Ruplan kurssi 21.1.2010 EUR = 42,15 RUB USD = 29,69 RUB



Samankaltaiset tiedostot
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Venäjän talouden näkymät

Kääntyykö Venäjä itään?

BOFIT Venäjä-ennuste

Suomen suurlähetystö Moskova TALOUSUUTISIA MOSKOVASTA /08 1-9/08

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden neljänneksen alustava tieto.

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. Ruplan kurssi USD = 35,74 RUB EUR = 45,97 RUB

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän talouden uusi aika

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden neljänneksen alustava tieto.

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Ruplan kurssi EUR = 43,86 RUB USD = 30,44 RUB Raakaöljyn hinta Urals 70,40 USD/bbl Brent 71,50 USD/bbl

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Ruplan kurssi EUR = 42,78 RUB USD = 28,72 RUB

Q1-Q Q Q4 2012

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Komission ilmoitus. annettu , Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

BOFIT Venäjä-ennuste

Ruplan kurssi EUR = 40,28 RUB USD = 29,19 RUB Raakaöljyn hinta Urals 77,98 USD/bbl Brent 80,63 USD/bbl

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

Ruplan kurssi USD = 27,74 RUB EUR = 39,55 RUB Raakaöljyn hinta Urals 38,74 USD/bbl Brent 40,54 USD/bbl

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Matkailun kehitys 2016

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. Ruplan kurssi USD = 33,73 RUB EUR = 45,40 RUB

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola,

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Suomen arktinen strategia

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

Ruplan kurssi EUR = 43,16 RUB USD = 29,23 RUB

BOFIT Venäjä-ennuste

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden neljänneksen alustava tieto.

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

TALOUSENNUSTE

Rakentamisen suhdannenäkymät

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden neljänneksen alustava tieto.

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

Atria Oyj

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu , Lasse Krogell

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Alustava arvio 2010 ja ennuste * 2012* 2013*

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Venäjän talouden elpymistä odotetaan mutta inflaatio vie ostovoimaa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Transkriptio:

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 18.12.2009-20.1.2010 Talouskehitysministeriö korotti tuontiennustettaan. Talouskriisin vastaisia tukitoimia 2010. Uusi komissio hoitamaan talouden linjoja ja uudistamista. Telekommunikaatiosektorin pohjoismaiset yritysjärjestelyt vastatuulessa. Venäjän valtionrautateillä rahti väheni 15 % vuonna 2009 ja matkustajaliikenne 13 %. Yhdysvallat ohitti Venäjän maakaasun tuotannossa. Pyöreän puun vientitullit entisellään vuonna 2010. V u o s i n e l j ä n n e k s e t 2008 2009 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. BKT:n kasvu, % 7,5 6,0 1,2-9,8-10,9-8,9 Federaation budjettiylijäämä, % BKT:stä 7,6 10,2-7,8-0,4-7,4-5,8-9,2 *) Ulkomaankauppa (tavarakauppa) viennin kasvu euroissa laskettuna, % 31 40-1 -40-38 -37-13 *) tuonnin kasvu euroissa laskettuna, % 23 30 16-26 -33-37 -26 *) (lähde: Venäjän keskuspankki) viennin kasvu Suomeen euroissa, % 42 28-11 -41-50 -23 tuonnin kasvu Suomesta euroissa, % 26 19-8 -46-48 -53 (lähde: Suomen tulli) Kaikki %-muutokset edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden 2009 4. neljänneksen alustava tieto. Valtion ulkomainen velka 31.12.2009 Yritysten ja pankkien ulkomainen velka 31.12.2009 Valtion kahden ylijäämärahaston varat 31.12.2009 Valuuttavaranto 15.1.2010 30 mrd. USD 425 mrd. USD 152 mrd. USD 441 mrd. USD Ruplan kurssi 21.1.2010 EUR = 42,15 RUB USD = 29,69 RUB Raakaöljyn hinta 20.1.2010 Urals 74,79 USD/bbl Brent 75,54 USD/bbl Talouskehitys ja talouspolitiikka Talouskehitysministeriön joulukuussa korottamassa ennusteessa vuodelle 2010 BKT:n arvioidaan kasvavan 3-3,5 %, jos Urals-öljyn maailmanmarkkinahinta on vuonna 2010 keskimäärin 65-69 dollaria eli tämän vuoden keskihintaa korkeampi mutta nykyhintaa alempi. Yksityistä kulutusta heijastavan vähittäiskaupan samoin kuin investointien määrän ministeriö ennakoi lisääntyvän 3-4 %. Jalostavan teollisuuden tuotannon se arvioi kasvavan 3,5 % ja maataloustuotannon 3 %. Ruplan aiempaa vahvempien näkymien johdosta ministeriö korotti myös ennustettaan tuonnista ennakoiden nyt tuonnin arvon kasvavan varsin reippaasti, osapuilleen 15-20 %. Kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui yhä joulukuussa. Kuluttajahinnat olivat tilastolaitos Rosstatin mukaan joulukuun lopussa vajaa 9 % korkeammalla kuin vuoden 2008 lopussa. Vastaava vuosimuutos oli elintarvikkeiden osalta runsaat 6 % sekä muiden tavaroiden osalta 9,7 % eli varsin paljon aiempiin vuosiin verrattuna, mikä johtui osin ruplan alkuvuonna 2009 tapahtuneesta devalvoitumisesta. Palvelut kallistuivat viime vuoden mittaan 11,6 %. Marraskuusta joulukuuhun elintarvikkeet ja palvelut kallistuivat hitaammin kuin edellisinä vuosina. Joulukuun ennusteessaan talouskehitysministeriö arvioi kuluttajahintojen nousun hidastuvan alkavana vuonna 2010 siten, että hinnat nousisivat vuoden mittaan noin 7 %.

