Maksaminen Suomessa ja Euroopassa

7.7.28 Maksaminen Suomessa ja Euroopassa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

7.7.28 Anne Nisén SISÄLLYS Suomalaiset osaavat hyödyntää tekniikkaa maksamisessa...1 Verkkopankin käyttö ja sähköinen asiointi lisääntyy...2 Maksutapojen käytössä suuria eroja Euroopassa...4 Tilisiirtojen osuus Suomessa suuri...6 Suoraveloituksen käyttö Suomessa vähäistä...7 Toistuvaissuorituksilla palkat maksuun...7 Sekkien merkitys vähenee...8 Pikasiirrot yritysten väliseen maksuliikenteeseen...9 Korttimaksaminen yhä yleisempää...1 Jokaisella keskimäärin kaksi maksukorttia - sirukortit yleistyvät...11 Automaattien ja maksupäätteiden määrässä Suomi on keskiluokkaa...13 Automaatteja käytetään edelleen...15 Suomen maksuliikenteen osuus EU-alueen maksuliikenteestä suuri...17 Tässä selvityksessä käytetyt tiedot perustuvat Suomen osalta Finanssialan Keskusliiton kokoamiin vuoden 27 maksuliikennetilastoihin. Joissakin taulukoissa on kuitenkin vertailukelpoisuuden vuoksi käytetty vuoden 26 tietoja, kun vertailuja on tehty muiden EU-maiden tietoihin, joista on saatavilla vain vuoden 26 tietoja. EUmaiden tiedot perustuvat Euroopan keskuspankin julkaiseman Blue Bookin tilastotietoihin (August 27, Payment and Securities Settlement Systems in the European Union and in the Accending Countries). Selvityksen on kirjoittanut kehityspäällikkö Anne Nisén, puh. 27 93 4254, anne.nisen@fkl.fi. Suomen maksuliikennetilastot on koonnut maksukorttiasiantuntija Markku Hirvonen, 27 93 4256, markku.hirvonen@fkl.fi. Kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Johanna Nieminen, puh. 27 93 4258, johanna.nieminen@fkl.fi. Selvityksessä viitataan myös Ulla Halosen kirjoittamaan Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimukseen 28, puh. 27 93 4262, ulla.halonen@fkl.fi.

7.7.28 Suomalaiset osaavat hyödyntää tekniikkaa maksamisessa Maksaminen on välttämätön osa elämää. Se ei kuitenkaan ole kiinnostavaa, joten mitä vaivattomampaa se on, sen parempi. Tällainen asenne näkyy selvästi maksamisen kehittymisessä sekä Suomessa että Euroopassa. Käteismaksaminen korvautuu asteittain muilla maksutavoilla. Suomessa käytetään suhteellisesti paljon maksupalveluita. Suomalaiset pankit välittivät vuonna 27 noin 1,4 mrd. maksutapahtumaa. EU-maissa välitettyjen maksujen määrä oli noin 74 mrd. kpl vuonna 26. Suomen osuus EU -maiden maksutapahtumista oli yli 2 % vuonna 26, kun Suomen osuus EU -maiden väestöstä oli samaan aikaan 1,13 % ja EU -maiden bruttokansantuotteesta 1,46 %. Suomen osuus EU:n maksutapahtumista 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 % 1,46 Osuus Euroopan BKT:sta Lähde: EKP, Blue Book 1,13 Osuus Euroopan väestöstä 2,11 Osuus EU:n maksutapahtumista 3,22 3,1,43 Korttimaksut Tilisiirrot Suoraveloitukset,1 Shekit Suomalaiset ovat teknologiakansaa. Nopea uuden teknologian omaksuminen on vaikuttanut siihen, että maksamisen konekielisyysaste Suomessa on kansainvälisesti katsoen korkea. Vuonna 27 96 % maksuista välitettiin konekielisenä. Kuluttajien toiveet ja tarpeet maksamiseen liittyen eroavat toisistaan. Osa tulee jatkossakin käyttämään perinteisiä maksutapoja ja hoitamaan laskujen maksamisen paperisia lomakkeita käyttäen. Osa kuluttajista haluaa käyttää maksamiseen mahdollisimman vähän aikaa ja vaivaa, käyttää verkkopalveluja aina, kun se on mahdollista ja maksaa ostoksensa maksukorteilla, jolloin käteistä rahaa tarvitaan mahdollisimman vähän. Täysin konekieliseen maksuliikenteeseen ei lähivuosien aikana todennäköisesti päästä Suomessakaan. Laskujen maksamisessa eniten käytettävä maksutapa on tilisiirto. Yhä useampi maksaa laskunsa verkkopankissa, vaikka muitakin mahdollisuuksia laskujen maksamiseen on käytettävissä. Verkkopankin käyttö Suomessa kasvaa koko ajan. Suomalaisilla oli vuoden 27 lopussa 4,3 miljoonaa verkkopankkisopimusta eli käytännössä jokaisella aikuisella suomalaisella on mahdollisuus maksaa laskunsa verkkopankin välityksellä. Vanhemmat ikäluokat käyttävät edelleen myös perinteisiä maksutapoja kuten suoraveloitusta ja laskujen lähettämistä pankin maksettavaksi maksupalveluna. Verkkopankin käyttäminen on kuitenkin lisääntynyt myös tässä ikäluokassa.

