KIRJALLINEN KYSYMYS 380/2013 vp Ylioppilastutkinnon uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallitus valmistelee ohjelmansa mukaisesti ylioppilastutkinnon uudistamista. Tavoitteena on tehdä ylioppilastutkinnosta koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita tukeva sekä paremmin korkeakouluvalinnassa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus. Konkreettisina keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi valmistelussa on tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ylioppilaskirjoituksissa sekä toisen äidinkielen kokeen muuttaminen yleissivistystä ja tiedon käsittelyä mittaavaksi kokeeksi. Hallituksen tavoitteet ovat monella tapaa perusteltuja ja järkeviä. Lukiokoulutuksen uudistaminen ja nykyaikaisten opetusvälineiden käyttö ovat lähtökohtaisesti tärkeitä päämääriä. Huolta aiheuttavat kuitenkin uudistuksen käytännön järjestelyt sekä sen aikataulu. Vaarana on, että hätiköity valmistelu vesittää esityksen tavoitteet. Ylioppilastutkintoa olisi järkevämpää uudistaa yhdessä lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen yhteydessä. Uusimman tiedon mukaan sähköinen ylioppilaskoe otetaan tiettyjen oppiaineiden osalta ensimmäistä kertaa käyttöön syksyn 2016 kirjoituksissa. Käytännössä siis osa tulevana syksynä lukionsa aloittavista opiskelijoista voi joutua kirjoittamaan ylioppilaskokeensa sähköisesti. Opettajilla ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa siitä, miten heidän pitäisi ottaa kokeen sähköistäminen huomioon opetuksessaan. Monet opettajat ovat epätietoisia siitä, mitä ja miten heidän tulisi jatkossa opettaa. Lisäksi opiskelijoilla ja heidän vanhemmillaan ei ole tietoa, joutuvatko he ostamaan uuden tietokoneen lukio-opintoja varten. Opetusministeri Jukka Gustafsson on lupaillut eri yhteyksissä ilmaisia oppikirjoja toiselle asteelle. Tavoitteen toteutuminen ei ole edennyt, mutta samaan aikaan puuhaillaan uuden, melko kalliin tekniikan käyttöönottoa. Ylioppilaskirjoituksia on mahdotonta suorittaa sähköisesti, mikäli kyseiset menetelmät eivät ole olleet käytössä jo opetuksessa. On myös epäselvää, mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö konkreettisesti tarkoittaa. Onko internet jatkossa käytössä ylioppilaskirjoitusta tehtäessä, vai haetaanko kokeen sähköistämisellä rajoitetumpaa tiedonhaun käytön lisäämistä tai pelkkää kirjoitusteknistä ratkaisua. Yksi kriittinen näkökohta on myös äidinkielen tekstitaidon kokeen korvaaminen koko lukion oppimäärää ja tiedon soveltamista mittaavalla kokeella. Äidinkielen opettajien mielestä jo nykyinen kaksiosainen koe mittaa yleissivistystä ja tiedon soveltamista. Olisi tärkeää tietää, mitä tämä aiempaa laajempi yleissivistyksen mittaaminen tarkoittaa ja miten tämän laajemman yleissivistyksen tulisi näkyä lukio-opetuksessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä ja miten lukiokoulutuksessa tulee ensi syksystä lähtien opettaa uudenlaisen ylioppilastutkinnon näkökulmasta, Versio 2.0
miten lukion tuntijaon uudistaminen on yhteydessä ylioppilastutkinnon uudistamiseen, mitä hallitus tarkoittaa aiempaa laajemmalla yleissivistyksen käsitteellä, jota on tarkoitus mitata uudenlaisella kokeella, miten sähköisten opetusvälineiden käyttöönotto rahoitetaan eli osoittaako hallitus varoja tietokoneiden hankkimiseksi vai joutuvatko maksajiksi oppilaat ja heidän vanhempansa, kuten lukiokirjojen kohdalla ja mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö ylioppilaskokeessa konkreettisesti tarkoittaa? Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2013 Tuomo Puumala /kesk 2