2 Jalostavan teollisuuden tuottajahinnat nousivat vuoden 2009 aikana noin 6 %. Tuottajahintojen nousu oli nopeaa etenkin öljytuotteiden tuotannossa, mutta hinnat nousivat tuntuvasti myös elintarviketeollisuudessa (lähes 7%) kuten myös metallurgian piirissä. Federaation budjettivaje syveni voimakkaasti vuoden 2009 lopulla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vaje oli yli 9 % BKT:stä, minkä johdosta koko vuoden vajeeksi muodostui vajaat 6 % BKT:stä (kuvio). Vajeen paisumista suuremmaksi ehkäisi se, että budjettituloja kertyi vuoden mittaan nousseen öljyn vientihinnan ansiosta etenkin vuoden toisella puoliskolla huomattavasti enemmän kuin tuloarviossa oli ennakoitu. Pienehkö osa budjetin menoista jäi puolestaan toteutumatta viime vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan federaation budjetin menot kuitenkin nousivat sekä menojen lisäämisen että BKT:n supistumisen johdosta peräti neljäsosaan BKT:stä vuonna 2009 (edellisinä vuosina alle viidesosa). Budjetin tulot sen sijaan vähenivät alle viidesosaan BKT:stä (selvästi yli viidesosa edellisinä vuosina). Kuvio. Federaation budjettitulot, -menot ja -jäämä vuosineljänneksittäin, % BKT:stä Lähde: Venäjän finanssiministeriö Hallitus hyväksyi talouskriisin vastaisia tukitoimia 2010 sekä pidempiä toimintalinjoja. Hallituksen 30.12. hyväksymän dokumentin mukaan federaatiobudjetin 2010 tukitoimiin listattujen menojen yhteissumma on tarpeen vaatiessa noin 4,5 mrd. euroa eli 2 % federaation kaikista budjettimenoista. Suurimpia eriä ovat tuki valtakunnallisesti tärkeille yrityksille sekä puolustusteollisuuden strategisille yrityksille (noin miljardi euroa), federaation kotimaisten autojen ja tienrakennuskaluston hankinnat (0,5 mrd. euroa), asuntouudistusrahaston kautta kanavoitava tuki asuntosektorille (0,4 mrd. euroa) sekä kotimaisten autojen ostotuki yksityishenkilöille, lentokoneteollisuuden velanhoitotuki (Objedinennaja aviastroitelnaja korporatsija), rautatievaunutuotannon pääomittaminen (Uralvagonzavod) ja investointiprojektit ns. yhden tehtaan kaupungeissa (kukin erä edellä mainituista noin 250 milj. euroa). Toisin kuin hallituksen vuotta 2009 koskeneessa antikriisiohjelmassa, vuoden 2010 ohjelmassa ei ole mainittu mitään metsäteollisuutta tukevia toimenpiteitä. Dokumentti muistuttaa, että vuoden 2010 budjettimenojen lisäksi vuoden 2009 federaation budjetin tukimenoista noin 5,5 mrd. euroa ulottuu tähän vuoteen kohdistuen osaan em. toimista. Pidemmälle aikavälille dokumentti korostaa ja läpikäy talouden modernisointilinjauksia, jotka kohdistuvat mm. talouden monipuolistamiseen ja innovaatiotoiminnan stimulointiin - mutta linjaukset ovat varsin yleisluontoisia eivätkä muodosta toimenpidesuunnitelmaa. Hallitus perusti uuden komission hoitamaan talouden suuria linjoja ja talouden uudistamista. Joulun alla perustettu taloudellisen kehityksen ja integraation komissio korvasi viime vuonna perustetun hallituksen antikriisikomission, ja tämän lisäksi siihen yhdistettiin viisi muuta hallituksen komissiota: taloudellisen integraation, WTO:n ja OECD:n, teknisen sääntelyn, henkisen omaisuuden suojan (IPR) sekä tulli- ja tariffisääntelyn komissiot. Komission puheenjohtajana toimii ensimmäinen