7.7.28 Suomesta on tullut korttimaa, jossa jokaisella aktiiviväestöön kuuluvalla suomalaisella on käytössään keskimäärin 1,6 maksukorttia. Korttimaksaminen on tilisiirtojen ohella toinen eniten käytetyistä maksutavoista Suomessa. Verkkopankin käyttö ja sähköinen asiointi lisääntyy Verkkopankkimaksaminen on kasvanut kaikissa ikäryhmissä Suomessa. Suomalaisilla pankkien asiakkailla oli vuonna 27 lähes 4,3 miljoonaa verkkopankkisopimusta eli käytännössä jokaisella suomalaisella aikuisella on mahdollisuus käyttää verkkopankkia laskujensa maksamiseen. Sopimusten määrä kasvoi 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja määrä oli jopa 54 % suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin. 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Asiakkaan ja pankin väliset tietoyhteyssopimukset ja niiden avulla tehdyt tapahtumat 1 kpl milj. kpl 4 282 3 856 3 579 2 923 3 239 316,9 2 576 2 791 283,7 291,4 25,2 2 199 145,3 16,1 1 639 92, 11,4 1 274 57, 38,4 219 233 232 212 21 213 213 22 232 226 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 6 5 4 3 2 1 Tiedostosiirtosopimukset Verkkopankkisopimukset Verkkopankkitapahtumat (milj. kpl, oikea asteikko) Jo 68 % suomalaisista ilmoittaa maksavansa laskunsa pääasiallisesti internetin kautta. Verkkopankkitapahtumien määrä kasvoi 9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 316 miljoona kpl vuonna 27. Ruotsissa oli vuonna 27 noin 7 miljoonaa ja Norjassa noin 4,4 miljoonaa henkilöasiakkaiden verkkopankkisopimusta. Euroopan keskuspankki ei ole kerännyt verkkopankkisopimuksiin ja verkkopankin käyttöön liittyvää tietoa, joten vertailutietoja muista maista on vaikea löytää. Verkkoasioinnissa asiakas tunnistetaan pankin antamilla pankkitunnuksilla. Verkkoasioinnin suosion kasvu lisää myös tunnistuspalvelujen käyttöä. Asiakkaiden tunnistaminen pankkien antamilla tunnuksilla kasvoi jopa 3 % vuodesta 26 vuoteen 27 ja tunnistautumisia oli 6,5 milj. kpl. Samana vuonna ostoksien maksaminen internetissä pankkien tunnuksilla kasvoi lähes 4 % 15,6 miljoonaan kertaan. 2

7.7.28 2 milj. kpl Tupas-varmennepalvelu ja verkkomaksut 15 11,4 15,6 1 5 7,7 6,5 5,2 4, 2,8 2,5, 1, 23 24 25 26 27 Tupas tunnistukset Verkkomaksut Sähköinen asiointi lisääntyy myös laskujen välittämisessä. Suomessa toimivien pankkien yhdessä kehittämän verkkolaskujen välittämistavan suosio on kasvanut voimakkaasti. Verkkolaskutapahtumien määrä yli kaksinkertaistui vuodessa. Sähköisesti välitettäviin verkkolaskuihin liittyvien sopimusten määrä oli vuonna 27 lähes 1. kpl. Verkkolaskutapahtumien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 154 % ja oli 2,7 miljoonaa kpl vuonna 27. kpl 1 8 Finvoice-välityspalvelut 78 333 1 kpl 97 437 3 2 72 2 5 6 4 61 38 1 7 2 1 5 1 2 26 25 26 27 5 Lähetys- ja vastaanottosopimukset Finvoice-sanomat (1 kpl, oikea asteikko) 3

