Krt-tiedote Krt-tiedote on Kuuloliiton kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutteen käyttäjien jäsenlehti. Tiedote lähetetään myös jäsenyhdistyksille, liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenille sekä yhteistyötahoille. Seuraavan lehden aineisto toimitukseen viimeistään 31.1.2015 Toimitus Kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, 00400 Helsinki p. 050 536 5162 (tekstiviestit), tarja.kaikkonen @ kuuloliitto.fi Lehden taitto: Jouko Halonen Kansi: Skogarfoss vesiputous Islannissa. Kuva: Jouko Halonen Krt-toimikunta (Kuto) CI-toimikunta (CiTo) Puheenjohtaja ja tapahtumatyöryhmän vetäjä Sirpa Korkeamäki juliakrt @ gmail.com p. 040 748 6656 (tekstiviestit) Vaikuttamistyöryhmä (sis. kansainväliset asiat) Työryhmän vetäjä Kalle Tervaskari kalle @ tervaskari.fi p. 045 123 2176 (tekstiviestit) Viestintätyöryhmä Työryhmän vetäjä Jouko Halonen jhalonen @ iki.fi p. 040 827 5250 Kuton yhteyshenkilö Tarja Kaikkonen (Yhteystiedot yllä) Puheenjohtaja Maire Paltare maire.paltare @ gmail.com p. 0440 500 974 Tapahtumatyöryhmä Työryhmän vetäjä Kirsi Mikkanen k.mikkanen @ pp.inet.fi Vaikuttamistyöryhmä Työryhmän vetäjä Marja Antola marja.antola @ dnainternet.net p. 0400 723 884 (tekstiviestit) Viestintätyöryhmä Työryhmän vetäjä Marja Ylikangas marja.ylikangas @ nic.fi p. 050 300 0634 Kansainvälinen työryhmä Työryhmän vetäjä Sari Hirvonen-Skarbö s.hirvonenskarbo @ gmail.com www.kuuloliitto.fi www.kuulokynnys.fi www.tinnitusyhdistys.fi www.akustikusneurinoomayhdistys.com CiTon yhteyshenkilö Kuntoutussihteeri Margit Hassinen Kuuloliitto ry, Keski-Suomen aluetoimisto Tapionkatu 4 B, 40100 Jyväskylä margit.hassinen @ kuuloliitto.fi p. 0400 802 669 2
Kuuroutuneiden toimikunnan puheenjohtajalta Olemme saaneet nauttia kauniista ja jopa liian helteisestä kesästä. Itse olin töissä kaikkein kuumimman ajan ja lomalla kun sateet alkoivat. Syksy saapui väistämättä ja normaali arki on alkanut tuoden mukanaan syksyn luonnon kauneuden ja ilmojen vaihtelun. Syksyn aikana on useita tapahtumia, mm. liittokokous, jossa aika moni kuuroutunut on myös mukana. Myös kuuroutuneiden toimikunta valmistautuu uusiin haasteisiin. Kuuroutuneiden toimintaa on ollut jo yli 30 vuotta. Toimintatavat ovat vuosien varrella muuttuneet, mutta toiminta on edelleen aktiivista. Itselleni henkilökohtaisesti kuuroutuneiden asiat ovat tärkeitä. Olen huomannut näiden 8 vuoden aikana, jotka olen ollut mukana toimikunnassa, että esille tulee asioita, joihin meidän pitää tarttua, sillä meidän puolestamme niitä ei kukaan toinen tee jos emme me itse. Toiveena on myös, että te kentällä olevat jäsenet kertoisitte toimikunnan jäsenille enemmän asioista, joita pitäisi viedä eteenpäin ja pyrkiä parantamaan. Olen edelleen kiinnostunut ja motivoitunut kuuroutuneiden asioista ja niiden eteenpäin viemisestä. Asiat ovat joskus haasteellisia, mutta haasteet opettavat minua ja meitä toiminnassamme. Vuodet toimikunnassa ovat vierähtäneet huimaa vauhtia, asioiden parissa on ollut mielenkiintoista, antoisaa ja opettavaista, välillä myös kivikkoista. Kuten olen aina ennenkin sanonut, päivääkään en kuitenkaan antaisi pois. Jokavuotinen kuuroutuneiden viikonloppu järjestetään 7. 9.11. Hotelli Siikarannassa Espoossa. Sunnuntaina 9.11. meillä on toimikunnan yleiskokous, jossa valitaan mm. puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet. Tarvittaessa toimikunta voi asettaa avukseen työryhmiä. Mieti, kenet haluaisit toimikuntaan ja kysy ehdokkaaltasi lupa, jotta voit ehdottaa häntä kokouksessa. Vertaisseura on meille kaikille äärettömän tärkeää, se antaa meille voimavaroja arkisessa elämässämme. Kaikki kuuloon katsomatta, tulkaa mukaan viettämään hauskaa ja rentouttavaa yhdessäoloa Siikarantaan. Tapaamisiin! Hyvät lukijat, Sirpa (Julia) Korkeamäki Toimitus kaipaa juttuvinkkejä. Millaisista aiheista haluaisitte lukea Krt-tiedotteesta? Tiedättekö mielenkiintoisen haastateltavan? Toimituksen yhteystiedot löytyvät edelliseltä sivulta. 3
Tervetuloa kuuroutuneiden viikonloppuun Espooseen 7.-9.11.2014 Tapahtumaan ovat tervetulleita myös omaiset ja ystävät sekä kaikki kiinnostuneet. Viikonloppu järjestetään Hotelli Siikarannassa, joka sijaitsee Nuuksion kansallispuiston laidalla Siikajärven rannalla. Ohjelma Perjantai Päivällinen, sauna, vapaata yhdessäoloa Lauantai Ohjattua liikuntaa (aamupäivä) Minun tarinani itseä etsimässä, vuorovaikutusaktivisti, hallintokoordinaattori Kaija Latva-Koivisto, Kuuloliitto Iltaohjelmaa, drag-taiteilija Pola Ivanka Sunnuntai Kuuroutuneiden toimikunnan yleiskokous, jossa valitaan mm. toimikunnan jäsenet ja puheenjohtaja Kirjailijan työ, muistojen aktivointi, kirjailija Ata Hautamäki Viikonlopun aikana on kirjoitustulkkaus ja viitotun puheen tulkkaus (myös iltaisin). Hinnat Perjantai-sunnuntai 120 eur/2 hh, 160 eur/1 hh (sisältää ohjelman, ruokailut ja majoituksen) Lauantai-sunnuntai 100 eur/2 hh, 140 eur/1 hh Päiväkäynti: lauantai 50 eur, sunnuntai 40 eur (sisältää ohjelman ja ruokailut) Matkoista korvataan Kuuloliiton jäsenyhdistysten jäsenille 30 eur ylittävä osuus julkisten kulkuneuvojen taksan mukaan. Osallistumismaksu laskutetaan jälkikäteen. Perjantaina järjestetään yhteiskuljetus klo 16:00 Helsingistä (Kiasman edestä) Siikarantaan sekä sunnuntaina klo 15:00 Siikarannasta Helsinkiin. Huom. Lauantaina ei ole yhteiskuljetusta. Espoon Leppävaaran ja Hotelli Siikarannan välillä on bussiyhteys. Ilmoittautumiset viimeistään 24.10.2014: Tarja Kaikkonen, Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, 00400 Helsinki, p. 050 536 5162 (tekstiviestit), tarja.kaikkonen @ kuuloliitto.fi Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdollinen erityisruokavaliosi sekä tarvitsetko yhteiskuljetusta. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempia tietoja lähempänä tilaisuutta. 4
