Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(21) Nro A 1135 Dnro KAS 2003 Y 697 111 Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2008 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo PL 18 48101 KOTKA LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Kotkassa, Karhulanniemen vanhalla teollisuusalueella sijaitsevaa teräsvalimoa. Valimo toimittaa valutuotteita samalla alueella toimivalle yhtiön pumpputehtaalle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 2d perusteella ja lupaviranomaisena toimii 6 :n 1 momentin kohdan 2a mukaan alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 17.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Valimolla on Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen 30.5.1997 myöntämä ympäristölupa nro A 1016 (Dnro 0496Y0293 111). Valimon alue on asemakaavassa kaavoitettu teollisuusalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖNLAATU Valimo sijaitsee Karhulan teollisuusalueella, jossa on ollut teollisuuslaitoksia jo 1800 luvun loppupuolelta lähtien. Lähin vieressä sijaitseva teollisuuslaitos on pakkauslasia valmistava tehdas. Karhulan asutustaajama lännessä ja pohjoisessa sijoittuu aivan alueen tuntumaan ja valimon vaikutuspiirissä on paljon asutusta, kouluineen lastentarhoineen jne. Lähimmät asunnot ovat 300 400 metrin etäisyydellä. Karhulan läpi kulkeva moottoritie on noin kilometrin etäisyydellä pohjoiseen. Kymijoen Korkeakosken haara kulkee teollisuusalueen länsipuolella ja etelässä on heti Sunilanlahti, joka on Suomenlahden sisälahti. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen lähellä ole luonnonsuojelukohteita. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola www.ymparisto.fi/kas Kouvola p. 020 610105 Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland www.miljo.fi/kas

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 2 Maaperän pilaantuneisuus Nykyisen Sulzer Pumput Oy:n omistamilla tehdasalueilta tehtiin maaperätutkimus vuoden 2000 tammi helmikuussa. Tutkimuksen suoritti Jaakko Pöyry Infra Oy. Maaperätutkimuksen tulokset heijastelevat pitkäaikaisen teollisen toiminnan historiaa. Alueelta löytyi kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Ne arvioitiin tutkimuksessa merkityksettömäksi, kun alue pysyy teollisessä käytössä. Kuparin ja varsinkin lyijyn pitoisuudet maaperässä ovat kuitenkin tietyin kohdin verrattain suuret. Myös paikoin mineraaliöljyn keski ja raskastisleen hiilivetypitoisuudet maassa ovat korkeita. PAHpitoisuudet eivät näillä alueilla kuitenkaan olleet vastaavasti samassa suhteessa koholla verrattuna maan pilantuneisuuden raja arvoihin. Suuri osa maa alueesta on asfaltoitu, tehdasalue ei ole pohjavesialuetta ja lisäksi maaperän savikerros estää liukenemisen jaajemmalti ympäristöön. Alueen kaivuutöissä varaudutaan kuitenkin asian huomioonottamiseen. Ilman laatu Etelä Kymenlaakson hengitysilman laatua seurataan kuntien ja alueen teollisuuden kesken vuosille 2005 2009 laaditun yhteistarkkailusopimuksen mukaisesti kahdella pysyvällä mittausasemalla, Rauhalassa ja Kotkansaarella sekä Haminaan sijoitetulla siirrettävällä mittausasemalla. Näistä Rauhalassa ja Kotkansaarella mitataan jatkuvatoimisesti hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), typen oksidien (NO, NO 2, NO x ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta. Kotkansaaren mittausasemalta saadaan lisäksi tietoa säätilasta. Rauhalan aseman etäisyys tehtaista on noin 800 m koilliseen ja se soveltuu siten hyvin tehtaan ympäristön ilman laadun arvioimiseen. Vuonna 2007 Kotkan ilmanlaatu oli valtaosan ajasta hyvää tai tyydyttävää, eikä ilman epäpuhtauksille asetettuja ilmanlaatuasetuksen sallittujen raja arvoylitysten määrää (35) ylitetty. Välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi ilmanlaatu luokiteltiin Rauhalassa 235 tuntina, noin 2,7 % mittausajasta. Niistä suurin osa kuului luokkaan välttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi katujen pölyämisen takia nousseet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Vuosikeskiarvot jäivät alle 50 %:iin vuosiraja arvosta ja vuorokausiraja arvoon verrannolliset pitoisuudet alle 60 %:in vuorokausiraja arvosta. Aikainen kevääntulo ja teiden pintojen nopea kuivuminen aiheuttivat kuitenkin intensiivisen katupölyepisodin, jonka huippu ajoittui maaliskuun viimeiselle viikolle. PM 10 pitoisuudet nousivat useana päivänä vuorokausiraja arvotasoa suuremmiksi. Myös vuorokausiohjearvo ylittyi Rauhalan mittausasemalla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvolle määritetty numeroarvo (50 g/m 3 ) ylittyi Rauhalassa 9 kertaa, jolloin ylitykset johtuivat katujen pölyämisestä. Vuonna 2006 suurin osa numeroarvon ylityksistä oli Venäjän metsä maastopaloista lähtöisin olleiden kaukokulkeumien aiheuttamia. Typenoksidien pitoisuudet olivat suurimman osan ajasta edellisvuotta pienempiä eikä ohje ja raja arvoja ylitetty. TRSpitoisuuksien (haisevat rikkiyhdisteet) vuorokausiohjearvoa (10 gs/m 3 ) ei ylitetty. Sammalpalloselvitykset Karhulan valimon raskasmetallipäästöjen leviämistä ympäristöön ja kuormituksen kehittymistä on tutkittu sammalpallomenetelmällä Kotkan ympäristökeskuksen tekemänä ja toiminnanharjoittajan rahoittamana säännöllisin väliajoin syksyisin vuodesta 1991 lähtien. Tutkimuspisteitä on ollut 16, joista 2 tausta asemia. Tutkimuksia on tehty kaikkiaan neljä. Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa kaikkien havaintoalueiden sammalpallojen raskasmetallikertymissä, sinkkiä lukuun ottamatta, näkyi selvä vähenemä vuoteen 1998 verrattuna. Selvimmin kertymien väheneminen näkyi valimon lähiympäristössä, esim. Kolmikulman näytepisteessä. Raskasmetallikertymien vähenemä oli vuoteen 1998 verrattuna metallista riippuen 50 95 %. Raskasmetallikertymien vähenemiseen vaikuttivat va

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 3 limolla suoritetut ilmansuojeluinvestoinnit. Vuoden 2001 tutkimuksessa raskasmetallien suhteen puhtaimmat alueet olivat edelleen tausta asemat, kun taas suurimmat kertymät mitattiin valimon lähiympäristöstä, Kolmikulmalta, Keräyskuidun ympäristöstä sekä Jylpyltä. Raskasmetallien kokonaiskertymien perusteella vuoden 2001 kuormitetuimmat alueet olivat kuitenkin Jylppy ja Karhulan koulun ympäristö, joskin näiden sammalpalloista mitattujen raskasmetallitasojen nousun syyksi epäiltiin myös tavanomaista korkeampaa katupölyn määrää. Vuonna 2004 suoritetun tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että raskasmetallikertymät molybdeenin ja nikkelin osalta eivät merkittävästi poikkea v. 2001 tilanteesta vaan näiden metallien kertymät ovat pysytelleet edelleen matalalla tasolla myös valimon lähiympäristössä, joskin valimon varastot ja Kolmikulma erottuvat muusta ympäristöstä vielä hieman korkeammilla metallikertymillä. Sen sijaan sammalpallojen kromikertymät olivat tässä tutkimuksessa lähes kauttaaltaan suuremmat kuin v. 2001 mutta ne jäivät kuitenkin selvästi v. 1998 tasoja pienemmiksi. Kolmikulma ja valimon varastot erottuvat myös kromin osalta hieman muista havaintoalueista. Korkeimmat kromikertymät mitattiin vallitsevien tuulten suunnasta, Jumalniemen pelloilta. Raudan osalta valimon ympäristö ei tullut tässäkään tutkimuksessa mitenkään korostuneesti esille, vaan kertymien huiput löytyivät muualta; Jylpyltä ja Karhulan koululta. Taso oli korkeampi kuin v. 2001 mutta matalampi kuin edellisillä tutkimuskerroilla. Mangaanin kertymien taso oli keskimäärin kolminkertainen v. 2001 verrattuna, mutta myöskään sen osalta valimon ympäristö ei tullut korostuneesti esille. Suurimmat kertymät mitattiin Ahlstromin pumppaamolta ja Jumalniemen pelloilta. Sinkkikertymät