7.7.28 Maksutapojen käytössä suuria eroja Euroopassa Euroopan maiden välillä on suuria eroja maksutapojen käytössä. Eroihin vaikuttavia syitä on monia. Kulttuureiden suuret erot vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Pankkien erilaiset strategiat eri maissa mm. konttoriverkostojen ja teknologiainvestointien suhteen ovat vaikuttaneet kehitykseen. Maiden talouden heilahteluilla on voinut olla vaikutusta pankkien strategioiden kautta siihen, millaisiin maksupalveluihin on kussakin maassa investoitu. Suomalaisten pankkien teknologiainvestoinnit pitkän ajan kuluessa ovat mahdollistaneet konekielisten maksutapojen nopean kehityksen ja kasvun Suomessa. Konekielisiin maksuihin lasketaan kuuluviksi tilisiirrot ja korteilla tehdyt maksupäätetapahtumat. Suomalaiset maksavat asukasta kohden vuodessa 125 tilisiirtoa, 153 korttimaksua ja 15 suoraveloitusta. EU-maista Itävalta on toinen paljon maksupalveluita käyttävä maa. Itävaltalainen maksoi vuonna 26 19 tilisiirtoa, 35 korttimaksua ja 82 suoraveloitusta. Vähiten pankkien maksamispalveluita käytetään Kreikassa, jossa edelleen maksetaan useimmiten käteisellä rahalla. Kreikkalainen maksoi vuonna 26 keskimäärin 2,6 tilisiirtoa, 6,5 korttimaksua, 1,5 suoraveloitusta ja 2,5 sekkimaksua. Osittain erilaisten maksujen lukumäärän suurta vaihtelua maittain selittää se, että laskutusväleissä on maittaisia eroja. Joissakin maissa vuokra maksetaan kerran vuodessa kuukausittaisen maksamisen sijasta. Myös sähkö-, puhelin- tai lehtien tilausmaksujen laskutusvälit ovat eri pituisia eri maissa. 35 kpl Maksujen määrä asukasta kohden 3 25 2 15 1 5 Belgia Tsekki Tanska Lähde: EKP, Blue Book Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Suomi Euroalue Eualue Tilisiirrot Suoraveloitukset Korttimaksut Sekit Ostot sähk. rahalla Muut 4

7.7.28 Suomalaiset laskuttajat liittävät laskuihinsa yleensä viitenumeron, joka auttaa yritystä kohdistamaan tililleen tulleen maksusuorituksen sen maksajaan ja lähetettyyn laskuun. Maksaja käyttää viitenumeroa maksun tiedoissa maksaessaan laskunsa. Suomalaisten laskuttajien käyttämä viite on suomalainen ratkaisu. Vastaavanlaisia ratkaisuja hiukan eri muodossa on käytössä myös muissa maissa. Lähes 49 % konekielisistä tilisiirroista sisälsi viitenumerotiedon vuonna 27. Kasvu vuodesta 26 vuoteen 27 oli noin 5,5 %. Maksaja voi laskua maksaessaan lähettää viitteen sijaan maksun saajalle myös viestin. Viesti välitetään saajalle vain, jos viitettä ei ole annettu maksun tiedoissa. Viestillisten tilisiirtojen osuus konekielisistä tilisiirroista oli noin 3 % vuonna 27. 1 5 1 2 9 6 3 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste milj. kpl 92 94 95 96 96 89 91 83 85 726 572 63 64 676 515 462 483 391 423 439 58 57 591 659 29 24 272 313 395 19 15 96 17 79 15 7 12 69 9 6 6 5 5 4 58 52 51 49 47 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 % 96 1 8 6 4 2 Pankissa muunnetut tilisiirrot Konekieliset tilisiirrot Ostotositteet ja shekit Konekielisyysaste (%, oikea asteikko) Maksupäätetapahtumat 5