Viestintävirasto tiedottaa Kuulo- ja puhevammaisten tekstiviestipalvelu / Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeus tekstiviestipalveluun Kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on lain takaama oikeus saada puhelinliittymä, jolla voi lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä vakituisessa asuinpaikassa. Mahdollisuus testiviestipalvelun käyttämiseen on tärkeä, jotta kuulo- ja puhevammaiset saavat hätätilanteessa yhteyden hätäkeskukseen. Viestintävirasto turvaa kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeuden tekstiviestipalveluun nimeämällä teleoperaattorin (ns. yleispalveluyritys) tarjoamaan palvelua niillä alueilla, joilla kaupallinen tarjonta ei ole riittävää. Kullekin alueelle nimetyn teleoperaattorin tulee huolehtia, että kuulo- ja puhevammaiset henkilöt saavat vakituiseen asuinpaikkaansa liittymän, joka mahdollistaa tekstiviestipalvelun käytön. Liittymä tulee toimittaa kohtuullisessa toimitusajassa, ja sen on oltava hinnaltaan kohtuullinen. Mikäli sinulla on kuulo- tai puhevamma ja vaikeuksia saada tekstiviestit mahdollistava liittymä, toimi seuraavien ohjeiden mukaisesti: 1. Tarkista hakukoneesta https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/peruspalvelu/yleispalveluyrityksenhaku. html,onko Viestintävirasto nimennyt kuntaasi teleoperaattorin (yleispalveluyritys), jolla on velvollisuus tarjota tekstiviestipalvelua kuulo- ja puhevammaisille. 2. Ota yhteys nimetyn teleoperaattorin asiakaspalveluun ja pyydä tarjous kuulo- japuhevammaisten tekstiviestipalvelusta. Tarjouspyynnön tekemiseen voit käyttää Viestintäviraston tarjouspyyntölomaketta: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/lomakkeet/yleispalveluliittyman_tarjouspyyntolomake.pdf Ota yhteyttä Viestintävirastoon, jos: et tarjouspyynnöstä huolimatta saa liittymää kuntasi yleispalveluyritykseltä et saa liittymää alueella, jolle ei ole nimetty yleispalveluyritystä Lisätietoja tekstiviestillä tehtävästä hätäilmoituksesta: http://www.112.fi/hatanumero_112/tietoa_erityisryhmille Kuulo- ja puhevammaisten internetyhteys / Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeus videopuhelut mahdollistavaan internetyhteyteen Kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on lain takaama oikeus saada vakituiseen asuipaikkaansa internetliittymä, jolla voi käyttää videopuhelu- ja etätulkkauspalveluita. Videopuhelut mahdollistavan internetyhteyden nopeuden täytyy olla sekä saapuvassa että lähtevässä liikenteessä vähintään 512 kilobittiä sekunnissa (ns. symmetrinen internetliittymä). Kuulo- ja puhevammaisten käyttämät videopuhelut toimivat ns. symmetrisellä internetyhteydellä, jossa saapuvan liikenteen (vastapuolen kuvan näkyminen itselle) ja lähte- 5
vän liikenteen (oman kuvan näkyminen vastapuolelle) nopeus on sama. Nopeus saa tilapäisesti laskea alle laissa määritetyn vähimmäisnopeuden (512 kbit/s), mutta ei kuitenkaan alle 384 kilobittiin sekunnissa. Tiedonsiirron viive saa symmetrisessä internetyhteydessä olla enintään 150 millisekuntia. Viestintävirasto turvaa kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeuden videopuhelutmahdollistavaan internetliittymään nimeämällä teleoperaattorin (ns. yleispalveluyritys) tarjoamaan palvelua niillä alueilla, joilla kaupallinen tarjonta ei ole riittävää. Kullekin alueelle nimetyn teleoperaattorin tulee huolehtia, että kuulo- ja puhevammaiset henkilöt saavat vakituiseen asuinpaikkansa internetliittymän, jonka nopeus on vähintään 512 kilobittiä sekunnissa (kbit/s). Liittymä tulee toimittaa kohtuullisessa toimitusajassa, ja sen on oltava hinnaltaan kohtuullinen. Mikäli sinulla on kuulo- tai puhevamma ja vaikeuksia saada videopuhelut ja etätulkkauspalvelut mahdollistava internetliittymä, toimi seuraavien ohjeiden mukaisesti: 1. Tarkista hakukoneesta https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/peruspalvelu/yleispalveluyrityksenhaku. html, onko Viestintävirasto nimennyt kuntaasi teleoperaattorin (yleispalveluyritys), jolla on velvollisuus tarjota symmetristä internetyhteyttä kuulo- ja puhevammaisille. 2. Ota yhteys nimetyn teleoperaattorin asiakaspalveluun ja pyydä tarjous kuulo- japuhevammaisille tarkoitetusta, symmetrisestä internetyhteydestä. Tarjouspyynnön tekemiseen voit käyttää Viestintäviraston tarjouspyyntölomaketta: https://www.viestintavirasto. fi/attachments/lomakkeet/yleispalveluliittyman_tarjouspyyntolomake.pdf Ota yhteyttä Viestintävirastoon, jos: et tarjouspyynnöstä huolimatta saa liittymää kuntasi yleispalveluyrityksestä et saa liittymää alueella, jolle ei ole nimetty yleispalveluyritystä Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä Kansaneläkelaitoksen työpaperissa selvitetään työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuutta vammaisten henkilöiden työelämään osallistumisen, työkyvyn ja mukautustoimenpiteiden kustannushyötyyn. Esteettömyysratkaisut ovat osa mukautusratkaisuja. Kuulovammaisella mukautukset voivat kohdistua esimerkiksi työympäristön järjestelyihin (akustiikka, rauhallinen työtila), työn apuvälineisiin (ryhmäkuuntelulaitteet, induktiosilmukat, hälytinjärjestelmät) ja työn organisointiin. Kansaneläkelaitos tukee taloudellisesti työnantajan mukautusratkaisuja. http://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/mhbz5fhnro4s/content/id/1782001 6
Yleisötulkkauksen järjestäminen eri tilanteissa Kun kyse on esimerkiksi järjestön järjestämästä tapahtumasta, johon tarvitaan yleisötulkkausta mahdollisesti eri pisteisiin eri aikoina, voi tapahtuman yhteyshenkilö hoitaa tarvittavat tulkkaustilaukset tilaisuuteen. Yhteyshenkilön tulee tällöin toimittaa välityskeskukselle saamansa valtuutukset niiltä tulkkauspalveluun oikeutetuilta asiakkailta, jotka ovat antaneet luvan tilata tilaisuuden tulkit heidän puolestaan. Yhteyshenkilö toimittaa välityskeskukseen asiakkaiden antamat valtuutukset tulkkauslaji (viittomakielen tai viitotun puheen tulkkaus vai kirjoitustulkkaus) tulkkauksen ajankohdat (päivät ja kellonajat) tarvittavien tulkkien määrä kuvauksen tapahtuman sisällöstä (ohjelma, kurssiohjelma tms.) ehdotus tilaisuuden tulkkausjärjestelyistä Välittäjä arvioi mahdollisen ehdotuksen toteuttamiskelpoisuuden ja tekee päätöksen tilaisuuteen välitettävistä tulkeista. Tarvittaessa välittäjä käy vuoropuhelua yhteyshenkilön kanssa tulkkausjärjestelyiden toteuttamisesta. Esimerkki Kuulovamma-alan järjestöt järjestävät neljän tunnin seminaarin, jossa tarvitaan yleisötulkkaus suomalaiselle viittomakielelle ja kirjoitustulkkaus. Tilaisuuden yhteyshenkilö ilmoittaa viittomakielen tulkkaustilauksen asiakkaaksi asiakkaan, joka käyttää suomalaista viittomakieltä. Kirjoitustulkkaustilauksen asiakkaaksi ilmoitetaan asiakas, joka käyttää kirjoitustulkkausta. Esimerkki Viikonlopputapahtumaan ollaan tilaamassa viittomakielen yleisötulkkausta. Tilaisuus alkaa lauantain klo 9:00 ja päivän ohjelma päättyy klo 17:00. Iltaohjelma on klo 18:00 22:00. Sunnuntaina ohjelmaa on klo 9:00 15:00. Tilaisuuden tulkkausjärjestelyistä vastaava yhteyshenkilö toimittaa välitykseen ehdotuksensa tulkkauksen järjestämisestä ja tilausten jakamisesta asiakkaittain. Yhteyshenkilön toimittama ehdotus tilaisuuden tulkkausjärjestelyistä: Asiakas Maija Meikäläinen lauantai klo 9:00 17:00 Asiakas Jukka Juntunen lauantai klo 18:00 22:00 Asiakas Pekka Peloton sunnuntai klo 9:00 15:00 Kelan välityskeskus voi tarvittaessa muuttaa järjestäjän ehdotusta asiakkaiden tulkkaustilausten kirjauksista tulkkauspalvelun järjestäjänä. Kun kyse on pienimuotoisemmasta yhdistyksen tai kerhon tilaisuudesta, voivat tilaisuuden osanottajat sopia keskenään kuka tilaa yleisötulkit. Tilaajan tulee tilauksessaan ilmoittaa, että kyse on yleisötulkkauksesta ja tämä tieto kirjataan myös tilauksen lisätietoihin näkyviin. 7
