Viljankuivauksen tehostaminen prof. Jukka Ahokas 13.2.2014 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos
Sisältöä Viljan laadun parantaminen Laadukkaan viljan tuottaminen Kuivurin kapasiteetin lisääminen Nopeampi kuivaus Energiatehokkuuden parantaminen Vähemmän energiaa veden poistamiseen Kuivurityypin vaikutus Viljan säilöminen
Viljan laatu ja säilyvyys Viljan pilaantuminen johtuu seuraavista tekijöistä: Mikrobien kehittymisestä (mikrobi = mikro-organismi = pieneliö, joka erottuu mikroskoopilla, esim. sieni, bakteeri, virus) Viljan omasta entsyymitoiminnasta ja hengityksestä Jyvät jatkavat kehitystään puinnin jälkeenkin. Jyvä hengittää, käyttää varastoitunutta hiilihydraattiansa ja luovuttaa hiilidioksidia. Tästä elintoiminnosta syntyy kosteutta ja lämpöä.
Mikrobit ja kosteus Tärkein mikrobin kasvuun vaikuttava tekijä on kosteus. Jos se on tarpeeksi alhainen: Muut tekijät eivät pysty vaikuttamaan. Kun ilman kosteus ylittää 62 %, sienten kasvu on mahdollista Kosteuden ylittäessä 90 % myös bakteerien kasvu on mahdollista. Mikrobit käyttävät olemassa oloonsa materiaalin ravinteita ja kosteutta. Ne pystyvät absorboimaan siitä tarvitsemansa veden. Tämä absorbointikyky häviää ja mikrobien kasvu loppuu, jos: materiaali kuivataan niin kuivaksi, etteivät mikrobit pysty irrottamaan siitä vettä vesi jäädytetään materiaaliin lisätään aineita, jotka sitovat veden ja estävät siten mikrobien veden saannin
Viljan säilyvyys Kosteus % Pilaantuminen alkaa Teknisten ominaisuuksien muuttuminen alkaa Kuivaus aloitettava yli 30 1 vrk 1 2 vrk 12 h kuluessa 20 30 3 5 vrk 2 3 vrk 25 % 24 h kuluessa 20 % 48 h kuluessa Lundin G. & Jonsson N. Lagring av spannmål i utomhussilor åtgärder för att hindra återfuktning och mögelbildning. JTI informerar nr 108, 2005
Hyvälaatuinen vilja http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tuotanto_ja_viljelytietoa/huoneentaulut/punahome_netti.pdf
Viljan säilytys terässiilossa Ongelma: Vesivuoto, märkä nälli tai huonosti jäähdytetty vilja voi aikaansaada paikallisen viljan homehtumisen ja lämpenemisen, joka leviää koko siiloon! Myös ulkosiilon lämpötilavaihtelut aikaansaavat kostumista. Lundin G. & Jonsson N. Lagring av spannmål i utomhussilor åtgärder för att hindra återfuktning och mögelbildning. JTI informerar nr 108, 2005
Terässiilo ulkona Vilja on hyvä lämmöneriste => viljasiilossa voi olla suuret lämpötilaerot Ulkona olevan terässiilon kuoren lämpötila vaihtelee lämpötilan ja auringon paisteen mukaan Lämpötilaero aikaansaa ilman virtauksen siilon sisällä Seurauksena on usein lämpimän ilman nousu siilon kattoon. Vesi tiivistyy kylmään viljaan tai kylmään kattoon ja tippuu viljan päälle => yläpinta lähtee homehtumaan Etenkin suurijyväisillä viljoilla ilma pystyy liikkumaan helposti (maissi) Lundin G. & Jonsson N. Lagring av spannmål i utomhussilor åtgärder för att hindra återfuktning och mögelbildning. JTI informerar nr 108, 2005
Lämmin ja kostea ilma tiivistyy kylmään kattoon ja tippuu pisaroina viljan päälle Pilaantuminen alkaa kosteassa viljassa Lämmin ilma nousee ylös Kylmä ilma laskeutuu alas Kylmä ilma laskeutuu alas