7.7.28 Tilisiirtojen osuus Suomessa suuri Suomalaiset pankit välittivät vuonna 27 yhteensä 726 miljoonaa konekielistä tilisiirtoa. Tilisiirtojen osuus Suomen koko maksuliikenteestä on lähes puolet. Kansainvälisesti katsoen osuus on korkea. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa tilisiirrot kattavat 29 % maksuliikenteestä. Muita maita, joissa tilisiirtojen osuus on korkea ovat Slovakia, Slovenia, Puola, Latvia sekä Unkari. Maissa, joissa käytetään edelleen paljon sekkejä tilisiirtojen osuus on selvästi pienempi. Näitä maita ovat esimerkiksi Ranska, Englanti, Espanja. ja Portugali. 1 % Maksutapojen suhteelliset osuudet 8 % 6 % 4 % 2 % % Belgia Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Tilisiirtojen tapahtumamäärä koko EU-alueella oli noin 22 mrd. kpl vuonna 26. Vuosittainen kasvu on ollut lähes 1 % luokkaa. Tilisiirtojen osuus EU-maiden maksuliikenteestä keskimäärin on 3 %. Suomi Euroalue EU-alue Tilisiirrot Suoraveloitukset Korttimaksut Shekit Ostot sähk. rahalla Muut Lähde: EKP, Blue Book Tilisiirtojen keskimääräinen arvo/tapahtuma vaihtelee paljon EU-maissa. Suurimmat keskimääräiset tilisiirrot (27.914 euroa) tehdään Kreikassa, jossa muuten käytetään paljon käteistä rahaa maksamisessa. Tilisiirtoa käytetään siellä erityisesti suurten maksujen maksamisessa. Suomalaisten tilisiirtojen keskimääräinen arvo/tapahtuma oli noin 6.7 euroa vuonna 27, kun se EU-maissa keskimäärin oli 1.184 euroa ja euromaissa 5.22 euroa. Suomessa pienetkin henkilöasiakkaiden laskut maksetaan tilisiirtoina, jolloin niiden vaikutus näkyy tilisiirtojen keskimääräistä arvoa pienentämässä. 6

7.7.28 Suoraveloituksen käyttö Suomessa vähäistä Suoraveloitus on maksajalle helppo maksutapa. Maksaja antaa pankkinsa välityksellä laskuttajalle valtuutuksen veloittaa tililtään tietyt, säännöllisesti toistuvat maksut (esim. puhelinlasku, sähkölasku tai vastaava). Suoraveloitusten osuus konekielisistä tilisiirroista Suomessa on pysytellyt pitkään noin 5 % tuntumassa. Suoraveloitusten määrä oli 76 miljoonaa tapahtumaa vuonna 27 ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 6 %. Suoraveloitus on kasvattanut suosiotaan EU-maissa. Suoraveloituksien yhteenlaskettu tapahtumamäärä EU-maissa oli 18,5 mrd. kpl vuonna 26 ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Suoraveloituksen käyttäminen EU-alueen maissa vaihtelee suuresti. Ruotsissa suoraveloituksen osuus maksuliikenteestä on samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa. Saksassa suoraveloituksen suhteellinen osuus maksuliikenteestä on korkea, 42 %, ja Englannissa 21 %. Saksan suoraveloitusten korkeaa osuutta selittää osittain se, että osa korttimaksuista välitetään suoraveloituksina. Euroopassa on joitakin maita, joissa suoraveloituksella ei ole maksutapana käytännössä juuri mitään merkitystä, vaan sen suhteellinen osuus on alle 4 % (esimerkiksi Puola, Malta, Latvia). Suoraveloituksen keskimääräinen arvo Suomessa oli 518 euroa vuonna 26, mikä on jonkin verran suurempi kuin EU-maissa keskimäärin (446 euroa). Suoraveloitusta paljon käyttävässä Saksassa suoraveloituksen keskimääräinen arvo on ollut suunnilleen samalla tasolla Suomen kanssa ja oli vuonna 26 noin 5 euroa. Toistuvaissuorituksilla palkat maksuun Yritykset käyttävät lähinnä palkkojen ja eläkkeiden maksamiseen toistuvaissuorituksia, jotka pankit välittävät eteenpäin maksun saajille erityisinä palkka- tai eläketapahtumina. Niiden määrä vuonna 27 oli 88 miljoonaa tapahtumaa ja osuus konekielisistä maksuista noin 12 %. Monissa EU-maissa ei ole käytössä vastaavaa toistuvaissuorituspalvelua kuin Suomessa. 7