3 varapääministeri Igor Shuvalov. Komission jäseniä ovat hänen lisäkseen ensimmäinen varapääministeri Viktor Zubkov (joka vastaa edelleen tulli- ja tariffisääntelystä), finanssiministeri Aleksei Kudrin, talouskehitysministeri Elvira Nabiullina, ulkoministeri Sergei Lavrov, aluekehitysministeri Viktor Basargin, opetus- ja tiedeministeri Andrei Fursenko, teollisuus- ja kauppaministeri Viktor Hristenko sekä terveys- ja sosiaaliministeri Tatjana Golikova. Valkoisesta talosta mukana ovat finanssi- ja talousosaston päällikkö Andrei Belousov sekä hallintopäällikkö Sergei Sobjanin. Kremliä edustaa presidentin neuvonantaja Arkadi Dvorkovitsh ja hallinnon ulkopuolista asiantuntemusta Kansantalousakatemian rehtori Vladimir Mau. Tuoreita arvioita hallituksen antikriisitoimista. Talouskehitysministeriö, teollisuus- ja kauppaministeriö sekä antimonopolivirasto FAS arvioivat hallitukselle joulukuun lopulla toimittamassaan raportissa, että protektionismi vuoden 2009 tulli- ja tariffipolitiikassa oli haitallista sikäli, ettei se kannustanut yrityksiä kilpailukykynsä parantamiseen. Se johti myös paitsi tuontihyödykkeiden, myös kotimaista tuotantoa olevien hyödykkeiden hintojen nousuun useilla aloilla. Siirtymätalouksien tutkimuslaitos IEPP:n joulukuisessa tutkimuksessa puolestaan 70 % yrityksistä ilmoitti hallituksen tärkeimmän antikriisitoimen niiden mielestä olleen liikevoittoveron pienentäminen sekä pääoman kuoletusaikojen pidentäminen. 54 % piti tärkeinä rajoituksia valtionmonopolien tariffeissa. Työmarkkinoiden tukemista piti tärkeänä 47 % vastanneista. Sen sijaan vain 24 % yrityksistä piti tuontitullien korotuksia tehokkaana antikriisitoimenpiteenä. Pääministeri Putin antoi teollisuus- ja yrittäjäliitto RSPP:lle luvan osallistua hallituksen kokouksiin. Vaikka osallistumisoikeus ei koske kaikkia hallituksen istuntoja, pidetään sitä kuitenkin hallituksen merkittävänä kädenojennuksena suurteollisuuden ja työnantajien suuntaan. Toisella ammattijärjestöllä, Venäjän riippumattomien ammattijärjestöjen liitto FNPR:llä, on jo pitkään (neuvostoaikojen perintönä) ollut oikeus osallistua valittuihin hallituksen istuntoihin. Hallitus on huolissaan maan demografisesta kehityksestä. Vaikka syntyvyys viime vuoden elokuussa ylittikin kuolleisuuden ensi kertaa 20 vuoteen eikä Venäjän väestö vuonna 2009 ensimmäistä kertaa 15 vuoteen supistunut, on Venäjän demografisen kehityksen horisontissa synkkiä pilviä. Syntyvyys tulee vääjäämättä laskemaan, kun 1990-luvulla syntyneet pienet ikäluokat tulevat perheenperustamisikään; 20 29 -vuotiaiden naisten osuus väestöstä tulee laskemaan nykyisestä 9 prosentista 4 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, totesi terveys- ja sosiaaliministeri Tatjana Golikova. Tämän vuoksi väestön keskimääräistä elinikää täytyy pyrkiä nostamaan. Hallitus onkin käynnistänyt kampanjan, jolla alkoholinkulutus pyritään peräti puolittamaan vuoteen 2020 mennessä. Ministeri Golikova on kiinnittänyt huomiota myös raskaudenkeskeytysten tänäkin päivänä erittäin suureen määrään; vuonna 2008 syntyi 1,7 miljoonaa lasta mutta tehtiin myös 1,2 miljoonaa aborttia. Teollisuus ja rakentaminen Maailman suurin alumiinintuottaja UC Rusal valmistautuu listautumiseen. Oligarkki Oleg Deripaskan alumiinijätti listautuu Hongkongin pörssiin. Listautumisen kohteena on noin 11 % yhtiön osakekannasta, jolla UC Rusal arvioi voivansa kasvattaa pääomaansa 1,3 1,8 miljardilla eurolla. UC Rusal arvioi markkinahinnakseen tällä hetkellä siis noin 18 miljardia euroa. Haastavista lähtökohdista (mm. yhtiön valtavasta velkataakasta) huolimatta UC Rusal uskoo IPO:nsa onnistumiseen; se on ilmoittanut löytäneensä ostajia jo puolelle listattavista osakkeista, näistä suurimman osuuden olisi ostamassa valtion omistama Vneshekonombank. IPO:n myötä Deripaskan omistusosuus UC Rusalista painuu alle 50 prosentin (48 prosenttiin); tällä hetkellä hänen omistusosuutensa on 53 %. Venäjän automarkkina puolittui vuonna 2009. Uusien henkilöautojen myynti väheni viime vuonna 49 % edellisvuodesta ja painui 1,46 miljoonaan. Myös myytyjen autojen keskihinta laski ja oli 14 000 euroa. Markkinan odotetaan elpyvän aikaisintaan vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Kotimaisten (sekä venäläisten että Venäjällä valmistettujen ulkomaalaismerkkien) markkinaosuus nousi muutamia prosenttiyksikköjä tuontiautojen kustannuksella; tämän trendin odotetaan kuluvana vuonna vahvistuvan. Autojen tuonti romahti vuonna 2009 noin 70 % edellisvuodesta. Autojen kokonaistuotanto puolestaan väheni Venäjällä viime vuonna 60 %. Venäjän kymmenestä myydyimmästä automerkistä yhdeksän on valmistettu kotimaassa. Lada on säilyttänyt paikkansa maan myydyimpänä automerkkinä.