Viljan pilaantuminen siilossa Viljan pilaantuminen voi alkaa yksittäisistä kohdista ( hot spot ) Vilja alkaa lämpenemään ja pilaantumaan yhdestä pisteestä Pilaantuminen aikaansaa kosteuden ja lämmön tuoton mikä laajentaa pilaantumista. Syinä tähän on: märän viljan laitto kuivan päälle katon vuotaminen lumen tuiskuaminen sisälle kosteuden pääsy siiloon rikkinäisen pohjan kautta ilmassa olevan veden kondensoituminen lämpötilaerojen takia FARMING AHEAD No. 131 November 2002
Hyvälaatuinen vilja Märkä ja lämmin vilja on otollinen mikrobien kasvualusta Mikrobit tuottavat toksiineja Toksiineja voidaan torjua kuivaamisella Riskin ollessa suuri kuivaaminen on aloitettava mahdollisimman nopeasti Jos riskialtista viljaa joudutaan välivarastoimaan, varastoinnin aikana viljaa pitää tuulettaa (kylmäilmakuivaus) Ulkona olevien terässiilojen viljan säilymistä kannattaa seurata
Lämminilmakuivurin kapasiteetti Kuivurin kapasiteetti pitää laskea kokonaisuutena, jolloin siihen vaikuttavat mm Kuivurin tilavuus Uunin teho Elevaattoreiden tehot Puskurivaraston käyttö Jäähdytyssiilon käyttö Kuivuriautomatiikka Erän kuivausaika/vuorokausirytmi Viljan kosteus Viljelysuunnitelma ja viljojen kypsymisaika Jos ajatellaan koko viljankorjuuketjua, kuivuri ei saisi hidastaa sadonkorjuuta
Korjuusää Puinnin kriteeri 80% ilman suhteellinen kosteus Puintipäivän pituus on elokuussa n 10 h/vrk Puintipäivän pituus on syyskuussa n 6 h/vrk Puinnit alkavat Etelä-Suomessa keskimäärin 10. elokuuta 10 % puinneista on alkanut vasta syyskuussa Esim. Korjuujakso elokuun puolivälistä syyskuun loppuun = 45 vrk. Kriteeri 2 ja 80% todennäköisyys => korjuupäiväkerroin on 0,45 => 20 korjuukelpoista päivää. Puintipäivän pituus on 8 h/vrk => 160 h käytettävissä Laine A. Konekapasiteetin mitoitus ja konekustannukset viljan ja nurmirehun tuotannossa. TTS julkaisuja 349
Kuivurin koko Kuivauseriä vuorokaudessa on keskimäärin 2 kpl Puintikelpoisia päiviä on keskimäärin 20 kpl korjuukautena Jos kuivurin kapasiteetin pitää olla puintikapasiteetin suuruinen, saadaan esim. 20 pv ja 2 erää/pv = 40 erää/satokausi Koko korjattavan sadon pitäisi siten mahtua 40 erään. Jos sää on huonompi, eriä on myös vähemmän
Kuivurin koko toisella tavalla Lähdetään siitä, että kuivurin pitää pystyä kuivaamaan puimurin puima sato vuorokauden aikana. Jos leikkuupuimuri pui keskimäärin 1 ha/h tunnissa, päivässä puidaan 10 ha sato eli märkäsadon ollessa 4 t/ha saadaan päivässä 40 t viljaa. Jos kuivauseriä on kaksi, yhteen erään pitää mahtua 20 t viljaa ja esimerkiksi 60 kg hehtolitrapainon mukaan tämä tarkoittaa 33 m3 kuivurisiiloa yhtä puimuria kohden.
Uunin koko Uunin koon valinnassa vaikuttavat seuraavat asiat: Liian suuri nopeus (suuri ilmamäärä) vie jyviä poistoilman mukana Lämpötilan nousu, puhallusilman määrä ja uunin teho ovat toisistaan riippuvia Mitä suurempi ilmamäärä puhaltimella on, sitä nopeammin kosteus poistuu Mitä korkeampi kuivauslämpötila, sitä nopeampi kuivuminen P uuni = q m ΔT c i Uunin teho P uuni riippuu kuivauslämpötilasta ja uunin ilmamäärästä.