Kun kyse on yleisötulkkaustilauksesta, tulkki voi jäädä tulkkaamaan tilaisuuteen, vaikka tilauksen tekijä itse ei olisikaan paikalla äkillisen sairastumisen tai muun syyn vuoksi. Tieto yleisötulkkauksesta tulee aina merkitä tilauksen lisätietoihin. Tulkki tulkkaa kaiken tilaisuudessa puhutun riippumatta siitä kuka tulkin on tilannut tai ketä tilaisuudessa on paikalla. Lähde: www.kela.fi Tulkkaus hätätilanteissa Kela ei ole järjestänyt päivystävää tulkkauspalvelua. Jos välityskeskuksen palveluaikojen ulkopuolella tapahtuu hätätilanne (asiakkaan tai lähiomaisen henki, terveys, turvallisuus tai omaisuus on uhattuna), voi tulkin tilata suoraan tulkkauspalveluiden tuottajalta/ ottamalla yhteyttä tulkkiin. Kuurojen Liitto ylläpitää listaa tulkkauspalveluiden tuottajista, joiden tulkkeja voi tilata hätätilanteisiin: http://www.kl-deaf.fi/fi-fi/hatatilanne-tulkkitilaus/ Voit myös kysyä alueesi tulkeilta/tulkkauspalveluiden tuottajilta puhelinnumeroita, joista voi tilata tulkin mahdolliseen hätätilanteeseen. Opas tulkkauspalvelusta on päivitetty Opas löytyy Kuulokynnys-sivustolta: www.kuulokynnys.fi -> Tulkkauspalvelut Voit myös tilata oppaan Tarja Kaikkoselta, yhteystiedot s. 2. Haluatko keskustella tulkkauspalvelusta? Tarvitsetko rohkaisua tulkinkäyttöön tulkkauspalvelua jo käyttäviltä? Vertaistukea ja -neuvontaa on saatavilla ylläpitämältäni sähköpostiryhmältä (suljettu ryhmä). Voit ilmoittautua ryhmän jäseneksi lähettämällä viestin osoitteeseen: sammalpenger @ gmail.com Kirjoita viestin otsikoksi isoilla kirjaimilla: ILMOITTAUTUMINEN T-RYHMÄÄN 8
Tulkin tilaaminen Tulkki tilataan Kelan välityskeskuksesta, joka sijaitsee Turussa. Välityksen palveluajat ovat: ma pe klo 7:30 20 la klo 8 15 su klo 9 13 Välityskeskus palvelee seuraavina juhlapyhinä klo 9 13: jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä, helatorstai, loppiainen, vapunpäivä. Kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona klo 7:30 15. Välityksen aukioloaikoina voi tehdä tilauksia myös saman päivän tai illan tilaisuuksiin sekä esim. viikonloppuna syntyneeseen ennalta arvaamattomaan tulkkaustarpeeseen. Tulkin voi tilata puhelimella, tekstiviestillä, sähköpostilla, 3G-puhelimella ja kirjeellä. Kuulo- ja kuulonäkövammaiset asiakkaat: puhelin/suomenkieliset 020 634 5500 tekstiviestit 020 634 5502 3G-puhelut 020 634 5504 tekstipuhelin 020 634 5501 sähköposti kuulo.tulkkitilaus @ kela.fi puhelin/ruotsinkieliset 020 634 5503 sähköposti/ruotsinkieliset horsel.tolkbestallning @ fba.fi Vatu-keskus, Kelan välityskeskus, Peltolantie 3, 20720 Turku. (Puhevammaisilla asiakkailla on omat yhteydenottokanavat.) Tulkkia tilatessasi ilmoita seuraavat tiedot: nimesi, asiakasnumerosi tai syntymäaikasi tulkkauksen päivämäärä sekä tulkkauksen alkamis- ja päättymisaika tulkkauspaikan tarkka osoite ja kunta, jonka alueella tulkkaus tapahtuu paikka, jossa tapaat tulkin (+ ajankohta, jolloin tapaat tulkin esim. tulkkausjärjestelyjen vuoksi) Huom. Kelan välityskeskuksessa tulkkaustilaukset järjestetään siten, että tulkit saattavat tulla tulkkauspaikalle vasta viime hetkellä. Tulkit kannattaa siis tilata paikalle jo n. 15 min ennen tulkkaustilanteen alkamista. Erityisesti tämä koskee kirjoitustulkkausta. millaisesta tulkkaustilanteesta on kyse: esim. kokous, lääkärissä käynti, seminaari, harrastus keneltä tai mistä tulkki voi kysyä tulkkaukseen liittyvää materiaalia tulkkausmenetelmä ja tulkkauksen kieli (esim. muu kuin suomi) onko kyseessä henkilökohtainen tulkkaus (vain sinä seuraat tulkkausta) vai onko kyseessä ns. yleisötulkkaus, jossa useampi henkilö seuraa tulkkausta (tällöin kirjoitustulkin pitää varautua tuomaan projektori) 9
Voit esittää tilatessasi myös toivomuksen, kenet haluaisit tulkiksi (tai ketä et halua). Kela on kilpailuttanut tulkkauspalvelut ja useimmiten tilaus laitetaan kilpailutusjärjestyksen mukaisesti ensimmäiselle vapaalle tulkille eikä toivomustasi siten aina huomioida. Erityisissä tilaisuuksissa, kuten perhetapahtumat tai tilaisuudet, joissa tulkilta edellytetään erityistä ammattitaitoa (esim. vieraan kielen osaaminen) tulkkitoivomus tulee kuitenkin huomioida. Voit myös muiden tilausten yhteydessä perustella toivomustasi, jolloin se ehkä tulee huomioiduksi. Kun välityskeskus on vastaanottanut tilauksesi, saat siitä vahvistusviestin. Tilaukseesi varatun tulkin nimi lähetetään sinulle tiedoksi tilausta edeltävänä päivänä klo 12. Jos tarvitset tulkin nimen jo aikaisemmin, voit kysyä sitä välityskeskuksesta. Huom. Harvaan asutuilla alueilla välityskeskus voi ehdottaa asiakkaille vaihtoehtoisesti sellaisia tulkkausaikoja, jolloin tulkkeja on vapaana. Tulkkaustilauksen voi tehdä myös asiakkaan lähiomainen ja huoltaja, asiakkaasta pääasiassa huolehtiva henkilö ja edunvalvoja sekä muu asiakkaan valtuuttama henkilö. Asiakas voi valtuuttaa suullisesti toisen henkilön tekemään tulkkaustilauksen puolestaan. Tällöin valtuuttajan ja valtuutetun henkilöllisyys tulee varmentaa. Yleensä tulkkaustilauksen tekeminen toisen puolesta tarkoittaa vain yhtä asiointikertaa. Jos on tarpeen, että joku asioi asiakkaan puolesta jatkuvasti, tarvitaan kirjallinen valtuutus. Esimerkkejä tilanteista, joissa tulkkia voi käyttää: perhejuhlat (rippijuhlat, häät, hautajaiset, syntymäpäivät, kaste, valmistujaiset) kokoukset ja neuvottelut asioiminen (lääkärissä, kaupassa, matkatoimistossa, vakuutusyhtiössä jne.) harrastuksissa työssä (työpaikan kokoukset, koulutukset) vapaa-ajan tapaamisissa (ystävien ja sukulaisten tapaaminen) hengelliset tilaisuudet (eri seurakuntien järjestämät tilaisuudet, jumalanpalvelukset) televisio-ohjelman tulkkaaminen ulkomaanmatkat (tarvitaan erillinen päätös ulkomaanmatkan tulkkauksesta) opiskelu työväen- ja kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, avoimessa yliopistossa jne. päätoiminen opiskelu (tarvitaan erillinen opiskelutulkkauspäätös) Tässä on vain pieni osa niistä mahdollisista tilanteista, joissa tulkkausta voi käyttää. Jos olet epävarma, onnistuuko jonkin tilaisuuden tulkkaaminen, ota yhteyttä välityskeskukseen. Heillä on tietoa ja osaamista, jotta tulkkaus saadaan järjestymään sinun toivomaasi tilanteeseen. Facebookissa toimii suljettu ryhmä Kuulo mennyt? Kuulonmenetys, kuuroutuminen, vaikea-asteinen kuulovamma niiden ei tarvitse kaataa maailmaa Tarjolla vertaistukea ja vinkkejä 10
