Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 1 1. TYÖNANTAJA TAI TYÖNANTAJAT PERUSTAJINA 1 2. RAHASTONSIIRTO JA ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 1 2.1. TyEL-RAHASTONSIIRRON EDELLYTYKSET 2 2.2. SOPIMUS RAHASTONSIIRROSTA 3 Rahastonsiirtosopimuksen voimaantulo 3 2.3. SIIRTYVÄT ELÄKEVASTUUT 4 2.4. SIIRTYVÄ TOIMINTAPÄÄOMA 5 Yleistä toimintapääomasta 5 Siirtyvän toimintapääoman määrä 5 Siirtyvän toimintapääoman täydentäminen 6 Työeläkevakuutusyhtiöiden keskimääräisen toimintapääoman kehitys 6 2.5. SIIRTYVÄ OMAISUUS 7 2.6. VAKUUTUSVALVONTAVIRASTON SUOSTUMUS 8 2.7. ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMISMENETTELY PÄÄPIIRTEISSÄÄN 9 3. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMINEN 9 3.1. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT 10 Vakuutusvalvontavirastolle osoitettu hakemus 10 3.1.1. Perustamiskirja 10 3.1.2. Eläkesäätiön toimintasuunnitelma 11 3.1.3. Eläkesäätiön säännöt 11 3.1.4. Työnantajan hallituksen kokouspöytäkirja tai ote siitä 11 3.1.5. Yhtiöjärjestys ja kaupparekisteriote 11 3.2. PERUSILMOITUS ELÄKESÄÄTIÖREKISTERIIN 12 4. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAPIIRI 13 Toimintapiiriin kuuluvat eli eläkesäätiössä vakuutetut henkilöt 13 TyEL-toiminta 14 Ulkomaantyökomennus 14 Vapaaehtoinen TyEL-eläketurva 14 Eläkkeensaajan kuuluminen toimintapiiriin 14 Toimintapiiriin kuuluvien vähimmäislukumäärä 14 5. MUUT VALMISTELEVAT TOIMENPITEET 14 Vakuutusmatemaatikko 14 Asiantuntijalääkäri 14 Ilmoitus verovirastolle 14 TÄRKEÄT OSOITTEET JA PUHELINNUMEROT 15 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Palveluyhtiöt: Porasto Oy AB ja Silta Oy

ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN Tässä esitteessä käsitellään työntekijäin eläkelain (jäljempänä TyEL) mukaisia lakisääteisiä eläkkeitä ja muita etuuksia hoitavan B- ja AB-eläkesäätiön B-osaston sekä yhteiseläkesäätiön perustamista. Yhteiseläkesäätiöllä tarkoitetaan usean työnantajan perustamaa yhteiseläkesäätiötä. Yhteiseläkesäätiön voivat perustaa esim. samaan konserniin kuuluvat työnantajat. 1. TYÖNANTAJA TAI TYÖNANTAJAT PERUSTAJINA TyEL-eläketurvaa hoitavan eläkesäätiön voi perustaa työnantaja tai työnantajien ryhmä, joilla on vähintään 300 työntekijää. Yhteisötyönantajalla on oltava kotipaikka jossain ETA-valtiossa. Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty työnantaja ei voi perustaa eläkesäätiötä. Eläkesäätiö voidaan perustaa Suomessa harjoitettavan toiminnan piirissä työskenteleviä työntekijöitä varten. Lisäksi eläkesäätiön toimintapiiriin voi kuulua työnantajan ulkomaille lähettämä työntekijä. ABtai B-eläkesäätiötä ei kuitenkaan voida perustaa, jos tarkoituksena on järjestää pelkästään ulkomaille lähetettyjen työntekijöiden eläketurva. Eläkesäätiön perustamisesta on laadittava perustamiskirja. Perustamiskirjaan liitetään eläkesäätiön säännöt ja toimintasuunnitelma. Eläkesäätiön säännöille ja sääntömuutoksille on haettava Vakuutusvalvontaviraston suostumus. Uusi eläkesäätiö on ilmoitettava säädetyssä määräajassa rekisteröitäväksi eläkesäätiörekisteriin. 2. RAHASTONSIIRTO JA ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN Rahastonsiirrot eläkevakuutusyhtiöistä perustettavaan tai jo perustettuun eläkesäätiöön mahdollistava laki tuli voimaan 1.7.2003. Tämä muutos mahdollisti eläkesäätiön perustamisen takautuvien eläkevastuiden ja niitä vastaavien varojen sekä vakavaraisuuspääoman kanssa. Aikaisemmin eläkesäätiön perustaminen oli mahdollista vain ilman rahastonsiirtoa siten, että kaikki eläkesäätiön perustamishetkeen mennessä kertyneet työnantajakohtaiset eläkevastuut, niitä vastaavat varat ja toimintapääoma jäivät eläkevakuutusyhtiöön. Eläkesäätiön perustamistoimista säädetään eläkesäätiölaissa 29.12.1995/1774. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 1