Mihail Prohorov haluaa tuoda markkinoille venäläisen sähköauton. Oneksim-konsernin omistaja Prohorov kaavailee vajaan 9000 euron myyntihintaiseksi visioidun sähköauton kehittämistä puhtaalta pöydältä kotimaisin voimin, pietarilaisen Jarovit-kuorma-autojen valmistajan kanssa. Moskovan asuntokauppa piristyi loppuvuonna 2009. Vuoden 2009 joulukuussa Moskovassa rekisteröitiin 72 % enemmän asuntokauppoja kuin marraskuussa, ja 34 % enemmän kuin vuoden 2008 joulukuussa. Asuntokaupan piristymiseen myötävaikutti ensisijaisesti patoutunut kysyntä; asunnonostajat olivat lykänneet ostopäätöksiä hintojen laskiessa. Kun hintojen lasku lopulta hidastui vuoden lopulla ja edullisimpien asuntojen hinnat jopa kääntyivät lievään nousuun, asunnonostajat palasivat markkinoille. Asuntojen hinnat laskivat vuonna 2009 keskimäärin 24 %. Niiden ei uskota kääntyvän merkittävään nousuun alkaneena vuonna. Ympäristö ja energia Presidentti Medvedev allekirjoitti Venäjän ilmastodoktriinin. Doktriinin luonnos julkaistiin jo keväällä, mutta lopullinen versio allekirjoitettiin viimein 17.12. Doktriinissa myönnetään, että ilmastonmuutoksella on negatiivisia seurauksia, mutta toisaalta todetaan Venäjän voivan myös hyötyä siitä. Venäjä antoi Nord Stream -kaasuputkelle rakennusluvan. Venäjän luonnonvarojen käytön valvontalaitos Rosprirodnadzor myönsi 18.12. Nord Stream -yhtiölle luvan rakentaa putken 123 kilometrin merenalaisen osuuden Venäjän aluevesille. Baikalin sellu- ja paperitehdas sai luvan käynnistää toimintansa uudelleen. Pääministeri Putinin allekirjoittaman määräyksen mukaan Baikaljärven rannalla saa taas tuottaa selluloosaa ja paperia. Oligarkki Oleg Deripaskan omistama sellu- ja paperitehdas joutui lopettamaan toimintansa vuonna 2008 ympäristöjärjestöjen syytettyä sitä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvan Baikaljärven saastuttamisesta. Greenpeace on ilmoittanut vetoavansa presidentti Medvedeviin, jotta Putinin määräys kumottaisiin. Venäjän luonnonvarojen käytön valvontalaitos Rosprirodnadzor ei näe tehtaan uudelleenavaamisessa ongelmaa. Tehtaan toinen omistaja on Venäjän valtio. Tehdas on Baikalskin kaupungin suurin työnantaja. Tehtaan tiedottajan mukaan toiminta on tarkoitus käynnistää kuluvan vuoden aikana. Varaenergiaministeri Sinjugin erosi tehtävästään, uudeksi varaministeriksi nimitettiin Andrei Shishkin. Varaministerinä sähkösektorista vastannut Sinjugin on lehtitietojen mukaan jatkamassa energiasektorilla, mahdollisesti Gazpromin palveluksessa. Eron syynä lehdet pitävät elokuussa 2009 tapahtunutta Sajano-Shushenskajan vesivoimalaonnettomuutta. Sinjuginin seuraajaksi nimitettiin Tjumenin energian myyntiyhtiön (Tyumen Power Sales Company) toimitusjohtaja Andrei Shishkin, joka toimi toukokuuhun 2008 asti Fortumin maaliskuussa 2008 ostaman alueellisen voima- ja lämpöyhtiön TGK-10:n toimitusjohtajana. Energiayhtiöt velvoitetaan kertomaan Venäjän valtiolle ulkomaisista projekteistaan? Energiaministeriö valmistelee varapääministeri Igor Setshinin toimeksiannosta lakiluonnosta, jonka mukaan energiayhtiöt velvoitettaisiin luovuttamaan erikseen perustettavaan valtiolliseen tietokantaan tietoa mm. reserveistään, tuotantokapasiteetistaan ja tuotantoluvuistaan. Erona nykyiseen, vapaaehtoiseen järjestelmään on se, että yhtiöt velvoitettaisiin kertomaan paitsi Venäjällä tapahtuvasta toiminnastaan, myös ulkomaisten hankkeidensa yksityiskohdista. Näihin kuuluvat mm. hinnat, kulut, resurssit, tuotantoluvut sekä kansainvälinen ja alueellinen markkinakehitys. Luonnosta kommentoineet analyytikot huomauttavat esityksen rikkovan liikesalaisuuden rajoja. Lakiesitystä odotetaan hallituskäsittelyyn huhtikuussa. Energiaministeriö ennustaa öljyntuotannon säilyvän nykytasollaan vuonna 2010. Venäjän öljyntuotanto nousi elokuussa 2009 ennätystasolleen sitten vuoden 1999 hipoen 10 miljoonan barrelin päivätuotannon rajaa, ja syyskuusta lähtien tuotanto on joka kuukausi ollut yli 10 miljoonaa barrelia. Energiaministeriö ei kuitenkaan ennusta tuotannon tuosta tasosta enää merkittävästi kasvavan. 4