Kuivurin koko Kuivurin koko vaikuttaa siihen kuinka paljon viljaa saadaan kerralla kuivuriin Uunin koolla vaikutetaan siihen kuinka nopeasti vesi poistuu viljasta Viljan alkukosteus määrittää kuinka paljon vettä on poistettava (kuinka kauan erän kuivaus kestää) http://enpos.weebly.com/materiaali.html
Uunin tehon vaikutus 40 m 3 kuivuri ja kuivauslämpötila 70 C Esim. Ilmamäärän lisääminen 30 % lyhentää kuivausaikaa 25 %
Viljan jäähdytys 100 Lämpötila C 75 50 Kuivauslämpötila Viljan lämpötila Poistoilman lämpötila 25 0 0 2 4 6 8 Aika H Kuivausilman lämpeneminen kesti 7 min, kuivaus 7 h ja jäähdytys 1 h. Jäähdytys tarvitsee lähes aina saman ajan, kuivumisaika riippuu viljan alkukosteudesta. Tässä tapauksessa säästettäisiin 1 h aika, jos jäähdytyssiilo olisi erillinen.
Kuivauslämpötilan vaikutus Esimerkki viljan kuivumisesta. 130 C lämpötilaa käytettäessä erä kuivunut puolet nopeammin.
Loppukosteuden vaikutus Esimerkki viljan kuivumisesta. 16 % kosteuteen 3 h ja 14 % kosteuteen lähes 6 h.
Kuivauskapasiteetin nostaminen Kosteuden poistonopeuden lisääminen Suurempitehoinen uuni Korkea kuivauslämpötila Ylikuivaamisen varominen Erillinen jäähdytyssiilo Puskurivarasto Tuuletettu varasto säilyttää viljan laadun
Säästömahdollisuuksia Kuivauksen energian kulutusta on teknisesti mahdollista vähentää jopa yli 50% Öljystä voidaan luopua siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin - Vilja voidaan kuivata kokonaan kotimaisella polttoaineella Kuivaamisesta voidaan kokonaan luopua jos käytetään muita säilöntätapoja Hyötyykö viljelijä tästä taloudellisesti Talous on eri asia kuin energiansäästö! Sähkö (8,9 snt/kwh) Polttoöljy (68,9 snt/l) 8 % 10 % 16 % 200 hl 32 % Korko (5%) Poisto (poistoajat: koneisto 15 ja rakennus 25 vuotta) Vakuutus ja kunnossapito (1,5%) Polttoöljy (68,9 snt/l) Sähkö (8,9 snt/kwh) Työ
Ohran tuotannon energiapanosten jakauma, kokonaispanos 14 GJ/ha Kasvintuotanto Kuljetus pellolta talouskeskukseen 0 % Puinti 11 % Ruiskutus (2 x) 2 % Kuivaus 11 % Agrokemikaalit 49 % P 3 % K 3 % Kylvö 2 % N 30 % Kalkin levitys 0 % Siemen 7 % Kasvunsääde 1 % Kalkin valmistus 8 % Kylvömuokkaus 5 % Tasausäestys 2 % Kyntö 11 % Tautien torjunta-aine 1 % Rikka-kasvien torjunta-aine 3 %
Energian säästö Öljypolttimen säätö, vaikutus 0 15 % Kuivaus hyvän sään aikaan, vaikutus 0 20 % Kuivurin eristäminen, vaikutus 10 20 % Korkea kuivauslämpötila, vaikutus 10-15 % Ylikuivaamisen välttäminen, vaikutus 10-20% Poistoilman lämmön talteenotto, vaikutus jopa yli 50 %
Polttimen säätäminen Laskentaperuste Vilja-ala 100 ha Puintikosteus 22 % Varastointikosteus 13 % Sato 3500 kg/ha Öljypolttimen säätö, vaikutus 0 15 % Energiansäästö Kustannus 400 Säästö 5,0 % Säästö /v 190 Takaisinmaksuaika v 2,1 Öljypolttimet ovat usein hyvässä kunnossa, suuttimet pitää vain muistaa vaihtaa muutaman vuoden välein.
Kuivaaminen hyvän sään aika Ilmaa lämmitettävä 55 C 15 C 70 C 5 C Tässä esimerkissä kylmällä säällä tarvitaan lähes 20% enemmän Ilmaa lämmitettävä 65 C energiaa!
Ilman kosteus Ilman kosteus vaikuttaa siihen, kuinka paljon se pystyy sitomaan lisäkosteutta. Lämminilmakuivurissa tällä ei ole kovin suurta merkitystä. Kun ilma lämmitetään 70 C lämpötilaan, sen suhteellinen kosteus on vain muutaman prosentin luokkaa ja kuivauskyky on aina hyvä. Kylmäilmakuivurissa tällä on merkitystä, koska ilmaa ei lämmitetä ja sen suhteellinen kosteus ei muutu. Kostea ilma ei pysty sitomaan vettä ja jo kuivunut vilja voi kostua, jos siihen puhalletaan liian kosteaa ilmaa.