Tulkin ammattisäännöstö Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, Suomen kirjoitustulkit ry Tämä ammattisäännöstö sitoo kaikkia niitä tulkkeja, jotka on merkitty yllä mainittujen järjestöjen pitämään tulkkirekisteriin. Ammattietiikka 1. Tulkilla on salassapitovelvollisuus. 2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta. 3. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän on esteellinen. 4. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää pätevyyttä. 5. Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa. 6. Tulkki tulkkaa kattavasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta. 7. Tulkki on puolueeton viestinvälittäjä eikä anna tunteidensa, asenteidensa tai mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä, vaan kunnioittaa asiakkaidensa itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. 8. Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä eikä toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan muita kuin tulkkaukseen kuuluvia tehtäviä. Kuurosokeille tulkkaukseen kuuluu myös opastus ja kuvailu. 9. Tulkki käyttäytyy tilanteen ja toimeksiannon vaatimalla tavalla. 10. Tulkki ilmoittaa seikoista, jotka vaikeuttavat oleellisesti tulkkausta tulkkaustilanteessa. 11. Tulkki ei toimi ammattikuntaansa haittaavalla tavalla. 12. Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan. Ammattisäännöstön rikkominen Mikäli tulkin todetaan toimineen tämän ammattisäännöstön vastaisesti, ryhtyy tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä tulkkirekisterin säännöissä määrättyihin toimenpiteisiin. Tämä ammattisäännöstö on hyväksytty tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän kokouksessa lokakuun 3. päivänä 1996 ja se on päivitetty 20.9.1999 sekä 25.11.2013. 11
Tupu-kouluttajat kertovat tulkkauspalvelusta Tulkkauspalvelun vertaiskouluttajat eli ns. Tupu-kouluttajat ovat yhdistysten, piirien ja kerhojen käytettävissä. Tupu-kouluttajat ovat saaneet perehdytyksen tulkkauspalveluun ja ovat itse tulkkauspalvelun käyttäjiä. Heidät voi pyytää kertomaan tulkkauspalveluun liittyvistä asioista, mm. kenellä on oikeus tulkkauspalveluun, tulkkauspalvelun hakeminen, tulkkausmenetelmät, tulkin tilaaminen, missä tulkkia voi käyttää, tulkkien ammattisäännöstö, miten tulkin kanssa toimitaan. Tilaisuuden tarkemman sisällön ja pituuden voi sopia Tupu-kouluttajien kanssa. Tupu-kouluttajien vierailusta ei tule kustannuksia, sillä liitto korvaa heidän kulunsa. Tupu-kouluttajat Marja Antola, Rauma marja.antola @ dnainternet.net p. 0400 723 884 (tekstiviestit) Merja Asumaa, Helsinki merja.asumaa @ gmail.com p. 044 357 4963 (tekstiviestit) Sirpa Korkeamäki, Helsinki juliakrt @ gmail.com p. 040 748 6656 (tekstiviestit) Kerttu Flink, Kemi kerttu.flink @ pp.inet.fi p. 040 538 6408 Maria Kananen, Kuopio maria.kananen @ dnainternet.net p. 050 362 3297 Riitta Sorsa, Imatra riitta.l.sorsa @ luukku.com p. 040 839 0221 (tekstiviestit) Arja Tapaninen, Suonenjoki arja.tapaninen @ gmail.com p. 050 540 9185 (tekstiviestit) (Tupu-toimintaa koordinoi kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, yhteystiedot s. 2) 12
Vinkkipuhe Vinkkipuheen eli Cued Speech -menetelmän kehitti amerikkalainen fysiikan tohtori R. Orin Cornett (1913 2002) vuonna 1966 havaittuaan, että vaikeasti kuulovikaisilla ja kuuroilla nuorilla usein oli heikko luku- ja kirjoitustaito. Kirjoitettu kieli perustuu puhuttuun kieleen ja näin tohtori Cornett ajatteli, että menetelmä, joka selventäisi puhuttua kieltä vaikeasti kuulovikaisille tai kuuroille myös edistäisi heidän luku- ja kirjoitustaitoaan sekä luetun ymmärtämistä. Vinkkipuhe on huulioluvun apumenetelmä. Alun perin menetelmän tarkoitus oli siis selventää puhuttua kieltä ja näin kehittää kuulovikaisten lasten ja aikuisten luku- ja kirjoitustaitoa ja luetun ymmärtämistä. Sisäkorvaistute ja yhä tehokkaammat kuulokojeet ovat kuitenkin muuttaneet vaikea-asteisesti kuulovikaisina syntyvien lasten kuntoutukselle asetettavia tavoitteita ja avanneet vinkkipuheelle uuden käyttöalueen. Vinkkipuhe voi tukea sisäkorvaistutetta tai kuulokojetta käyttävän lapsen puhutun kielen ymmärtämistä sekä puheen tuoton kehitystä. Vinkkipuheen hyödyt perustuvat siihen, että kaikki kielen äänteet tehdään visuaalisesti näkyviksi. Vinkkipuheen avulla kuulovikainen lapsi siis näkee kaikki puhutun kielen äänteet. Kun kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen kanssa hyödynnetään vinkkipuhetta, puhuttu kieli välittyy hänelle sekä auditiivisesti että visuaalisesti. KÄDEN PAIKKA + KÄDEN MUOTO + HUULIO = VINKKIPUHE Vinkkipuheessa puhutun kielen äänneyksiköt erotetaan toisistaan käsimuotojen ja -paikkojen sekä huulion avulla. Vokaaliäänteitä edustaa neljä paikkaa (pään sivu, leuka, kaula ja suupieli) ja konsonanttiäänteitä edustaa seitsemän käsimuotoa. Tietyt äänteet erottuvat toisistaan selkeästi huuliolta ja siksi yksi ja sama käsimuoto tai paikka voi edustaa useata äännettä. Käden paikasta, käden muodosta ja huuliosta muodostuu näin kokonaisuus, joka avulla kaikki puhutun kielen äänteet ovat selkeästi havaittavissa. Lähde: www.vinkkipuhe.fi LapCI ry:n toiminnanjohtaja Leena Hasselmania haastatteli Liisa Sammalpenger: Mitä hyötyä vinkkipuheesta on kuuroutuneelle tai vaikeasti huonokuuloiselle? Vinkkipuhe helpottaa huuliolukua, sillä se vähentää arvaamisen tarvetta. Kuuroutunut tai huonokuuloinen henkilö voi opetella lukemaan vinkattua puhevirtaa, ja hän saa silloin puheesta helpommin selvää. Tämä luonnollisesti vaatii sitä, että vinkkaaja osaa hyvin vinkata ja kuuroutunut on opetellut ymmärtämään vinkkipuhetta. Ymmärtämään oppimista auttaa myös oman tuoton opiskelu, mutta ne ovat kaksi eri harjoitusta kuitenkin. Miksi sitä kannattaa opiskella? Elämän helpottumisen takia. Kun saa puheesta maksimaalisesti selvää, ei tarvitse arvata mitä puhuja tarkoittaa. Onko muuta mahdollisuutta opiskella kuin Kuurojen kansanopiston intensiivikurssi? Pienten lasten perheet voivat saada vinkkipuheen opetusta kunnan vammaispalvelun maksamana perhekohtaisena sopeutumisvalmennuksena. Tällöin kotiin tulee vinkkikou- 13