5 Näköpiirissä ei ole uusien merkittävien öljykenttien avaamisia, mutta vanhojen Länsi-Siperian kenttien tuotannon näköpiirissä olevan hiipumisen ei arvella vaikuttavan vielä vuoden 2010 tuotantolukuihin. Yhdysvallat ohitti Venäjän maakaasun tuotannossa. Yhdysvaltain maakaasun tuotanto nousi vuonna 2009 yli 730 miljardiin kuutiometriin samalla, kun Venäjän tuotanto väheni 12 % vuoteen 2008 verrattuna, noin 582 miljardiin kuutiometriin. Venäjän suurimman kaasuntuottajan, valtio-omisteisen Gazpromin tuotanto laski 16 %. Yhdysvaltain tuotannon nousu johtuu liuskekaasun (shale gas) osuuden merkittävästä kasvusta. Yhdysvaltain oman tuotannon kasvu vaikuttaa myös venäläisen kaasun potentiaalisiin markkinoihin: Shtokmanin kentän nesteytettyä maakaasua on suunniteltu vietäväksi juuri Yhdysvaltoihin. Venäjän kaasunvienti Eurooppaan laski vuonna 2009 puolestaan 10,3 %. Itä-Siperia Tyynimeri -öljyputki (ESPO) avattiin virallisesti juuri ennen vuoden vaihdetta. Avajaisseremoniat toimitettiin pääministeri Putinin läsnä ollessa. Ensimmäinen öljykuljetus suuntautui samalla avatusta, Nahodkan lähellä Venäjän Kaukoidässä sijaitsevasta Kozminon öljyterminaalista Hongkongiin. Öljykuljetukset Kozminon terminaalista suuntautuvat Kiinan lisäksi Japaniin ja Etelä- Koreaan. ESPO-1 -putkilinja johtaa tällä hetkellä Irkutskin alueelta miltei 2700 kilometrin matkan Skovorodinoon, josta öljy kuljetetaan Kozminon terminaaliin rautateitse. ESPO-2 putken toivotaan valmistuvan vuonna 2012, jolloin öljy kuljetetaan Skovorodinosta edelleen 2100 kilometriä pitkää putkea pitkin Kozminoon asti. Itä-Siperian öljyntuotannon verohelpotukset vain ESPO-putkilinjan kautta kuljetettavalle öljylle? Varapääministeri Igor Setshin on määrännyt energiaministeriön tutkimaan mahdollisuutta rajoittaa Itä- Siperiassa nyt 13 öljykentälle myönnetyt vientiverovapautukset vain öljylle, joka pumpataan uuden Itä- Siperia Tyynimeri (ESPO) -öljyputken kautta Aasian markkinoille. Lisäksi energiaministeriö selvittää verohelpotusten laajentamista yhdeksälle uudelle kentälle. Toteutuessaan määräyksellä olisi vaikutus mm. valtio-omisteiseen Rosneftiin, jonka viime elokuussa Krasnojarskin alueella Itä-Siperiassa avaama tuotannoltaan merkittävä Vankorin kenttä on yksi verohelpotuksista nauttivista kentistä. Vankorin tuotantoa on suunniteltu kuljetettavaksi sekä ESPO-putkea pitkin Aasian markkinoille että myös länteen Euroopan markkinoille. Gazprom haluaa kaiken Sahalin-1:n tuottaman kaasun itselleen. Gazpromin mukaan Sahalin-1:n tuottama kaasu on ainoa tapa turvata Venäjän Kaukoidässä sijaitsevien Sahalinin, Habarovskin ja Primorskin alueiden kaasunsaanti. Sahalin-1-kenttää operoiva Exxon Neftegas haluaa kuitenkin käyttää tuotannonjakosopimuksen mukaista oikeuttaan viedä kaasua Kiinaan ja muualle Aasiaan. Sahalin-1:n arvellaan toisessa vaiheessaan tuottavan noin 8 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa. Venäjä ja Valko-Venäjä neuvottelevat öljytoimituksista ja sähkön kauttakulkumaksuista. Maat eivät ole päässeet sopuun Venäjän Valko-Venäjälle toimittaman öljyn hinnasta. Aikaisemmin Valko- Venäjä on saanut ostaa sekä omaan kulutukseensa tarvitsemansa että eteenpäin jalostettuna myymänsä öljyn Venäjältä huomattavan edulliseen hintaan. Vuonna 2009 alennus oli 36 %. Nyt Venäjä on valmis jatkamaan alennettua hintaa vain Valko-Venäjän kuluttamalle öljylle, mutta vaatii täyttä, vientiverollista hintaa vientiin menevästä öljystä. Valko-Venäjän mukaan kaiken öljyn tulisi olla vientiverosta vapaata Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliunionin aloitettua toimintansa 1.1.2010. Pääministeri Putinin mukaan energiakauppa ei vielä kuulu tulliunionin piiriin. Jalostetun venäläisen öljyn myynti on Valko-Venäjän tärkeimpiä tulonlähteitä. Valko-Venäjä on vastaavasti ilmoittanut aikeistaan korottaa sähkön kauttakulkumaksuja jopa viisinkertaisiksi aikaisemmista. Venäjä kuljettaa sähköä Valko-Venäjän läpi Kaliningradiin ja Baltian maihin. Kumpikaan kiista ei toistaiseksi ole johtanut toimituskatkoksiin. Venäjän Valko-Venäjälle myymän kaasun hinnasta on sen sijaan sovittu ilman ongelmia: Valko-Venäjä maksaa kaasustaan vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä 168 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. Azerbaidzhan aloitti tammikuussa kaasutoimitukset Venäjälle. Lokakuussa 2009 allekirjoitetun sopimuksen mukaan Azerbaidzhan toimittaa Venäjälle vuosina 2010-2014 vähintään 5 miljoonaa kuutiometriä kaasua vuodessa, mutta toimitusmäärät voivat vielä kasvaa. Hinnan arvellaan liikkuvan noin 200-220 dollarissa tuhannelta kuutiometriltä. Azerbaidzhanin kaasua on suunniteltu toimitettavaksi myös Keski-Aasiasta Turkin kautta Eurooppaan kaavaillun Nabucco-putken kautta.