vastasivat vuoden 2001 tasoa. Korkeimmillaan kertymät olivat Karhulan koululla mutta myös tausta alueilla mitattiin aiempaa suurempia ja muita havaintoalueita korkeampia kertymiä. Valimon tuotantoprosesseissa, hiukkaspäästöjen määrässä tai niiden koostumuksessa ei ole viime vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten syy erityisesti kromin, raudan ja mangaanin edellistä tutkimuskertaa suurempiin kertymiin löytynee tutkimusjaksojen sääoloista ja muista päästölähteistä. Suurin syy lienee se, että v. 2004 tutkimusjakso oli sääoloiltaan pitkäaikaista keskiarvoa ja myös aiempia tutkimusajankohtia huomattavasti sateisempi ja tuulisempi. Sademäärä oli n. 2 2.5 kertainen v. 2001 vallinneeseen verrattuna. Jaksot poikkesivat toisistaan myös tuuliolojen suhteen. Tuulessa ja sateessa metallien märkälaskeumat ja myös kertymät sammalpalloihin ovat huomattavasti suurempia kuin tyynellä ja kuivalla säällä. Tuulisella säällä pallon läpi virtaava ilmamäärä kasvaa ja pallot keräävät suodattimen tavoin myös leijuvaa pölyä. Tutkimusajan vallitsevat tuulet olivat lounaasta ja lännestä, jossa myös suuri osa Kotkan alueen muista merkittävimmistä metallien päästölähteistä sijaitsee. LAITOKSEN TOIMINTA Karhulan valimon vuosituotanto on noin 2000 3000 t teräs ja valurautavaluja. Tekninen kapasiteetti on noin 3500 t. Valukappaleet ovat 0,5 15 000 kg painavia pumppujen ja sekoittimien osia. Valimo on erikoistunut yksittäiskappaleisiin ja haponkestäviin teräksiin. Vuosittain käytetään noin 1400 erilaista valumallia ja eri materiaaleja valetaan yli 30. Asiakaskuntana ovat pääosin Sulzerin omat pumppu ja sekoitintehtaat. Valukappaleiden lisäksi tehdään valumalleja noin 100 200 kappaletta vuodessa. Tuotanto toimii pääosin 2 vuorossa. Kuormitushuippujen aikana osa toimintoja voi olla myös 3 vuorossa, jolloin yövuoro on 22.00 06.00. Valimo toimii normaalisti arkipäivinä maanantaista perjantaihin, mutta tarvittaessa kuormitushuippujen aikana on myös jonkin verran viikonlopputyötä.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 4 Pääprosessit Valumallien valmistus Valumallit koneistetaan suurnopeustyöstöllä kiinteistä polyuretaanimuovimateriaaleista. Valumallien kestoikä on usein kymmeniä vuosia ja ne varastoidaan kuivissa varastotiloissa. Valumallien varusteisiin käytetään vaneria, kuivattua mäntyä, polystyreenimuovisia valmiita osia, liimaa ja maalia. Valumallien valmistuksessa syntyvä polyuretaanilastu menee suodatinlaitoksen lavalle, mistä se viedään säännöllisesti energiajätteeksi paikallisiin lämpövoimalaitoksiin Kymenlaakson Jäte Oy:n toimesta. Puuntyöstöstä syntyvä puru ja lastu menevät paikalliselle hevostallille kuivikkeeksi. Maalaamossa on oma suodatinlaitos, minkä suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. Muovi, pahvi, metallit ja polttopuu erotellaan syntypaikalla. Ongelmajätteet viedään merkittynä valimon ongelmajätteiden keräilypisteeseen. Keernojen ja valumuottien valmistus Keernojen ja muottien valmistus toimii 2 vuorossa. Keernat ovat valussa muottien sisään tulevia kappaleita, joilla valmiin valutuotteen sisäpuoliset muodot ja ontelotilat saadaan aikaan. Keernojen teossa samoin kuin muottien valmistuksessa (kaavauksessa) käytetään hiekkaa. Kaavaushiekkana on belgialainen erittäin puhdas kvartsihiekka ( SiO 2 ). Se tuodaan laivalla Sunilan satamaan ja sieltä kuorma autoilla valimolle. Hiekka kuivataan rumpukuivaimessa maakaasupolttimella ja sen jälkeen hiekka jäähdytetään ja siitä imetään pölyt pois. Pöly imetään suodatinlaitokseen, josta se viedään teollisuuskaatopaikalle. Hiekan laatua seurataan säännöllisesti. Lisäksi käytetään pieni määrä kromiittihiekkaa (Cr 2 O 3 ) suurempaa tulenkestävyyttä vaativissa paikoissa. Käyttöön menevä hiekkasideaineseos sekoitetaan hiekansekoittimissa, joissa on oma erillinen pölynpoisto. Hiekansekoittimet kalibroidaan säännöllisesti sideaineiden ja kovettimien määrän optimoimiseksi. Pääosa hiekasta on valusta palautuvaa jo aiemmin käytettyä hiekkaa. Karhulan valimossa muotit ja myös osa keernoista valmistetaan Alphaset menetelmällä. Siinä kvartsi tai kromiittihiekkaan sekoitetaan suljetussa sekoittimessa alkalista fenolihartsia ja esterikovetinta. Syntynyt hiekkaseos sullotaan käsin tai koneellisesti täryttäen valumallin päälle joko kehyksellisessä kaavauksessa tai kehyksettömässä kaavauksessa. Hiekkaseos kovettuu nopeasti. Valumalli irrotetaan ja valmis muotti peitostetaan erittäin tulenkestävällä zirkonpohjaisella peiteaineella ja kuivauksen jälkeen muotit kasataan ja ovat valmiita valuun. Valukappaleiden brutto nettopainosuhdetta parannetaan voimakkaasti eksotermisillä syöttökupuholkeilla, jolloin sulaa terästä tarvitaan vähemmän. Valun ja jäähtymisen jälkeen valukappaleet tyhjennetään koteloiduissa ja pölynpoistolla varustetuissa tyhjennyskopeissa tärypöydillä. Tyhjennyskopit ovat alipaineisia, jolloin pölyn leviäminen estyy. Samoin ne ovat äänieristettyjä. Käytetty hiekka murskataan, seulotaan ja siitä imetään pöly pois. Lopuksi hiekka jäähdytetään ja siirretään pneumaattisesti varastosiiloihin uudelleenkäytettäväksi. Keernojen valmistuksessa on käytössä myös Cold Box ja Betaset menetelmät. Ensin mainitussa menetelmässä hiekkaan sekoitetaan suljetussa sekoittimessa fenolihartsia, MDI isosyanaattia ja rautajauhetta. Syntynyt hiekkaseos " ammutaan " paineilmalla keernalaatikon sisään, jolloin hiekkaseos muotoutuu tiukasti keernalaatikon sisämuotojen mukaiseksi. Syntyneen tiiviin hiekkakerroksen läpi puhalletaan kaasumaista lämmitettyä DMEA kaasua (dimetyylidiamiini), jolloin fenolihartsi ja MDI isosyanaatti reagoivat ja syntynyt kiinteä uretaanihartsi sitoo hiekkarakeet yhteen. Keernalaatikko avataan ja valmis keerna laitetaan ilmastoituun telineeseen loppukovettumiseen. Lopuksi keernat peitostetaan zirkonipeiteaineella ja kuivauksen jälkeen ne ovat valmiita käyttöön. Cold

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 5 Box prosessi on suljettu ja siitä syntyvät haisevat amiinihuurut pestään vastavirtaperiaatteella toimivassa kaasunpesurissa rikkihappoliuoksella. Syntynyt sulfidisakka viedään ongelmajätelaitokselle. Betaset menetelmä on edellisen kaltainen mutta keernaan puhallettavana kaasuna on metyyliformaattikovete, joka polymeroi alkalisen fenolihartsin ja sitoo hiekkarakeet yhteen. Tässä menetelmässä kaasuja ei pestä. Keraaminen kuorikaavaus ( Replicast Ceramic Shell ) Menetelmässä metallisen muottityökalun avulla höyryllä paisutetaan yhtenäinen valumalli solurakeita muodostavasta polystyreenistä. Valumalli päällystetään eli kuorrutetaan monivaiheisesti tulenkestävillä jauheilla käyttäen sideaineena vesipohjaista kolloidisen silikan vesidispersiota. Jauheet ovat zirkonsilikaatteja ja alumiinisilikaatteja. Menetelmässä käytetään myös pieniä määriä mm mehiläisvahaa, kuumaliimoja ja polyeteenimuovikalvoa. Kuorrutuslaitteistosta on tehokas pölynpoisto. Pöly imetään kaavaamon suodatinlaitokseen. Polystyreenimalli ja sen ympärille syntynyt ohut kuori käsitellään polttouunissa (1050 ), jolloin polystyreeni palaa pois ja syntynyt luja kuori on puhdistuksen ja tukemisen jälkeen valmis valettavaksi. Uunissa syntyneet hiukkaset menevät jälkipolttimen (700 ) kautta suodatinlaitokseen. Jälkipolttimella varmistetaan polystyreenin hajoamistuotteiden täydellinen palaminen vaarattomiksi yhdisteiksi. Maakaasukäyttöisen polttouunin polttimet on säädetty reilulle ilmaylijäämälle, jotta polystyreenin palaminen tehostuu. Polttoa on keskimäärin 3 5 tuntia vuorokaudessa. Varsinaisessa valussa kuorimuotin tukena käytetään pakkaushiekkaa, joka on sideaineetonta kvartsihiekkaa. Sitä tuetaan vakuumilla valun ajaksi. Pakkaushiekka