7.7.28 Sekkien merkitys vähenee Sekkien merkitys maksuvälineenä Suomessa on pieni. Henkilöasiakkaiden käytössä ei käytännössä ole enää sekkejä. Yritykset käyttävät niitä jonkin verran, mutta sekkien suhteellinen osuus maksutapana on alle,1 % luokkaa tapahtumamääristä. 15 euroa Sekkimaksut milj. kpl 8 Sekkimaksut 1 5 121 64 1,9 126 114 15 11 18 81 1,4 1,2 93 77 79 62 1,,8,8 81 5 46 45 51 3 28 3,6,7,6,6 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 5 3 Sekit (mrd. euroa) Sekit (milj. kpl, oikea asteikko) Sekin keskimääräinen euromäärä (1 euroa) Euroopassa on vielä useita maita, joissa sekkejä käytetään runsaasti. Vuonna 26 Euroopassa maksettiin sekeillä 6,8 mrd. kertaa. Esimerkiksi Ranskassa sekkien suhteellinen osuus maksutapahtumien määristä on noin 26 %, Portugalissa 15 % ja Englannissa yli 12 %. Kaikkien EUmaiden osalta sekkien suhteellinen osuus maksutapahtumista oli 9 % vuonna 26. Sekkien merkitys maksuvälineenä EU-maissa on vähentynyt vuosittain noin 5 %. Väheneminen on seurausta asiakkaiden siirtymisestä muihin maksutapoihin myös niissä maissa, joissa sekkejä on aikaisemmin käytetty runsaasti. Ranskassa vähennys oli yli 2 %, Portugalissa 11 % ja Englannissa lähes 8 %. Keskimääräinen sekkimaksun arvo/tapahtuma oli Suomessa 46.667 euroa, kun se oli EU-maissa keskimäärin 1.383 euroa. Ero suuruusluokassa johtuu siitä, että Suomessa sekkejä käyttävät lähinnä yritykset joissakin suurissa maksuissa, eivätkä henkilöasiakkaiden pienet maksut ole vaikuttamassa keskiarvoa alentavasti. Perinteisissä Euroopan sekkimaissa keskimääräiset arvot/tapahtuma ovat olleet 577 euroa Ranskassa, 1.391 euroa Englannissa ja 1.84 euroa Portugalissa. 8

7.7.28 Pikasiirrot yritysten väliseen maksuliikenteeseen Pikasiirtojen merkitys Suomen maksuliikenteen tapahtumamäärissä on suhteellisen pieni. Niitä välitettiin vuonna 26 yhteensä 251. kpl. Pikasiirtoina siirretään kuitenkin rahamääräisesti suuria summia erityisesti yritysten välillä ja niiden keskimääräinen arvo oli 445. euroa/tapahtuma. 2 5 2 1 5 Pikasiirrot euroa 1 kpl 2 135 2 6 2 15 1 925 1 769 1 797 1 772 1 5661 56 1 556 2 5 2 1 5 1 5 263 26 275 285 331 416 433 439 445 258 131 147 165 176 183 184 195 215 228 251 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 1 5 Pikasiirrot (mrd. euroa) Pikasiirrot (1 kpl, oikea asteikko) Pikasiirron keskimääräinen euromäärä 1 euroa) 9

7.7.28 Korttimaksaminen yhä yleisempää Suomessa maksettiin korteilla 659 miljoonaa kertaa kauppojen maksupäätteillä vuonna 27. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 11,5 %. Suomalaista pankkikorttia käytettiin keskimäärin 191 kertaa/ kortti/ vuosi vuonna 27 eli useammin kuin joka toinen päivä. Vastaava luku yhä yleisemmillä Visa Electron -korteilla oli 14 kertaa/ kortti/ vuosi, yleisluottokorteilla (kuten Visa tai MasterCard) 22 kertaa/ kortti/ vuosi ja erityisluottokorteilla (jotka käyvät vain esim. tietyn ketjun kaupoissa) 2 kertaa/ kortti/ vuosi. Maksukorttien käyttökerrat korttia kohden 2 kpl / vuosi 179 191 16 12 8 4 155 141 135 118 96 1 14 88 87 82 66 46 38 32 34 32 32 31 26 29 27 25 25 22 23 24 24 17 24 23 23 21 2 2 2 3 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Online-debit -kortit (Visa Electron) Pankkikortti Yleisluottokortti Erityismaksukortit Korttimaksujen suhteellinen osuus maksutapahtumista Suomessa oli 52,3 % vuonna 26. EUmaissa keskimäärin vastaava luku oli 34 %. Korttimaksujen suhteellinen osuus on ollut EUmaiden korkeimpia Portugalissa 64 %, Tanskassa 63 % ja Ruotsissa 61 %. Suhteessa pienin merkitys korttimaksuilla on Saksassa 14 %, Slovakiassa 17 %, Itävallassa 15 % ja Unkarissa 14 %. Korteilla maksaminen lisääntyy koko Euroopassa vuosittain. EU-maiden yhteenlasketut korttitapahtumat ovat kasvaneet lähes 1 % vuosivauhtia. Suurinta kasvu on ollut Baltian maissa (Latvia ja Liettua) ja Puolassa. 1