Ministerin vastaus KK 380/2013 vp Tuomo Puumala /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuomo Puumalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 380/2013 vp: Mitä ja miten lukiokoulutuksessa tulee ensi syksystä lähtien opettaa uudenlaisen ylioppilastutkinnon näkökulmasta, miten lukion tuntijaon uudistaminen on yhteydessä ylioppilastutkinnon uudistamiseen, mitä hallitus tarkoittaa aiempaa laajemmalla yleissivistyksen käsitteellä, jota on tarkoitus mitata uudenlaisella kokeella, miten sähköisten opetusvälineiden käyttöönotto rahoitetaan eli osoittaako hallitus varoja tietokoneiden hankkimiseksi vai joutuvatko maksajiksi oppilaat ja heidän vanhempansa, kuten lukiokirjojen kohdalla ja mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö ylioppilaskokeessa konkreettisesti tarkoittaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston asetuksen ylioppilastutkinnosta (915/2005) 10 :n 3 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Kokeen uudistamisella pyritään parantamaan kokeen hyödynnettävyyttä tiedonkäsittely- ja pätevyydenarviointitaitojen mittaamisessa. Samassa yhteydessä äidinkielen ylioppilaskoetta kehittävä ryhmä pohtii myös rakenteellisia uudistuksia nykyiseen kokeeseen, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin lukio-opiskelijoiden tulevaisuuden taitoja ja niiden mittaamista. Kokeessa hyödynnetään tietotekniikan antamia mahdollisuuksia. Sen vuoksi äidinkielen kokeen uudistamisessa on otettu huomioon myös tutkinnon sähköistämisen aikataulu. Sen osalta ylioppilastutkintolautakunta on huomioinut mm. kirjoittajamäärät eri kouluissa ja aineissa, eri aineiden kirjoittajien sukupuolijakautuman, eri aineiden tarvitsemat erikoismerkit ja tutkintopäivät. Samoin valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Tutkintolautakunta on määritellyt uudistukset toteutettavan vaiheittain. Suunnitelman mukaan ensimmäiset kokeet voitaisiin toteuttaa sähköisesti vuonna 2016 ja tutkinto kokonaisuudessaan vuonna 2019. Ylioppilastutkintolautakunta on tiedottanut kouluja tutkinnon sähköistämisestä. Kokeen sähköisestä toteuttamisesta on saatavilla tietoa mm. aikatauluista, oppiaineista ja teknisistä periaatteista tutkintolautakunnan internetsivuilla. Sivuilla on mahdollisuus myös keskusteluun, kysymysten esittämiseen ja palautteen antamiseen asiasta. Selkeä koekohtainen aikataulutus ja siitä tiedottaminen selkeyttää ja ohjaa koulujen pedagogista uudistumista opetussuunnitelman perusteiden vaateiden mukaiseksi. 3
Ministerin vastaus Jo nykyiset lukien yleiset tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelman perusteet edellyttävät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Opetussuunnitelman perusteissa opiskeluympäristöjen ja menetelmien osalta on todettu, että opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa tavoitteena on, että opiskelija osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa näiden oppiaineiden opiskelussa. Lukiolain 28 :n 1 momentin mukaan opetus on opiskelijalle maksutonta. Maksuttoman opetuksen piiriin eivät kuitenkaan sisälly opetuksessa käytettävät oppikirjat ja välineet kuten esimerkiksi laskimet ja kannettavat tietokoneet. Koulutuksen järjestäjille on myönnetty valtionavustuksia oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen vuosina 2010 2012 pelkästään lukiokoulutukseen 2 414 000 euroa. Lisäksi on myönnetty yhteisavustuksia, jotka ovat kohdentuneet sekä perusopetukseen että lukiokoulutukseen. Lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuksen käyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankkeisiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 2011 alkaen 5 622 000 euroa. Ylioppilastutkinnon sähköisten kokeiden suunnittelussa on lähdetty siitä, että opiskelijalla on mahdollisuus myös oman päätelaiteen käyttämiseen. Vastaavalla tavoin on menetelty jo aikaisemmin laskinten osalta. Oman päätelaitteen käyttö on jo monille opiskelijoille arkipäivää opinnoissa. Teknisen kehityksen myötä on ilmeistä, että perinteiset oppimateriaalikustannukset tulevat pienenemään sähköisen opiskelumateriaalin myötä. Esimerkiksi laskimet ovat jatkossa korvattavissa päätelaitteiden kautta saatavilla ilmaisohjelmilla. Tutkinnon sähköistäminen mahdollistaa tehtävien laadinnan, kokeeseen vastaamisen, tehtävien ja vastausten sähköisen siirron, vastausten arvioinnin ja tietojen välittämisen kouluille ja kokelaille tuloksista. Se mahdollistaa myös koetehtävien kehittämisen ottaen huomioon entistä laajemmat tausta-aineistot ja ilmaisumuodot. Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa jatkossa esimerkiksi erillisen kielen kuullun ymmärtämisen koeosion liittämisen varsinaisen kokeen yhteyteen ja tulevaisuudessa tavoitteena on myös pystyä mittaamaan myös suullisen kielitaidon osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut 21.12.2012 työryhmän valmistelemaan lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista. Työryhmän toimikausi päättyy 2.12.2013. Sen jälkeen kun valtioneuvosto on päättänyt yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta, opetushallitus tulee päättämään lukion opetussuunnitelman perusteista. Uudistukset valmistellaan siten, että tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laaditut opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön lukiokoulutuksessa 1.8.2016 lukien. Ylioppilastutkinnon kokeiden tulee perustua kulloinkin voimassa oleviin valtioneuvoston asetukseen ja opetussuunnitelman perusteisiin. Ylioppilastutkinnon uudistuksia toteutettaessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia opetussuunnitelmia ja niiden mukaisia oppisisältöjä. Nähtävissä ei ole tilannetta, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö olisi poistumassa opetussuunnitelmien perusteista, vaan sen merkitys on päinvastoin todennäköisesti lisääntymässä. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 4
Ministerns svar KK 380/2013 vp Tuomo Puumala /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 380/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuomo Puumala /cent: I vad och på vilket sätt måste man från och med i höst undervisa ur den nya studentexamens synvinkel sett, på vilket sätt står reformen av timfördelningen i samband med reformen av studentexamen, vad avser regeringen med uttrycket bredare allmänbildning som man har för avsikt att mäta med det nya provet, på vilket sätt finansieras införandet av elektroniska undervisningsredskap, d.v.s. anvisar regeringen medel för att anskaffa datorer eller blir eleverna och deras föräldrar på samma sätt som i fråga om gymnasieböckerna tvungna att stå för kostnaderna och vad innebär bruket av informations- och kommunikationsteknologi i studentprovet konkret? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 10 3 mom. i statsrådets förordning om studentexamen (915/2005) utvecklar studentexamensnämnden studentexamen i samarbete med Utbildningsstyrelsen. Enligt regeringsprogrammet utvecklas studentexamen så att den stödjer utbildningens allmänbildande mål så att det blir möjligt att på ett bredare plan utnyttja studentexamen i högskolornas studerandeurval. Fokus läggs på att förbättra examensvitsordens jämförbarhet. Vidare är avsikten att utveckla det andra modersmålsprovet i studentexamen så att det blir ett prov som avspeglar examinandernas allmänbildning och hans eller hennes kunskaper i informationshantering och i bedömningen av information. Genom reformen av provet strävar man efter att förbättra möjligheterna att använda det för att mäta förmågan att behandla information och utvärdera kompetens. I anslutning till det här dryftar den grupp som har tillsatts för att utveckla modersmålsprovet i studentexamen också strukturella reformer av det nuvarande provet för att det så bra som möjligt ska kunna betjäna gymnasieelevernas framtida färdigheter och mätningen av dem. I provet drar man nytta av de möjligheter som informationstekniken ger. Man har vid reformen av modersmålsprovet i studentexamen därför också beaktat tidsplanen för digitaliseringen av examen. I fråga om det har studentexamensnämnden beaktat bl.a. antalet deltagare i studentskrivningarna i olika skolor och i olika läroämnen, könsfördelningen mellan dem som skriver olika läroämnen, de specialtecken som behövs i de olika läroämnena och examensdagarna. Samtidigt förbereder man det stegvisa ibruktagandet av informations- och kommunikationsteknik i studentexamen. Examensnämnden har bestämt att reformerna realiseras successivt. Enligt planen kan det första provet genomföras i elektronisk form 2016 och examen i sin helhet 2019. Studentexamensnämnden har informerat skolorna om digitaliseringen av examen. På studentexamensnämndens webbplats finns information om genomförandet av provet i elektronisk form, där hittas bl.a. tidtabeller, läroämnen och tekniska principer. På sidan finns också möjligheter att diskutera, ställa frågor och ge respons på refor- 5
