhteistoimintakykyyn: mahdollistaako järjestely vallankäytön ja kontrollin jatkumisen? 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 25

KÄSITTEET(käytännössä syntyneet) VALVOTTU JA TUETTU TAPAAMINEN JA VALVOTTU VAIHTO Eivät lakitermejä. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista ( mahdollistaa valvotut tapaamiset ym.) Valvotussa tapaamisessa valvoja on läsnä koko tapaamisen ajan. Hän on samassa tilassa lapsen ja vanhemman kanssa tai muutoin jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä tapaajiin Tuetussa tapaamisessa työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Hän myös huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä sekä seuraa tilannetta. Tuen tarve voi vaihdella tapauskohtaisesti Valvottu vaihto voidaan järjestää, kun vanhempien välillä on lähestymiskielto tai eroristiriidat ja muut riidat estävät vanhempien vuorovaikutuksen. Työntekijä rauhoittaa tilanteen niin, että lapsi ei joudu vanhempien ristiriitojen keskelle 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 26

ELATUSVELVOLLISUUS, ELATUSAPU Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta = elatusvelvollisuus Huoltajuudella ei ole merkitystä elatusvelvollisuuteen Asumisella ei ole merkitystä elatusvelvollisuuteen - etävanhempi täyttää velvollisuutensa suorittamalla elatusapua Tapaamisoikeudella ei ole merkitystä elatusvelvollisuuteen - etävanhemman luonapidon määrä kuitenkin vaikuttaa elatusavun suuruuteen Vrt. elatustuki 23.5.2014 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 27

MITEN VÄKIVALTA VOI VAIKUTTAA? -huoltomuotoon -asumiseen -tapaamisoikeuteen -elatusapuun -sopimusten voimassaoloon

Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon - yhteishuolto vai yksinhuolto? 1/3 Vanhempien välinen konflikti voi jatkua erosta huolimatta. Ei voida olettaa, että yhteistyökyvyttömistä vanhemmista tulee eroon jälkeen yhteistyökykyisiä Yhteishuolto edellyttää vanhemmilta yhteistoimintakykyä. Väkivallan olemassaolo voi olla osoitus yhteistoimintakyvyn puutteesta Mikäli perheessä on esiintynyt väkivaltaa, vanhemmat eivät välttämättä kykene sellaiseen yhteistoimintaan, jota yhteishuolto edellyttäisi. Näissä tilanteissa vanhempien välinen kommunikaatio ja yhteinen päätöksenteko tulisi pitää minimissään Yhteishuollon jatkuminen mahdollistaa alisteisen valta-aseman säilymisen eikä tasa-arvoista toista osapuolta kunnioittavaa keskustelua lapsen asioista synny

Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon - yhteishuolto vai yksinhuolto? 2/3 Lasta kohtaan väkivaltaa käyttävä vanhempi ei sovellu huoltajaksi Ruotsissa kumppanin melko vähäinenkin väkivalta katsotaan yhteishuollon esteeksi, Suomessa on toistaiseksi suhtauduttu asiaa varovaisemmin Toimimaton yhteishuolto mahdollistaa vallankäytön ja kontrolloinnin jatkumisen ja voi viivästyttää ja hankaloittaa lasta koskevaa päätöksentekoa Harkittava tapauskohtaisesti, miten valtasuhteen epätasapaino, väkivallan muodot, toistuvuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat mahdolliseen yhteishuoltoon Yksinhuolto on erityisesti syytä vahvistaa tilanteessa, jossa väkivalta on jatkuvaa, vallan väärinkäyttö on ilmeistä ja se näyttäytyy sekä henkisenä että fyysisenä väkivaltana ja voi johtaa kiusaamiseen myös eron jälkeen Pelkkä tiedonsaantioikeuskin voi mahdollistaa kiusanteon ja kontrolloinnin

Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon - yhteishuolto vai yksinhuolto? 3/3 Sopimuksia vahvistaessaan lastenvalvojan tulee kiinnittää huomiota väkivallan kaikkiin muotoihin. Erityisesti on huomioitava tilanteet, joissa vanhempien välinen valta-asetelma on vääristynyt. Lastenvalvojan tulisi kyetä arvioimaan sellaiset tilanteet, joissa väkivalta ja siihen liittyvä vallankäyttö tulee todennäköisesti jatkumaan eron jälkeen ja huomioida väkivallan jatkumisen merkitys lasten huollosta sovittaessa