Uzbekistan myy Venäjälle 15,5 miljardia kuutiometriä kaasua vuonna 2010, Turkmenistan noin 30 miljardia kuutiometriä. Lehdet arvelevat Gazpromin maksavan Uzbekistanille kaasusta noin 170-180 dollaria tuhannelta kuutiometriltä ja Turkmenistanille puolestaan noin 195 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. Turkmenistanin kaasutoimitukset Venäjälle käynnistyivät uudelleen tammikuussa yhdeksän kuukauden putkirikosta ja hintaneuvotteluista johtuneen tauon jälkeen. Ennen katkoa Turkmenistan toimitti Venäjälle vuosittain noin 50 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa. Pääministeri Erdogan energiapainotteisella vierailulla Moskovassa. Turkin pääministeri tapasi vierailunsa aikana sekä presidentti Medvedevin että pääministeri Putinin. Pääministeri Putinin mukaan Turkki on luvannut South Stream -kaasuputkihankkeen rakennusluvan valmistuvan marraskuuhun 2010 mennessä. Pääministerit keskustelivat myös Venäjän mahdollisesta osallistumisesta tällä hetkellä turkkilais-italialaiseen Samsun-Cheyhan -öljyputkihankkeeseen. Lisäksi keskusteluissa oli esillä Venäjän osallistuminen Turkin ydinvoimalahankkeeseen. Metsä- ja maatalous Hallitus päätti säilyttää pyöreän puun vientitullit entisellään vuonna 2010. Venäjän hallitus on asetuksellaan No 1071 (23.12.2009) lykännyt pyöreän puun vientitullien korotuksen 50 euroon kuutiometriltä 1.1.2011 asti. Näin ollen vuonna 2010 tullimaksut säilyvät vuoden 2009 tasolla. Myös tullitta vietävän koivun läpimittaraja alle 15 cm säilyi entisellään. Sen 0 %:n tullimaksu on voimassa vuonna 2010 ja jatkuu asetuksen mukaan myös 1.1.2011 lähtien. Ilim Group toimitti Kiinaan yli miljoona tonnia sellua ja kartonkia vuonna 2009. Tämä on uusi ennätys, sillä viime vuosina Ilim Group on toimittanut Kiinaan noin 900 000 tonnia/vuosi. Ilimin pääjohtaja Paul Herbertin mukaan Kiinan markkinat ovat yrityksen liiketoiminnalle ensiarvoisen tärkeät, ja yritys aikoo tulevaisuudessa laajentaa läsnäoloaan Kiinassa. Hallitus julkaisi lihan tuontitariffikiintiöt Venäjälle vuosille 2010 2012. Venäjän hallitus on asetuksellaan No 1021 (16.12.2009) määrittänyt naudan, sian ja siipikarjan lihan tuontitariffikiintiöt vuosille 2010 2012. Kiintiöt on jaettu asetuksessa kolmeen osaan: EU, USA ja muut maat. Tuoreen ja jäähdytetyn naudanlihan tuontikiintiö on 30 000 tonnia (v. 2009 29 500 t) vuodessa, josta EU:n osuus 29 000 tonnia (29 000 tonnia). Jäädytetyn naudanlihan tuontikiintiö on 530 000 tonnia vuodessa (v. 2009 450 000 tonnia), josta EU:n osuus on 60 000 tonnia (355 500 t). Sianlihan tuontikiintiö on vuosina 2010 ja 2011 472 100 tonnia/vuosi (v. 2009 531 900 t), josta EU:n osuus on 225 000 (253 400 t); vuonna 2012 kokonaistuontikiintiö laskee 425 100 tonniin, josta EU voi tuoda 202 500 tonnia. Siipikarjan ja sen sivutuotteiden tuontikiintiö pienenee voimakkaimmin: vuonna 2010 kiintiö on 780 000 tonnia (v. 2009 952 000 t), josta EU:n osuus on 144 300 tonnia (185 800). Vuonna 2011 kokonaiskiintiö pienenee 600 000 tonniin (EU 111 000 t) ja vuonna 2012 edelleen 550 000 tonniin (EU 101 750 t). Yhdysvaltalaisen kananlihan tuontikielto voi vahingoittaa maiden välisiä suhteita. Tätä mieltä on Yhdysvaltain maataloussihteeri Tom Vilsack sen jälkeen, kun Federaation kuluttajasuojeluvirasto Rospotrebnadzor oli 1.1.2010 alkaen kieltänyt kananlihan tuonnin Yhdysvalloista Venäjälle. Syynä on yhdysvaltalaisten tuottajien käyttämä menetelmä jäähdyttää ja desinfioida kana upottamalla se klooriveteen. Kuluttajaviraston johtaja Gennadi Oništšenko allekirjoitti asetuksen kloorin kieltämisestä kananlihan käsittelyssä jo kesäkuussa 2008, mutta myöntyi myöhemmin kiellon alkamiseen vasta 1.1.2010. Yhdysvaltalainen asiantuntijaryhmä saapui 19.1. Moskovaan neuvottelemaan tuontikiellosta. Venäjä oli Yhdysvaltain suurin kananlihan vientimaa vuonna 2008, jolloin Venäjän-viennin osuus oli 26 % ja viennin arvo 800 miljoonaa dollaria. Kloorikäsittelyn vuoksi kananlihan tuonti Yhdysvalloista Eurooppaan on ollut kielletty vuodesta 1997 lähtien. Tähän tuontikieltoon myös pääministeri Putin vetosi antamassaan haastattelussa kotimaisen siipikarjan lihan kotimarkkinoiden kehitystä käsitelleessä kokouksessa 14.1. Snegirevkan kylässä Leningradin alueella. Venäjän maatalousministeriö laatii kansallisen ohjelman siipikarjateollisuuden kehittämiseksi. Ohjelma tulee koostumaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteistä ja se ulottuu hallituksen lukuisten muiden ohjelmien tapaan vuoteen 2020 saakka. Maatalousministeri Skrynnikin mukaan 6