2.1. TyEL-RAHASTONSIIRRON EDELLYTYKSET Eläkesäätiön voi perustaa rahastonsiirtona, jos työnantajalla tai konserniin kuuluvilla työnantajilla on yhteensä vähintään 300 työntekijää ja kullakin yksittäisellä työnantajalla on kuitenkin vähintään 50 työntekijää. Rajoitukset lasketaan aina työeläkevakuutusyhtiökohtaisesti ESIMERKKI: Työeläkevakuutusyhtiö Xa Työnantaja Ya toimintapiiri 290 hlöä Työnantaja Yb, toimintapiiri 108 hlöä B-yhteiseläkesäätiö Toimintapiirit yhteensä 450 hlöä Työnantaja Yc toimintapiiri 52 hlöä Yhteiseläkesäätiöön voidaan liittää myös alle 50 työntekijän yrityksiä jos koko yhteiseläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä on kuitenkin vähintään 300 työntekijää. Alle 50 työntekijöiden yrityksissä TyEL-vakuutuksia eli rahastoja ei tällöin kuitenkaan siirretä. Sopimusneuvotteluja rahastonsiirrosta voidaan käydä työnantajan ja työeläkevakuutusyhtiön välillä, mutta varsinaisen sopimuksen osapuolina ovat aina perustettava eläkesäätiö ja työeläkevakuutusyhtiö. Eläkesäätiö on perustettava ennen rahastonsiirtosopimuksen allekirjoittamista. Perustamismenettelystä kerrotaan tarkemmin sivuilla 8-11. Toiminnan pitkäjänteisyyden takaamiseksi edellytetään, että edellisestä rahastonsiirrosta on kulunut aikaa vähintään 5 vuotta. Tätä vaatimusta ei sovelleta ennen rahastonsiirtolain voimaantuloa edeltäneisiin rahastonsiirtoihin eikä vakuutustoiminnan pakollisiin luovutuksiin. Rahastonsiirtosopimukselle on haettava neljän (4) kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä Vakuutusvalvontaviraston suostumus. Hakemusta arvioidessaan Vakuutusvalvontaviraston on huolehdittava, että rahastonsiirrolla ei loukata vakuutusten käsittämiä etuja ja että rahastonsiirto ei vaaranna vakuutustoiminnan tervettä kehitystä. Harkinta on yksinomaan laillisuusharkintaa. Uuden eläkesäätiön tulee täyttää laeissa säädetyt toimintavaatimukset. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 2

2.2. SOPIMUS RAHASTONSIIRROSTA Rahastonsiirto on rahastoja luovuttavan työeläkevakuutusyhtiön ja työnantajan perustettavan eläkesäätiön välinen sopimus. Sopimuksessa on huomioitava mm: 1. Sopimusosapuolet (eläkelaitokset) 2. Siirtyvä vakuutuskanta työnantajat, eläkejärjestelynumerot ja vakuutettujen piiri 3. Vakuutusmatemaatikon arvio siirtyvistä eläkevastuista. Vastuulaskenta tehdään yleensä sopimuksen voimaantulohetken päivän mukaisena. Jos luovutushetki on kuukauden ensimmäinen päivä, vastuunlaskentahetki on yleensä edellisen kuukauden viimeinen päivä. Ellei siirtyvien vastuiden määrä ole vielä tarkasti selvillä sopimuksen voimaantullessa on sopimuksessa tai sen liitteissä ilmoitettava ne menettelytavat, joiden perusteella vastuiden ja niitä vastaavien varojen määrä tarkistetaan. 4. Siirtyvän toimintapääoman määrä 5. Siirtyvien varojen erittely: Työnantajasidonnainen omaisuus, omaisuuslajit ja arvostusperiaatteet (käypä arvo). Ellei siirtyvien vastuiden määrä ei ole vielä tarkasti selvillä sopimuksen voimaantullessa on sopimuksessa tai sen liitteissä ilmoitettava ne menettelytavat, joiden perusteella vastuiden ja niitä vastaavien varojen määrä tarkistetaan. 6. Eläketurvakeskuksen kautta selvitettävien ja maksettavien erien vastuukysymykset (mm. vastuuvajaus ja tasausmaksut) 7. Rahaston siirtämisestä aiheutuvien kohtuullisten kulujen korvaaminen 8. Sopimuksen voimaantuloaika Rahastoja luovuttavan työeläkevakuutusyhtiön hallitus tekee päätöksen rahaston luovuttamisesta ellei yksittäisessä rahastonsiirto koske yli 10 prosenttia yhtiön kaikista eläkevastuista. Jos rahastonsiirtoa koskevassa sopimuksessa siirtyy enemmän kuin 10 prosenttia yhtiön kaikista eläkevastuista rahastonsiirtoon tarvitaan kyseisen työeläkevakuutusyhtiön yhtiökokouksen päätös. Vastaanottavan eläkesäätiön puolesta päätöksen rahastonsiirrosta hyväksyy eläkesäätiön hallitus. Rahastonsiirtosopimuksen voimaantulo Rahastonsiirtosopimuksessa on oltava maininta sopimuksen voimaantulosta. Sopimuksen voimaantulolla on merkitystä luovuttavan työeläkevakuutusyhtiön ja vastaanottavan eläkesäätiön vastuiden alkamis- ja päättymisajankohdan määrittelemiseksi. Jos varat luovutetaan myöhemmin kuin sopimuksen voimaantulohetkellä, on sovittava siirtyville varoille maksettavasta korosta. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 3

