Ruokaturvan vahvistaminen, Kambodzha



Samankaltaiset tiedostot
Vähänkö hyvää! -lautasella

Tapani Haapalan ja Ari Muttosen kirje Kambodzhasta maaliskuussa 2015

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä

Nimikkosopimushankkeen raportti

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Kiekko-Espoo seurayhteisö

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

R U K A. ratkaisijana

Syrjässä syrjäytyneet

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

Maaseudun kehittämisohjelma

Tapani Haapalan ja Ari Muttosen kirje Kambodzhasta syyskuussa 2015

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Fidan projektikylän etuudet

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie Lohilahti

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia

Lapin maatalouden rakennetta

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Lataa strategiset työkalut

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

B8-0362/58. Miguel Viegas, Matt Carthy, Estefanía Torres Martínez, Paloma López Bermejo GUE/NGL-ryhmän puolesta

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? Taulun Kartano

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

ja sen mahdollisuudet Suomelle

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti ESR, STM

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty

ARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo

Perhekoti Touhukallio Oy

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tuotenumero: Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Transkriptio:

1 Ruokaturvan vahvistaminen, Kambodzha Kumppani Church World Service Cambodia Hankkeen kuvaus Lähetysseura tukee Church World Servicen (CWS) hanketta Kambodzhassa, jossa kaikkein köyhimpien toimeentuloa, ruokaturvaa ja ravinnon laatua parannetaan Kampong Thomin maakunnassa. Maan väestöstä runsas viidennes elää yhä köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti maaseudulla todellista köyhyyttä esiintyy hyvin yleisesti ja monet väestöryhmät, kuten yksinäiset vanhukset ja yksinhuoltajat perheineen, elävät hyvin puutteellisissa oloissa. Lasten aliravitsemus on maassa erityisen suuri ongelma. Rintaruokinnan jälkeinen aika ennen viidettä ikävuotta on lapsen kehitykselle erityisen tärkeää. Juuri silloin laadullinen aliravitsemus on hyvin yleistä Kambodzhassa. Monin paikoin yli 40 % lapsista näkee laadullista nälkää, eli heidän ravintonsa on liian yksipuolista normaaliin kasvuun. Tämä saa aikaan kitukasvuisuutta, joka ei koskaan kokonaan korjaannu. Samalla osa lasten älyllisestä kehityksestä vaarantuu. Raudan puute on vielä tätäkin yleisempää kouluikäisillä, monin paikoin yli 60 % lapsista on aneemisia. Hankkeen tuella alueen yhteisöjen heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia (erityisesti yksinhuoltajien perheitä, vanhuksia, vammaisia ja kroonisesti sairaita) koulutetaan monipuolisen ravinnon tärkeydestä, hygieniasta ja ruokaturvallisuudesta sekä heitä tuetaan erilaisten viljelyryhmien perustamisessa ja juomavesija kastelujärjestelmien kunnostamisessa. Hanke keskittyy kyläyhteisöjen köyhimpien perheiden ruokaturvan parantamiseen kehittämällä yhteisöjen jäsenten ja johtajien kapasiteettia sekä lisäämällä ravinnon määrään ja parantamalla sen laatua. Hankekausi 2013 2015. Hanke saa Suomen valtion kehitysyhteistyötukea. Hankkeen toiminnot raportointiaikana Lastenravitsemus ja ravintokoulutus Koska lasten ravinto on edelleen hyvin heikkoa, on ravintokoulutusta jatkettu kylissä. Säännöllisin väliajoin niissä kokoontuu vanhempien ryhmiä, joissa käydään läpi hyvään ravintoon liittyviä kysymyksiä ja opetellaan laittamaan mahdollisimman ravitsevaa ruokaa. Kyliin on koulutettu malliäitejä, jotka ovat vapaaehtoisia ja, jotka ylläpitävät kylissä jo opittua. He kokoavat vanhempia yhteen ja he yhdessä laittavat runsasvalkuaista, hivenaine- ja vitamiinipitoista ruokaa. Kaikki laitettava ruoka tehdään paikallisista raaka-aineista. Hanke tukee edelleen näitä ryhmiä siten, että lapsille laitettavaan ruokaa tulee myös lihaa, kalaa, kananmunia tai muita proteiinipitoisia ruoka-aineita. Isät eivät edelleenkään juuri osallistu ruoan laittamiseen. Se on kulttuurisesti naisten työtä. He ovat kuitenkin mukana toiminnassa ja hoitavat lapsia enemmän kuin, mihin meidän kulttuurissamme on totuttu. Muutos lasten hyvinvoinnissa on ilmeinen. Vihannesviljely, kanankasvatus ja sienituotanto Kyläläiset saavat erilaista maatalousneuvontaa ja heille annetaan siemeniä, työkaluja ja erilaisia tarvikkeita, jotta he alkaisivat viljellä entistä enemmän vihanneksia ja sieniä sekä kasvattaa kanoja. Kaikki tämä liittyy pyrkimykseen parantaa heikkolaatuista ravitsemusta ja siten vahvistaa ihmisten ja erityisesti lasten terveyttä.