7.7.28 12 1 8 euroa Korttimaksun keskimääräinen arvo Euroopan maissa 6 4 2 17,9 23,1 Viro Latvia 3,6 3,8 Lähde: EKP, Blue Book Puola Liettua Slovenia Unkari 32,3 33 34,6 Portugali Suomi Tsekki 34,7 39 41,3 Ruotsi Hollanti Ranska 47,2 5,4 5,7 53 Espanja Tanska Euroalue 56,2 56,4 59,6 Belgia EU-alue Malta 63 63,8 67 Itävalta Saksa Englanti 74,9 75,4 79,2 Slovakia Luxemburg Kypros Irlanti 92,1 94,1 96,8 14 Italia Kreikka Keskimääräinen EU-maissa kortilla maksettava maksu oli noin 6 euroa vuonna 26. Suomessa vastaava luku oli 35 euroa ja naapurimaassamme Ruotsissa 41 euroa. Englannissa keskimääräisen korttimaksun suuruus oli 75 euroa ja Saksassa 67 euroa. Pienimpiä EU-alueen keskimääräisiä korttimaksuja maksettiin Virossa (18 euroa) ja Latviassa (23 euroa). Jokaisella keskimäärin kaksi maksukorttia sirukortit yleistyvät Liikkeelle laskettujen korttien määrässä asukasta kohden ei ole EU-alueen maissa kovin suuria eroja. Keskimäärin EU-maissa laskettiin liikkeelle 1,38 maksukorttia ja 1,35 automaattikorttia asukasta kohden vuonna 26. Suomessa liikkeelle laskettujen maksukorttien määrä oli 1,63 ja automaattikorttien 1,19 asukasta kohden. Painopisteen muutos rajoitetusti käytettävistä automaattikorteista monipuolisiin maksukortteihin on ollut viime vuosina suuri. Suurimmat EU-alueen luvut löytyvät Englannista (maksukortit 2,36 ja automaattikortit 2,71) ja Hollannista (1,92 / 1,92) ja alhaisimmat Tsekistä (,8 /,62) ja Puolasta (,63 /,6). Vuonna 27 suomalaiset pankit jakoivat asiakkailleen yhteensä 7,87 miljoonaa uutta tai vuosiuusittavaa korttia. Käytännössä jokaisella suomalaisella on useampi kuin yksi kortti käytössään. Suurin osa näistä korteista (29,6 %) oli yhdistelmäkortteja (Visa-pankkikortti, MasterCardpankkikortti) ja ns. online -veloituskortteja (Visa Electron, 27 %). Myös vain Suomessa käytettävien kansallisten pankkikorttien osuus on suuri (16,7 %). Niiden osuus on kuitenkin nopeasti pienentynyt. Edellisenä vuonna pankkikorttien osuus pankkien kautta jaetuista korteista oli vielä yli 2 %. 11

7.7.28 Voimakkaimmin kasvava korttiryhmä ovat maksuaika- ja luottokortit. Puhtaiden luottokorttien osuus pankkien kautta jaetuista korteista oli 17,3 % vuonna 27. Sen lisäksi on laskettava yhdistelmäkortit, joissa on pankkikortin lisäksi luottokorttiominaisuus (osuus 29,6 %). Nämä vastaavat 46,9 % pankkien kautta jaetuista korteista. Asiakkaille jaettujen korttien määrissä tapahtuvat muutokset ovat osittain seurausta kortteihin liittyvästä laajemmasta rakennemuutoksesta, jonka yhteydessä modernit, tilin katetarkistuksen mahdollistavat kortit sekä kansainväliseen käyttöön soveltuvat, joustavaa maksuaikaa ja luottoa tarjoavat kortit yleistyvät ja toisaalta käyttömahdollisuuksiltaan rajoitetut kortit kuten automaattikortit ja vain kotimaassa käyvät pankkikortit vähenevät. 8 7 6 5 4 3 2 1 Pankkien kautta jaetut kortit 1 kpl 6 11 6 146 6 36 6 535 6 537 6 518 6 755 7 87 622 5 592 5 795 83 1 93 1 556 1 139 1 915 2 162 2 426 1 727 2 881 1 525 2 848 1 318 3 83 1 58 814 469 57 636 975 1224 566 239 265 284 358 186 2 225 1 117 1 311 1 551 1 779 2 97 772 832 897 97 1 54 2 43 1 552 1 63 1 75 1 944 2 11 1 961 1 845 1 668 1 442 1 185 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Pankkikortit Yhdistelmäkortit (pankkikortti + Visa tai EC/MC tai dual PAN) Online-debit -kortit (Visa Electron) Offline Debit -kortit (Visa- tai EC/MC) Visa- ja EC/MC- kortit (offline- credit) Pankkiautomaattikortit Pankkien asiakkaille jakamista korteista 4,559 miljoonaa eli 64,3 % oli ns. EMV -sirun sisältäviä sirukortteja vuonna 27. EMV -siru on Eurocardeja ja MasterCardeja liikkeelle laskevan Europayn ja Visan yhdessä kehittämä sirukorttistandardi, joka on yleistymässä nopeasti. Sirun käyttäminen korteilla mahdollistaa uusia ja monipuolisia käyttötapoja sekä lisää kortin käytön turvallisuutta. Suomalaisten käytössä olevien maksukorttien määrä on kaiken kaikkiaan 12,8 miljoonaa kpl, joista suurin osa eli noin 4,2 milj. korttia on maksuaika- ja yleisluottokortteja (Visa, Master- Card). Toinen suuri ryhmä ovat erityisluottokortit 3,4 milj. kpl, joita ovat esim. tietyn kauppaketjun luottokortit (esim. IKEAn kortti, Nesteen kortti jne.). Suomalaisilla on käytössään runsaasti myös pankkikortteja, joiden määrä vuonna 26 oli noin 3,3 miljoonaa kpl. Online -veloituskorttien määrä on kasvanut nopeasti ja oli yli 1,9 milj. kpl vuonna 27. 12