luttaja. Mikäli kuuroutuneen on mahdollista saada tällainen maksusitoumus, voi vinkkikouluttaja tulla myös hänen perheelleen opettamaan vinkkipuhetta. Suomessa on tällä hetkellä kolmetoista ihmistä, joilla on vinkkikouluttajan pätevyys. Onko vinkkipuheesta hyötyä, kun opiskelee vieraita kieliä? Vinkkipuheen hyvä puoli on se, että se kertoo, miten sanat lausutaan kullakin kielellä. Se, mitä vinkataan, on kielen puhuttu versio, ei kirjoitettu versio. Tämä ei niin hyvin tule selväksi suomen kielen kanssa, mutta esim. englannissa kirjoitettu ja lausuttu asu poikkeavat paljon toisistaan. Vinkkipuhe tekee näkyväksi englannin puhutun muodon. Esimerkiksi sanassa MESSAGE vinkataan äänteet M-E S-I D-Z, ei kirjaimia M-E-S-S-A-G-E. Vinkkipuheesta on siis hyötyä nimenomaan vieraskielisen puheen ymmärtämisessä. Myös tuottaminen yleensä helpottuu, vaikka se ei ole vinkkipuheen alkuperäinen tarkoitus. Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus Kommunikaatio-opetuksella ja -ohjauksella tarkoitetaan uuden kielen opetusta tai kommunikointikeinon käytön ohjausta. Käytännössä tällä tarkoitetaan viittomakielen opetusta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen ohjausta. Kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen tavoitteena on, että kuurolla, kuulovammaisella, kuulonäkövammaisella tai puhevammaisella henkilöllä ja hänen lähi-ihmisillään on yhteinen kieli ja kommunikointikeino. Kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta voidaan myöntää kaiken ikäisille ihmisille. Lähi-ihmisillä tarkoitetaan niitä ihmisiä, joiden kanssa vammainen henkilö toimii arjessaan (esim. omaisia tai päivähoidon, toimintakeskuksen ja asumisyksikön henkilökuntaa, henkilökohtainen avustaja). Viittomakielen opetus Viittomakielen opetusta voidaan antaa kuurolle, kuulovammaiselle tai kuulonäkövammaiselle henkilölle hänen lähi-ihmisilleen Viittomakielen opetus on useimmiten suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen opettamista. Opetuksen tarve on usein pitkäaikaista, koska kyseessä on kielen oppiminen. Esimerkiksi lapsen kasvaessa hänen elinpiirinsä ja hänen tarvitsemansa sanasto laajenee. Myös kieliopillisten piirteiden hallinta on sidoksissa lapsen ikään, joten pieni lapsi oppii iän myötä lisää kielioppisääntöjä. 14
Kuulonäkövammaisen kohdalla kuulon ja näön muutokset saattavat aiheuttaa kommunikaatiomenetelmien muutoksia, mikä vaikuttaa opetuksen laajuuteen. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen ohjaus Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen ohjausta voidaan antaa puhevammaisen henkilön lähi-ihmisille eriasteisesti kuulovammaiselle tai kuulonäkövammaiselle henkilölle tai hänen lähi-ihmisilleen Kuulovammaisille tai kuulonäkövammaisille ihmisille, joiden äidinkieli on puhuttu kieli (esim. suomi tai ruotsi), annetaan tavallisesti viitotun puheen, tukiviittomien, sosiaalisten pikaviestien, sormittamisen tai vinkkipuheen käytön ohjausta. Puhevammaisen henkilön lähi-ihmisille annettava kommunikointikeinojen ohjaus voi olla esimerkiksi tukiviittomien tai yksilöllisesti rakennetun kommunikointikansion, -ohjelmasovelluksen tai -laitteen käytön ohjausta. Puhevammaiselle henkilölle kommunikaatiokeinojen ohjauksesta vastaa puheterapeutti. Perustelluista syistä kommunikaatiokeinojen ohjauksen asiakkaalle voi toteuttaa myös muu kuin puheterapeutti (esim. hyvin vaativan teknisen apuvälineen käyttö / kun puheterapeuttia ei ole saatavilla). Tällaisissa tilanteissa perustelut kirjoittaa puheterapeutti tai kuntoutuksesta vastaava taho. Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus on täydentävä palvelumuoto Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus ei korvaa puheterapeutin antamaa puheterapiaa tai ohjausta eikä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa kommunikoinnin apuvälinearviointia. Kommunikaation ohjaaja tai opettaja toimii kuntouttavan puheterapeutin, kuntoutuksesta vastaavan tahon tai terveydenhuollon apuvälineyksikön kanssa tiiviissä yhteistyössä ja tarvittaessa ohjauksessa. Kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen järjestäminen Kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen myöntää kotikunnan sosiaalitoimi vammaispalvelulain perusteella sopeutumisvalmennuksena. Sopeutumisvalmennus on määrärahasidonnainen palvelu. Suosituksen kommunikaatio-opetuksesta tai -ohjauksesta voi kirjoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntija, esimerkiksi puheterapeutti tai muu asiantuntija. Kunta voi järjestää kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta itse, mutta tavallisesti opetus ostetaan esimerkiksi palvelua tuottavilta yrityksiltä tai järjestöiltä. Opetus voidaan toteuttaa kotona tai esimerkiksi lapsen hoitopaikassa. Kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta toteuttavat tällä hetkellä mm. puhevammaisten tulkit, viittomakielen opettajat, viittomakielen tulkit ja puheterapeutit. Lähde: Vammaispalvelujen käsikirja, http://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja 15
CI-kerhot Seuraa ilmoittelua kerhotapaamisten ajankohdista paikallisten kuuloyhdistysten verkkosivuilta, Facebookista ja CIsäpiiristä, tai kysy suoraan kerhojen vetäjiltä. Helsinki, CiBeli: www.helsinginkuuloyhdistys.fi. CiBeli kokoontuu 4 kertaa vuodessa, kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä, viikonpäivä voi olla mikä tahansa, os. Saaran koti, Bulevardi 19 A 1 Vetäjä Titi Rolin, p. 050 338 8158, titi.rolin @ kolumbus.fi Lahti, CI-kerho: www.neuvokas.org/yhdistys/_lh_kuulo/ Kokoontumisia silloin tällöin, os. Lahden invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs Vetäjä Sari Lindgren, p. 0500 493 593, sari.lindgren @ peikko.com 30.11. klo 13:00 Lahden Kuulo ry:n joulukahvit Kouvola, CI-kerho on aloittamassa toimintaansa, os. Kauppamiehenkatu 4, 2. krs Vetäjä Sari Lindgren Tampere, CI-kerho: www.tampereenkuuloyhdistys.fi Os. Lahjan ja Esan tupa, Hämeenpuisto 15 A 1, 1. krs Vetäjä Sirkka Mattila, p. 040 734 2498 (tekstiviestit), mattila.sirkka @ gmail.com Kokoontuminen 1.12. klo 18:00 20:00 Turku, CI-kerho Kerho ei toimi toistaiseksi (ainakaan syksyllä 2014). Jos löytyy innokkaita vetäjiä, voi ottaa yhteyttä Evaan, Eva Löfman p. 050 585 5000, eva.lofman @ vaestoliitto.fi Viitotun puheen DVD Humanistisesta ammattikorkeakoulusta keväällä 2013 valmistunut viittomakielen tulkki Saara Pihlainen teki opinnäytetyönä viitotun puheen oppimateriaali -DVD:n. Oppimateriaali on suunnattu aikuisille ja sen avulla voi kerrata jo opittuja asioita, mm. sormituksen ymmärtämistä, viitotun puheen ymmärtämistä ja harjoitella viitotun puheen tuottamista. Saara Pihlainen on suunnitellut aineiston sisällön ja viittonut tehtävät. Kuvaus ja editointi ovat Roni Tattarin työtä. DVD:n hinta on 20 eur ja se sisältää postituskulut. Lisätietoja ja tilaukset: Sirpa Laurén, sirpa.lauren @ kuuloliitto.fi, p. 0400 016 308 16