2 Kylissä näkee jo uusia hyvin hoidettuja vihannespalstoja. Palstat ovat merkittävä tulonlähde niille perheille, jotka ovat hankkeeseen lähteneet mukaan. Vihanneksia syödään entistä enemmän ja ylijäämä myydään paikallisesti, mikä lisää perheiden tuloja ja omavaraisuutta. Sienten viljely on osoittautunut hyväksi mahdollisuudeksi tukea paikallista ruokaturvaa. Alueella viljellään pääasiassa osterivinokkaita ja riisinolkisieniä. Molemmille sienilajeille sopii kasvualustaksi paikalliset halvat materiaalit, jotka voisivat, ainakin osin, joutua poisheitetyiksi. Sahanpuru, olki, heinä ja lähes kaikki kuitupitoinen orgaaninen materiaali sopii näiden sienten viljelyyn. Sienten viljelystä innostuneet kyläläiset ovat oppineet viljelymenetelmät ja saavat nyt aivan kohtalaisia satoja viljelmiltään. Sienet ovat laadultaan erinomaista ravintoa ja niistä pidetään kovasti Kambodzhassa. Jos osa sadosta jää myymättä, sillä on vain hyviä vaikutuksia perheen omaan ruokatalouteen. Pyrkimyksenä nyt on lisäksi opettaa viljelijät aurinkokuivaamaan ylimääräiset sienet ja säästämään ne tulevaa myyntiä tai perheen omia tarpeita varten. Kanankasvatus on helppoa, mutta jos siitä halutaan saada paras taloudellinen hyöty tai mahdollisimman paljon hyvää ruokaa köyhien perheiden pöytiin, vaatii se osaamista. Villinä juoksevat kanat joutuvat helposti koirien ja villieläinten saaliiksi, ne kasvavat hitaasti ja munivat paikkoihin, joita on vaikea löytää. Lisäksi kanat saavat paljon tauteja, jotka voitaisiin helposti torjua yksinkertaisilla rokotuksilla, esimerkiksi pudottamalla rokotetta jokaisen kanan suuhun tai silmään. CWS tukee kyläläisiä myös kanojen tuotannossa ja uuden oppimisessa, mikä liittyy pienkarjan hoitoon. Tuki koulutukseen, pieneen yritystoimintaan ja kastelujärjestelmiin Niitä köyhimpien perheiden lapsia, jotka eivät muuten pääsisi oppimaan ammattia, tuetaan taloudellisesti. Koulutuksen nähdään olevan kestävä tie pois kaikkein pahimmasta köyhyydestä. Paremmin koulutetut lapset kykenevät lisäksi huolehtimaan vanhemmistaan entistä paremmin. Vanhukset elävät perinteisesti loppuun saakka lastensa talouksissa, joissa heistä huolehditaan ja heitä arvostetaan kovasti. Itse-apu-ryhmät ovat pieniä ryhmiä kyläläisiä, joita tuetaan uuden pienyritystoiminnan aloittamisessa. Toiminta on vielä melko aluillaan. Se muovaantuu tulevaisuudessa ryhmien innostuksen ja tarpeiden mukaan. Yksi sijoituskohde voi olla paikallisten kastelujärjestelmien kehittäminen. Tippukastelulla säästetään paljon vettä ja varmistetaan vihannesten hyvä kasvu. Yksi jalka- tai käsipumppu voi olla ratkaisu yhden tai muutaman perheen ruokatuotannolle ja lisätulojen hankinnalle. Mahdollisuuksia on monia ja niitä löytyy kaiken aikaa lisää. Lehmäpankkitoiminta Lehmäpankki toimii siten, että köyhä perhe saa lehmän lainaan hankkeelta. Sitä käytetään apuna kyntötöissä ja kuljetusvetojuhtana. Kun se saa vasikan, perhe joutuu antamaan se toiselle köyhälle perheelle, hankkeen suunnitelman mukaan. Luovutuksen jälkeen perhe omistaa lehmän ja sen seuraavat vasikat. Lehmiä voitaisiin myös lypsää. Se ei kuitenkaan näytä olevan kovin tärkeä pyrkimys paikallisessa lehmätaloudessa. Syynä tähän on se, etteivät lehmät juurikaan tuota lypsettävää maitoa. Maidon vähäisyys johtuu heikosta ravinnosta ja siitä, että lehmiä käytetään vetojuhtina ja vasikat imevät niitä kunnes maidontuotanto ehtyy. Näyttää siltä, että hyvän rehun kasvattaminen voisi olla merkittävä seuraava askel tämän elinkeinon tehostamiseen. Monet hyvät rehukasvit ovat melko vaivattomia kasvattaa, useat niistä parantavat merkittävästi maan rakennetta ja ravintotaloutta, mikä on tärkeää seuraavalle kasvivuorottelulle. Hyvä rehu automaattisesti lisää maidontuotantoa. Jo pelkästään se voisi parantaa paljon nyt kitukasvuisten lasten kasvupotentiaalia ja mahdollistaa heille maksimaalinen henkinen kehitys, jos maito käytettäisiin heidän ravitsemiseensa. Koulutus Kuten yllä olevasta voi hyvin päätellä, toiminta kaikkein köyhimpien parissa on vaihtelevaa ja uusia suuntia kaiken aikaa etsivää. Yhteistoiminta CWS:n ja Lähetysseuran henkilökunnan välillä on keskustelevaa ja yhdessä ideoivaa. Kun aluekoordinaattorin erityisosaaminen liittyy maatalouteen, on hän tukenut hanketta koulutta-