kierrätetään 100 % takaisin käyttöön. Vähäinen valusta jätteeksi jäävä kuoriaines on inerttiä kaatopaikkajätettä. Sulatus ja valu Sulatus tapahtuu sähköenergialla tulenkestävästi vuoratuissa valokaari ja induktiouuneissa. Valokaariuunin nimelliskoko on 8 t ja neljän induktiouunin koot ovat 2 x 0,5 t, 1 x 1,5 t ja 1 x 8 t. Lisäksi sulan käsittelyä varten on olemassa 8 t AOD (Argon Oxygen Decarburization ) konvertteri. Kaikki sulatusuunit ovat panostoimisia. Sulatusuuneja jäähdytetään raakavedellä. Osa sulasta käsitellään AOD konvertterissa, jolloin voidaan hyödyntää runsashiilisiä, halvempia raaka aineita. Sulatuksen pääraaka aine on romu ja ferroseokset. Sulatuksessa käytetään myös sulan pinnalle kuonakerroksen muodostavia ja teräksen haitta aineiden kanssa reagoivia aineita, mm. kalkkia, piitä ja alumiinia. Romu hankitaan tunnetuilta OTR:n (Osuuskunta Teollisuuden Romu) toimittajilta ja se tarkastetaan ennen käyttöä. Valimo käyttää myös pumppujen koneistuksessa syntyneitä lastuja raaka aineenaan. Sulapanoksesta on reilusti yli 90 % kierrätysmateriaaleja. Romut ja raaka aineet ovat katetussa raaka ainevarastossa. Sulatuksen aikana otetaan useita näytteitä, jotka analysoidaan spektrometrillä ja tuloksen perusteella voidaan tehdä tarvittavat panoskorjaukset. Jokaisella uunilla ja AOD konvertterilla on omat, räätälöidyt pölynkeräyshuuvat, joista pöly ja huurut imetään sulaton suodatinlaitokseen. Sulatettu ja analysoitu teräs tai valurauta valetaan tulenkestävillä senkoilla muotteihin. Senkat esilämmitetään maakaasu happipolttimilla. Valun jälkeen muottien ja keernojen sideaineista osa palaa kuumuuden seurauksena pois ja poistuu valimorakennuksesta yleisilmanvaihdon kautta. Sisäilman laatua mitataan säännöllisesti työterveyshuollon vaatimilla hygieniamittauksilla. Vähäinen ja valun jälkeen hylyksi jäävä kuona kipataan kuonavateihin ja viedään jäähtymisen jälkeen siihen jääneiden teräsroiskeiden poistokäsittelyyn paikkakunnalla toimivaan romualan yritykseen ja sieltä loppukuona edelleen teollisuuskaatopaikalle. Käytetyt sulatusuunien ja senkkojen vuorausmateriaalit viedään myös teollisuuskaatopaikalle. Savukaasujen hiukkasuodattimessa talteen saatu metallipi

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 6 toinen pöly säkitetään suursäkkeihin ja toimitetaan Ruotsiin jälleenkäsittelylaitokseen, missä arvometallit saadaan uudestaan käyttöön. Valukappaleiden puhdistus Tyhjennyksestä valukappaleet viedään puhdistukseen. Pintapuhdistus tehdään koteloiduissa suodatinlaitteilla varustetuissa sinkopuhdistuskoneissa, joissa kappaleen pintaan singotaan suurella nopeudella teräshauleja irrottamaan siitä valuhiekka ja hilse. Syöttökupujen poisto tehdään enenevässä määrin koteloiduissa laikkaleikkauskoneissa mutta myös pulveri ja Arc Air menetelmillä. Syöttökuvut ovat valukappaleeseen jäänyttä ylimääräistä valumetallia. Pulveri Ja Arc Air menetelmissä leikkaus ja sen jälkeinen viimeistely perustuu valumetallin sulattamiseen käsittelykohdassa. Siinä syntyy runsaasti metallipitoisia huuruja ja pölyä ja se tehdäänkin suodatinlaitoksilla varustetuissa leikkauskopeissa. Valukappaleet lämpökäsitellään vielä valukappaleiden jännitysten poistamiseksi ja metallirakenteen parantamiseksi niin että ne vastaavat lopputuotteiden edellyttämiä laatuominaisuuksia. Lämpökäsittelyn jälkeen valukappaleet viimeistellään sinkopuhdistuksella ja hiomalla. Tarvittaessa valukappale voidaan tarkastaa ainetta rikkomattomilla tarkastusmenetelmillä. Mahdollinen pohjamaalaus teetetään alihankkijalla. Puhdistusprosessin eri vaiheista imetään pölyt ja huurut suodatinlaitoksiin. Lämpökäsittely tehdään maakaasu tai sähkötoimisissa lämpökäsittelyuuneissa, joista otetaan energiaa talteen hallien lämmitykseen. Hallien ilmanlaatua seurataan automaattisilla CO ja maakaasuilmaisimilla. Lämpökäsittelyuunit ovat panostoimisia. Lämpökäsittelyn sammutusaltaissa käytetään raakavettä. Sinkokoneissa valukappaleista erotettu hiekka viedään teollisuuskaatopaikalle. Puhdistamon trukkiväylät kastellaan säännöllisesti pölyämisen estämiseksi. Lattiakaivot on varustettu sakkojen erotuksella ja ne tyhjennetään säännöllisesti. Erotuskaivojen sakka on analysoitu VTT:llä ja se on todettu kaatopaikkakelpoiseksi. NDT tarkastuspaikka on varustettu omalla lattiakaivolla ja pullokaivolla, mikä tyhjennytetään säännöllisesti. NDT pullokaivon sisältö viedään ongelmajätteiden käsittelijälle. Kompressorikeskuksessa on oma öljynerotuskaivo ja paineilmatuotannon energiatehokkuutta säädetään Hydor Balance ohjauksella Veden kulutus, käsittely ja johtaminen Valimolla käytetään sekä ns. raakavettä että ns. makeaa vettä. Raakavettä käytetään pääasiassa jäähdytykseen, muun muassa uuneilla ja kompressoreilla. Vesi pumpataan Ahlström Karhulan Palvelut Oy:n raakavesipumppaamolta Kymijoen rannasta tehdasalueen verkostoon ja sitä pitkin myös valimolle. Raakavesi on ketjukorisuodattimilla mekaanisesti puhdistettu suodattimen tiheyden ollessa 0,2 mm. Vesi viemäröidään sadevesiviemäreitä pitkin Sunilan lahteen. Makeaa vettä käytetään sosiaalivetenä ja vedet johdetaan kaupungin jätevesiverkkoon. Raakaveden käyttöä on pystytty laskemaan vuoden 1990 määrästä 800 000 kuutiota alle puoleen. Makean veden käyttö jää vuodessa alle 9000 kuution. Raaka aineiden ja polttoaineiden käyttö Valumetallin tuotannossa käytetään suuri määrä erilaisia raaka aineita. Määrällisesti eniten (vuonna 2007) käytetään metalliromua 1780 t, mineraalirikasteita 1290 t ja alkuainekaasuja 790 t. Sammuttamatonta kalkkia, lähinnä kuona aineiksi kuluu yli 200 t. Ferropiitä käytetään 117 t. Fluorisälpää käytettiin 4790 kg. Hiekanvalmistuksessa tarvittavaa kvartsihiekkaa hankitaan vuosittain noin 10 000 t, kromihiekkaa 250 t. ja Alphaset fenoli formaldehydihartseja kuluu noin 300 t. sekä erilaisia kovetteita 50 t. Zirkonpohjaisia peiteaineita kuluu noin 100 t. ja niiden käytössä tarvittavaa etanolia noin 50 t. Polttoai

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 7 neena valimolla käytetään maakaasua ja sitä käytetään vuosittain n. 1,5 milj. kuutiota (energiasisältö n. 54 TJ). Paras käyttökelpoinen tekniikka, energian käytön tehokkuus ja laatujärjestelmät BAT Hakemuksessa on esitetty arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta laitoksella. Arviointiperusteena on käytetty asianomaista hakemuksen aikaista Euroopan Unionin IPPC Bureau'n luonnosta BAT referenssiksi koskien valimoita ja takomoja. Luonnos on sittemmin ilman suuria muutoksia hyväksytty komissiossa. Arviossa on käyty läpi 51 referenssissä esitettyä seikkaa ja keskeisissä seikoissa kuten savukaasujen ja pölypitoisten ilmavirojen käsittelyssä vaatimukset on otettu hyvin huomioon. Myös muilta osin tilanne on pääosin hyvä. Laatujärjestelmä Karhulan valimon ympäristönhallintajärjestelmä on laadittu ja sertifioitu standardin SFS EN ISO 14001 mukaan. Sertifiointielimenä on ollut Det Norske Veritas. Valimon ympäristöjärjestelmä sertifioitiin ensimmäisenä suomalaisena teräsvalimona vuonna 1998. Järjestelmän toimivuus tarkastetaan säännöllisesti sisäisin auditoinnein vuosittain kuin myös DNV:n toimesta (9 kk välein). Havaituista puutteista tai parannusehdotuksista tehdään raportit, joiden korjaavat toimenpiteet seurataan loppuun asti. Ympäristöjärjestelmän käytännön osana ovat vuosittaiset ympäristöohjelmat, joissa pyritään kehittämään mitattavissa olevia ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Jatkuvaa parantamista ohjataan johdon katselmuksissa, joissa myös käsitellään mahdollisia häiriöitä ja "läheltä piti" tapahtumia. Valimon ympäristöjärjestelmä on koulutuettu koko henkilöstölle ja lähialueella toimiville alihankkijoille. Energiatehokkuus Laitoksella on tehty vuonna 2003 laaja energiataloudellinen selvitys sisältäen ehdotukset säästötoimenpiteistä. Valimon sähköenergian kulutus vuodessa on noin 13 GWh. Kaupungin kaukolämpöverkosta ostetaan kaukolämpöä noin 7 GWh. Polttoaineena olevalla maakaasulla tuotetaan energiaa noin 12 GWh. Suurin säästöpotentiaali on saatavissa lämpöenergian käytössä ja tuloilman esilämmitykseen ja säätöihin liittyvillä toimenpiteillä. Sähköenergiaa on säästettävissä varsinkin laitoksen paineilmajärjestelmän tehostamisella. Paineilmavuotokartoitus tehtiin lisäksi vuonna 2005. Laitos on liittynyt uuteen vuosia 2008 2016 koskevaan energiatehokkuussopimusjärjestelmään. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Pistemäisiä päästölähteitä prosesseista ja laitteista on ilmoitettu hakemuksessa kaikkiaan 16 kohdetta. Nämä piiput ja hönkäputket ovat kaikki verrattain matalia ja eivät kohoa merkittävästi valimon kattorakenteita korkeammalle. Näiden lisäksi päästöjä tulee tämän tyyppisellä laitoksella myös ilmanvaihtoluukuista ja poistoista, joista kulkevat ilmamäärät ovat suuria. Yleisilmanvaihtoon liittyviä poistopuhaltimia on ilmoitettu 5. Erilaisia päästöjä aiheuttavia lähteitä ja prosesseja on eritelty kaikkiaan 31. Päästölähteisiin kytkettyjä pölysuodattimia on 13 ja lisäksi yksi kaasunpesuri. Suurimmat lähtöpäästöt syntyvät terästen valokaarisulatuksesta (pölypitoisuus n. 450 mg/nm 3 ) ja AOD käsittelystä (pölypitoisuus n. 650 mg/nm 3 ). Savukaasut käsitellään 2 linjaisessa kuitusuodatinlaitteistossa, jonka virtauskapasiteetti on 130 000 m 3 /h ja jossa on mahdollisuus ristiinkytkentään. Suodattimen jälkeinen pölypitoisuus on pieni ja on viimeisissä mittauksissa ollut valokaariuunille 3,0 mg/nm 3 ja AOD:lle 1,4 mg/nm 3.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 8 Kaavaamossa suurimmat päästöt tulevat hiekanvalmistuksesta ja valukappaleiden tärypöytäkäsittelystä. Jälkimmäisen prosessin hiukkaspitoisuus suodattimen jälkeen on ollut pienempi kuin 1 mg/nm 3. Hiekanvalmistuksen päästöt ovat olleet suurempia ja joinakin viime vuosina prosessin suodattimen toiminnan kanssa on ollut ongelmia. Viimeisissä mittauksissa (v. 2006) hiukkaspitoisuus on ollut 8,9 mg/nm 3 ja on täyttänyt lupamääräyksen vaatimukset. Valimon jälkikäsittelyosastolla on vuonna 1999 otettu käyttöön tehokkaat kuitusuodinlaitteet kaasuleikkauksen päästöjen vähentämiseksi. Ison puolen erillinen yksikkö (tilavuusvirta 90 000 m 3 /h) on käsittelyosaston ulkoseinustalla ja sen hiukkaspäästötasoksi saatiin käyttöön otettaessa 2,1 mg/ nm 3. Neljän pienemmän kaasuleikkaussuodattimen (tilavuusvirta 20 000 m 3 /h) päästötaso oli samaa suuruusluokkaa 1,9 mg/ nm 3. Raskaan sinkopuhdistuskoneen (Fischer) suodattimen päästötaso on ollut 6,3 mg/ nm 3 ja Tilghman sinkopuhdistuskoneen, hiekkapuhalluksen ja laikkaleikkauksen pienen puolen päästötaso on 3,3 mg/ nm 3. Laikkaleikkauspaikkojen päästötaso on pienempi kuin 5 mg/nm 3. Oma erillinen päästölähde valimolla on Cold Box kaasunpesurin piippu. Piippuun johdetaan Cold Box keernan teossa syntyvät haisevat amiinikaasut, jotka on käsitelty rikkihappopesurilla vuodesta 1996 lähtien. Dimetyyliamiinin hajukynnys on 4 g /m 3. Puhdistimen takuuarvo on 0,5 mg/ nm 3 ja se alittaa selvästi alalla käytetyn yleisen normin 5mg. Havaittavaa hajua asutusalueilla ei päästöistä ole aiheutunut. Haihtuvien liuottimien (VOC) päästöjä valimossa syntyy mm. peiteaineiden käytöstä, jotka ovat etanoliliuotteisia. Etanoli poltetaan keernojen ja muottien pinnalta ja pääosa siitä palaa, mutta osa haihtuu ja poistuu valimon ilmanvaihdon kautta ulkoilmaan. Haihtuvan liuoksen osuudeksi on arvioitu 20 %, jolloin vuosittaisesta noin 50 t:n käytöstä aiheutuisi 10 t:n päästöt ilmaan. Vesiliukoisia peiteaineita on koekäytetty mutta niitä ei valutuotteiden laatuongelmien vuoksi ole otettu laajemmin käyttöön. Muita VOC päästöjä syntyy muottien ja keernojen sideaineen palaessa ja hajotessa valun yhteydessä, mutta niiden kokonaismäärästä ei ole hakemuksessa esitetty arviota. Formaldehydin vuosipäästöiksi on arvioitu 8 t. ja fenolin päästöksi 5 t. työhygieenisten mittausten perusteella. Taulukko 1. Valimon kokonaispäästöt ilmaan (muissa päästöissä ovat mukana mm. sinkopuhdistus ja laikkaleikkauskoneiden päästöt) Vuosipäästö (kg) Sulatus ja valu Hiekan käsittely/tärypöydät Kaasuleikkaus Muut päästöt Yhteensä Arseeni 0,21 0,01 0,19 0,03 0,44 Kadmium 0,02 0,01 0,03 0,00 0.06 Kromi 2,76 0,77 0,82 2,44 6,79 Kupari 0,63 0,27 0,66 1,20 2,76 Nikkeli 0,81 0,91 1,14 3.17 6,03 Lyijy 0,47 0,09 0,52 0,41 1,49 Vanadiini 0,02 0,19 0,07 0,19 0,47 Sinkki 1,32 0,34 0,31 0,44 2,41 Hiilidioksidi 410 000 167 000 1 178 000 Hiukkaset 370 2070 280 390 3110

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 9 Jätteet ja niiden käsittely Valimolta on toimitettu jätteitä vuonna 2007 muualle yhteensä yli 13 000 t. Jätteitä, lähinnä teräsromua on hyödynnetty tuotannossa noin 1800 tonnia. Oheisessa taulukossa on esitetty toiminnassa syntyvät jätteet vuodelta 2007. Taulukko 2. Keskeisten jätteiden määrät ja ominaisuudet Ongelmajätteet Paino (t/a) Numerotunnus Kuivaaine % Sijoituskoodi Vastaanottaja Kaasunpesurin pesuliuos 060602 2,1 5 D15 Lassila&Tikanoja Maali/liima/painoväri 080111 8,9 50 D15 Lassila&Tikanoja Jäteöljyt, kirkas 130208 1,6 vedetön D15 Lassila&Tikanoja Öljynerottimien pintakerros 130507 0,6 2 D15 Lassila&Tikanoja Öljyinen kiinteä jäte 130208 1,3 80 D15 Lassila&Tikanoja Liuotinjäte 140603 0,2 10 D15 Lassila&Tikanoja Tunkeumaväri, vesiemulsio 100915 18,4 1 D15 Lassila&Tikanoja Paristot, pienakut 200133 0,15 100 R13 Lassila&Tikanoja Sähkö ja elektron.romu 200135 0,3 100 R13 Lassila&Tikanoja Loisteputket ja elohopealam. 200121 0,6 100 D15 Lassila&Tikanoja Metallipitoinen pöly 100909 67,7 100 D09 Befesa Ab, Ruotsi Leikkuuneste 120109 0,05 1 D15 Lassila&Tikanoja Muut jätteet Puupakkaukset (polttopuu.) 150103 73 100 R01 Henkilökunta Valimokuona 100903 1160 100 D01 Kuusakoski Oy/kaatop. Valimohiekka (kaatopaikka) 100908 110 100 D01 Teollisuuskaatopaikka Valimohiekka (hyötykäyttö) 100908 2272 100 R052 Finnsementti Oy Valimohiekka (hyötykäyttö) 100908 7220 100 R052 Satamatäyttö, Hietanen Hiekanvalmistuksen pöly 100912 884 100 D01 Teollisuuskaatopaikka Sinkopuhdistuksen pöly 100912 236 100 D01 Teollisuuskaatopaikka Laikkaleikkausjäte 100912 39,3 100 R041 Cronimet Fagesta Ab Tuotanto ja puhtaanapitojäte 100999 1206 100 D01 Teollisuuskaatopaikka Paperi, kartonki 200101 11,7 100 R035 Koskenheimo Ky Energiajäte 200301 13,1 100 R01 Kymenlaakson Jäte Oy Metalliromu 160117 100,3 100 R041 Stena Oy Vuoraukset ja tulenkest.aineet 161104 240 100 D01 Teollisuuskaatopaikka Suurin syntyvä jätejae on valimohiekka, jota syntyy vuosittain n. 10 000 tonnia. Valimoteollisuuden BAT käytäntö edellyttää käytetyn valimohiekan elvytystä ja uudelleenkäyttöä. Karhulassa hiekka elvytetään mekaanisesti ja pääosa valimohiekasta kierrätetään. Kierrätysaste on parhaimmillaan noin 70% mutta ei ole parasta BAT tasoa johtuen pumpputehtaalle tuotettavien tuotantokappaleiden valuteknisestä vaativuudesta ja siten

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 10 tuotannossa tarvittavasta hyvälaatuisesta hiekasta. Valimolla on tehty selvityksiä elvytystulosten ja kierrätysasteen parantamisesta. Ylijäämähiekka pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön mahdollisimman suurelta osin. Valimo on ollut mukana Tekes rahoitteisissa tutkimusprojekteissa, joissa on etsitty käyttökohteita tälle hiekalle. Käyttökohteita ovat mm. meluvallit, tienpohjat, kompostointi, asfaltointi ja sementinvalmistuksen raaka aine. VTT:n kemiantekniikan selvitysten perusteella on laadittu kriteerit ja raja arvot ylijäämähiekan haitallisille aineille ja otettu käyttöön hiekan laaduntarkkailumenetelmä työohjeineen ja lomakkeineen (Ql99). Menetelmä perustuu säännölliseen kokoomanäytteiden ja niiden fenoli indeksin ja PAH pitoisuuksien seurantaan. Analyysitodistukset lähetetään hiekan käyttäjille. Hiekan käyttö onkin lisääntynyt viime vuosina erilaisiin maanrakennuskohteisiin huomattavasti. Ongelmajätteiden käsittelystä ja vastaanotosta on tehty sopimus Lassila&Tikanoja Oy:n kanssa, joka kerran kuukaudessa noutaa kertyneet jätteet ongelmajätepisteestä pois. Terässulaton savukaasujen ja kaasuleikkauspaikkojen suodatuspölyt ovat raskasmetallipitoisuuksiensa (kromi, nikkeli) vuoksi ongelmajätettä ja ne toimitetaan noin kerran vuodessa suursäkeissä hyödynnettäväksi Befesa Ab:lle Ruotsiin. Ruotsiin on alettu toimittaa myös teräspitoinen laikkaleikkausjäte, joka ei ole ongelmajätettä ja on EY:n jätteensiirtoasetuksen mukaista vihreän listan rauta ja teräsromua GA430. Siihen ei sovelleta jätteensiirtoasetuksen mukaista ilmoitusmenettelyä. Pääosa muista jätteistä, joista suuri osa on erilaisia mineraalipohjaisia tuotantojätteitä, viedään läheiselle Helilän ( n. 3 km) teollisuuskaatopaikalle, joka on perinteisesti toiminut Karhulan teollisuuspuiston tuotantolaitosten kaatopaikkana. Kaatopaikan pitäjänä on Karhulan Teollisuuskeräys Oy. Keskeisistä jätejakeista on VTT laatinut kaatopaikkakelpoisuusselvitykset ja jätteet on voitu luokitella tavanomaisiksi jätteiksi. Melu ja tärinä Laitoksen aiheuttamaa melua piha alueilla ja ympäristössä on seurattu itse tehdyin mittauksin joka toinen vuosi. Viimeiset mittaukset on tehty lokakuussa vuonna 2006. Laitosalueella meluarvot (LAeg) ovat tällöin olleet 54 63 db ja Sunilantiellä 50 54 db. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Valmius ja hätätilanteissa toimimisesta on laitoksen sertifioidussa ympäristöjärjestelmässä oma lukunsa (SFS ISO 14001 1996 Luku 4.4.7).Tarkoituksena on tunnistaa ne mahdolliset poikkeus ja hätätilanteet, joissa voi syntyä ympäristövaikutuksia. Näitä tilanteita varten on laadittu toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja lieventää ympäristövaikutuksia. Laitoksella kerätään tietoa "läheltä piti" tapauksista, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset ympäristövaikutuksia aiheuttavat riskit. Sovellutusala: Menettelytavat on määritetty poikkeus ja hätätilanteille, joita voi syntyä valimon tuotannossa valimoalueella, ja joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vastuut: Ympäristöjärjestelmästä vastaava huolehtii siitä, että ympäristöjärjestelmän katselmuksissa käydään säännöllisesti läpi tilanne hätätilannemenettelyjen suhteen ja lisätään tai muutetaan menettelyjä ja ohjeita tarpeen mukaan. Menettely: Menettelytavat sellaisissa poikkeus ja hätätilanteissa, joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, on dokumentoitu. Niiden riittävyys käydään läpi johdon katselmuksissa vähintään kerran vuodessa sekä merkittävien prosessimuutosten ja laitehankintojen yhteydessä. Samalla arvioidaan tarve niiden harjoittelemiseen ja koulutukseen. Valimolla on mm. kemikaali ja työsuojeluun liittyen tehty oma turvallisuussuunnitelma.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 11 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksen tarkkailusuunnitelma on esitetty hakemuksessa oheisella taulukolla. Laitoksen päästöjä tarkkaillaan jaksottaisin mittauksin. Laitoksen päästöistä raportoidaan Menetelmät mittaustekniikat mittauspaikat Laitehuollot ja kalibroinnit Varajärjestelmät ja hälytykset Alueellinen ulottuvuus ja tiheys. Voimassa oleva tarkkailuohjelma Toiminnan käyttötarkkailu Ympäristöluvan A 1016/97 toteutumista seurataan valimolla vuosittain päivitettävällä tarkkailusuunnitelmalla. Päästöjen tarkkailu Päästömittaukset: Envimetria Oy:n mittausraportit. Häiriöpäästöjen tarkkailu Päästöjen vaikutus valimon ympäristöön: Sammalpallo mittaus SFS 3866 Näytteiden keräys kvartsisuodattimille EMES 3866 laitteistolla. Kannettava mittalaite:dt 270 particulate emissions monitoring system Bioindikaattoritutkimus, näytteiden valmistus SFS 5794 ja 5671 mukaisesti. SFS 3866 Mittaukset tehdään päästö kohteista tehdasalueella. Hiukkasmittaukset 2 vuoden välein, vähintään joka neljäs vuosi raskasmetallianalyysi. Mittaukset tehdään kerran kuukaudessa kaikilta suodattimilta Tehty 3 vuoden välein Tutkimusalue kattaa sekä valimon lähiympäristön, että ympäröivän alueen useamman kilometrin säteellä. Vaikutustarkkailu Ilmanlaatu Vesistö Pohjavedet Mittauksen suorittaja VTT. ph, fenoli indeksi ja PAH. Melutilanne Mittalaite: Bruel& Kjaer Integroiva tarkkuusäänitasomittari Type 222, tuulisuoja. Mittauksen suorittaja työhygieenikko Juhani Reponen Ahlström Oy Karhulan palvelut Bruel&Kjaer Sound level Calibrator Type 4230. Wallac termoanemometri, tuulen nopeus, lämpötila Sopimus uusittu Kotkan alueen ilman laadun tarkkailusta Kotkan kaupungin kanssa vuosiksi 2005 2009. Valimo ei aiheuta ainekohtaisia päästöjä vesistöön. Prosessin jäähdytysvesi on analysoitu. Kaatopaikalle toimitettavan ylijäämähiekan laatua tarkkaillaan kerran vuodessa Valimo ja sen lähiympäristö. Mittaukset tehdään joka toinen vuosi Raportti "Ympäristömelun mittaus" vuosittain. Ympäristönsuojelut vuosiraportti toimitetaan valvontaviranomaisille maaliskuun loppuun mennessä. Tiedot toimitetaan myös sähköisesti (E1maTYVI palvelu) ympäristöhallintoon siltä osin kuin se on mahdollista.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kotkan kaupungin ilmoitustaululla 3.6. 16.7.2004 sekä ilmoitettu Kymen Sanomat nimisessä lehdessä 3.6.2004. Tarkastukset ja neuvottelut Voimalaitoksen toiminnan ja hakemuksen johdosta on pidetty tarkastukset sekä neuvottelut 12.1.2006 sekä 29.8 2008. Muistiot niistä on liitetty asiakirjoihin. Neuvotteluissa on mm. todettu lupahakemuksen tietojen päivittämisestä ja täydentämisestä. Lausunnot Kotkan kaupungin ympäristölautakunta on antanut asiasta laajan lausuntonsa 23.9.2004. Kotkan kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.10.2004 antanut lausuntonaan saman ympäristölautakunnan lausunnosta ilmenevän. Lausuntoasiakirjan varsinainen lausunto osa on seuraava: "Sulzer Pumps Oy:n Karhulan valimolla on tehty jo vuosia erittäin pitkäjänteistä ja järjestelmällistä ympäristönsuojelutyötä. Tehty työ ja ympäristönsuojelunkin hyväksi tehdyt investoinnit näkyvät selvänä ympäristökuormituksen vähenemisenä (hiukkas ja raskasmetallipäästöt, jätemäärät, veden ja energiankulutus, sammalen raskasmetallikertymät) sekä myös esim. voimassa olevan ympäristölupapäätöksen määräysten noudattamisena ja annettujen päästörajojen alittumisena. Valimolla harjoitettu omavalvonta kattaa useita toimintakokonaisuuksia ja ympäristövastuullista toimintaa on opetettu oman henkilöstön lisäksi myös ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Ympäristöjärjestelmä on sisäistetty tehokkaasti ja se on käytössä jokapäiväisessä käytännön työssä. Kotkan ympäristökeskus katsoo, että Karhulan valimo toimii tällä hetkellä sekä oman ympäristöjärjestelmänsä että voimassa olevan ympäristölupansa mukaisesti, BAT:ia soveltaen eikä näe tarvetta lupamääräyksien kiristämiselle. Vuosina 1991, 1998 ja 2001 tehtyjen sammalpallotutkimusten tulosten perusteella ja mikäli valimon raskasmetallien päästömäärissä ei tapahdu merkittävää kasvua, raskasmetallien leviämisen seurannan tutkimusväliä voitaisiin valimon oman esityksen mukaisesti harventaa nykyisestä kolmesta vuodesta esim. viiteen vuoteen tai vähintään niin, että uusin tutkimustieto olisi aina käytettävissä viimeistään silloin, kun laitoksen ympäristölupahakemus tulee lupamääräysten tarkastamista varten uudelleen vireille. Valimon piha alueella tehtävien kunnostus ja maanrakennustöiden yhteydessä on alueen maaperän vierasainepitoisuudet tarvittaessa tutkittava ja kunnostustarve selvitettävä. Pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja käsittelystä on tehtävä hyvissä ajoin etukäteen ilmoitus Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle." Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa ei ole kuultu lausunnosta erikseen kirjeellä. Asioita on käsitelty edellä mainituissa neuvotteluissa, joissa on ollut mukana myös Kotkan kaupungin edustajat

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 13 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää, toiminnanharjoittajalle, Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulan valimolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee Kotkassa, Karhulanniemen teollisuusalueella sijaitsevaa teräsvalimoa. Päätöksellä korvataan samalla valimon aikaisempi 30.5.1997 annettu lupapäätös A 1016 (Dnro 0496Y0293 111). Uusi lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset Ilmansuojelu 1. Valimon savukaasut sulatuksesta ja AOD konvertterikäsittelystä on kerättävä talteen ja käsiteltävä kuitusuodattimella. Keräysjärjestelmään on sisällytettävä huuvaratkaisut, joilla kerätään prosessien päästöjä talteen myös tilanteissa, joissa savukaasujen poisto suoraan sähkösulatusuunista ja AOD konvertterista ei ole mahdollista. 2. Valimon valukappaleiden jälkikäsittelyosaston päästöt kaasuleikkauksesta ja hiilikaaritalttauksesta on kerättävä talteen ja käsiteltävä tehokkailla suodattimilla. 3. Hiukkaspäästöt saavat määräysten 1 ja 2 mukaisten käsittelyjen jälkeen olla normaalitilanteessa enintään 10 mg/m³(n) kuivissa savukaasuissa. Häiriötilanteissakaan hiukkaspäästöt eivät saa sulaton savukaasuissa ylittää 50 mg/m³(n) eivätkä tuntipäästö ylittää 7 kg kaasuleikkauksen ja kaaritalttauksen poistokaasuissa. Raja arvo häiriötilanteissa ei koske kuitenkaan pelkkien induktiosulatusuunien päästöjä eikä häiriön syntyessä jo aloitetun terässulatuksen valmistuserää ja sen sulakäsittelyn loppuunsaattamista. 4. Muotintyhjennyksen, hiekankäsittelyn ja sinkopuhdistuksen päästöt on kerättävä talteen ja käsiteltävä hiukkasten erottamiseksi. Hiukkaspäästöt käsittelyn jälkeen saavat olla enintään 20 mg/m³(n) kuivissa savukaasuissa. 5. Jos poistokaasujen puhdistuslaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai niiden haitallisuutta, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon mahdollisimman pian. Häiriö tai onnettomuustilanteissa, jolloin muodostuu määrältään tai laadultaan poikkeavaa jätettä tai aiheutuu poikkeuksellisia päästöjä maaperään, vesistöön, pohjaveteen tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaisille. Puhdistuslaitteiden toimintahäiriöitä koskien, mukaan lukien kuitusuodattimen suodatinpussien rikkoutumiset, on ylläpidettävä suunnitelmaa, josta käy ilmi, miten yleisimmissä ennakoitavissa olevissa häiriötilanteissa menetellään, jotta päästöt pysyvät mahdollisimman pieninä ja lupaehtojen mukaisina. Suunnitelma ja sen päivitykset on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaisille. 6. Valimon fluoripäästöt on pidettävä tasolla, josta ei ole haittaa ympäristön kasvillisuudelle. Jos fluorisälvän käyttö valimolla ylittää 10 tonnia vuo

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 14 dessa, on noin 5 vuoden välein tehtävä selvitys fluoripitoisuuksista valimon ympäristön havunneulasissa. 7. Kaavauksessa, valussa, valujen jäähdytyksessä ja muotintyhjennyksessä syntyvien orgaanisten yhdisteitten päästöt varsinkin fenolin ja formaldehydin suhteen on arvioitava mm. pitoisuusmittausten ja valimon ilmanvaihtotietojen avulla. Kyseisten prosessien PAH yhdisteitten päästötaso on myös vastaavasti selvitettävä. Päästöjen vuositason mahdollisia muutoksia on seurattava suoraan tai asiaa indikoivien mittausten tai muitten tietojen avulla. Seurannan tarkempi toteuttaminen on sisällytettävä laitoksen tarkkailusuunnitelmaan (määräys 19). Jätehuolto Keernojen valmistuksessa ja kaavauksessa syntyvät amiinikaasut on käsiteltävä asianomaisessa kaasunpesurissa ja sen ylläpidosta ja toimintakunnosta on huolehdittava niin, että sen pesuteho säilyy suunnitellulla tasolla. Keraamisen kuorikaavauksen jälkipolttouunin toimintaa on seurattava, jotta lämpötila siinä pysyy riittävänä ja palaminen käy riittävällä yli ilmalla, 8. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava hyötykäyttöä varten niin, että niistä erotellaan mm. puu, paperi, metallit sekä keräyskelpoinen pahvi ja muovi. Kaikki lajitellut, hyödynnettäväksi kelpaavat jätteet on käytettävä itse tai toimittava muualle hyöty tai uusiokäyttöön. Yhdyskuntajätteeksi rinnastettava uusiokäyttökelvoton palava jäte on pyrittävä ohjaamaan polttoon 9. Kaatopaikoille vietävästä prosessijätteestä on oltava ajanmukaiset kaatopaikka asetuksen mukaiset kaatopaikkaselvitykset ja ne on toimitettava valvontaviranomaisille. Laitoksella syntyvä kaatopaikkajäte voidaan toimittaa Karhulan Teollisuuskeräys Oy:n nykyiselle teollisuuskaatopaikalle sen ympäristöluvan mukaisesti, jos jätteet ominaisuuksiensa vuoksi ovat kaatopaikka asetuksen mukaan sijoituskelpoisia. Ongelmajätteitä ei kaatopaikalle voi sijoittaa. Raskasmetalleja sisältävät savukaasujen suodatinpölyt on mahdollisuuksien mukaan toimitettava edelleen hyötykäytettäväksi jatkojalostukseen 10. Käytetyn valimohiekan regenerointiastetta on pyrittävä nostamaan. Regenerointiastetta on seurattava ja raportoitava siitä vuosittain. Käytöstä poistetun valimohiekan laatua ja ympäristölle haitallisten aineiden määrää on seurattava käytössä olevalla laaduntarkkailumenetelmällä hiekan hyödyntämisen mahdollistamiseksi ja hyödyntämiskäyttöä rajoittavien hiekan laatumuutoksien havaitsemiseksi. Laaduntarkkailukriteerit täyttävää hiekkaa voidaan hyödyntää Karhulan teollisuuspuiston alueella maanrakennuskohteissa ja pilaantuneiden maiden pienissä massanvaihtokohteissa ilmoittamalla siitä kuukausi ennen käyttöä valvontaviranomaisille. Ilmoituksessa on esitettävä kohteen yksilöidyt tiedot ja viimeiset hiekan laaduntarkkailutulokset. Erityisestä syystä valvontaviranomainen voi edellyttää asiassa ympäristölupamenettelyä.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 15 Valimohiekkaa voidaan käyttää teollisuusalueilla pilaantuneiden maiden puhdistamiskohteissa tai muilla vastaavilla alueilla, jos näistä kohteista tehdään ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen pilaantuneiden maiden puhdistamisilmoitus ja valimohiekan käyttö hyväksytään ilmoituksesta annettavassa viranomaispäätöksessä. 11. Laitoksella syntyvät tyhjät kemikaaliastiat ja pakkaukset, jotka ovat jäämien vuoksi katsottava ongelmajätteeksi, on pestävä tai tehtävä muuten vaarattomaksi ennen niiden ottamista hyötykäyttöön tai muuta käyttöä. Näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä astioille, jotka käytetään uudelleen aiempaa vastaavasti tai toimitetaan paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ongelmajätettä. 12. Valimossa käytettävässä romussa on oltava mahdollisimman vähän öljyjä, muoveja, klooripitoisia aineita ynnä muita epäpuhtauksia, joista voi syntyä romun kuumennuksessa ja sulatuksessa haitallisia päästöjä. Päästöjen vähentämiseksi on romun puhtauden suhteen toimittava niiden ohjeiden ja käytäntöjen mukaan, joita toiminnanharjoittaja on aiemmissa selvityksissään ilmoittanut noudattavansa. Toimintaohjeet on pidettävä ajan tasalla ja päivitettävä tarvittaessa ja toimitettava tiedoksi valvontaviranomaisille. 13. Jätteitä on kiinteistöllä säilytettävä ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu maaperän saastumista, pohjaveden tai vesistön pilaantumista eikä tehdasalueen tai sen ympäristön roskaantumista. Ongelmajätevarastot on pyrittävä pitämään mahdollisimman pieninä ja ongelmajätteet on toimitettava kiinteistöltä pois vähintään vuosittain, jollei harvempaan poistamisväliin ole erityisiä syitä. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin eivätkä myöskään pääse leviämään ympäristön maaperään, vesistöön tai pohjaveteen. Ongelmajätteet saa toimittaa vain paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ko. ongelmajätteitä. 14. Laitoksen kemikaaleja on säilytettävä niin, että vuototapauksissa kemikaalit on kerättävissä talteen ja niiden pääseminen viemäreihin ja ympäristöön on estettävissä. Taivasalla sijaitsevat suuret kemikaalisäiliöt on suojattava siten, että sadevesi ja lumi eivät pääse täyttämään niiden vuotoaltaita. Altaiden tyhjennysventtiilit on poistettava tai pidettävä lukittuina niin, että ne voi avata tarvittaessa vain siitä vastaavat henkilöt. Suojaukset on toteutettava 31.5.2010 mennessä. 15. Valimon piha alueilla tehtävien kunnostus ja maanrakennustöiden yhteydessä on alueen maaperän vierasainepitoisuudet tarvittaessa tutkittava ja kunnostustarve selvitettävä. Pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja käsittelystä on tehtävä hyvissä ajoin ilmoitus Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Meluntorjunta

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 16 16. Laitoksesta ei saa aiheutua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melua, joka on päiväaikaan suurempi kuin L Aeq(7 22) 55 db ja yöaikaan suurempi kuin L Aeq(22 7) 50 db. Päiväajan tavoitteena on 50 db ja yöajan 45 db. Laitoksen aiheuttamasta melusta on tehtävä ympäristöluvan seuraavaan tarkistukseen mennessä ulkopuolisen asiantuntijan selvitys, joka perustuu äänitehomittauksiin suurimmista melulähteistä, laskennalliseen melumallinnukseen ja ympäristössä tehtyihin tarkistaviin melutasomittauksiin. Meluselvitys on pyrittävä tekemään yhteistyössä muiden alueella toimivien toiminnanharjoittajien kanssa. Raportointi, seuranta ja tiedottaminen 17. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava laitoksensa päästöjä koskien ilman laadun tarkkailuun. Laitoksen raskasmetallipäästöjen vaikutusten ja niiden kehityksen arvioimiseksi on kolmen kuuden vuoden välein valimon ympäristössä järjestettävä raskasmetallien kertymien selvitys sammalpallomenetelmällä. Lisäksi määräyksen 6 mukaisesti on tarvittaessa toteutettava selvitys fluoripitoisuuksista havunneulasissa. Muiden päästöjen vaikutusta ilman laatuun on tarkkailtava toistaiseksi kuten Kotkan kaupungin ja alueen toiminnan harjoittajien kesken on sovittu. Tarkkailua muutettaessa sovitaan sen toteuttamisesta ja yksityiskohdista erikseen. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi. 18. Hiukkaspäästöt määräysten 1, 2 ja 4 mukaisista suodattimista on mitattava vähintään joka toinen vuosi. Vähintään joka neljäs vuosi määräysten 1 ja 2 mukaisista suodattimien päästöistä on tehtävä raskasmetallianalyysit. Jos prosesseihin tai hiukkassuodattimiin tehdään selkeitä muutoksia, päästöt on mitattava muutoksien jälkeen. Terässulatusuunin päästöistä on seuraavan raskasmetallimittausten mittausten yhteydessä selvitettävä lisäksi sulatuksen dioksiinipäästöt. Hiekankäsittelyn ja muotintyhjennyksen PAH yhdisteiden päästöt on selvitettävä kertamittauksella vuoteen 2015 mennessä. Jos mittauksia tehdään toiminnan harjoittajan omana työnä, on mittauksien luotettavuutta kontrolloitava tietyin väliajoin ulkopuolisen asiantuntijan avulla erikseen sovittavalla tavalla. Uusien mittauskohteitten poistokaasukanaviin on rakennettava Suomessa sovellettavien päästömittausstandardien (SFS standardit) mukaiset mittauspaikat ja yhteydet sekä pyrittävä toteuttamaan ne myös vanhoissa mittauspaikoissa. 19. Laitoksen päästöistä, toiminnasta ja jätehuollosta on pidettävä päivittäin kirjaa, joka voi olla sähköinen ja olla osa laitoksen tieto ja käyttöjärjestelmää. Kirjattava on myös lähiympäristöstä tulevat valitukset toiminnan aiheuttamista akuuteista haitoista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvoville viranomaisille ja kirjanpitoa tallenteineen on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Laitoksen toimintaa ja päästöjä on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaan. Suunnitelmaa on täydennettävä tämän päätöksen ja sen määräysten mukaiseksi ja toimitettava tarkistettu tarkkailusuunni

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 17 telma valvontaviranomaisille 1.6.2009 mennessä. Suunnitelmaan on sisällytettävä kaikki ympäristösuojelun tarkkailu mukaan lukien päästöjen vaikutustarkkailu sekä laitoksen pölynerotuslaitteiden käytön ja kunnontarkkailuohjelmat. Suunnitelmaa voidaan muuttaa Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 20. Laitoksen toiminnasta, päästöistä ja jätehuollosta on raportoitava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportissa on esitettävä mm. raaka aineiden käyttö ja tuotteiden valmistusmäärät polttoaineiden käyttö tehdyt mittausraportit (päästöt, melu, analyysit) prosessikohtaiset kokonaispäästöt (hiukkaset, raskasmetallit) selvitys häiriötilanteista ja niiden aiheuttamista päästöistä miten määräyksissä 3 ja 4 annetut päästörajat on täytetty. Arvio sekä arvioperuste valimon hajapäästöluonteisista muista kuin mittausohjelmaan sisältyvistä hiukkaspäästöistä. valimolla muodostuvat jätteet jätelajeittain jätteiden vuosittaiset kertymät, varastointi, lajittelu, sijoittaminen, käsittelijät sekä jätteenkuljettajat laitoksen jätehuollosta ja ympäristönsuojelusta vastaavien henkilöiden nimet. Jos tehdyissä mittauksissa tai muuten ilmenee, että asetetut päästörajat ylittyvät, on asiasta ilmoitettava viivyttelemättä erikseen Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Laitoksen seuranta ja tilastotiedot on lisäksi raportoitava hallinnossa käytettävin luokitteluperustein ja menettelytavoin. Tämä raportointi voidaan soveltuvin osin liittää osaksi vuosiraporttia. 21. Kiinteistöllä käytettävistä ympäristölle haitallisista kemikaaleista on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa ja uusista käyttöönotetuista tai käytöstä poistetuista kemikaaleista on ilmoitettava viimeistään jätehuollon vuosiraportin yhteydessä. Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle on ilmoitettava myös, jos valimossa käytettyjen hiekan side ja lisäaineiden koostumus tai käyttömäärät olennaisesti muuttuvat. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Päätöksessä on otettu huomioon ympäristönsuojelun ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä määräykset. Luvan lähtökohtana on ollut lupahakemus ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi. Valimon toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Lupapäätöksen perustana on ollut siten laitoksen vanha vuodelta 1997 oleva päätös. Vanhan luvan edellyttämät tuolloin varsin vaativat hiukkaspäästömääräykset ovat edelleen BAT:n kannalta asianmukaiset ja niitä ei ole ollut uudessakaan luvassa tarvetta tarkistaa. Päätöksessä on tarkennettu ja lisätty selvitysluonteisia määräyksiä ja kiinnitetty huomiota mm. valimon suurimman jätejakeen, valimohiekan käytön edistämiseen. Lai

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 18 tosalueella olevien pilaantuneiden maiden puhdistamisen vireillepanoa ei ole sisällytetty päätökseen eikä annettu varsinaisia velvoitteita puhdistamisesta. Siihen liittyvä tarveharkinta tehdään tarvittaessa erikseen omana lupa asiana tai 78 :n mukaisen ilmoituksen perusteella. Ympäristökeskus on katsonut, että ympäristönsuojelulain (YSL) 42 :n mukaiset myöntämisedellytykset laitoksen luvalle ovat olemassa. Laitoksesta ei pitäisi aiheutua haittaa ottaen huomioon lupamääräykset, laitoksen päästöt ja toiminnanharjoittajan esittämät toimenpiteet. Laitoksen toiminta on asemakaavan mukaista. Laitoksessa syntyvät jätteet viedään pois laitokselta ja käsitellään asianmukaisesti. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 4: Määräykset ovat lähes entiset ja ovat riittävät estämään ilman pilaantumista valimoalueen ympäristössä. Määräykset 5 6 ovat nekin sisällöllisesti ennallaan. Niissä edellytetty poikkeustilanteiden suunnitelma on syytä täsmentää ja päivittää jo heti vuoden 2009 aikana. Suunnitelma voidaan osittain tai kokonaan koostaa laitoksen olemassa olevista ohjeista kuten mahdollisesti ympäristöjärjestelmän valmius ja hätätilanneohjeista, jos ne soveltuvat siihen. Määräyksessä mainituilla valvontaviranomaisilla tarkoitetaan tässä ja muualla Kaakkois Suomen ympäristökeskusta ja Kotkan kaupungin ympäristölautakuntaa ja sen alaista kaupungin ympäristökeskusta. Määräys 7 koskee lähinnä valimon muiden kuin epäorgaanisten päästöjen vähentämistä. Tilanteessa, jossa hiukkaspäästötilanne on saatu hallintaan, on syytä selvittää ja varmistaa näiden päästöjen päästötilanne paremmin ja varmentaa riittävällä seurannalla, että se pysyy kohtuullisella tasolla. Myös määräys 18 sisältää haitallisten orgaanisten aineiden päästöselvityksiä. Määräykset 8, 9, 11 ja 13 koskevat jätehuoltoa ja toteuttavat vaatimuksia jätteiden hyötykäytöstä ja ympäristönsuojelun huomioonottamisesta jätteitä käsiteltäessä. Siltä osin kuin jätteitä sijoitetaan kaatopaikalle, voidaan niitä sijoittaa Karhulan Helilän kaatopaikalle. Kaatopaikkatoiminta nykyisellä paikalla on kuitenkin loppumassa ja jos jätteiden vientiä kaatopaikoille edelleen jatketaan, on ilmeistä, että sijoittamiselle tulee lisää rajoituksia. Biojätestrategia rajoittaa biohajoavien jätteiden vientiä kaatopaikoille ja erilaisten sekalaisten yhdyskuntajätteisiin rinnastettavien teollisuusjätteiden sijoittamista teollisuuden kaatopaikoille on myös rajoitettu. Määräys 10 koskee valimohiekan hyötykäyttöä. Jos valimohiekan laaduntarkkailukäytäntöä jatketaan vähintään nykyisessä laajuudessa, on päätöksessä katsottu, että hiekkaa voidaan hyödyntää ns. omana toimintana Karhulan teollisuuspuiston alueella maanrakennustarkoituksiin ilman erillistä lupamenettelyjä perustuen nyt annettuun ympäristölupaan. Jos hiekkaa käytetään pilaantuneiden maiden massanvaihtoon teollisuusalueilla (myös teollisuuspuiston alueella), asia on ratkaistavissa pilaantuneista maista tehtävästä ilmoituksesta annettavassa päätöksessä ilman lupamenettelyä. Määräys ei sinänsä koske tai rajoita ilmoitusmenettelyssä tehtävää ratkaisua, vaan mahdollistaa kyseisen kaltaisen päätöksen niin, että valimon ympäristölupa ei estä toimintaa ja valimon päässä hiekan hyötykäyttö ei edellytä lisäselvityksiä. Määräys 12 vastaa paljolti jo aiemmassa luvassa olevaa määräystä tuotannossa käytettävän romumetallin puhtausvaatimuksista. Nykyiset romun puhtausvaatimukset ovat jo

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 19 vuodelta 1991 ja ne olisi syytä päivittää vuonna 2009 ja liittää päivitetty asiakirja selkeämmin ympäristöjärjestelmän ohjeisiin, jos näin ei ole vielä tehty. Määräys 14 on kokonaan uusi määräys ja sillä on tarkoitus varmistaa, etteivät valimossa käytetyt vaaralliset kemikaalit pääse vahinkotapauksessakaan vuotamaan sadevesiviemäriin ja sitä kautta mereen. Määräys 15 on sekin uusi määräys ja edellyttää maanrakennustöiden yhteydessä maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä. Kyseistä määräystä esitettiin lupahakemuksesta annetussa kaupungin lausunnossa. Määräys on tarpeellinen ottaen huomioon alueen pitkän teollisen historian sekä jo todetut maaperän pilaantumiset. Meluntorjunnasta on annettu määräys 16. Melurajat ovat ennallaan mutta melupäästöistä ja melutasoista on lupakautena tarpeen tehdä laajempi ja perusteellisempi meluselvitys, jolla on mahdollista selvittää luotettavammin valimon osuutta ympäristön melualtistuksessa. Määräykselle on annettu pitkä toteuttamisaika, jolla on osaltaan pyritty lisäämään mahdollisuuksia tehdä meluselvitys yhteistyönä alueen teollisuuden kesken. Näin saataisiin parempi kuva eri toimijoiden ja eri päästölähteitten vaikutuksesta melun kokonaistasoihin ja voitaisiin tehdä johtopäätöksiä siitä, mihin toimiin meluntorjunnassa tulisi painottaa. Määräykset 17 20 liittyvät valimon päästöjen tarkkailuun, raportointiin, käyttöpäiväkirjan pitoon ja tarkkailusuunnitelman tarkistamiseen. Määräykset vastaavat paljolti ympäristökeskuksen yleistä käytäntöä näissä asioissa. Hiukkaspäästöjen mittaustiheydet on määräyksessä 18 pidetty ennallaan. Jatkuvat hiukkasmittaukset eivät ole tarpeen, jos pidetään huolta hiukkassuodattimen käyttötarkkailusta ja suunnitellulla ennakkohuollolla varmistetaan päästötason säilyminen päästömääräysten mukaisena. Määräyksessä 17 on sammalpalloselvitysten jaksoväli muutettu aiemmasta kolmen vuoden jaksosta kolmen ja kuuden vuoden välille. Kuusi vuotta tulisi kyseeseen, jos toiminnanharjoittaja jatkaa yksin Karhulan alueen sammalpalloselvitysten tekemistä. Ympäristökeskus on kuitenkin pyrkinyt siihen, että Karhulan alueen muutkin toiminnanharjoittajat, joille on määrätty vastaavia velvoitteita, tulisivat mukaan yhteiseen tutkimukseen. Tällöin saattaisi olla perusteltua toistaa tutkimusjaksoja kuutta vuotta tiheämminkin esim. viiden kolmen vuoden jaksoissa. Ottaen huomioon valimon päästöjen selkeästi vähentyneen vaikutuksen alueen ilman laatuun, ei selvitysten tekeminen kolmen vuoden välein pelkästään valimon kustantamana ole tarpeen. Määräyksessä 21 on jatkettu velvoitetta raportoida kemikaalien käytöstä. Raportointiin riittää käytännössä vain aineluettelo ja aineen käyttötarkoitus, jos aine on rekisteröitynä kemikaalien yleisessä käyttörekisterissä (Ketu). Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaupungin viranomaisten lausunto on pääosin otettu huomioon päätöksessä edellä määräyksistä nähtävällä tavalla. Muistutuksia ja muita vaatimuksia ei ole esitetty. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee toimittaa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle 27.12.2019 mennessä. Lupahakemuksessa on esitettävä selvitys siitä, miten ympäristönsuojelunlain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan edelleen soveltaa ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Hakemuksessa on oltava mukana myös määräyksen 15 mukainen raskasmetallien sammalpalloselvitys, joka ei ole kolmea neljää vuotta vanhempi sekä määrä

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 29.12.2008 20 yksessä 16 mainitun meluselvityksen tulokset valmiiksi tehtynä. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee laitoksen hakea uutta ympäristölupaa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Ympäristönsuojelulain 100 :n mukaan päätös on täytäntöönpanokelpoinen, kun se on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön päätöksen (1415/2001) mukaisesti. Suoritemaksu valimosta, jonka lupahakemus on tullut vireille ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain (11372000) 5 :n 2 momentin mukaisessa tapauksessa, on tässä tapauksessa 6500. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo PL 18 48101 KOTKA Jäljennös päätöksestä Kotkan kaupunginhallitus Kotkan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Kotkan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle valitusajan viimeiseen päivään mennessä. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;