2.3. SIIRTYVÄT ELÄKEVASTUUT Rahastonsiirrossa luovuttavasta eläkelaitoksesta siirtyvät työnantajan voimassaolevan vakuutuksen kaikki henkilötasolla laskettavat vastuut mukaan lukien tuntemattomien varaukset sekä vastuisiin liittyvät eläkkeet ja niiden hoitovelvoite. Voimassa olevaan vakuutukseen kuuluvat: 1. työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden varaukset (eläketapahtuma ennen luovutusta, mutta hakemus luovutuksen jälkeen) 2. tasausvastuu (osuus puskurirahastosta yhteisesti maksettavia eläkemenoja varten) 3. työnantajaan sulautuneen ja sulautumisen vuoksi päätetty toisen työnantajan vakuutus, joka on sulautumishetkellä ollut voimassa eläkelaitoksessa 4. voimassa olevaa vakuutusta välittömästi edeltäneet saman työnantajan teknisestä syystä luovuttavassa eläkelaitoksessa päätetyt vakuutukset Eläkevastuiden määrä muodostuu Ennen rahaston siirtoa alkaneista eläkkeistä ja muista etuuksista Rahaston siirtoon mennessä karttuneista, voimassa olevaan vakuutukseen kuuluvista ja kuuluneista henkilöiden vastaisista eläkkeistä ja muista etuuksista Vakuutusliikkeen heilahtelujen varalta kerätty ns. tasoitusmäärä ja ositettu lisävakuutusvastuu eivät siirry. Tasoitusmäärä on muodostunut työkyvyttömyys-, työttömyys- ja maksutappio-osan vuosittaisesta tuloksesta. Ositetulla lisävakuutusvastuulla tarkoitetaan asiakashyvityksiin varattua rahamäärää. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 4

2.4. SIIRTYVÄ TOIMINTAPÄÄOMA Yleistä toimintapääomasta Toimintapääomalla tarkoitetaan kaikkia niitä eläkesäätiön varoja, vakuuksia ja niihin rinnastettavia sitoumuksia, jotka ylittävät eläkesäätiön eläkevastuun, velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset. Koska toimintapääoma turvaa eläkesäätiön vakavaraisuutta, toimintapääoman suuruus määräytyy eläkesäätiön eläkevastuiden ja eläkevastuiden katteena olevien varojen / sijoitusomaisuuden riskipitoisuuden perusteella. Lakisääteisessä työeläketurvassa toimintapääomalla turvataan eläkesäätiön eläkevastuun katteena olevien varojen riittävyys silloinkin kun sijoitustoiminnan tuotot eivät vastaa odotuksia. Toimintapääoma Eläkesäätiön eläkevastuu A) jatkuvat eläkevastuut B) päättyneet eläkevastuut Eläkesäätiön velat Eläkesäätiön muut sitoumukset Siirtyvän toimintapääoman määrä Siirtyvän toimintapääoman määräytymistapaa muutettiin 1.1.2006 alkaen. Aikaisemmin siirtyvän toimintapääoman määrittäminen perustui olettamuksiin laskuperustekoron mukaisen tuoton saavuttamisesta. Siirtyvän toimintapääoman määrä 1.7.2003-31.3.2005 välisenä aikana oli 12,4 % eläkevastuun määrästä ja 1.4.2005-6.10.2005 välisenä aikana 11,8 % eläkevastuun määrästä. Nykyään vakuutuskannan siirrossa luovuttavasta eläkelaitoksesta perustettavaan eläkesäätiöön siirretään toimintapääomaa määrä, joka vastaa sijoitussalkun riskillisyyden perusteella valitun mediaanieläkelaitoksen vakavaraisuusrajan kaksinkertaista määrää. LAKISÄÄTEISTÄ TyEL-VAKUUTUSTOIMINTAA HARJOITTAVAT ELÄKELAITOKSET Mediaanieläkelaitos Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 5