Ministerns svar men. En klar och provspecifik tidsplan och information om reformen klarlägger och styr den pedagogiska reformen på skolorna så att de i sin undervisning följer de krav som ställs i grunderna för läroplanen. Redan de nuvarande allmänna målen och den nuvarande timfördelningen samt de nuvarande grunderna för gymnasiets läroplan förutsätter att man i undervisningen utnyttjar informations- och kommunikationsteknik. I grunderna för läroplanen har man i fråga om studiemiljöer och metoder konstaterat att studerande handleds i att använda sig av informations- och kommunikationsteknik och bruka de tjänster som tillhandahålls på bibliotek. Dessutom har som mål för undervisningen i de olika läroämnena satts att den studerande kan utnyttja informations- och kommunikationsteknik i sina läroämnesstudier. Enligt 28 1 mom. i gymnasielagen är undervisningen avgiftsfri för studerandena. I den avgiftsfria undervisningen ingår dock inte läroböcker och redskap, t.ex. kalkylatorer och bärbara datorer. Utbildningsanordnarna har beviljats statsunderstöd för att utveckla inlärningsmiljöerna och för att göra dem mångsidigare för 2010 2012. Statsunderstödet som för detta ändamål anvisats för gymnasieutbildningen uppgår till 2 414 000 euro. Dessutom har det beviljats gemensamma understöd avsedda för såväl den grundläggande utbildningen som gymnasieutbildningen. För att användas för undervisning i informations- och kommunikationsteknik och anordnings- och informationsnätverksprojekt har det sedan 2011 beviljats 5 622 000 euro. Vid planeringen av digitala prov i studentexamen har man utgått från att den studerande har möjlighet att också använda en egen huvuddator. Man har gått tillväga på motsvarande sätt tidigare i fråga om kalkylatorer. Att använda en egen huvuddator hör redan för närvarande till många studerandes vardag. Tack vare den tekniska utvecklingen är det uppenbart att de traditionella läromaterialskostnaderna kommer att sjunka på grund av studiematerial i elektronisk form. Som exempel kan nämnas att kalkylatorerna framöver kan ersättas med de gratisprogram som fås via huvuddatorerna. Digitaliseringen av examen gör att man kan formulera uppgifter, besvara prov och överföra uppgifter och svar i elektronisk form och förmedla bedömning av svar och information om resultat till skolorna och abiturienterna. Digitaliseringen möjliggör också att vid utvecklingen av provuppgifterna fästa uppmärksamhet vid ett mer omfattande bakgrundsmaterial och olika uttrycksformer. Informations- och kommunikationstekniken möjliggör framöver exempelvis att foga hörförståelsen till det huvudsakliga provet och målet är att man i framtiden också ska kunna mäta de muntliga språkkunskaperna. Undervisnings- och kulturministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att bereda ett förslag till statsrådets förordning om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och timfördelningen i gymnasiet. Arbetsgruppen mandattid går ut den 2 december 2013. Efter att statsrådet har fattat beslut om de allmänna riksomfattande målen och timfördelningen i gymnasiet slår Utbildningsstyrelsen fast grunderna för läroplanen i gymnasiet. Reformerna bereds så att förordningen som gäller målen och timfördelningen och läroplanerna som har gjorts upp enligt grunderna för läroplanen kan tas i bruk inom gymnasieutbildningen från och med den 1 augusti 2016. Studentexamensproven måste vid respektive tidpunkt basera sig på statsrådets gällande förordning och de gällande grunderna för läroplanen. Vid genomförandet av reformerna av studentexamen iakttas de läroplaner och det lärostoff som följer dem. Det går inte att skönja en situation där användningen av informations- och kommunikationsteknik skulle hålla på att försvinna från undervisningen utan dess betydelse kommer tvärtom sannolikt att öka. Helsingfors den 27 maj 2013 6 Undervisningsminister Krista Kiuru