7.7.28 12 1 8 6 4 2 Maksukorttien määrät ominaisuuksittain 12 79 1 kpl 12 2 1 912 3 434 9 184 9 869 3 499 8 469 7 831 3 119 2 688 6 697 7 13 2 664 2 493 4 159 5 684 3 573 3 5 2 155 2 184 2 322 2 77 2 384 1 849 2 97 2 29 1 525 1 727 1 915 1 796 1 825 1 318 284 358 566 814 1 58 1 511 2 647 2 914 3 65 3 78 3 156 3 219 3 221 3 282 2 323 2 462 Pankkikortit 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Online-debit -kortit (Visa Electron) Yleisluotto- ja maksuaikakortit Automaattien ja maksupäätteiden määrässä Suomi on keskiluokkaa Suomen käteisautomaattien määrä vuonna 27 oli 1.658 kpl, mikä oli noin kymmenkunta automaattia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Automaattien määrä oli enimmillään noin 3. vuonna 22. Maksukorttien yleistyminen ja sen myötä korttimaksamisen kasvu on korvannut käteisen tarvetta, jolloin myös automaattien tarve on vähentynyt. 3 kpl Pankkien itsepalveluautomaatit 2 5 2 1 5 1 2 28 2 458 2 181 2 434 2 134 2 418 2 132 2 2 1 112 2 11 2 17 1 16 2 1 1 954 1 22 1 729 1 741 1 328 1 689 1 696 1 293 1 669 1 61 1 249 1 658 1 56 1 237 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Erityismaksukortit Käteisautomaatit Tilisiirtoautomaatit Monipalvelupääte (WEP) 13

7.7.28 EU-alueen maissa on käteisautomaatteja keskimäärin 76 kpl miljoonaa asukasta kohden. Tiheimmät automaattiverkostot ovat Portugalissa, jossa luku on 1.384 kpl ja Espanjassa, jossa luku oli 1.326 kpl miljoonaa asukasta kohden vuonna 26. Myös Belgia on samassa luokassa 1.322 automaatilla. Vaikeimmin automaatin löytää Puolassa (261 automaattia/ milj. asukasta), Ruotsissa (39) ja Tsekissä (32 automaattia/ milj. asukasta). Suomen luku vuonna 26 oli 623 käteisautomaattia/ milj. asukasta, mikä oli 137 automaattia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Tilanne muuttuu Suomen osalta, kun käteisautomaattipalveluita alkaa tarjota myös kaksi uutta käteisautomaatti -ketjua vuonna 28. 45 4 kpl Automaattien ja maksupäätteiden määrä per milj. asukasta Käteisautomaatit Maksupäätteet 35 3 25 2 15 1 5 Belgia Tsekki Tanska Lähde: EKP, Blue Book Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Suomi Euroalue EU-alue Maksupäätteiden määrät miljoonaa asukasta kohden ovat suurimmat Kreikassa (41.696), Kyproksella (3.76) ja Espanjassa (29.288). Maksupääte on vaikeinta löytää Itävallasta (1.967) Slovakiasta (4.481) ja Unkarista (4.551). Suomessa oli yhteensä 135. maksupäätettä vuonna 27. EU-maiden tilastojen mukaan se merkitsi 19.938 maksupäätettä miljoonaa asukasta kohden. Ruotsissa maksupäätteiden lukumäärä asukasta kohden on suunnilleen saman verran eli 2.17. 14