Vakuutusvalvontavirasto tekee esityksen siirtyvän toimintapääoman prosenttimäärän vahvistamisesta kunkin huhti- ja lokakuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), joka vahvistaa siirtyvän toimintapääoman prosenttimäärät voimaan heinä- ja tammikuun alusta. Esimerkki Eläkesäätiöt, eläkekassat ja eläkevakuutusyhtiöt toimittavat vakavaraisuustiedot 31.12 tilanteesta Vakuutusvalvontavirastolle 15.2 mennessä, joka tekee 30.4 mennessä STM:lle esityksen siirtyvän toimintapääoman prosenttimäärästä. STM vahvistaa siirtyvän toimintapääoman prosenttimäärän voimaan 1.7.-31.12 väliseksi ajaksi. Siirtyvä toimintapääoma lasketaan aina siirrettävän vakuutuskannan perusteella Siirtyvän toimintapääoman määrä 1.7.-31.12.2008 välisenä aikana on 24,1 % (25,8 prosenttia 1.1.-30.6.2008 välisenä aikana) SIIRTYVÄ TOIMINTAPÄÄOMA 24,1 yksikköä ELÄKEVASTUUT JA VARAT 100 yksikköä Siirtyvän toimintapääoman täydentäminen Työnantajan on täydennettävä siirtyvää toimintapääomaa jos luovuttavan eläkelaitoksen vakavaraisuus ei mahdollista STM:n asetuksessa määrätyn 24,1 prosentin toimintapääoman siirtämistä. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa luovuttavan eläkelaitoksen toimintapääoma on matalampi kuin siirtyvän toimintapääoman prosenttimäärä. Työnantaja on velvollinen täydentämään siirtyvää toimintapääomaa myös, jos sopimuksessa siirtyväksi sovitun omaisuuden sijoitusjakauma on riskipitoisuudeltaan sellainen, että vakavaraisuusarvioinnissa vakavaraisuusrajan kaksinkertainen määrä (2xVVR) ei täyty. Käytännössä tällä rajoituksella ei ole merkitystä. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 6

Siirtyvän toimintapääoman ja työeläkevakuutusyhtiöiden keskimääräisen toimintapääoman kehitys % % 2.5. SIIRTYVÄ OMAISUUS Vastaanottavaan eläkesäätiöön siirretään niin paljon omaisuutta, että se vastaa siirrettävien vastuiden ja toimintapääoman yhteismäärää. Siirtyvä omaisuus arvostetaan aina käypään arvoon. Toimintapääoma Eläkevastuu Siirtyvän omaisuuden määrä Ensisijaisesti siirretään työnantajasidonnainen omaisuus, jolla on käytännössä merkitystä vain työnantajan omassa toiminnassa kuten työnantajan tarpeisiin rakennettu tai hankittu ja vuokrakäytössä oleva kiinteistö, työnantajan nostamat takaisinlainat, työnantajan sijoituslainat ja joissakin tapauksissa työnantajayhtiön osakkeet. Muu osuus siirtyvästä omaisuudesta on aina rahaa ellei työnantajan ja luovuttavan eläkelaitoksen kesken muuta sovita. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 7

