KIRJALLINEN KYSYMYS 495/2003 vp Kyläkoulujen toiminnan turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime aikoina on kannettu paljon huolta nuorten syrjäytymisestä. Tilastot osoittavatkin kiistattomasti, että yhä useampi nuori syrjäytyy entistä nuorempana. Syrjäytyminen on aina monen asian summa. Syrjäytymiskehityksen ehkäisemisessä juuri nuoruusvuosien viiteryhmät, perhe ja yhteisön tuki, ovat tärkeimmästä päästä. Siksi niiden vaaliminen myös kyläkoulujen osalta on ensiarvoisen tärkeää. Kyläkoulut ovat monen kylän valopilkku, toimintojen keskipiste ja vireyden ylläpitäjä. Samalla kyläkoulut tarjoavat tärkeää lähiopetusta ja monesti myös harraste-, kulttuuri- ja kokoontumismahdollisuuksia kyläläisille. Valitettavan usein kyläkoulut nähdään kuitenkin vain säästökohteina, kustannusrasitteena. Kyläkouluja lakkautetaan sen sijaan, että niissä piilevät voimavarat ja niiden tärkeys kyläyhteisöjenkin näkökulmasta tunnustettaisiin. Kustannustehokkuusajattelu on usein yksipuolista. Suomesta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, etteivät lakkautetut kyläkoulut ole tuottaneet säästöä, vaan päinvastoin lisäkustannuksia. Tämän lisäksi inhimillinen puoli on usein unohtunut samoin kuin kyläyhteisöjen virikkeellisyys kasvatustehtävän toteuttamisessa. On toki päivänselvää, että jos oppilaskato on kyläkouluissa ilmeinen, joudutaan kunnissa tekemään joitakin ratkaisuja. Mutta eikö olisi houkuttelevaa ajatella myös niin päin, että kuntakeskusten sijaan oppilaita voitaisiin kuljettaa kokeilumielessä muualta kyläkouluihin varsinkin, jos etäisyydet eivät ole ylivoimainen tekijä? Kukaan ei estä kunnan sisällä neuvottelemasta siitä, millaisin järjestelyin oppilasmäärät saataisiin tasattua eri kyläkoulujen kesken. Ehdotankin, että kulloinkin lakkautusuhan alle joutuvan koulun ja sen naapurikylien koululaisten vanhemmat ja kunnalliset päättäjät kokoontuisivat pohtimaan, voitaisiinko koulujen välillä löytää oppilastasapaino, joka turvaisi koulun säilymisen. Muutoinkin maaseutukylien tulevaisuuden rakentamisessa pitäisi pyrkiä löytämään entistä enemmän ennakkoluulottomia ratkaisumalleja. Ongelmanratkaisumalleja on, jos niitä halutaan hakea. Esimerkiksi Erkki Veijalainen on tutkimuksessaan "Koulutietä kestävään kehitykseen" (http://www.saunalahti.fi/eevee2/evkoti.html) ansiokkaasti osoittanut, että tietokoneavusteinen kouluopetus tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kyläkoulujen nykyistä parempaan hyödyntämiseen ja opetuksen tason parantamiseen. Mielestäni vetovoimainen ja elinvoimainen maaseutu kyläyhteisöineen ja siinä piilevine käyttövoimineen on yksi tärkeimpiä menestystekijöitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden näkökulmasta niin ikään oikeus kotiseutuun, lähiopetukseen ja lähipalveluihin on turvattava. Politiikasta ei saa tulla valtakunnan tasolla eikä paikallistasolla pelkkää hallinnointia ja ihmisistä pelkkiä numeroita ja tilastoja. Politiikan on oltava tahdon asia ja inhimillisen vuorovaikutuksen paikka. Kyläkoulukysymys on nimenomaan tahdon asia. On tärkeää, että poliittisilla päätöksillä edistetään inhimillisyyttä, ihmisten Versio 2.0
keskinäistä vuorovaikutusta ja ennen kaikkea yhteisöllisyyden edellytysten turvaamista. Kyläkoulut eivät saa tietenkään olla pelkästään kyläyhteisöjen ja kuntien huolenaihe, vaan valtiovallan on tultava talousvaikeuksissa painivia kuntia jatkossa entistä enemmän vastaan nimenomaan kustannusten hallinnassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä kyläkoulujen toiminnan turvaamiseksi perusteluissa esitetyin toimenpitein? Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2003 Petri Neittaanmäki /kesk 2
Ministerin vastaus KK 495/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 495/2003 vp: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä kyläkoulujen toiminnan turvaamiseksi perusteluissa esitetyin toimenpitein? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomessa on koko maan kattava ja toimiva kouluverkko. Koulutuksen saavutettavuus perusasteen koulutuksessa on hyvä. Hallitus harjoittaa sosiaaliseen ja alueelliseen tasapainoon tähtäävää koulutuspolitiikkaa. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Kunnan koululaitosta kehitetään perusasteen koulutuksen runkona, ja perusopetuksen voimavarat turvataan julkisen rahoituksen kautta. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta koulutuksen järjestäjän hänelle osoittamassa lähikoulussa. Kunnan tulee järjestää kouluverkko siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Vaikka suurin osa peruskoululaisista sijoittuu lähikouluunsa, on opetuksen fyysisessä saavutettavuudessa eroja eri puolilla maata. Kuntien päätökset lakkauttaa peruskouluja harvaan asutuilla alueilla on pidentänyt oppilaiden koulumatkoja. Pääosa lakkautetuista kouluista on ollut vuosiluokat 1 6 käsittäneitä kouluja. Vuosien 1990 2000 välisenä aikana lakkautettiin kuntien päätöksellä 764 peruskoulua ja vuosina 2000 2003 yhteensä 212 peruskoulua. Koulujen lakkauttamisella kunnat ovat pyrkineet yleensä toiminnan uudelleen järjestelyyn ja kustannusten alentamiseen. Valtioneuvoston oikeuskansleri on edellyttänyt, että kunnat ottavat itsehallintonsa nojalla tapahtuvassa kyläkoulujen lakkauttamista ja koulumatkojen järjestelyä koskevassa päätöksenteossa huomioon lasten perus- ja sivistykselliset oikeudet, niin että opetusjärjestelyt eivät loukkaa ihmisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta opetuspalveluihin. Perusopetuksen oppilaille on säädetty ja esiopetuksen oppilaille säädetään syksystä 2004 alkaen oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli matka on yli viisi kilometriä ja myös alle viiden kilometrin matkalle, jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä avustus. Opetuksen saavutettavuuden kehittämiseksi opetusministeriö kannustaa koulutuksen järjestäjiä yhteistyöhön joustavien paikallisten ja alueellisten koulutusrakenteiden kehittämiseksi. Opetusministeriön on tarkoitus käynnistää esi- ja perusopetuksen laadun ja tukipalvelujen kehittämishanke ja tukea seutukunnittaisten opetuksen resurssikeskusverkostojen muodostumista. Oppimisympäristön monipuolistaminen ja kehittäminen ovat painopistealueita myös jatkossa. Hallitus tukee alueellista kehittämistyötä edistämällä koulutuksen saavutettavuutta tuottamalla kuntien ja koulujen erilaiset lähtökohdat huomioonottavia etä-, verkko- ja virtuaaliopetusratkaisuja. 3
Ministerin vastaus Niiden laadukas tuottaminen ja hyödyntäminen edellyttää kuitenkin riittävän laadukkaita sähköisiä yhteyksiä. Opetusministeriö tulee tukemaan verkko- ja virtuaaliopetuspalveluiden edelleen kehittämistä sekä liityntä- ja käyttökustannuksiltaan tehokkaiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien saamista kouluille. Nämä toimenpiteet tulevat edistämään tasa-arvoisten ja korkealaatuisten koulutuspalvelujen saatavuutta koko maassa. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 495/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Petri Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 495/2003 rd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att trygga byskolornas verksamhet utgående från de åtgärder som presenterats i motiveringen till spörsmålet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Skolnätet i Finland är heltäckande och fungerande. Tillgången till utbildningen är god när det gäller utbildningen på grundstadiet. Regeringen bedriver en utbildningspolitik som eftersträvar social och regional balans. Målet är att balansera flyttningsrörelsen och befolkningsstrukturen samt att säkerställa en servicestruktur som täcker hela landet. Skolväsendet i kommunen utvecklas med utgångspunkt i utbildningen på grundstadiet och den grundläggande utbildningens resurser tryggas via offentlig finansiering. Enligt lagen om grundläggande utbildning har en elev rätt att få undervisning enligt läroplanen i en närskola som anvisas av utbildningsanordnaren. Kommunen skall ordna skolnätet så att elevernas resor med hänsyn till bebyggelsen, skolornas och andra undervisningsplatsers placering samt kommunikationerna är så trygga och korta för eleverna som möjligt. Även om största delen av grundskoleleverna börjar i sin närskola, finns det fysiskt sett skillnader i tillgången till undervisning i olika delar av landet. Kommunernas beslut att dra in grundskolor i glesbygderna har medfört längre skolresor för eleverna. Största delen av de indragna skolorna har varit skolor med årsklasserna 1 6. Genom beslut av kommunerna indrogs 764 grundskolor under åren 1990 2000 och sammanlagt 212 grundskolor under åren 2000 2003. Genom indragningar har kommunerna i allmänhet försökt omorganisera verksamheten och sänka kostnaderna. Justitiekanslern i statsrådet har förutsatt att kommunerna i sitt på självstyrelse baserade beslutsfattande om indragning av byskolor och ordnande av skolskjutsar beaktar barns grundrättigheter så att utbildningsarrangemangen inte kränker jämlikheten och rätten till undervisningstjänster. För elever i den grundläggande utbildningen föreskrivs om rätten till avgiftsfri transport. Från hösten 2004 gäller denna rätt också elever i förskoleundervisning. Villkoret är att resan överstiger fem kilometer eller är alltför svår, ansträngande eller farlig för barnet. Ett alternativ till avgiftsfri transport är ett tillräckligt understöd för transport eller ledsagande av eleven. I syfte att förbättra tillgången till undervisning uppmuntrar undervisningsministeriet utbildningsanordnarna att bedriva samarbete för att utveckla smidiga lokala och regionala utbildningsstrukturer. Undervisningsministeriet har för avsikt att starta ett projekt för utveckling av kvaliteten på och stödtjänsterna i samband med förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen och stödja bildandet av resurscenter för undervisning inom de ekonomiska regionerna. Att göra inlärningsmiljön mångsidigare och utveckla den är insatsområden också i framtiden. Regeringen stöder det regionala utvecklingsarbetet genom att främja utbildningens tillgänglighet via olika lösningar som beaktar kommunernas och skolornas olika utgångsläge, såsom distans- 5
Ministerns svar undervisning, nätundervisning och virtuell undervisning. För att produktionen och utnyttjandet av dem skall hålla hög standard måste dock de elektroniska förbindelserna vara av tillräckligt hög kvalitet. Undervisningsministeriet kommer att stödja en vidareutveckling av de tjänster som gäller nätundervisning och virtuell undervisning samt se till att skolorna förses med effektiva datakommunikationsförbindelser till rimliga anslutnings- och brukskostnader, vilket främjar tillgången till likvärdiga och högklassiga utbildningstjänster i hela landet. Helsingfors den 28 november 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6