7 yksi ohjelman keskeisistä kohdista tulee olemaan kotimaisten siitoskanaloiden kehittäminen, sillä tällä hetkellä 15 % siipikarjatuotannosta perustuu tuontimuniin. Ohjelman painopisteisiin tulee kuulumaan myös rehutuotannon kehittäminen. Ohjelma tulee sisältämään myös tulli- ja tariffipoliittisia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään Venäjän riippuvuutta tuontilihasta. Liikenne ja viestintä Venäjän valtionrautatiet (RZhD) kuljetti vuonna 2009 15 % vähemmän rahtia ja 13 % vähemmän matkustajia kuin edellisvuonna. Rahtikuljetusten tulosta pidettiin kuitenkin kohtuullisena siihen nähden, että alkuvuoden pudotusluvut olivat yli 30 %; marraskuu ja joulukuu olivat edellisvuoteen verrattuna jopa kasvukuukausia. Voimakkaimmin supistuivat rakennusmateriaalien (35 %), metalliromun (33 %), erilaisten metallituotteiden (32 %) sekä metsäteollisuuden rahtitavaran (27 %) kuljetukset. Matkustajaliikenteessä pudotuksen tahti puolestaan kiihtyi loppuvuotta kohden; esimerkiksi joulukuu oli 18 % pakkasella vuotta aiempaan verrattuna. RZhD:n mukaan tämä selittyy matkustajien käytettävissä olevien tulojen vähentymisellä. Asiantuntijoiden mukaan syynä on myös se, ettei junalippujen hinnoittelu ole kilpailukykyistä esimerkiksi Moskova Pietari -välin halvimpiin lentoihin verrattuna. Telekommunikaatiosektorin pohjoismaiset yritysjärjestelyt vastatuulessa. Sekä Telenorin että TeliaSoneran viime vuonna Altimon kanssa sopimat operaattoriomistusjärjestelyt ovat joutumassa uudelleen tarkastelun kohteeksi. Viestintäministeriö on ilmaissut molempien yritysjärjestelyjen voivan olla Venäjän strategisten intressien vastaisia, siirtäisiväthän ne ministeriön näkemyksen mukaan kahden suuren operaattorin (Vympelkom ja MegaFon) omistusta liiallisesti ulkomaisiin käsiin. Sekä Vympelkomia omistava Telenor että MegaFonia omistava TeliaSonera selvensivät viime vuonna tahoillaan Altimo-suhdettaan siirtämällä omistuksensa venäläisoperaattoreissa kolmansiin maihin perustettaviin holding-yhtiöihin. Telenorin kohdalla samaan holdingiin yhdistettiin myös sekä sen että Altimon omistus ukrainalaisessa Kyivstarissa, TeliaSoneran kohdalla uuteen holdingiin yhdistettiin myös sekä sen että Altimon omistus turkkilaisessa Turkcellissä. Myös antimonopolivirasto FAS on ilmoittanut, ettei se tue TeliaSoneran ja Altimon MegaFon-omistusjärjestelyä. Lopullisen päätöksen yritysjärjestelyjen hyväksymisestä tekee hallituksen ulkomaisista investoinneista vastaava komissio, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri Putin. Samaan aikaan viestintäministeri Igor Štšegolev on ilmoittanut, että nyt perusteilla oleva uusi valtiollinen matkapuhelinoperaattori voisi syntyä yritysoston, ja nimenomaan MegaFonin oston, kautta. Tätä allianssia on kannattanut myös MegaFonin kolmas suuri omistaja, Alisher Usmanovin AF Telekom, joka on ollut vahvasti Turkcell-järjestelyä vastaan ja jonka osakeomistuksesta valtio nyt käy neuvotteluja. Štšegolevin mukaan Usmanovin 31 prosentin omistusosuus ei kuitenkaan valtiolle riittäisi, vaan se pyrkisi enemmistöomistajaksi ostamalla lisää osakkeita joko Altimolta tai TeliaSoneralta. Venäjän valtio synnyttää tällä hetkellä neljättä valtakunnallista matkapuhelinoperaattoria valtiollisen holding-yhtiö Svjazinvestin varaan. Matkapuhelinten kappalemääräinen myynti väheni viime vuonna 27 % edellisvuodesta. Matkapuhelinten vähittäismyyntiketju Jevrosetin mukaan Venäjällä myytiin vuonna 2009 noin 26 miljoonaa matkapuhelinta. Myyntimäärien lisäksi myös myytyjen puhelinten keskihinta oli laskussa ja oli viime vuonna 110 euroa. Jevrosetin mukaan sekä Nokialla että Samsungilla on matkapuhelimissa 37 38 prosentin markkinaosuus; markkinoiden kolmonen LG on kaukana niiden takana (12 %). Kännyköiden vähittäismyyntiketjuista Jevroset on ykkönen (markkinaosuus 33 %) ja Svjaznoj kakkonen (23 %). Vuonna 2010 Jevroset odottaa matkapuhelinmarkkinan kasvavan noin 10 %. Sääntely-ympäristö Strategisten sektoreiden lainsäädäntöön luvassa muutoksia. Pääministeri Putin on määrännyt Federaation antimonopoliviraston (FAS) keskustelemaan muutoksista sekä venäläisten että ulkomaisten investoijien kanssa ennen lakiesityksen viemistä hallituksen käsittelyyn. FASin mukaan muutosesitykset lakiin valmistellaan tammikuun aikana niin, että talouskehitysministeriö voi esitellä ne investoijille tammikuun lopussa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien jakautuminen Venäjän alueille vahvistettu. Vuonna 2010 ulkomaalaisille myönnettävien 1,9 miljoonan työluvan jakautumisesta Venäjän eri alueiden kesken päätettiin joulukuun lopussa. Samalla vahvistettiin lista 22 ammattinimikkeestä, lähinnä yritysten johtoa ja erityisasiantuntijoita, joille myönnetään työluvat kiintiöiden ulkopuolelta. 8 Hallitus päätti vuodenvaihteessa muutamista tullimuutoksista, joihin sisältyi sekä tullien nostoja että niiden laskuja. Laskevat tuontitullit koskivat eräitä aurinkomoduulien valmistukseen tarvittavia osia ja laitteita sekä yli 150-tonnisia louhosrekkoja (vaatii vielä tulliliiton sisäisen hyväksynnän). Eräiden muovisten sulkijoiden (kuten korkkien ja kansien) tuontitullit puolestaan nousevat. Suurläpimittaisten putkien olemassa olevaa tuontitullia jatkettiin vuodella. Myös nikkelin vientitullin käyttöön otosta (nollasta 5 prosenttiin) tehtiin jo aiemmin ilmoitettu päätös. Duuma puolestaan hyväksyi presidentti Medvedevin ehdottamat muutokset teknisen sääntelyn lainsäädäntöön; nämä tullevat helpottamaan EU-standardien soveltamista Venäjällä. Lääkelakiin on suunnitteilla muutos, joka vaatisi ulkomaisilta lääkevalmisteilta venäläisten kliinisten testien läpikäyntiä ennen markkinoillepääsyä. Lakimuutos on tällä hetkellä duuman käsittelyssä. Tällä hetkellä Venäjä hyväksyy markkinoille myös lääkevalmisteet, joiden kliiniset testit on tehty ulkomailla. Toteutuessaan lakimuutos tarkoittaisi sitä, että ulkomaisten lääkevalmisteiden rekisteröiminen Venäjällä voisi venyä nykyisestä puolestatoista kahdesta vuodesta jopa 5 7 vuoteen. Laki lääkkeiden hintasääntelystä astui voimaan vuodenvaihteessa. Hallitus julkisti joulukuun lopussa listan 500 elintärkeästä ja tärkeimmästä lääkevalmisteesta, joille hallitus määrittelee maksimihinnan. Nahkakenkien tuonti Venäjälle kallistui hallinnollisesti vuoden alusta. Vedomosti-lehden mukaan nahkakenkien minimitullausarvo on lähes tuplaantunut; Venäjän tullin säädösten mukaan Euroopasta ja Yhdysvalloista tuotavan nahkakenkäparin tullausarvo ei voi olla alle 21 euroa (30 USD), Kiinasta tuotavan nahkakenkäparin tullausarvon puolestaan on oltava vähintään 15 euroa (21 USD). Tuontitullin suuruus on 10 %. Kenkäkauppiaiden mukaan minimitullausarvo on keinotekoisen korkea ja tulee johtamaan nahkakenkien hinnannousuun. Tuontikenkien osuus Venäjän kenkämarkkinoilla on noin 90 %; näistä 85 % tulee Kiinasta. Vuonna 2009 nahkakenkiä tuontikengistä oli noin kolmasosa. Ulkomaankauppa Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto on käynnistynyt yskähdellen. Venäjä on jo hakemassa ensimmäisiä muutoksia sovittuihin tullitasoihin. Vedomosti-lehden mukaan Venäjä tulisi tulliliiton komission kokouksessa 27.1. esittämään muutoksia muun muassa päällystettyjen papereiden (joiden tulleja Venäjä esittää laskettaviksi), palmuöljyjen, öljykemian alan tuotteiden ja polykarbonaattien tulleihin. Venäjälle alkoholia tuovat yritykset puolestaan ovat ilmoittaneet tuontivaikeuksista ja niistä syntyneistä miljoonatappioista, sillä Venäjän tulli on alkanut vaatia niiltä ilman ennakkovaroitusta uudenlaisia tulliliiton tuontilisenssejä. Venäjän vientitulot elpyivät edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Keskuspankin maksutasetietojen mukaan tulot tavaroiden ja palveluiden viennistä nousivat jo kohtalaisen lähelle vuotta aiempaa tasoaan, mutta olivat edelleen tuntuvasti pienemmät kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Tulot energian viennistä olivat varsin lähellä vuodentakaisia lukemia raakaöljyn ja öljytuotteiden nousseiden vientihintojen ansiosta, joskin tämän päävientilohkon tuloja rajoitti öljyn hinnan perässä viiveellä laskenut maakaasun hinta. Tulot muusta viennistä olivat vielä tuntuvasti pienemmät kuin vuotta aiemmin. Tuonti toipunut. Venäjän tavara- ja palvelutuontimenot olivat vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä noin viidenneksen pienemmät kuin vuotta aiemmin ja runsaan kymmenesosan pienemmät kuin kaksi vuotta aiemmin. Tuonti on kuitenkin palannut kohti tavanomaista uraansa sikäli, että vuoden viimeinen neljännes oli taantumaa edeltäneiden vuosien tapaan (ja toisin kuin vuonna 2008) vuoden vilkkain tuontijakso.