2.6. VAKUUTUSVALVONTAVIRASTON SUOSTUMUS Kun rahastonsiirtosopimus on hyväksytty, sille on haettava neljän (4) kuukauden kuluessa Vakuutusvalvontaviraston suostumus. Vakuutusvalvontaviraston suostumusta haetaan kummankin sopijapuolen yhteisellä hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä: 1. jos kysymys on A-eläkesäätiön yhteyteen perustettavasta uudesta B-osastosta, hakemukseen on liitettävä sääntömuutoshakemus liitteineen 2. pöytäkirjat eläkesäätiön hallituksen ja työeläkevakuutusyhtiön hallituksen päätöksistä oikeaksi todistettuina, joissa sopimus on hyväksytty 3. alkuperäinen rahastonsiirtosopimus allekirjoitettuna (sisältöä eritelty tarkemmin sivulla 3.) - sisältää vakuutusmatemaatikon selvityksen siirrettävistä eläkevastuista - sisältää selvityksen siirtyvästä vakuutuskannasta - sisältää selvityksen siirtyvästä toimintapääomasta - sisältää selvityksen siirtyvästä omaisuudesta - sisältää perusteet vakuutuskannan siirtymisestä aiheutuvien kulujen korvaamiselle 4. selvitys sekä luovuttavan työeläkevakuutusyhtiön että vastaanottavan eläkesäätiön vakavaraisuusrajasta (1xVVR) 5. selvitys sekä luovuttavan työeläkevakuutusyhtiön että vastaanottavan eläkesäätiön toimintapääomista 6. selvitys työnantajan täydennysvelvollisuudesta jos vastaanotettavan toimintapääoman määrä on vähemmän kuin STM:n asetuksessa säädetty 24,1 % eläkevastuiden määrästä tai jos vastaanotettavan omaisuuden perusteella lasketun toimintapääoman määrä jää alle vakavaraisuusrajan kaksinkertaisen määrän (2xVVR). 7. selvitys siitä, että 5 vuoden karenssi ei estä rahastonsiirtoa 8. selvitys vastaanottavan eläkesäätiön ja luovuttavan työeläkevakuutusyhtiön välisistä kaupoista sopimusta edeltäneeltä ajalta Rahastonsiirtohakemus kuulutetaan Virallisessa lehdessä ja tiedotetaan eläkesäätiön perustavan työnantajan ilmoitustaululla. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 8

2.7. ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMISMENETTELY PÄÄPIIRTEITTÄIN Alustavat selvittelyt rahastonsiirtomenettelystä ja sopimusneuvottelut luovuttavan eläkelaitoksen kanssa. Eläkesäätiön sääntöjen ja toimintasuunnitelman valmistelua. Esisopimus rahastonsiirrosta. Työnantajayhtiön hallituksen päätös eläke-säätiön perustamisesta (peruspääoma, sääntöjen ja toimintasuunnitelman hyväksyminen sekä eläkesäätiön väliaikaisen hallituksen jäsenten valinta. Eläkesäätiön hallituksen kokous, jossa valitaan eläkesäätiölle hallituksen puheen-johtaja ja asiamies. Hakemus Vakuutusvalvontavirastoon eläkesäätiön sääntöjen ja toimintasuunnitelman vahvistamiseksi. Perusilmoitus Vakuutusvalvontaviraston ylläpitämään eläkesäätiörekisteriin 3 kuukauden kuluessa sääntöjen vahvistamisesta. Rahastonsiirtosopimuksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Luovuttavan eläkelaitoksen ja eläkesäätiön hallituksen yhteinen hakemus Vakuutusvalvontavirastolle 4 kuukauden kuluessa sopimuksen hyväksymisestä. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 9

3. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMINEN B-eläkesäätiön varsinaiset perustamistoimet voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa Vakuutusvalvontavirastoa pyydetään vahvistamaan B-eläkesäätiön säännöt ja toimintasuunnitelma. Toisessa vaiheessa eläkesäätiön perustamisesta tehdään perusilmoitus Vakuutusvalvontaviraston pitämään eläkesäätiörekisteriin. 3.1. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT Vakuutusvalvontavirastolle osoitettu hakemus Hakemuksesta on käytävä selville: mistä ajankohdasta lukien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä eläkesäätiön perustamiseen liittyviä asioita hoitavan henkilön nimi, osoite ja puhelinnumero perustettavan eläkesäätiön vakavaraisuus ja riskinkantokyky (toimintasuunnitelma) Koska Vakuutusvalvontavirasto pyytää perustettavan B-eläkesäätiön säännöistä lausunnon Eläketurvakeskukselta. Hakemus on lähetettävä Vakuutusvalvontavirastolle noin 1-3 kuukautta ennen eläkesäätiön toiminnan aloittamista. 3.1.1 Perustamiskirja Eläkesäätiön perustamisesta on laadittava perustamiskirja, joka on päivättävä ja työnantajayhteisön allekirjoitettava. Tällöin riittää, että työnantajayhteisön toiminimen kirjoittamiseen oikeutetut henkilöt allekirjoittavat perustamiskirjan. Perustamiskirjassa on mainittava: perustajan nimi, kansalaisuus, asuinpaikka ja postiosoite sekä eläkesäätiölle perustettaessa tuleva peruspääoma eli eläkesäätiön varat. ESL:ssa ei ole säännöksiä siitä, miten paljon työnantajayhtiön pitää sijoittaa eläkesäätiöön peruspääomaksi rahastonsiirtosopimuksessa siirtyvien varojen lisäksi. Tarvittavien varojen määrä riippuu paljolti siitä, missä vaiheessa eläkesäätiö saa käyttöönsä rahastonsiirtosopimuksessa sovitut varat. Eläkesäätiö tarvitsee joka tapauksessa varoja omiin toiminnanaikaisiin hoitokuluihinsa. Osa peruspääomasta voidaan suorittaa apporttina. Suositeltavaa on, että rahaa koko peruspääomasta olisi vähintään määrä, joka riittää kattamaan eläkesäätiön yhden vuoden hoitokulut, koska eläkesäätiö tarvitsee käteisvaroja käytännön toiminnan hoitamiseen. Peruspääoman on oltava kokonaan maksettu ja eläkesäätiön hallussa ennen eläkesäätiön rekisteröintiä. Perustamiskirjaan on liitettävä toimintasuunnitelma ja ehdotus eläkesäätiön säännöiksi. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 10

3.1.2 Eläkesäätiön toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmaan kirjataan keskeiset eläkesäätiön toiminnan aloittamiseen ja tehtävien pitkänjännitteiseen ja menestykselliseen hoitamiseen liittyvät periaatteet: 1. Selvitys eläkesäätiön toiminnasta ja arviot toiminnan kehityksestä - Toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden/eläkkeensaajien lukumäärä ja ikäjakauma ennuste toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän kehityksestä - Arvioitu työnantajan palkkasumma ennuste työnantajan palkkasumman kehityksestä - Vakuutusmatemaatikon ennuste eläkevastuun kehityksestä 2. Selvitys eläkesäätiön vakavaraisuudesta - Arvio eläkesäätiön sijoitustoiminnasta ja vakuutusmatemaatikon selvitys sijoitustoiminnan asettamista toimintapääomavaatimuksista - Selvitys toimintapääoman määrästä ja arvio toimintapääoman kehityksestä 3. Selvitys eläkesäätiön riskinkantokyvystä - Vakuutusmatemaatikon selvitys vakuutustoiminnan riskeihin varautumisesta - Vakuutusmatemaatikon arvio kannatusmaksujen kehityksestä 4. Selvitys eläkesäätiön käytännön toiminnan järjestämisestä - Eläkesäätiön päivittäisen toiminnan ja tehtävien hoidon varmistaminen: oma henkilökunta /ostetut palvelut 3.1.3 Eläkesäätiön säännöt Vakuutusvalvontavirastolle osoitettavaan hakemukseen on liitettävä eläkesäätiön säännöt neljänä samansisältöisenä kappaleena. Eläkesäätiöille on laadittu mallisäännöt yhteistoiminnassa STM:n, Vakuutusvalvontaviraston ja Eläketurvakeskuksen edustajien kanssa. Koska kyseessä on lakisääteinen eläketurva, mallisääntöihin ei ole syytä tehdä oleellisia muutoksia. Tarvittaessa säännöistä voi pyytää ennakkolausuntoa Vakuutusvalvontavirastolta ennen niiden toimittamista hakemuksen liitteenä. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 11