Ilman kosteus Esimerkki ilman kosteuden vaikutuksesta - Piste 1:10 C ja 80 % - Piste 4: 10 C ja 95% Kosteus sinänsä ei vaikutua paljoakaan lämminilmakuivuriin Monesti kostea ilma on myös kylmää, jolloin sillä on merkitystä
Eristäminen Kuivurin eristäminen, vaikutus 10 20 % Energiansäästö Kustannus 2000 Säästö 10,0 % Säästö /v 379 Takaisinmaksuaika v 5,3 20 C - 20 C 70 C 10 C Lähde TTS Talo Kuivuri Eristäminen lyhentää myös kuivausaikaa!
Pintalämpötiloja Kuivurin puhallusilman puoleisen päädyn pintalämpötilat ovat n 30 50 C Tästä aiheutuu 200 300 W/m 2 lämpövirta 10 m 2 peltipinta aiheuttaa 2 3 kw lämpöhäviön Puhallusputken pintalämpötilat ovat 50 60 C ja lämpövirta on 400 500 W/m 2 5 m pitkän ja 0,63 m halkaisijaltaan olevan putken vaipan ala on n 10 m 2 ja lämpöhäviö on 4 5 kw
Eristäminen
Kuivurin lämpöhäviö 200 180 160 Heat power 140 Viljan ja kuivurin lämpeneminen Power/Loss kw 120 100 80 60 40 20 Kuivurin lämpöhäviö 0 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Drying time min Heat loss
Tuloksia Syksyn 2011 koetuloksia Erä Alkukosteus [%] Kaasun kulutus eristämättömässä kuivurissa [m3] Kaasun kulutus eristetyssä kuivurissa [m3] Energian säästö [%] 1 24 209 182 13 2 21 209 156 25 3 22 144 134 7 4 17 99 71 28 5 15,5 78 65 17 6 19,5 128 98 23 7 16 72 51 29 Keskiarvo 20 %
Korkea kuivauslämpötila Korkea lämpötila nopeuttaa kosteuden siirtymistä jyvässä ytimestä pintaan Kuuma ilma pystyy sitomaan enemmän vettä viljasta Lämpötilan nosto Pienentää energian kulutusta Lisää kuivurin kapasiteettia Lisää kuivurin lämpöhäviöitä eristys nousee tärkeäksi Siemenviljaa ja leipäviljaa ei saa kuivata liian kuumalla ilmalla Poistuva vesimäärä
Tuloksia kuivausilman lämpötilan noston vaikutuksesta Lähde: Suomi et al. 2003. Viljan korjuu ja varastointi laajenevalla viljatilalla. Maa- ja elintarvike 31.
Viljan lämmönkestävyyteen vaikuttaa Viljan kosteus. Hyvin kostean viljan kuivuessa jyvään syntyy jännityksiä, jotka voivat rikkoa jyvän rakenteen ja aiheuttavat vaurioita Lämmölle altistumisaika. Jyvä lämpenee nopeasti kuivausilman lämpötilaan ja vauriot lisääntyvät, jos altistumisaika pitenee. Huom. Lämpötila on jyvän ytimen lämpötila Liikkuva vilja ei lämpene ytimeen asti Rehuvilja Kuivurin rakenne. Rakenne ja toimintatapa ratkaisevat kuinka kauan jyvä altistuu korkealle lämpötilalle. Viljalaji tai -lajike. Viljalajike vaikuttaa viljan kestävyyteen.
Korkea kuivauslämpötila ja viljan lämpötila
Kuivauslämpötilan vaikutus ohran itävyyteen Kuivausilman lämpötila 119 C, nopea kierto Korkea lämpötila tuhoaa itävyyden! Lähde: Suomi et al. 2003. Viljan korjuu ja varastointi laajenevalla viljatilalla. Maa- ja elintarvike 31.
Puintikosteus Märkä vilja tarvitsee enemmän energiaa kuivaukseen Voiko sopivaa puintikosteutta odottaa?
Kuivauskosteus Kauppaviljan pitää olla alle 14% Takaa pitkäaikaisen säilyvyyden Omaan käyttöön 16% kosteus riittää, jos vilja käytetään talven aikana Viljan pitää olla kylmää Viljan lämpenemistä pitäisi seurata
Esimerkki kuivurista Jyvän pinnalla oleva vesi irtoaa nopeasti Kun kosteuden pitää siirtyä ytimestä pintaan kuivuminen hidastuu ja energian tarve lisääntyy Loppupuolella kosteuden poistuminen on hidasta ja energiantarve suurta
Kuivauskosteus Esimerkiksi 19% vilja kuivataan 14% kosteuteen => 33 l/ha, 16% kosteuteen 20 l/ha. Säästetään lähes 40%!
Kotimainen polttoaine Kotimainen polttoaine ei säästä energiaa mutta voi säästää rahaa Hake Polttoaine pitää varata ennakkoon Vaatii investointeja, uusi uuni, automaattinen polttoaineen syöttö, automaattinen tuhkan poisto Biopolttoöljy Voidaan hyödyntää nykyisiä uuneja Kannattavaa vain jos saadaan rouhe käytettyä Vilja Huonokuntoisen viljan käyttö lämmitykseen Onko viljan poltto eettisesti hyväksyttävää? Lämpökeskuksen hyödyntäminen Kuivurin tehontarve on paljon suurempi kuin rakennusten tehon tarve => lämpökeskuksen lämmöllä voidaan vain auttaa kuivuria Vesipattereiden ja lämpöputkien asentaminen on kallista
Hakkeen kannattavuus
Energian käytön tehostaminen Kuivurin eristäminen Kustannustehokas toimenpide Energian kulutus pienenee Kuivausaika lyhenee Vilja kuivuu tasaisemmin Ylikuivauksen välttäminen Kauppa- ja siemenvilja < 14% Oma rehuvilja <16 % Korkea kuivauslämpötila Omaan käyttöön menevän rehuviljan kuivaus
Kuivurityyppejä Kuumailmakuivuri Eräkuivuri Jatkuvatoiminen kuivuri Kylmäilmakuivuri Kuivaava viljasiilo
Kylmäilmakuivaus Kuluttaa 1/4:n lämminilmakuivauksen energiamäärästä Hyvä vastaanotto-kapasiteetti voidaan hyödyntää parhaat puintikelit "Varastokuivuri" Pitkä kuivausaika Vilja ei hiodu alempi hl-paino Vilja ei kierrä jatkuvasti esipuhdistimen kautta enemmän roskia Ei kauppakelpoista viljaa ilman lisälämpöä Soveltuu huonosti, jos on monia lajeja ja lajikkeita Kuivuminen epätasaista
Tasapainokosteus Materiaalin ja sitä ympäröivän ilman välillä tapahtuu kosteuden siirtymistä, kunnes tasapaino saavutetaan ja materiaali ei luovuta eikä ota vastaan kosteutta. Saavutettu tasapainokosteus riippuu: Lämpötilasta Ilman suhteellisesta kosteudesta Materiaalin fyysisestä kunnosta
Viljan tasapainokosteus Lundin G. & Jonsson N. Lagring av spannmål i utomhussilor åtgärder för att hindra återfuktning och mögelbildning. JTI informerar nr 108, 2005 30 25 20 Jyvän kosteus % 15 10 Vilja Rypsi 5 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ilman kosteus %
Esimerkki syksyn säistä Lämpötila Kosteus 100 90 80 70 60 Tasapainokosteus 13 14 % 50 40 30 20 10 0 1-8-2005 15-8-2005 29-8-2005 12-9-2005 26-9-2005 10-10-2005 24-10-2005
Vastapaine ja teho Viljan aiheuttama vastapaine riippuu kerrospaksuudesta Suuri kerrospaksuus merkitsee suurta vastapainetta => tarvitaan keskipakopuhallin
Kuivuminen Lämpötila- ja kosteusprofiilit kuivausilman kulkiessa viljakerroksen läpi Lämpötila Ilman kosteus Viljan kosteus Kuivunut vyöhyke - + - + - + Kuivausilma
Puhallintyypit Yksinkertaisessa potkuripuhaltimessa ulkokehä on kapea ja se ei pysty antamaan kovin suurta painetta (n 700 1000 Pa) Aksiaalipuhaltimessa voi olla leveä ulkokehä ja myös suuntaussiivistö, jolloin se pystyy antamaan suuremman paineen ja paremman hyötysuhteen Keskipakoispuhaltimilla saadaan aksiaalipuhaltimia suurempia paineita ja koko on pienempi