Hanki Kopola T-paita ja tue samalla Kopolaa Pro Kopola on vapaaehtoisten, Kuuloliiton pitkäaikaisten aktiivitoimijoiden perustama Kopolan toimintaa kannattava liike. Pro Kopola on painattanut seripainossa (silkkipaino) käsityönä tehdyn Kopola -fanipaidan. Paidan piirroksen on toteuttanut pitkän linjan piirtäjä ja graafikko-opiskelija Teemu Asumaa. Paidan hinta on 15 euroa. Myyntituotto menee Kopolan toiminnan hyväksi. Paidan mahdolliset postituskulut lisätään hintaan. Toimitusvaihtoehtoina on postin lisäksi nouto, etukäteen asiasta sopien, joko Helsingistä, Raumalta tai Kopolasta. Mahdollisten kampanjareissujen aikana paitoja tuodaan myös muualle Suomeen. Myöhemmin paitoja tulee myyntiin myös paikan päälle eli Kopolaan. Tilaaminen Paitoja voi tilata ja/tai niiden värivaihtoehtoja voi tiedustella Marjalta ja Merjalta: Marja Antola, Rauma marja.antola @ dnainternet.net p. 0400 723 884 (puhelu tai tekstiviestit) Merja Asumaa, Helsinki merja.asumaa @ gmail.com p. 044 357 4963 (puhelu tai tekstiviestit) Voit lähettää tilauksen myös osoitteeseen: Pro Kopola -tilaukset, c/o Merja Asumaa, Vaskihuhdantie 4 H 55, 00740 Helsinki Muistathan ilmoittaa tilatessasi: Nimi ja postiosoite, sähköpostiosoite tai tekstiviestipuhelinnumero Tilauksen toimitustapa: haluatko tilauksen postitse (jolloin tilaukseesi lisätään postikulut) vai noudatko tilauksesi jostakin edellä mainitusta paikasta. Paitojen koko/koot, väritoivomuksesi sekä tilattavien paitojen kappalemäärä. Kokoja tulee olemaan S-XXXL. Huomioithan kuitenkin, että isoimmat tai pienimmät koot saattavat vaatia hieman pidemmän tilausajan. Paita on laadukasta esikutistettua puuvillaa, suoramallinen O-kaula-aukolla. V-aukkoisia on mahdollisesti tulossa yksi väri. Niissä värivalikoima on huomattavasti pienempi (etsimme niille vielä toimittajaa). Värivalikoima tullee olemaan O-aukkoisissa paidoissa saatavuuden mukaan: vaaleansininen, vaaleanpunainen tai fuchsia, valkoinen, vaalea tai kirkas keltasävyinen, khaki, vaaleanvihreä. Paidan painatusväri on musta, minkä vuoksi tummia paitapohjia ei ole lainkaan valikoimassa. Vertaistuki on meille tärkeä asia, siksi tämä paita päätettiin painattaa vapaaehtoisvoimin! Kopolan kannatuspaitaterveisin, Pro Kopola -liike 17
Miten juttelen tuttvani kanssa? Vuorovaikutus ja kommunikaatio kuulon katoamisen jälkeen Kirja Viiton ja ohjaan - Viittomakielen ohjaajan oppikirja ilmestyi joulun aikaan v. 2012. Kirjan tekijöinä on ryhmä alan asiantuntijoita. Kirja on jaoteltu osiin, joista jokainen on oma kokonaisuutensa. Kirja on alan oppikirja, mutta se ei näytä viittomia tai niiden kielioppia. Mitä sitten kirja kertoo? Ehkä kolme erilaista kokonaisuutta voi mainita, kirjassa on 1) tietoa niille, jotka työskentelevät erityiskommunikaatiota tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa, 2) tietoa viittomakielialan ammattilaisten työhön ja 3) tietoa aikuisena kuulonsa osittain tai kokonaan menettäneille henkilöille kommunikaatiomenetelmistä, joita käytetään korvaamaan kuuloa. Käsittelen viimeksi mainittua osiota kuuroutuneen henkilön näkökulmasta ja samalla tuon omia ajatuksiani mukaan aiheeseen. Ihmisen ensimmäinen kommunikaatio on ele- ja olemuskieli, sanaton viestintä, joka säilyy meillä vauvasta vaariin. Kirjassa tuodaan myös tämä osa viestinnästä esille. Nuorin tyttärentyttäreni on 3-vuotias, ja ele- ja olemuskieli on tuttua myös hänen kanssaan. En saa selvää paljonkaan hänen äänipuheestaan, mutta olemuksen tuttuus ja painotus, miten hän sanoessaan tuo esille asioita auttaa minua paljon. Hän ei vielä ymmärrä, että en kuule puhetta paljonkaan, mutta vähitellen toivon sen tulevan hänen ymmärrykseensä - positiivisella tavalla. Siksi näytän hänelle tukiviittomia kun puhumme. Huulioluvun taito on erinomaisen tärkeää. Vuosia sitten olin kuntoutuskurssilla, jossa taitava opettaja johdatteli taitoon perusasioiden esittelyllä. Tässäkin kommunikaatiossa on kyse kieliopista, miten vokaalit ja konsonantit muotoutuvat huulilla puheen aikana. Lisäksi puheen rytmi on tärkeä ymmärtää. Jos minulle puhutaan rauhallisesti ja katsotaan suoraan minua, 18 ymmärrän aika hyvin mitä sanotaan. Näin puhuvat läheiset omaiset minulle käyttäen osin myös tukiviittomia. Viitottu puhe on käsitelty myös kirjassa. Sitä toivoisin käytettävän paljon enemmän. Vaikka sitä opetellaan kursseilla ja muutenkin, niin kanssaihmisten kädet eivät lähde millään heilumaan, jokin este näyttää olevan aina edessä. Osaksi se on tottumusta, ollaan tultu äänipuheen maailmasta, eikä siitä helposti pääse irti. Olisi hyvä keskustella tästäkin asiasta. Apua puheeseen saa viitotusta puheesta monella tasolla, mistä kirjakin kertoo. Voisi käyttää puhuessaan muun muassa sormitusta, vaikka sanan alkukirjainta. Viittomalla esitetyt leikit ja laulut ovat myös hauskoja. Laulaen muisti toimii viittomien opettelussa aivan eri tavoin kuin jankkaamalla jotakin sanaa erikseen ja viittomalla sitä. Laulujen tarinat auttavat. Oivalsin erään asian kirjaa lukiessani. On oikeastaan väärin puhua vain kuuloa korvaavista kommunikaatiomenetelmistä. Nämä taidot ovat osa suurempaa kokonaisuutta. Kyse on vuorovaikutuksesta, johon muistimme ja tunteemme on sidottu. Jos pelkästään pinnistelen äänien kuulemisen kanssa, elämäni on vaikeaa. Ihmiset ovat kuin aidan toisella puolella, en edes muista heitä, joiden kanssa olen tällä tavoin yrittänyt puhua. Pinnistely vie harmaaseen elämään. Persoonani katoaa ja muutun joksikin seinätapetiksi. Sen sijaan dynaaminen kommunikaatio huuliltaluvusta käsimerkkeihin ja tukiviittomiin tuo ihmisen läsnäolon kokonaisvaltaisesti esiin. Se ei ole robottikieltä. Tähän vuorovaikutukseen myös kirjan monet osat antavat tietoa ja perehdytystä. Kirjassa on yleissivistävää tietoa ammattiosaamiseen painottamisen lisäksi. Liisa Vainio
Stichting Plotsdoven 25 vuotta - Kansainvälinen kuuroutuneiden kongressi Hollannissa 27.-29.3.2014 Kongressi järjestettiin Egmond aan Zeen kylässä, joka sijaitsee Pohjois-Hollannin länsirannikolla Pohjanmeren rannalla, Amsterdamista länteen. Vasemmalta Liisa Sammalpenger, Ineke Scheffel, Truus Lovenstey Äkkiä ja myöhään kuuroutuneiden järjestö Stichting Plotsdoven perustettiin 25 vuotta sitten, koska huonokuuloisten järjestö ei vastannut kuuroutuneiden tarpeisiin. Kongressiin osallistui n. 130 henkilöä, eniten osallistujia oli Hollannista ja Belgiasta, muutama USA:sta, yksittäinen Englannista, Tanskasta ja Suomesta. Tulkkaus Puhuttu englanti kirjoitustulkattiin englanniksi etätulkkauksena. Koska teksti tuli internetin välityksellä, kauko-osallistuminenkin kongressiin olisi ollut teknisesti mahdollista, etenkin jos videokuvaus olisi kytketty siihen. Kaikki esitykset videokuvattiin. Myöhemmin kongressista julkaistaan tunnin mittainen video. Hollanniksi oli kirjoitustulkkaus, viitotun puheen tulkkaus ja viittomakielen tulkkaus. Myös kuurojen järjestöstä oli osallistujia. Tulkit oli varattu 9 kk etukäteen, jotta löytyisi sellaisia, jotka tulkkaavat suoraan englannista hollanniksi. Nämä tulkkaukset kuitattiin yksityisten ihmisten tulkkaustunneista, systeemi on melko samanlainen kuin Suomessa. Hollannin kirjoitustulkeilla näytti olevan lisätulkki tukena esitykseni aikana. Tulkkausvaljaista Saavuin tulkkeineni paikalle keskiviikkoiltana, että olemme paikalla torstaina