3.1.4 Työnantajan hallituksen kokouspöytäkirja tai ote siitä Eläkesäätiön perustaa työnantaja. Hakemukseen liitetään pöytäkirja tai ote siitä työnantajan hallituksen kokouspöytäkirjasta, jossa eläkesäätiön perustamisesta on päätetty. Tarkoituksenmukaista on samalla valita ESL:n edellyttämät väliaikainen hallitus ja väliaikaiset tilintarkastajat. Työnantaja nimeää väliaikaiseen hallitukseen myös toimintapiirin edustajat ja toimintapiiriä edustavat tilintarkastajat. Sitä ennen työnantajan on kuultava toimintapiirin edustajia. 3.1.5 Yhtiöjärjestys ja kaupparekisteriote Hakemukseen on liitettävä työnantajaa koskeva yhtiöjärjestys ja kaupparekisteriote. 3.2. PERUSILMOITUS ELÄKESÄÄTIÖREKISTERIIN Vakuutusvalvontavirasto pitää rekisteriä eläkesäätiöistä. Eläkesäätiö voi aloittaa toimintansa vasta sen jälkeen kun se on merkitty eläkesäätiörekisteriin. Eläkesäätiön perustamisesta on tehtävä perusilmoitus eläkesäätiörekisteriin sen jälkeen kun Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut eläkesäätiön säännöt. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa sääntöjen vahvistamisesta. Perustaminen raukeaa, ellei eläkesäätiötä ole ilmoitettu määräajassa eläkesäätiörekisteriin, tai jos rekisteröinti jostain syystä evätään. Jos rekisteri-ilmoitusta ei ole tehty kolmen kuukauden kuluessa eläkesäätiön perustamisesta, työnantaja ei menetä oikeuttaan perustaa eläkesäätiötä, vaan se voi aloittaa perustamismenettelyn uudestaan. Vakuutusvalvontavirasto lähettää rekisteri-ilmoituslomakkeen sääntöjen vahvistamispäätöksen mukana. Jos eläkesäätiön toiminnan aloittamisella on kiire, rekisteri-ilmoituksen voi tehdä jo sääntöjen vahvistamishakemuksen yhteydessä. Rekisteri-ilmoituksessa on oltava eläkesäätiön: hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että peruspääoma on kokonaan maksettu ja eläkesäätiön hallussa tilintarkastajien todistus peruspääomaa koskevien säännösten noudattamisesta. Hallituksen vakuutuksen allekirjoittavat hallituksen varsinaiset jäsenet. Varajäsen allekirjoittaa vakuutuksen ainoastaan silloin, kun varsinainen jäsen on estynyt. Perusilmoituslomakkeessa on edellä tarkoitettua vakuutusta ja todistusta koskevat kohdat. Ne voidaan myös liittää erillisinä asiakirjoina perusilmoitukseen. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 12

4. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAPIIRI Toimintapiiriin kuuluvat eli eläkesäätiössä vakuutetut henkilöt Lähtökohtaisesti työnantaja voi vakuuttaa vain työsuhteessa olevia. Poikkeuksena tästä ovat jäljempänä selostetut luottamustoimessa olevat henkilöt ja ulkomaille lähetetyt työntekijät. Työntekijän eläkelain voimaantulon jälkeen 1.1.2007 alkaen eläkesäätiössä voidaan vakuuttaa laajasti yksityisellä alalla toimivat työntekijät lukuun ottamatta merimieseläkelaissa tarkoitettuja työntekijöitä. Eläkesäätiön myöntämän eläketurvan ei tarvitse kattaa koko henkilökuntaa, vaan se voidaan rajoittaa koskemaan esimerkiksi toimihenkilö- tai työntekijäasemassa olevia henkilöitä. Toimintaa ei sen sijaan voida rajoittaa koskemaan vain tiettyjä nimeltä mainittuja henkilöitä. TyEL-toiminta Työnantaja voi vakuuttaa B-eläkesäätiössä ja AB-eläkesäätiön B-osastossa vapaaehtoisesti myös luottamustoimessa olevat henkilöt ja ulkomaille lähetetyt työntekijät. Ulkomaantyökomennus Yritystoiminnan kansainvälistyessä väliaikaisesti ulkomailla työskentelevien henkilöiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Myös ulkomaankomennuksille lähetettyjen työntekijöiden eläketurvasta on huolehdittava. Vapaaehtoinen TyEL-eläketurva Eläkesäätiön säännöissä voidaan määrätä, että toimintapiiriin voi kuulua sellainen työnantajan muuhun Euroopan talousalueella tai Euroopan talousalueen ulkopuolella olevaan valtioon lähettämä työntekijä, joka on työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvan yrityksen palveluksessa. Toimintapiiriin kuuluminen on tällöin mahdollista, vaikka työntekijä ei ulkomaan komennuksen aikana ole työsuhteessa eläkesäätiön työnantajaan. Ulkomaisena työnantajana voi olla suomalaisen lähettäjäyrityksen ulkomainen: emoyhtiö tytäryhtiö sisaryhtiö osakkuusyhtiö, jossa suomalainen lähettäjätyönantaja on vähemmistöosakkaana tai yritys, jossa suomalaisella lähettäjätyönantajalla on määräämisvaltaa. Se, milloin eläkesäätiön työnantajalla on ulkomaisessa työnantajayrityksessä sellaista määräämisvaltaa, että säännöstä voidaan soveltaa, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Säännös on tarkoitettu joustavaksi. Vähäinenkin osuus yrityksessä riittää. Edellä tarkoitettu työntekijä kuuluu toimintapiiriin siinä tapauksessa, että siitä on nimenomainen määräys säännöissä. Tämä koskee kuitenkin vain vapaaehtoista lisäeläketurvaa ja vapaaehtoista vakuuttamista. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 13

