Lakisääteinen tapaturmavakuutus Tuote-esite voimassa 1.1.2013 alkaen TYÖTAPATURMAT AMMATTITAUDIT 1
Lakisääteinen tapaturmavakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus Sisältö Lakisääteinen tapaturmavakuutus on osa työntekijän työsuhteeseen perustuvaa sosiaaliturvaa 3 Työntekijät kuuluvat lakisääteisesti vakuutettaviin 3 Yrittäjä perheenjäsenineen ei kuulu lakisääteisesti vakuutettaviin 3 Vakuutuksen voimaantulo, voimassaolo ja päättyminen 4 Vakuutusmaksut 4 Työ ulkomailla ja ulkomaalaisten työskentely Suomessa 6 Työskentely EU/ETA -maassa 6 Työskentely sopimuksettomissa maissa 8 Sopimuksettomista maista Suomeen tulevat työntekijät 8 Työtapaturmavakuuttaminen ratkaistaan työntekijäkohtaisesti 8 Vapaaehtoinen työajan vakuutus yrittäjälle, joka ei kuulu lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen 8 Vakuutus pähkinänkuoressa 8 Kenellä on oikeus vapaaehtoiseen työajan vakuutukseen 8 Vakuutuksen voimaantulo, voimassaolo ja päättyminen 9 Muutoksista ilmoittaminen 9 Vakuutusmaksu 9 Maksettavat korvaukset 10 Vapaa-ajan vakuutus etu työnantajalle ja työntekijälle 10 Vapaa-ajan ryhmävakuutus 10 Yksilöllinen vapaa-ajan vakuutus 12 Vapaa-ajan urheiluvakuutus 12 Mikä on työtapaturma ja mikä ammattitauti 12 Näin laki määrittelee työtapaturman 12 Maksettavat korvaukset 13 Kun työntekijällesi sattuu tapaturma tai hänellä todetaan ammattitauti 15 Tapaturmavakuutus ja muut vakuutukset 16 Kelan sairausvakuutus on toissijainen 16 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus 16 Vakuutetun oikeusturva 17 Fennian päätökset 17 Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökset 17 Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuudesta 17 Käsittelemme Fenniassa vakuutus- ja korvausasioita tietosuojasäännösten mukaisesti 18 Sovellettava lainsäädäntö ja valvontaviranomaiset 18 Tapaturman tai ammattitaudin yllättäessä 19 2
Lakisääteinen tapaturmavakuutus on osa työntekijän työsuhteeseen perustuvaa sosiaaliturvaa Suomalaisen ja Suomessa työtä teettävän ulkomaalaisen työnantajan on otettava työntekijöilleen tapaturmavakuutus työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa sattuvien työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työntekijällä on oikeus tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin, jos hänelle sattuu työtapaturma tai hän sairastuu ammattitautiin. Tapaturmavakuutuslain mukaan työnantaja on vapaa vakuuttamisvelvollisuudesta, jos kaikki hänen työntekijänsä tekevät hänelle työtä yhteensä enintään 12 työpäivää kalenterivuoden aikana. Tällöinkin työntekijällä on oikeus tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin. Näistä korvauksista vastaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. TYÖNTEKIJÄT KUULUVAT LAKISÄÄTEISESTI VAKUUTETTAVIIN Työntekijä on henkilö, joka sopimuksesta ja vastiketta vastaan tekee työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja kansalaisuus eivät vaikuta vakuuttamiseen. Vakuutettavia ovat yrityksessä työskentelevät työsuhteessa olevat henkilöt osakeyhtiössä johtavassa asemassa olevat osakkaat, jotka yksin tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kanssa omistavat enintään puolet yhtiön osakepääomasta osakeyhtiön osakkaat, joilla ei ole johtavaa asemaa yhtiössä avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet, joiden määräysvalta yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kanssa on enintään puolet yhtiön määräysvallasta suomalaisen työnantajan työntekijät, jotka työsken televät yrityksen ulkomailla sijaitsevassa emo-, sisar- tai tytäryhtiössä tilapäisesti ns. lähetettyinä työntekijöinä. Maatalousyrittäjät, ammattikalastajat, poronhoitajat ja apurahan saajat kuuluvat maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) hoitaa myös heidän lakisääteisen tapaturmavakuuttamisensa. YRITTÄJÄ PERHEENJÄSENINEEN EI KUULU LAKISÄÄTEISESTI VAKUUTETTAVIIN Lakisääteisesti vakuutettaviin eivät kuulu yrityksessä työskentelevät itsenäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat eivätkä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet, joiden määräysvalta samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kanssa on enemmän kuin puolet yhtiön määräysvallasta johtavassa asemassa olevat osakeyhtiön osakkaat, jotka samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kanssa omistavat enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta. Perheenjäseniä ovat aviopuolison ja rekisteröidyssä parisuhteessa asuvien lisäksi vakituisesti samassa taloudessa asuvat lapset, lastenlapset ja ottolapset puolisoineen sekä molempien aviopuolisoiden vanhemmat tai ottovanhemmat. Avopuoliso, sisar ja veli eivät ole lain tarkoittamia perheenjäseniä. 3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus Esimerkki omistus- tai perhesuhteiden vaikutuksesta vakuutusturvaan Kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet Kaisa ja Ville ovat avopuolisoita ja määräysvallaltaan tasavertaisia. Molemmat kuuluvat lakisääteisesti vakuutettaviin. Kun heidät vihitään, molemmat jäävät lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle ja tarvitsevat vapaaehtoisen vakuutusturvan. Miten yrittäjänä turvaat itsesi ja perheenjäsenesi Elämän muuttuvia tilanteita varten myös yrittäjä tarvitsee vähintään samanlaisen turvan kuin työntekijänsä. Onhan yrittäjän huolehdittava omasta ja perheensä taloudellisesta turvallisuudesta. Yrittäjän Henkilöturva -vakuutuksessa yrittäjän riskit on otettu huomioon. Se kattaa tapaturmavakuutuslain mukaisesti työ- ja vapaa-aikana sattuvat tapaturmat sekä työstä johtuvat ammattitaudit. Sen vakuutusmaksut saa vähentää verotuksessa yrityksen liikekuluina. Yrittäjän Henkilöturvasta on olemassa oma esitteensä. Lisätietoa saat omalta yhteyshenkilöltäsi. VAKUUTUKSEN VOIMAANTULO, VOIMASSAOLO JA PÄÄTTYMINEN Vakuutussopimus tulee voimaan aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin tieto vakuutussopimuksen hyväksymisestä on tullut Fenniaan. Vakuutus on voimassa Suomessa ja ulkomailla työssä ja työstä johtuvissa olosuhteissa. Vakuutussopimus tehdään vakuutuskaudeksi. Vakuutuskausi on yleensä jatkuvaa yritystoimintaa harjoittavalla työnantajalla kalenterivuosi. Uuden vakuutuksen tullessa voimaan kesken kalenterivuotta, on ensimmäinen vakuutuskausi vakuutuksen alkamispäivästä seuraavan kalenterivuoden loppuun. Vakuutus jatkuu sen jälkeen kalenterivuoden kerrallaan. Vakuutus voidaan perustellusta syystä tehdä myös määräajaksi, kestoltaan ajallisesti rajattua työtä tai työkohdetta varten (esim. rakennusurakka). Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista, ja vakuutuskautena on vakuutuksen voimassaoloaika. Jos työ kestää yli vakuutuskirjaan merkityn ajan, vakuutuksenottajan on ilmoitettava Fennialle työn jatkumisesta ennen vakuutuskirjaan merkityn ajan päättymistä. Vakuutuksen katsotaan olevan voimassa työn päättymiseen asti. Jos vakuutettu työ päättyy, vakuuttamisvelvollisuus lakkaa tai yritys lopettaa toimintansa, vakuutuksenottaja on velvollinen ilmoittamaan siitä kirjallisesti Fennialle vähintään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Jos vakuutuksenottaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, peritään vakuutusmaksut kirjallisen ilmoituksen saapumisajankohtaan asti. VAKUUTUSMAKSUT Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen voimassaolosta peritään aina vähintään kalenterivuosikohtainen minimivakuutusmaksu. Jos