heti aamusta, kun kongressi avataan. Menimme illalla tulkkausvaljaiden kanssa aulatiloihin. Siellä valjaamme kiinnittivät kovasti huomiota, ja saimme aikaan pari pitkää ryhmäkeskustelutilannetta kirjoitustulkkauksen avulla aseina Bluetooth-näppäimistö ja ipad näyttönä ja molemmat valjaissa. Perjantaina hollantilainen kirjoitustulkki Gea Duister kokosi lounastunnilla meille suomalaisille nähtäväksi ja kokeiltavaksi heidän versionsa valjaista. Sanoin sitä Double Deckeriksi, kaksikerroksisen bussin mukaan, heidän nimityksensä on Velo- Walker. Siinä on IKEA:n sylikirjoitustyynyn kansiosa ilman tyynyä, vauvankantoreppu ja auton navigaattorin kiinnityssysteemi, johon laitetaan tabletti, jolta näkyy teksti. Sen voi lukea vierellä kulkeva tulkkauksen asiakas tai tulkki itse, ja päänäyttö on jossain muualla asiakkaalla langattomasti. Kirjoittimena Velotype tai uudempi Veyboard. Ohjelma Kongressin ohjelma koostui pyydetyistä esityksistä. Moni olisi halunnut puheenvuoron, muttei saanut esitysaikaa. Ymppäsin omaan workshoppiini Kuuroutuneiden pohjoismaisen neuvoston puheenjohtaja 19
Trine L. Gaarsdahlin näyttäytymisen sekä maininnan pohjoismaisista kuuroutuneiden kesäviikoista. Lisäksi Lauren Storck, joka pyörittää tekstitystä ja kirjoitustulkkausta edistävää verkkoyhteisö CCACaptioningia, näyttäytyi ja tarkoitus oli näyttää lyhyt tekstitetty video Don t leave me out ( Älä jätä minua ulkopuolelle ). Tekniikka kuitenkin petti, kun vaihdoin koneesta toiseen. EFHOH sai kuitenkin puheaikaa, hallituksen jäsen (nykyinen varapuheenjohtaja) Lidia Smolarek Best oli viimeinen esiintyjä ennen loppusanoja lauantaina. King Jordan, Gallaudet yliopiston entinen rehtori kertomassa elämänsä tarinaa Kongressissa oli useita Personal story -workshoppeja. Neljä workshopin pitäjää oli bongattu ALDAconista 2010 (yhdysvaltalaisen myöhään kuuroutuneiden järjestön vuosittainen konventio), kun ryhmä hollantilaisia vieraili ko. konventiossa. Minut muisti ja ehdotti workshopin pitäjäksi Truus Lowensteyn, joka oli kanssani samassa kuuroutuneet-osiossa puhujana IFHOH:in kongressissa Jerusalemissa v. 1992. Olin jo jonkinlainen tuttu myös kongressin pääkoordinaattori Gerald de Vijlderin kanssa, koska kuuluimme samaan ALDA:n kansainväliseen työryhmään (toimi sähköpostilla). Lisäksi kongressissa oli lääkäriluento sisäkorvaistutteista ja muuta pakollista. Mielenterveys ja kuntoutus olivat myös esillä, samoin kuulokoirat. Kongressissa oli rautainen päiväjärjestys, joka huomioi tarkkaavaisuuden keston sekä näyttelyihin kunnolla tutustumisen mahdollisuuden: aamiainen (sitä ennen sai käydä saunassa ja uimassa), sitten yksi tunti workshoppia (valitse kolmesta, kun haluaisit kuunnella kaikki!), seuraava tunti vapaata seurustelua ja kahvitaukoa, näyttelyihin tutustumista. taas yksi tunti workshoppia, sitten kahden tunnin lounastauko, Iltapäivällä yksi tunti workshoppeja, toinen tunti taukoa eli kahvia, näyttelyihin tutustumista, seurustelua, kolmas tunti workshoppia, sen jälkeen vapaata. Torstai-iltana oli 25-vuotisvastaanotto hohtokeilabaarissa. Perjantaina juhlaillallinen, jonka ohjelmassa Gerard de Vijlder lyötiin Oranje-Nassaun ritariksi. Kotikaupunkinsa pormestari toi hänelle mitalin. Oli myös pantomiimiesitys kuuroilta ja viittomakuoro, jossa oli kuuroutuneita ja kuulevia perheenjäseniä, tulkkioppilaita (?). Yksi kuulevista (?) lauloi, kuoro viittoi viitottua puhetta reaaliaikaisesti. Esitykseni kongressissa Otsikoin esitykseni Total hearing loss, tactile sound and visual support methods ( Täysi kuulon menetys, taktiili kuuntelu ja visuaaliset tukimenetelmät ). Tämä painotus siksi, että ohjelmaan näytti tulevan niin paljon CI-asiaa ja kuulemista. Kuuroutuneena selviytymisestähän tässä pitäisi olla puhe. Taktiili kuuntelu Kerroin, että olin kuulokeskuksessa näyttänyt audiologille esitettä ja pyytänyt, että saisin taktiiliin kuunteluun tarkoitetun laitteen. Olin kuuroutunut v. 1976 totaalisesti, kuulohermoja ei ollut jäljellä. Lääkäri vastasi, ettei heillä ollut sellaista, mutta he voisivat antaa vahvan taskukojeen, johon laitetaan luujohtopää tavanomaisen korvakappaleeseen kiinnitettävän osan tilalle. Sain kokeilla muutamia malleja ja valitsin yhden. Näytin sitä kongressissa (sain uu- 20
den n. 15 v sitten) ja kerroin miten pidän sitä sormien välissä ( tupakoin ). Esittelin listan aidoista, pelkkään tuntoaistiin perustuvaan kuuloon valmistetuista laitteista ja prototyypeistä. Tactaid II (tästä on suomalainen väitöskirja, jossa on verrattu Tactaid II vs. yksikanavainen CI) Minifonator (rannekellomainen täristin ranteeseen) MiniVib4 Tactaid 7 Tickle TalkerT Tactilator (Gustaf Söderlund & kumppanit kehitelleet) OSCAR, TAM (Karl-Erik Spens, Kungliga Tekniska högskolan, Tukholma) Ruotsalaiset Spens ja Söderlund kehittelivät kojeita. Kävin testaamassa HYKSin kuulokeskuksessa Spensin OSCARia. Söderlund teki tietokoneharjoitusohjelmia Uppsalan yliopistollisessa sairaalassa taktiilikuunteluun. Hän kehitti bostonilaisen valmistajan kanssa Tactilatoria, näin v. 1999 Bostonissa kuinka he työskentelivät. Samalla matkalla vierailin MIT:issä (Massachusetts Institute of Technology), jossa oli menossa testaus, miten ihmiset tunnistavat erilaiset ympäristöäänet milläkin kojeella. Ansaitsin 50 dollaria koekaniinina olosta. Annoin sen ystävällisesti majoittajilleni. Siellä näin Tactaid 7:n eli siinä on 7 täristintä eri äänenkorkeuksille. Aikoinaan HYKSin kuulokeskuksella ei ollut varaa hankkia Tactaid 7:ää, joten en saanut kokeilla saanko sillä paremmin selvää kuin Tactaid II:lla, jolla ei ollut sen parempaa tulosta kuin luujohto-taskukojeellakaan, vaikka siinä oli diskanttiäänet toisessa täristimessä mukana. Normaali luujohtokuulo on vain matalat äänet 1000 Hz saakka, diskantti jää pois. Siteerasin australialaista tutkimustulosta Tactaid 7 vs. Tickle TalkerT --- Subjective ratings were slightly higher for the Tactaid 7, and four subjects preferred this device. Either device may be suitable for those not able or willing to have a cochlear implant.--- ( ---Koehenkilöiden subjektiiviset arviot olivat hivenen paremmat Tactaid 7:stä, neljä henkilöä piti sitä parempana kuin Tickle Talkeria. Kumpikin apuväline saattaa sopia henkilöille, jotka eivät voi tai halua saada sisäkorvaistutetta.--- ) Lisätietoa tutkimuksesta googlaamalla esim. Tactaid 7, Tickle Talker ja Tactilator. Näytin myös kuvan musiikinkuuntelusta suorana luujohtona. Istun siinä silmät kiinni sellonsoittajan vieressä ja kosketan soitinta. Esitykseni alussa olin kertonut tärkeistä henkilöistä kuuroutuneisuus-urani alussa. Yksi oli Ruotsin kuurojen liiton tiedotussihteeri Beata Lundström. Hänen neuvostaan ilmoittauduin pohjoismaiseen selkokieliseminaariin Nordens Folkliga Akademihin v. 1977. Beata oli siellä mukana. Yhtenä iltana osallistujille oli tarjolla musiikin kuuntelua. Tähän reagoin tietysti: Äh, voi ei! Hän ei välittänyt siitä, vaan ohjasi minut kahden soittajan taakse kuuntelemaan sormillani heidän soittoaan niin kuin se olisi maailman luonnollisin asia. Toisen soittimen kaikupohjana oli vyötiäisen kuori. Beata Lundström antoi myös toisen kallisarvoisen vinkin syksyllä 1976, kun etsiskelin Ruotsista tietoa kuuroutuneista suomalaisten lähteiden ehdyttyä: Kirjoita Pedagogiska Hörselvårdenin rehtori Arne Franssonille ja pyydä päästä mukaan Ruotsin ensimmäiseen kuuroutuneiden konferenssiin. Kirjoitin ja pääsin. Sieltä lähti liikkeelle myös Suomen kuuroutuneiden projektin valmistelut, jotka tulostuivat v. 1982 RAY:n rahoittamaksi projektiksi ja sen jälkeen pysyväksi toiminnaksi Kuuloliitossa. 21