9 Vaihtotaseen ylijäämä oli edelleen huomattava vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Vientitulojen elpymisen johdosta ylijäämä oli yli 4 % BKT:stä. Myös koko vuoden osalta lukemaksi muodostui lähes 4 % BKT:stä. Kauppataseen (tavarakaupan taseen) ylijäämä oli viime vuonna noin 9 % BKT:stä, mutta aiempaan tapaan vaihtotaseen muut erät (etenkin korko- ja osinkomaksujen sekä palvelukaupan taseet) näyttivät alijäämää, joka oli lähes 5 % BKT:stä. Yksityistä pääomaa tuli sisään viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Nettomääräisesti sisäänvirrannut summa ei keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan tosin ollut suuri (8 mrd. euroa), mutta tilanne oli kuitenkin toisenlainen kuin vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin pääomaa virtasi lähes jatkuvasti ulos. Viimeisen neljänneksen sisäänvirtaus koitui lähinnä pankkien ulkomaisten saatavien (pankkien ulkomaille tekemien talletusten ja antamien luottojen) huomattavasta pienenemisestä, mikä eräiden arvioiden mukaan johtui Venäjän korkean korkotason ja ruplan vakauden yhdistelmästä. Lisäksi suoria sijoituksia tuli ulkomailta kohtalaiseen tahtiin, joskin vuoteen 2008 verrattuna niitä tehtiin koko vuoden 2009 aikana huomattavasti vähemmän - runsaat 27 mrd. euroa eli vain 3 % BKT:stä (pl. pankkisektori). Venäläiset yritykset tekivät suoria sijoituksia ja portfoliosijoituksia ulkomaille yli 30 mrd. euroa, niin ikään edellisvuotta vähemmän. Keskuspankin tietojen mukaan harmaa pääoman vienti jatkui läpi vuoden ja oli koko vuoden osalta lähemmäs 20 mrd. euroa, myös vähemmän kuin vuonna 2008. Yritysten ja pankkien ulkomaisessa velassa varsin vähäisiä muutoksia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yritysten velka säilyi ennallaan; ne saivat jonkin verran lisää luottoa ulkomaisilta omistajiltaan, joista tosin osa on venäläisten välikäsiä, mutta samalla ne pienensivät muuta ulkomaista velkaansa. Pankkien ulkomainen velka väheni edelleen, samaan tapaan kuin on tapahtunut vuoden 2008 syksystä alkaen. Yritysten ja pankkien velka oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 425 mrd. dollaria eli vajaa 300 mrd. euroa summa oli samaa suuruusluokkaa kuin Venäjän valuuttavaranto ja vastasi noin kolmannesta BKT:stä. Yrityksillä oli ulkomaista velkaa vajaa 210 mrd. euroa, josta 36 mrd. euroa ulkomaisille omistajille, ja pankeilla alle 90 mrd. euroa.