3 malla sen henkilökuntaa. Jokaiseen monitorointimatkaan liittyy nykyään koulutusosuus siitä aihepiiristä, josta hankkeen työntekijät ovat eniten kiinnostuneita. Tähän mennessä aiheina ovat olleet varttaminen (hedelmätuotannon laadullinen parantaminen), sieniviljely, katteiden käyttö ja aurinkokuivaaminen. Koulutus jatkuu. Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana Hanke on siis edennyt pääsääntöisesti suunnitelman mukaan. Lasten ja köyhimpien perheiden olot parantuvat vähitellen. Kaikki kyliin kohdistuva koulutus on, kokemusten mukaan, parasta ja kestävintä kehitysyhteistyötä. Sitä jatketaan ja sitä tuetaan pienillä hankinnoilla, jotta kyläläiset voivat kokeilla ja harjoitella oppimaansa uutta. Jos hankkeen tarkoituksena olisi vain alueen ruoantuotannon lisääminen, olisi se verraten helppoa. Kun tuettavat ovat kaikkein heikoimpien joukossa, ovat he myös voimiltaan muita heikompia. Vaatii paljon enemmän hankkeen työntekijöiltä suunnitella ja toteuttaa ruokaturvatoimia, jotka soveltuvat myös vanhuksille ja kroonisesti sairaille. Tulokset ovat kuitenkin olleet myönteisiä. On ilo nähdä innokkaita sienten viljelijöitä ja kyläläisiä uusilla vihannespalstoillaan. Kaikki tämä muutos parempaan lisää heidän perheittensä hyvinvointia, terveyttä ja itsenäisyyttä. Muuta viestiä tukijoille Kambodzhan kylien köyhimmät elävät todella vaikeissa oloissa ja ilman mitään tukea. CWS tukee näiden ihmisten elämää siten, että he jo pian voisivat tulla toimeen omillaan ja voisivat puolestaan tukea omia omaisiaan, jotka tukea tarvitsevat. Tuen ja uuden oppimisen myötä nälkä, köyhyys ja kaikkinainen hätä voidaan voittaa ja tarjota heikoimmillekin valoisa tulevaisuus. Tuhannet kiitokset kaikille teille, jotka olette mukana tässä tärkeässä auttamistyössä. Sillä on merkitystä. Nyt sillä on aivan erityinen merkitys, kun kehitysyhteistyötukea on leikattu ja kansalaisjärjestöt kamppailevat, jotta voisivat jatkaa heikoimpien voimaannuttamista ja tukea.

4 In Ol on saanut tukea pyöräkorjaamotoiminnan aloittamiseen. Hän vaikutti varsin tyytyväiseltä tilanteeseen. Vamma ei vaikeuta liiaksi liiketoimintaa. Kerran viikossa etupäässä äidit kokoontuvat laittamaan yhdessä ravitsevaa ruokaa lapsilleen. Ruoassa on kaikki tarvittavat ravintoaineet, mitä kehittyvä lapsi tarvitsee. Hyvä ravinto kerran viikossa auttaa lapsia, mutta on määrältää edelleen liian vähäinen. Oppi hyvästä ruoasta menee kuitenkin hitaasti perille.

5 Nämä kurkku- ja papupenkit ovat hyvin hoidettuja ja ne tuottavat selvästi enemmän kuin aiemmin. Lehmäpankki on vasta aloittanut toimintansa, mutta silti vaikuttaa, että se toimiin hyvin. Syntyvä vasikka annetaan seuraavalle köyhälle perheelle, joka on valittu jonoon jo hankkeen alussa.

6 Leslie (CWS:n aluejohtaja) saa Bhirumilta (hankkeen maatalousneuvoja) esittelyn riisiolkiviljelystä. Uusia kokeita, joilla saataisiin enemmän tuotantoa pienemmillä kustannuksilla, suunnitellaan oikealla. Isoäiti Baen Koeurng pitää huolta lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Hän on saanut tukea talonsa katon korjaukseen ja vihannesten viljelyyn. Yhteisöfasilitaattorit tapaavat säännöllisesti omien kyliensä tuensaajia. Tässä on meneillään spontaani kokous kesken kenttävierailun.