Puhallintyyppi Potkuripuhallin kestää kohtuudella n 700 Pa vastapaineen Paksu kerros ja suuri ilmamäärä tarvitsevat keskipakoispuhaltimen Viljankuivauksen suosituksena on vähintään 600 m 3 /h/m 2 ilmamäärä Mitä suurempi ilmamäärä, sitä nopeampi kuivuminen Vastapaine Pa 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 200 400 600 800 1000 Potkuri/Keskipakois 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Kerrospaksuus m Ilmamäärä m3/h/m2
Kerrospaksuus Paksu kerros lisää kuivausaikaa ja energian kulutusta Toisaalta paksu kerros merkitsee myös suurta viljamäärää kwh/kg vesi 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Energia 500 m3/h/m2 Energia 800 m3/h/m2 Aika 500 m3/h/m2 Aika 800 m3/h/m2 450 400 350 100 50 0 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Kerrospaksuus m 300 250 200 150 Kuivausaika h
Kuivaava viljasiilo Jos viljakerroksen paksuus > 1m keskipakoispuhallin välttämätön Märkä vilja yli 60 cm kerroksessa kuorettuu ja pintakerros homehtuu Paksuissa kerroksissa viljan sekoittaminen on välttämätöntä ja sen pitää olla tehokasta Suuri kuivuri suuri liitäntäteho Rationaalinen viljan käsittely edellyttää koneistamista investointikustannukset nousevat Korkean kerroksen kuivauksessa ja sekoituksessa rikkaruohonsiemenet heikentävät kuivumista => tarvitaan puhdas vilja Mattila J. KUIVAAVAT VILJASIILOT SUOMESSA, Hämeen Ammattikorkeakoulu Westlin H. Utvärdering av ett silotorksystem för spannmål utrustat med omrörare. SLU Institutionen för biometri ock teknik
Jatkuvatoiminen kuivuri Vilja virtaa jatkuvana virtana kuivurin läpi Ylhäältä syötetään märkää materiaalia ja alhaalta poistuu kuivunut materiaali Edut Tehokas Voidaan automatisoida helposti Voidaan käyttää 24 h vuorokaudessa Viljan jäähdytyksestä vapautuva lämpö voidaan hyödyntää Haitat Hyvin märkä vilja voi aiheuttaa ongelmia (ei ehdi kuivua kertaajolla) Viljaa pitäisi olla jatkuvasti saatavilla Lajin vaihto aiheuttaa edellisen prosessin lopetuksen ja uuden aloittamisen Loewer, Bridges & Bucklin. On-Farm Drying and Storage Systems
Eräkuivuri Eräkuivurissa kuivataan erä kerrallaan Edut: Yksinkertainen rakenne Kuivattavaa viljaa ei tarvita jatkuvasti Haitat: Tarvitaan aina tietty määrä viljaa erää varten Tarvitsee valvontaa ja työtä kuivaamisen lopetukseen ja täyttöön
Muita säilöntätapoja Happosäilöntä Happo aiheuttaa turvallisuus- ja syöpymäriskin Oma työvaihe Murskesäilöntä Vilja murskataan valssimyllyllä Oma työvaihe Toimii parhaiten kostealla viljalla Happo aiheuttaa työturvallisuus ja materiaaliriskin Varastoidaan tiiviisiin siiloihin peitettynä ja painotettuna Ilmatiivis säilöntä Vaatii ilmatiiviin rakenteen ja käsittelyn Edullinen menetelmä suurilla viljamäärillä Suuret pääomakustannukset, pienet käyttökustannukset Ei tarvita säilöntäaineita
Muut säilöntätavat Palva R. Tuoresäilöntä on entistä kiinnostavampi vaihtoehto. Teho 5/2008
Säilöntätapojen energian kulutus Energian kulutus, kj kg -1 [ka] 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Polttoaine Sähkö Rakenteet Säilöntäaine Muovi
Murskausvaihtoehtoja 500 Energian kulutus, kj kg -1 [ka] 400 300 200 100 0 Polttoaine Sähkö Rakenteet Säilöntäaine Muovi
Lisätietoa http://www.energia-akatemia.fi/sivut/default.aspx