Visuaalisia tukimenetelmiä oli toinen osa otsikkoni MHS eli suu-käsi-menetelmä, SormiAakkosViestintä (SAV) ja viitottu puhe (vp) ovat entuudestaan tuttuja. Cued Speech eli vinkkipuhe sai myös oman mainintansa. Kun ihminen kuuroutuu, hänen ja perheensä ja lähipiirinsä täytyy saada toimiva kommunikaatio ja vuorovaikutus takaisin. Viittomien opiskelu kestää kauan, tarvitaan jokin ensiapumenetelmä, ettei kuuroutunut jää syrjään. Korallihiekkaranta Kuvat: Liisa Sammalpenger Loppukaneettini kuului There is always a solution ( Aina löytyy ratkaisu ). Esitykseni alussa oli näytteitä, miten käytin ystävieni kanssa puhelinta ennen tekstipuhelinten tuloa (kaverit morsettivat ääneen ja minä kuuntelin taktiilisti), tai miten tulkattiin puhelua ennen kaiutinpuhelimia. Tai miten käytettiin luonnollisia luujohtoratkaisuja ilman kojeita. Tulke Sananen tulkkeen tallennuksesta ja hallussapidosta. Pyysin Ineke Scheffeliltä, joka on yksi Stichting Plotsdovenin perustajista ja jolla oli yksi Personal story -workshopeista, kopiota esityksestään. Se sai olla hollanniksi (kääntäisin sen englanniksi googlella). Hän kuitenkin pyysi kongressin vastaavalta, että tämä lähettäisi minulle englanninkielisen tekstin. Sain sitten amerikkalaisen firman tuottaman tulkkeen tekstin. Tekstin alussa ja lopussa oli kerrottu, että kyseessä on etätulkattu raakakopio, joka on tuotettu helpottamaan viestinnän saavutettavuutta. Kyseessä ei ole sanatarkka toisinto puhutusta. Mitä muuta? Havahduin toden teolla siihen, mitä tukea ja apuvälineitä saavat ne, jotka eivät voi saada sisäkorvaistutetta eikä kuulokojekaan riitä auttamaan selvänsaamista. Miten heitä kestokuuroutuneita hoidetaan ja kuntoutetaan? Kertooko kukaan taktiileista apuvälineistä? Ohjataanko niiden käytössä? Se, ettei kuulokeskuksella ollut varaa yhteen Tactaid 7:ään, mutta on varaa implanttileikkauksiin! Arvelen, että yhden leikkauksen hinnalla saa ainakin kymmenen Tickle Talkeria taikka Tactaid 7:ää. Lienee jo muitakin taktiilikojeita olemassa, ellei sitten CI-buumi ole tukahduttanut niiden kehittelyä. Minä olen saanut vahvan taskukojeen kaksi kertaa 30 vuoden aikana. Entä kun tämä hajoaa, onko taskukojeita enää olemassakaan? Mitä tilalle? Nyt muistatte tietysti, että onhan Liisalla aivorunkoimplantti (ABI). Sain sen, kun minua pyydettiin opetuspotilaaksi. Se ei korvaa luujohto-kojeesta saatavaa hyötyä. ABI:stani irtoaa vain tasaista äänenkorkeutta, ei erota rytmiä musiikissa, kaikki on yhtä puuroa. Taskukoje antaa rytmiä ja saundia 1000 Hz saakka ihon ja luiden kautta. Mutta koje vinkuu niin helposti, kun mikrofoni ja täristin ovat lähellä toisiaan. Oikeissa taktiilikojeissa ei ole vinkumisriskiä. Kehittyneemmät taktiilikojeet antavat myös diskanttia eivätkä vingu. NÄITÄ KEHIIN! Liisa Sammalpenger 22
Kuuroutuneiden Pohjoismaisen Neuvoston (Vuxendövas Nordiska Råd) vuosikokous ja seminaari Espoon Korpilammella 22.-25.5.2014 Tänä vuonna olimme täysilukuisina paikalla eli kaksi edustajaa neljästä pohjoismaasta. Høreforeningen, Tanska: Trine L. Gaarsdahl, Jonatan Riber Andersen Hørselshemmedes Landsforbund, Norja: Synnøve Solhaugen Engen, Sindre Falk Vuxendöva i Sverige: Kerstin Kjellberg, Gith Holmgren Kuuloliitto ry: Kalle Tervaskari, Sari Hirvonen-Skarbö Tulkkeja oli myös kahdeksan, joista Ruotsista neljä, joista kaksi viittovia ja kaksi kirjoitustulkkia, ja Norjasta ei yhtään. Seminaaripäivänä tulkkien määrä lisääntyi, tuli kaksi suomea kirjoittavaa tulkkia ja kaksi kielitulkkia. Kela maksoi kirjoitustulkit normaalisti, mutta kielitulkkaukseen saimme Kuulon Tuelta 1 500 euron avustuksen. Itse kokous meni niin, että Trine L. Gaarsdahl Tanskasta valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, Jonatan Riber Andersen Tanskasta sihteeriksi ja Kerstin Kjellberg Ruotsista ja Synnøve Solhaugen Engen Norjasta pöytäkirjan tarkastajiksi. Hyväksyttiin toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Jäsenmaksuksi päätettiin 500 euroa per jäsenjärjestö. Jäseniä on nyt neljä. Sääntöjä päästiin nyt käsittelemään laatimani luonnoksen pohjalta, jonka olin lähettänyt VDNRn jäsenille jo tammikuussa. Ilmeni, että osa osanottajista ei ollut saanut sääntöehdotusta laisinkaan etukäteen luettavakseen. Sehän hidasti heti sääntöjen käsittelyä. Ja minäkin opin, että uudet ja vanhat säännöt olisi pitänyt kirjoittaa rinnakkain, että näkyy, missä uusi poikkeaa vanhasta. Sitten puheenjohtaja äänestytti muutoksista, joita kukaan ei ollut esittänyt, joten ei tuo kokoustekniikka ihan hanskassa ole pohjoismaisella tasollakaan. Katsotaan sitten pöytäkirjasta, mitä me tässä asiassa loppujen lopuksi päätimme! Tärkeintä nyt oli, että saimme siivottua säännöistä ne pykälät, joita ei tähänkään asti ole pystytty noudattamaan. Ruotsi on sääntönikkareiden unelmamaa, sääntöjä ei tarvitse rekisteröidä mihinkään, kukaan ei niiden sanamuotoja tarkista, eikä sääntöjen muuttaminen maksa mitään! Vuoden 2015 vuosikokouksesta ja seminaarista sovittiin, että ne pidetään Tallinnassa 16. 19.4.2015. Olimme jo pienessä piirissä pohjustaneet tätä ja Viron vaikeakuuloisten liitto, Eesti Vaegkuuljate Liit, on ilmeisen innostunut asiasta. Minä sain käytännön vastuun järjestelyistä VDNRn puolesta. VDNRlle valittiin toimijat: Puheenjohtajaksi Trine L. Gaarsdahl. Sihteerin posti jäi tässä vaiheessa auki, sunnuntain jatkokokouksessa siihen valittiin Sari Hirvonen-Skarbö. Rahastonhoitajaksi valittiin Kalle Tervaskari, tilintarkastajaksi Maria Kananen. Varatilintarkastajan pesti jäi avoimeksi. Kotisivuvastaavaksi suunniteltiin Jonatan Riber Andersenia Tanskasta. Jäi hiukan avoimeksi, miten se tehdään. VDNRn nimen kirjoittavat puheenjohtaja Trine ja rahastonhoitaja Kalle, kumpikin yksin. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Harmikseni huomasin, etten ollutkaan lähettänyt talousarviota 23