7.7.28 Automaatteja käytetään edelleen Vaikka Suomessa pankkiasiointi on yhä suuremmassa määrin siirtynyt verkkoon, asiakkaiden käytössä on silti melko tiheä automaattiverkosto sekä kauppojen maksupääteverkosto, jotka mahdollistavat joustavan asioinnin. Kotimaassa kotimaisella kortilla automaateilla tehtyjen käteisnostotapahtumien yhteenlaskettu määrä EU-maissa on kasvanut lähes 1 % vuosittain. Suomessa käteisnostojen lukumäärä on vähentynyt viime vuosina. Käteisnostojen lukumäärä väheni edellisestä vuodesta noin 4 % ja nostojen yhteenlaskettu arvo väheni noin 1,2 %. Kertanoston keskimääräinen arvo vuonna 27 oli noin 86,5 euroa, mikä oli noin 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 21 % suurempi kuin 5 vuotta aiemmin. Pankkiautomaattinostojen arvo (mrd. euroa) mrd. euroa euroa 2 15,6 16,3 16,8 17,4 17,3 17,4 15 17,2 16,9 16,6 16,4 125 15 1 1 5 67,5 68,2 69, 7,2 71,7 75,4 77,8 81, 84,1 86,5 75 5 25 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Pankkiautomaattinostot (mrd. euroa) Automaattinoston keskimääräinen euromäärä (oikea asteikko) 15

7.7.28 Myös muut korteilla tehdyt automaattitapahtumat kuten saldokyselyt ovat vähentyneet Suomessa lähes 1 % vuosittain. Viidessä vuodessa tapahtumien määrä on vähentynyt noin puoleen aikaisemmasta. Pankkien itsepalveluautomaattien käyttökerrat 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 milj. kpl 48 76 5 5 44 79 79 8 43 79 81 86 84 76 69 231 238 244 248 241 34 76 6 24 74 54 21 68 42 17 5 15 46 35 29 23 221 29 197 19 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Nostot Tilisiirrot Nostokyselyt Tilisiirtokyselyt Laskujen maksaminen korteilla maksuautomaattien välityksellä väheni 17 % vuodesta 26 vuoteen 27. Vähennys on ollut lähes 6 % viidessä vuodessa. Asiakkaiden vaihtoehdot ovat lisääntyneet, verkkopankin käyttäminen on entistä yleisempää ja pankit ovat myös tuoneet konttoreihin asiakkaiden käyttöön ns. monipalvelupäätteitä, jotka ovat jo osittain korvanneet maksuautomaatit. 16

7.7.28 Suomen maksuliikenteen osuus EU-alueen maksuliikenteestä suuri Suomen maksuliikenteen osuus vuonna 26 EU-maiden yhteenlasketusta maksuliikenteestä on suuri suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuotteeseen. Suomalaisten maksutapahtumien osuus on 2,11 % kaikkien EU-maiden yhteenlasketuista maksutapahtumista. Suurimmasta osuudesta vastaa Saksa (23,55 %), Ranska (2,44 %) ja Englanti (19,73 %). Osuus EU:n maksutapahtumista, % 25 2 % 23,6 2,4 19,7 15 1 5 2,7 Belgia Tsekki, 1,7,3,2 Lähde: EKP, Blue Book Tanska Saksa Viro Kreikka 6,4 Espanja Ranska Irlanti,8 4,9,1,2,2,1 1,1, Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari 5,7 2,6 1,8 1,7,4,4 2,1 2,7 Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Englanti Vertailun vuoksi Suomen väestön osuus EU-maiden väestöstä oli samaan aikaan 1,13 % ja Suomen BKT:n osuus EU:n BKT:sta 1,46 %. Suoraveloitusten osalta Suomen osuus on noin,43 % ja korttimaksujen osalta 3,22 % EU-maiden yhteenlasketuista tapahtumista. Suomen vähäinen sekkien käyttö näkyy siinä, että osuutemme sekkimaksuista on vain,1 %. 17

FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 12 Helsinki Faksi 2 7934 22 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi