Tervetuloa Kartanoon! Ohjeita museovierailua varten 1. Saapuessasi museoon tulet museon sisääntuloaulaan, josta löytyy museon lipunmyynti- ja informaatiopiste. 2. Vaatteidensäilytystilat ovat museon alimmassa kerroksessa, jonne pääset lipunmyyntipisteen takaa portaita pitkin. Sieltä löytyvät myös euron kolikolla toimivat lukittavat lokerot (32 kpl), joihin voi jättää reput ja isommat laukut museokäynnin ajaksi. Mukaan voi ottaa tehtävien tekoon tarvittavat välineet. 3. Museon WC-tilat löytyvät alimman kerroksen naulakkotilan vierestä. 4. Sisääntulokerroksessa on käytettävissä myös hissi (sisääntulo-aulasta oikealle, pienoismallihuoneen viereisessä portaikossa). Hissillä pääsee museon alimpaan kerrokseen ja toiseen kerrokseen, kolmanteen kerrokseen pääsee ainoastaan portaita pitkin. Oppilaat voivat käyttää hissiä vain opettajan valvonnassa. 5. Sisääntulo-aulan vasemmalla puolella sijaitsee museokauppa, jonka kautta on käynti vaihtuvien näyttelyiden tiloihin. 6. Sisääntulo-aulasta oikealle sijaitsevat kahvilahuone ja pienoismallihuone. 7. Museon toisessa kerroksessa ovat Klaus Holman muistokokoelma,huone 12, joka toimii konsertti- ja näyttelytilana sekä Viipurin perintö Lahdessa-näyttelyosio 8. Museon kolmannessa kerroksessa sijaitsevat Asehuone ja vaihtuvien näyttelyiden tilat. 9. Näyttelytiloissa oleviin esineisiin ja teoksiin ei saa koskea. Älä koske myöskään suojalaseihin tai jalustoihin. Mikäli teokseen saa koskea, siitä on erikseen maininta tai opas kertoo sen. 10. Tehtäviä tehdessäsi jätä tilaa myös toisille ja tarkastele esinettä tai teosta hieman kauempaa. Näyttelytilojen vitriinejä tai seiniä ei voi käyttää kirjoitusalustoina. Niitä voit pyytää oppaalta tai lipunmyynnistä vahtimestareilta. 11. Liiku ryhmän mukana ja kuuntele oppaan tai opettajan ohjeita. Siirry rauhallisesti paikasta toiseen, älä juokse. Näin huomioit myös muut museokävijät. 12. Museossa ei tarvitse olla täysin hiljaa, vaan voit myös kysyä ja keskustella, kunhan noudatat annettuja ohjeita. On kohteliasta myös pitää kännykkä kiinni tai äänettömällä museovierailun ajan.
Tehtävä ennen vierailua: Tutustu Lahden kaupunginmuseon nettisivuilta Torikaivauksen tiedotteisiin: http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/tutkimus-jakulttuuriymparistoyksikko/arkeologia/projektit/lahdentorikaivaus-2013/ Lahti-tietokanta 'Kuka, Mitä, Lahti' (www.kukamitalahti.fi) tai facebook-sivuihin: https://www.facebook.com/lahdentorikaivaus2013 Pienoismallihuone Lahden kylän pienoismalli 1877
Tehtävät: 1. Kylän keskellä kulkee Ylinen Viipurintie (nykyinen Aleksanterinkatu), jota pitkin pääsi Hämeenlinnasta Viipuriin. Etsi se pienoismallista. 2. Lahden kylän ensimmäinen talo oli Anttilan talo. Missä se sijaitsee? Käytä apunasi multimedialaitetta. Valo pienoismallissa syttyy, kun löydät oikean talon. 3. Torikaivauksia on tehty Juhakkalan ja Juustilan talojen tontilla. Etsi talot pienoismallista. Käytä apunasi pienoismallista löytyvää nykykarttaa. 4. Kylän asuintalot olivat maalaamattomia, hirrestä rakennettuja paritupia, yksi kylän taloista oli erilainen, Kartano lähellä Vesijärveä. Minkä värinen rakennus on? 5. Lahden kylän palo 19. päivä kesäkuuta 1877 tuhosi miltei koko kylän tuulisen aamupäivän aikana. Palo alkoi Marolan talosta keskeltä kylää. Etsi tämä muonamiehen talo. Käytä apunasi multimedialaitetta. 6. Vaikka Lahden kylän talot ovat hävinneet, joidenkin talojen nimet ovat säilyneet tähän päivään esimerkiksi asuinalueiden niminä? Mainitse muutama esimerkki.
TUHKASTA NOUSI LAHTI Tehtävät: - näyttely Lahden kylästä ja sen palosta ja arkeologisista kaivauksista - näyttely museon 3. kerros(tehtäväkartta liite 1) - näyttelyssä esillä olevasta esineistöstä löytyy luettelo näyttelytilan sisääntulosta. Sen voi ottaa käyttöön vierailun ajaksi ja palautetaan samaan paikkaan. 1. Johdanto näyttelyyn: - opettaja kertoo oppilaille, oppilaat voivat istua lattialla selin lyhytfilmiin: LAHDEN KYLÄN PALO Kesäkuun 19. päivä 1877 oli aurinkoinen, mutta tuulinen ja kylmä. Pääosa kylän aikuisväestöstä oli lähtenyt aamulla joko lannanhajotukseen ja ojien puhdistukseen kylän ulkopuolisille pelloille tai töihin Vesijärven rantaan. Lapset, osa kauppiaista, käsityöläisistä ja palvelusväestä oli jäänyt kylään. Tuona aamuna tulipalo syttyi kapteeni August Fellmanin omistamasta Marolan osasta, muonamies Mörtin asunnosta. Tuli karkasi Mörtin lapsilta, jotka olivat joko leikkimässä tai valmistamassa ruokaa. Tulipalo syttyi vahingossa ja lisäksi tulisijan sanottiin olleen puutteellinen. Tuulinen ja kuiva sää levitti palon naapurustoon ja lopulta lähes koko Lahden kylä paloi maan tasalle. Tulipalo riehui
aamuyhdeksän tienoilta aina iltapäivään asti. Päreja tuohi-malkakatoille lentäneiden kipunoiden johdosta tuli levisi helposti rakennuksesta toiseen Tulipalo aiheutti valtavat aineelliset tuhot, mutta ihmishenkien menetykseltä vältyttiin. Talojen lisäksi tuhoutui irtaimistoa ja viljaa, ja myös kotieläimiä kuoli. Paikkakunnan kehityksen kannalta onnettomuus osoittautui onneksi. Jo paloa seuranneena päivänä Lahteen saapui läänin kuvernööri, ja sanomalehdet uskalsivat nostaa Lahden kaupunkihankkeen jälleen julkisuuteen. Kesäkuun viidentenä päivänä seuraavana vuonna julkaistiin Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi osaksi Lahden kylän talojen tiluksille. Kauppalan rakentaminen käynnistyi melko hitaasti ja talonpoikainen elämänmuoto säilytti näkyvän aseman vielä pitkään. Kauppalan alueelta pois siirtyneet talonpojat rakensivat uudet talot lähiympäristöön. TORIKAIVAUS 2013 Kaivaus liittyi kauppatorin pysäköintilaitoksen rakentamiseen sekä alatorin maansiirtotöihin. Tutkittavan alueen pinta-ala oli 1,3 ha Työt alkoivat toukokuussa ja päättyivät marraskuun puolivälissä Kysymyksessä oli Suomen suurin kaivaus kautta aikojen Kuuden kuukauden kenttätyöt työllistivät kaikkiaan 35 henkilöä.
Torikaivauksen kohteena oli vuonna 1877 tulipalossa tuhoutuneen Lahden kylän historia ja sen rakennusjäänteet ja esineet Varhaisimmat historialliset tiedot Lahden kylästä ovat keskiajalta, vuodelta 1445, mutta kylän muodostumisen ajankohdasta ei ole säilyneitä tietoja eikä olemassa olevaa todistusaineistoa. vuoden 2013 pelastuskaivausten dokumenttiaineistoa: tuhansia arkeologisia havaintoja kaivauksilta otettiin 14 000 kuvaa kaivauksilta otettiin 400 video-otosta talteen otettiin noin miljoona löytöä vanhimmat rahalöydöt olivat 1500-luvulta, suurin osa löydöistä sijoittuu 1800-luvun loppupuoliskolle. lisäksi otettiin 200 ajoitusnäytettä ja 400 maanäytettä 2. Katsotaan lyhytfilmi (n. 4,5 min.) Lahden kylän palo Huom! filmi pyörii jatkuvalla toistolla. Filmin aloitus merkkiäänenä kukko alkaa kiekua! 3. Kysymyksiä näyttelyn tietotauluista - Mikäli haluat, että oppilaat vastaavat kysymyksiin kirjallisesti, voitte esim. monistaa kysymykset koulussa vihkoihin tai monistaa ne oppilaille ja pyytää kirjoitusalustat museon infopisteestä alakerrasta mukaanne. Otattehan omat kynät mukaan!
Oppilaat KYSYMYKSIÄ Löydät vastaukset näyttelyn tekstikylteistä saman otsikon alta. Raittikylästä rautahevon kyytiin 1. Mainitse kolme Lahden kylän kantatalon nimeä 2. Kylässä oli yksi ratsutila. Minkä niminen ratsutila oli? 3. Lahden kylää asuttivat lähinnä talonpojat. Minkälaisia muita asukkaita kylässä oli? 4. Lahden kylää asuttivat lähinnä talonpojat. Minkälaisia muita asukkaita kylässä oli? 5. Milloin valmistui rautatie Pietariin? 6. Vuosien 1871 ja 1878 välisenä aikana valmistui kaksi kanavaa. Minkä nimiset kanavat ovat? 7. Kuinka monta asukasta Lahdessa oli vuonna 1877?
Ahtaita pihapiirejä ja omavaraisuutta 8 Mitä Lahden kylässä viljeltiin? 9 Mitä kasvimailla kasvatettiin? 10 Minkälaisia Lahden kylän talojen pihat olivat? 11 Mistä materiaalista talot oli valmistettu? 12 Mistä materiaalista katot oli valmistettu? 13 Minkälaisia ulkorakennuksia talojen pihapiiriin kuului? 14 Mihin tarkoitukseen pihassa sijainneita keittokotia käytettiin? 15 Missä oli pihan kaivon paikka? 16 Minkälaisiin tarkoituksiin savusaunoja käytettiin? 17 Mikä on makki? 18 Mitä talonpojat toivat myyntiin Lahden markkinoille? 19. Mitä kylän kauppiaat myivät Lahden markkinoilla?
Opettaja VASTAUKSET KYSYMYKSIIN Raittikylästä rautahevon kyytiin 1 Mainitse kolme Lahden kylän kantatalon nimeä Pekkala, Paavola, Rekola, Juhakkala, Juustila (Jussila), Mäkelä, Kittelä, Huovila, Saksala, Marola, Hennala, Savola, Kartano, Sipilä, Seppälä, Leikkola, Hörölä, Nikkilä, 2 Kylässä oli yksi ratsutila. Minkä niminen ratsutila oli? Kartanon ratsutila 3 Lahden kylää asuttivat lähinnä talonpojat. Minkälaisia muita asukkaita kylässä oli? Torppareita, talojen renkejä, piikoja ja irtainta väestöä sekä neljä käsityöläistä: räätäli, suutari, kankuri ja seppä. 4 Montako kauppiasta, käsityöläistä ja ravintoloitsijaa vuosien 1868-1878 välisenä aikana kylässä oli? 21 kauppiasta, 35 käsityöläistä ja 3 ravintoloitsijaa 5 Milloin valmistui rautatie Pietariin? 1870 6 Vuosien 1871 ja 1878 välisenä aikana valmistui kaksi kanavaa. Minkä nimiset kanavat ovat? Vääksyn kanava ja Kalkkisten kanava 7 Kuinka monta asukasta Lahdessa oli vuonna 1877? 1000 asukasta Ahtaita pihapiirejä ja omavaraisuutta 8 Mitä Lahden kylässä viljeltiin? Ruista, ohraa, kauraa ja vehnää. Taloilla oli humalatarhat olutta ja myyntiä varten ja myös hamppua ja pellavaa 9 Mitä kasvimailla kasvatettiin? Perunaa, kaalia, naurista, herneitä ja papua. 10 Minkälaisia Lahden kylän talojen pihat olivat? Tontit olivat pitkiä ja kapeita, pihat ahtaita ja aidattuja
11 Mistä materiaalista talot oli valmistettu? Maalaamattomia, hirrestä rakennettuja 12 Mistä materiaalista katot oli valmistettu Tuohi-malkakate, lauta tai päre 13 Minkälaisia ulkorakennuksia talojen pihapiiriin kuului? Aitat, navetta, talli, sikopahna, ladot sekä erilaiset liiterit ja katokset. Myös sauna ja riihi 14 Mihin tarkoitukseen pihassa sijainneita keittokotia käytettiin? Pyykinpesuun, oluen panoon, saunaveden lämmitykseen 15 Missä oli pihan kaivon paikka? Mahdollisimman lähellä asuinrakennusta, keittokotaa, navettaa ja muita rakennuksia, joissa vettä tarvittiin. 16 Minkälaisiin tarkoituksiin savusaunoja käytettiin? Valmistettiin maltaat, muokattiin pellavia, hoidettiin eläinten teurastukset, parkittiin nahkoja, pestiin pyykkiä sekä synnytettiin ja parannettiin sairauksia mm. kuppaamalla 17 Mikä on makki? Käymälä 18 Mitä talonpojat toivat myyntiin Lahden markkinoille? Hamppua, pellavaa, voita ja karjaa 19 Mitä kylän kauppiaat myivät Lahden markkinoilla? Suola, öljylamput, posliiniastiat, hienommat kankaat ja naisten silkkihuivit,
4. Mitä ihmettä! 13. Käärmelöytö (isossa vitriinissä keskellä) Yksi torikaivauksen erikoisimmista löydöistä on nykyisen Alatorin luoteiskulmasta havaittu kuoppa, josta löytyi hevosen pääkallo, hevosen jalka, käärmeen selkänikama ja kylkiluut, rautatanko, kaksi sulaketta, kenkälankkipurkki, lusikka sekä maalatun korsetin palasia. Arkeologien kaivaessa tekemien havaintojen perusteella kaikki esineet on haudattu kuoppaan samaan aikaan, ja kenkälankkipurkki sekä sulakkeet ajoittavat löydön 1900-luvun alkuun. Käärmeen luut ovat peräisin noin 2,5 metrin pituisesta kuristajakäärmeestä. Lehti-ilmoituksista ja historian tutkimuksista tiedetään, että löytöpaikalla on toiminut kiertäviä sirkuksia. Pohtikaa mistä on kyse? Mitä on tapahtunut? 5. Mitä tapahtuu arkeologiselle löydölle? Katsotaan vitriinissä olevia arkeologisia löytöjä. Käydään läpi mitä arkeologiselle löydölle tapahtuu kun se on löytynyt kaivaukselta. Opettaja! Jos haluat käyttöösi kaivausnäytteitä, pyydä etukäteen Historiallisen museon infosta: tutustutaan opettajan johdolla torikaivauksen löytönäytteisiin (esillä 2:ssa laatikossa näyttelytilassa selitysteksteineen). Suurinta osaa löytönäytteistä voi kierrättää oppilaiden katsottavina. Huom! Näytteet ovat pienissä laatikoissa, katsokaa laatikko kerrallaan niin aineisto ei mene sekaisin.
6.Ratkaise Lahden palon syttymispaikka - tehtävä voidaan tehdä näyttelytilassa sijaitsevalle liitutaululle tai myöhemmin koulussa. Lahden kylä 1877 Hollolan pitäjään kuuluva Lahden kylä syntyi Vesijärven rantaan, Hämeenlinnasta Viipuriin kulkeneen Ylisen Viipurintien varrelle. Ensimmäisen kerran Lahti mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445. Lahti ei ollut mikään tavallinen maalaiskylä, vaan siellä asui talonpoikien lisäksi myös käsityöläisiä palvelijoineen ja kisälleineen, kauppiaita, sahojen ja olutpanimon työläisiä ja muuta tilatonta väestöä. Kylän kasvu sai vauhtia 1860-luvulla, kun alettiin rakentaa rautatietä Hämeenlinnasta Lahden kautta Pietariin. Rautatietä rakentamaan tuli ihmisiä eri puolilta Suomea. Vuonna 1875 kylässä asui erään arvion mukaan noin 600 ihmistä. Lahden palosta 1877 uutisoineet sanomalehdet mainitsevat kylässä olleen noin tuhat asukasta. Kylän väki asui maalaamattomissa puutaloissa, joissa oli oljista, päreistä, laudoista tai tuohista tehty katto. Tontit olivat pitkiä ja kapeita, ja ne oli ahdettu täyteen asuinrakennuksia ja piharakennuksia: aittoja, latoja, riihiä, karjasuojia ja liitereitä. Pihamaat olivat niin ahtaat, että hädin tuskin sai hevosen ajoneuvoineen käännetyksi. Se keskikylä oli niin tiheää, että vain sika pääsi kulkemaan talojen välistä, muistelee eräs kyläläinen. Kylä Palaa! Kesäkuun 19. päivä 1877 oli aurinkoinen, mutta kylmä ja tuulinen. Pääosa kylän aikuisväestöstä oli lähtenyt töihin pelloille tai muualle, lapset olivat jääneet kylään kotolaisiksi, kun tuli pääsi irti aamulla. Tuuli puhalsi pohjoisesta, mutta kääntyi sitten länsituuleksi ja ilmeisesti alkoi kuumuuden vaikutuksesta pyöriä. Aineelliset vahingot olivat suuret, mutta ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin. Kuka poltti Lahden kylän? Ongelmanratkaisu Kuka poltti Lahden kylän? Ensimmäisiä arvailuja palon syttymissyystä esitettiin varmasti jo ennen kuin palo oli sammunut. Tehtäväsi on ryhtyä historioitsijaksi ja saada vastaus tähän ongelmaan. Jotta se onnistui, sinun on käytävä todistusaineisto huolellisesti läpi.
Tapauksen todistajat Tapauksen parhaita todistajia ovat sen silminnäkijät eli Lahden palon kokeneet kyläläiset. Heidän muistitietoaan keräsi vuonna 1947 talteen Sirkka Lepistö. Seuraavassa on näitä aikalaisten muisteluksia palon syttymissyystä ja -paikasta. Lue ne, ja muista, että silminnäkijän antama tieto on luotettavampaa kuin kuulopuhe. Sakari Kölli: Muistan, että se tulipalo sai alkunsa Marolan keittiöstä. Siinä oli sellainen avopiisi, josta tuli pääsi vahingossa. Kun talossa oli vielä sellainen kuivista, pitkistä riu uista tehty eteinen, niin siitä se palo sai vielä enemmän riehuketta. Hanna Pihlman: Marolastahan se tuli pääsi irti. Siinä asui väliaikaisesti joitain ihmisiä, ja yhdeltä tytöltä se pääsi. Me lapset haukuttiin sitten jälkeenpäin sitä tyttöä, että nyt poltit kylän. Hellasta sanovat sen tulen päässeen leviämään. Pöysälä: Sanovat, että Inkeliinin Pauliina keitti saippuarasvoja Marolan keittiössä, ja siitä pääsi tuli irti. Pálen: Muistan, että se palo olisi alkanut nykyisen yhteiskoulun kohdalta. Olivat kodassa keittäneet karjanruokaa ja pesseet pyykkiä ja tulta jäi kytemään. Emilia Lindqvist: Se oli juhannusviikolla, kun se palo alkoi. Oli juuri sonnanhajotusaika. Se sai alkunsa kartanon vierestä: muonamiehen lapset olivat yksin kotona ja sytyttivät sen. A. Grönqvist: Lahden kylän palo sai alkunsa suunnilleen juhannusaikaan, sillä ei oltu vielä heinätöissä. Vellmannin Mörtti-nimisen muonamiehen lapset sen irti laskivat. Ne asuivat siinä kartanon lähellä. Vilhelmiina Johansson: Kylässä oli kaikkiaan 29 taloa ja useimmat niistä paloivat. Fellmanin työväki oli silloin kaukana pelloilla ojia puhdistamassa. Ne työväen lapset keittivät juuri perunoita ja päästivät tulen. Silloin oli kymmenes tunti. Tämän Fellmanin työmiehen nimi oli Mörtti, ja sillä oli kaikkiaan seitsemän lasta. Edla Perttula: Se palo alkoi kapteeni Fellmanin muonamiehen Mörtin asunnosta. Lapset keittivät siellä perunoita parhaillaan, ja kekäleet pääsivät permannolle. Se alkoi noin puoli kahdeksan aamulla. Amanda Vilander: Sanoivat, että jonkun lapset raappivat tulitikkuja, ja niin alkoi tulipalo. Jussi Talvinen: Marolasta se palo alkoi, ja puhuivat että se olisi päässyt erään siinä asuvan Mörttinimisen miehen lapsilta irti. Se oli kesäkuuta, sillä kylän väet olivat suurimmaksi osaksi peltotöissä. Rouva Nurminen: Nykyisen Shellin autoaseman kohdalta palo alkoi. Siinä oli se Ali-Marola, joka oli kartanon lampuodin hallussa. Lapset olivat olleet yksin kotosalla, sillä väet olivat lantapellolla. Ne lapset rupesivat keittämään kahvia, ja siitä tuli jotenkin pääsi irti. Sen perheen nimi oli Mörtti. A. Marola: Ali-Marolasta tuli pääsi irti. Sen omisti Fellman, ja kartanon muonamiehet asuivat siinä. Aikaihmiset olivat työssä ja lapsilta pääsi tuli vahingossa.
Saadaksesi paremman kokonaiskuvan asiasta täydennä seuraavat taulukot todistajanlausuntojen perusteella. Arvelu syttymistalosta Todistaja Marola Kartanon läheltä Ali-Marola Muonamiehen asunto Sakari Kölli Hanna Pihlman Pöysälä Palén Emilia Lindqvist A. Grönqvist Vilhelmiina Johansson Edla Perttula Jussi Talvinen Rouva Nurminen A. Marola
Sanomalehdet Myös sanomalehdet esittivät käsityksiä tulipalon irti pääsystä. Helsingfors Dagblad kertoo 20.6. saamaansa sähkeeseen viitaten, että tuli pääsi irti Marolan keittiöstä. Seuraavana päivänä lehti tarkentaa: Tuli sai alkunsa luultavasti puutteellisesta tulisijasta irti päästen tai toisten tietojen mukaan joidenkuiden tulitikuilla leikkineiden lasten aiheuttamana Marolan talon keittiöstä. Myös Sanomia Turusta kertoo 23.6. tulen syttyneen Marolan tilan kyökissä. Åbo Posten puolestaan kirjoittaa 21.6. Morgonbladetia lainaten: Syyksi tulen irti pääsyyn ilmoitetaan joidenkin lasten varomattomuus. Etelä-Suomen Sanomat julkaisi 18.11.1933 jutun, joka kertoi vanhoja muistelemaan kokoontuneista lahtelaisista. Kirjoituksessa puhutaan myös Lahden palosta: Tuli pääsi irti Ala-Marolan tuvassa... Yllä kuvattujen joukossa on myöskin se henkilö, joka hääri Ala-Marolan tuvan hellan ääressä tulen päästessä irti... Lahden kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluu jonkun kyseistä lehteä lukeneen, tuntemattomaksi jääneen henkilön tästä lehtikuvaleikkeestä liimaama taulu. Taulun taakse on liimattu kyseinen lehtijuttu sekä kirjoitettu valokuvassa olevien henkilöiden nimet. Asiakirjat Tulipalon jälkeen suoritettiin 26.6. ja 2.7. vahinkojen arviointi laillisessa palotarkastuksessa. Näiden tarkastusten yhteydessä Juho Kristerinpoika Saksala, Juho Abrahaminpoika Anttila ja Kustaa Antinpoika Nikkilä ilmoittivat, että tuli syttyi kapteeni Fellmanin omistamassa Marolan osassa. Pohdittavaa 1. Mihin käsitykseen päädyt edellä olevien dokumenttien perusteella: mistä palo alkoi, keneltä tuli pääsi irti ja millaisessa tilanteessa? 2. Oikeudenkäynnissä ketään ei asetettu palon johdosta syytteeseen. Voiko sinun mielestäsi sanoa, että palo oli jonkun syy? Perustele miksi! Mitä voit päätellä kyläläisten suhtautumisesta tulen irti päästäjään? 3. Pohdi, kuinka luotettavia eri lähteet (aikalaisten muistot, sanomalehtikirjoitukset, asiakirjat) ovat. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun arvioi, mihin todistajanlausuntoon luottaa? Miten todistajat ovat muodostaneet käsityksensä palon syttymissyystä? Miksi eri todistajat muistavat tapahtumia eri tavalla? Lähde: Anne Takala. Elämää ja ihmisiä vanhassa Lahdessa. Lahti 1999
Kaverikuva - Liitutaulun vieressä on arkeologien kaivauksilla käyttämiä liivejä ja kypäriä sekä kaivausvälineitä. Oppilaat voivat ottaa kaverikuvan arkeologien varusteissa muistoksi itsellesi. Tehtävä koulussa vierailun jälkeen: Keksi lyhyt tarina otsikolla Päivä Lahden kylässä. Kerro mitä henkilöt tekevät päivän aikana. Käytä hyväksesi taustamateriaalia. Upota tarinaan torikaivauksilta tehtyjä löytöjä: - lasi- ja kivihelmiä - liitupiippuja; valmistusmaa Ruotsi - ranskalainen vichypullo - lasitettua keramiikkaa - kukkopilli - eläimen luita - kivellisen sormuksen katkelma- hioinkiviä - hopearahoja 1500-1600-l. - nahka- ja tuohikenkiä - teekannun palasia - tiili, jossa kissan tassun jälki - kukkaron jäännös - punasaviastioiden palasia - lasitetun keramiikan kappaleita Henkilöt (voit keksiä heille nimet): - talonisäntä - talonemäntä - poika - tytär - isoisä - isoäiti - renki - piika