Miten väkivalta vaikuttaa asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? 1/4 Lasta kohtaan väkivaltaa käyttävä vanhempi ei sovellu lähivanhemmaksi eikä vuoroasuminen ole mahdollista Väkivalta saattaa eron jälkeen laajeta koskemaan myös lasta ja kaventaa hänen elinpiiriään (kosto/vallankäyttö) Keskeinen asumisratkaisuun vaikuttava kysymys on, kumpi vanhemmista kykenee paremmin turvaamaan lapsen myönteisen ja läheisen suhteen toiseen vanhempaan Vuoroasumista harkittaessa on arvioitava tapauskohtaisesti, miten valtasuhteen tasapaino, väkivallan muodot, toistuvuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat vanhempien yhteistoimintakykyyn

Miten väkivalta vaikuttaa asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? 2/4 Tapaamisoikeus on lapsen oikeus Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Huollon tarkoituksen on toteuduttava myös tapaamisoikeuden aikana Väkivalta ja konfliktin vakavuusaste tulee ottaa huomioon tapaamissopimuksesta neuvoteltaessa Liian yleisluontoinen ja joustava tapaamissopimus tarjoaa mahdollisuuden konfliktin jatkumiseen. Tulkinnnavaraiset sopimukset eivät sovellu väkivaltatilanteisiin Lapsen tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tulisi mahdollistaa lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilyminen erillisenä vanhempien välisestä konfliktista, vanhempien kohtaaminen saattaa kriisiyttää tilanteen Tapaamissopimuksessa tulee aina huomioida myös lapsen turvallisuus

Miten väkivalta vaikuttaa asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? Yksityiskohtaisen tapaamissopimuksen edut ja ehdot 3/4 Katkaisee tapaajavanhemman mahdollisuuden vallankäyttöön Tapaamisen ajankohdista ei tarvitse enää keskustella Noudattamalla sopimusta vältetään tarpeettomia yhteydenottoja ja ristiriitojen kärjistymistä Antaa mahdollisuuden suunnitella omaa elämää (tapaamisajat vaikuttavat molempien vanhempien elämään) Poistaa mahdollisuuden kontrolloida lähivanhempaa Tapaamiset toteutetaan vain sopimuksen mukaisina, ei muina ajankohtina Mikäli tapaajavanhempi ei noudata sopimusta eikä esim. hae lasta sovittuna ajankohtana, tapaaminen peruuntuu

Miten väkivalta vaikuttaa asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? Tapaamisoikeuden laatu ja laajuus 4/4 Toimiiko tapaamisoikeus kiusaamisen ja kontrolloinnin välineenä? Ketä etävanhempi oikeastaan haluaa tavata, jos tapaamiset tapahtuvat lähivanhemman kotona? Kuinka pitkäkestoiset tapaamiset ovat mahdollisia? Tuleeko tapaamiset sopia valvottuina tai tuettuina tai valvottuina vaihtoina? Onko lapsen huolto ja olosuhteet turvattu tapaamisen aikana? Kostaako vanhempi lapsen kautta tekemällä pahaa lapselle? Vanhempien kohtaaminen vaihtojen yhteydessä? Tuleeko vaihto sopia tapahtuvaksi siten, ettei vanhempien tarvitse kohdata? Selvät säännöt tapaamisten kestolla, alkamiselle, päättymiselle sekä noudolle ja hakemiselle

Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus? Tapaamisoikeutta koskeva sopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva Väkivaltatilanteessa määräaikaisuutta puoltaa se, että vanhempien on tultava laatimaan tapaamisesta uusi sopimus, jolloin lastenvalvojan luona voidaan samalla keskustella siitä, kuinka tapaamiset ovat sujuneet Määräaikaisen sopimuksen haittapuolena on se, ettei lastenvalvoja voi velvoittaa vanhempaa laatimaan uutta sopimusta, jolloin voidaan jäädä sopimuksettomaan tilaan, mikä voi ruokkia tapaajavanhemman omavaltaisuutta ja synnyttää uusia konflikteja. Elatussopimuksen osalta määräaikaisuus voi johtaa elatustuen katkeamiseen

Elatussopimus Väkivaltatilanteessa tarkka euromääräinen, toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ei epämääräisiä lausekkeita kuten vanhempi maksaa puolet harrastuskuluista Määräaikaisissa 0-sopimuksissa klausuuli elatusavun muuttumisesta elatustuen suuruiseksi, ellei määräaikaisuutta jatketa Onko kyse maksukyvyttömyydestä vai maksuhaluttomuudesta, vallankäytöstä, kiusanteosta?