Eläkkeensaajan kuuluminen toimintapiiriin Eläkesäätiön säännöissä voidaan määrätä, että eläkesäätiöltä eläkettä saava henkilö kuuluu toimintapiiriin. Tämä koskee sekä vapaaehtoista lisäeläketurvaa että TyEL-eläketurvaa. Eläkkeensaajat eivät voi kuulua eläkesäätiön toimintapiiriin ilman nimenomaista sääntöjen määräystä. Perhe-eläkkeensaajia ei kuitenkaan voida sisällyttää toimintapiirin. Eläkesäätiön toimintapiirin laajentaminen siten, että myös eläkkeensaajat kuuluvat toimintapiirin on käyttökelpoinen ratkaisu erityisesti silloin, kun eläkesäätiö ei muuten täyttäisi toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden vähimmäislukumäärää. Toimintapiiriin kuuluvien vähimmäismäärä Eläkesäätiön voi perustaa, jos sen toimintapiiriin kuuluu vähintään 300 TyEL:n mukaan vakuutettavaa henkilöä. Mikäli eläkesäätiötä ei perusteta rahastonsiirtolain mukaisesti, toimintapiiriin ei tarvitse välittömästi kuulua vähintään 300 henkilöä. ESL:n mukaan riittää, että eläkesäätiön toimintapiiriin tulee kuulumaan eläkesäätiön perustamista seuraavan toisen kalenterivuoden päättyessä vähintään 300 henkilöä. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisistä syistä pidentää tätä määräaikaa enintään yhdellä vuodella. 5. MUUT VALMISTELEVAT TOIMENPITEET Vakuutusmatemaatikko Eläkesäätiöllä on oltava vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten laatimista varten Vakuutusvalvontaviraston hyväksymä vakuutusmatemaatikko (SHV). Vakuutusmatemaatikon ei tarvitse olla työsuhteessa eläkesäätiöön, vaan eläkesäätiö voi ostaa tarvitsemansa vakuutustekniset palvelut vakuutusmatemaatikolta tai palvelutoimistolta. Vakuutusteknisten palvelujen toimittamiseen erikoistuneet palvelutoimistot tarjoavat tarvittaessa laajempaakin palvelua aina täydelliseen hoitopalveluun saakka. Vakuutusteknisistä palveluista on syytä sopia ajoissa jo ennen eläkesäätiön toiminnan alkamista. Tietoja vakuutusmatemaatikoista ja palvelutoimistoista saa Eläkesäätiöyhdistykseltä. Asiantuntijalääkäri Lakisääteistä eläketurvaa hoitava B-eläkesäätiö tarvitsee työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisemista varten asiantuntijalääkärin, joka antaa hakemuksesta oman lausuntonsa. Asiantuntijalääkärinä ei voi käyttää hoitavana lääkärinä toimivaa työpaikkalääkäriä. Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 14

Ilmoitus verovirastolle Koska eläkesäätiö toimii "veronkantajana" eläkkeitä maksaessaan, sen on tehtävä kotipaikkakuntansa verovirastolle työnantajan aloittamisilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä Y1-lomakkeella. Eläkesäätiöyhdistykseltä saa yksityiskohtaiset ohjeet eläkesäätiön perustamisesta sekä tiedot vakuutuksen siirron vaikutuksista esimerkiksi myönnettyihin lainoihin. Tärkeät osoitteet ja puhelinnumerot: Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry Kalevankatu 13, 00100 Helsinki, puh. 09-6877 440 Internet-kotisivut www.elakesaatioyhdistys.fi Palveluyhtiöt: Porasto Oy Ab Larin Kyöstin tie 8, 00650 Helsinki, puh. 09-7527 7225 Internet-kotisivut: www.porasto.fi Silta Oy PL 175, 00121 Helsinki Käyntiosoite Iso Roobertinkatu 4-6 A, Helsinki, puh. 010 5757 Internet-kotisivut: www.silta.fi Kesäkuu 2008 Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry 15