ammattiluokkakohtaisten palkkojen perusteella laskettava vakuutusmaksu ylittää minimivakuutusmaksun, peritään maksu ammattiluokkakohtaisten palkkojen perusteella. Vakuutusmaksu on maksettava viimeistään laskussa mainittuna eräpäivänä. Jos maksu viivästyy, peritään viivästysajalta korkolain mukaista viivästyskorkoa. Mihin vakuutusmaksu perustuu Tapaturmavakuutusmaksun perusteet on määritelty tapaturmavakuutuslaissa ja Fennian hallituksen vahvistamissa maksuperusteissa. Keskeisiä periaatteita ovat korvauskulujen tasaaminen työnantajien kesken ja eri työnantajien erilaisten riskien huomioon ottaminen tapaturmavakuutusmaksussa. Maksun on riitettävä paitsi tapaturman sattumisvuonna tai ammattitaudin toteamisvuonna maksettaviin tapaturmavammasta tai ammattitaudista aiheutuviin hoitokuluihin ja päivärahoihin myös tulevina vuosina ja jopa vuosikymmeninä kyseisen tapaturmavamman tai ammattitaudin perusteella maksettaviin korvauksiin, esimerkiksi tapaturmaeläkkeeseen, perhe-eläkkeeseen ja kuntoutukseen. 4
Vakuutusmaksu määritellään yrityskohtaisesti Maksuun vaikuttavat yrityksessä tehtävien töiden tapaturma- ja ammattitautiriski sekä maksetut ammattiluokittaiset palkat. Tapaturma- ja ammattitautiriski määritellään Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ylläpitämän ammatti- ja vastuuluokituksen mukaan. Kukin ammattiluokka kuuluu johonkin vastuuluokkaan, joka kuvaa tehtävän työn tapaturma- ja ammattitautiriskiä. Ammattiluokka määritellään henkilön tekemän todellisen työn mukaan. Samankaltaista työtä tekevät henkilöt luokitellaan samaan, työtä parhaiten kuvaavaan ammattiluokkaan. Jos henkilö tekee useampaa erityyppistä työtä edes hetkittäin, hänen ammattiluokkansa määritellään riskialtteimman työn mukaan. Vakuutusmaksun perusteena olevista palkoista on säädetty tapaturmavakuutuslain pykälässä 35 b. Taulustovakuutusten maksuperusteiden mukaan hinnoiteltavien yritysten vakuutusmaksu määräytyy kunkin yrityksen maksamien ammattiluokkakohtaisten palkkojen ja pääosin valtakunnallisen ammattiluokkakohtaisen korvaustilaston perusteella. Yrityksen oma korvaustilasto ei vaikuta vakuutusmaksuun. Erikoistariffoitavien vakuutusten maksuperusteiden mukaan hinnoiteltavien yritysten vakuutusmaksuun vaikuttavat maksetut ammattiluokittaiset palkat ja yrityksen oma tapaturma- ja ammattitautikorvaustilasto joko täysimääräisenä tai osittain. Vuosittaiseen vakuutusmaksuun vaikuttavat myös esim. se, kuinka paljon vakuutusmaksu saa muuttua vuodesta toiseen, jos korvausmeno muuttuu sekä se, minkä verran yritys pitää omalla riskillään vakavasta vahingosta tai ammattitaudista aiheutuvaa korvausmenoa. Erikoismaksujärjestelmissä on useita erilaisia vaihtoehtoja yrityksen turvallisuustason, riskinkantokyvyn ja -halukkuuden mukaan. Keskustele eri vaihtoehdoista oman yhteyshenkilösi kanssa. Mistä vakuutusmaksu koostuu Vakuutusmaksuun sisältyvät tapaturmien ja ammattitautien korvauksiin tarvittavan riskimaksun sekä vakuutusten ja korvausten hoitokulujen lisäksi myös työturvallisuusmaksu ja jakojärjestelmämaksu. Jakojärjestelmämaksulla katetaan mm. aiemmin sattuneiden tapaturmien ja todettujen ammattitautien johdosta maksettavien tapaturma- ja perhe-eläkkeiden indeksikorotukset. Yrityksen oma toiminta vaikuttaa vakuutusmaksuun Aktiivisella työturvallisuustoiminnalla yritys voi vaikuttaa vakuutusmaksuunsa ja yrityksen tulokseen. Tapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisy on yrityksen ainoa pysyvä ja todellinen keino vaikuttaa vakuutusmaksuunsa nyt ja tulevaisuudessa. Fennian maksujärjestelmissä huomioidaan asiakkaiden tekemä panostus työturvallisuuteen edullisempina vakuutusmaksuina. Fennia antaa myös asiakkaillensa asiantuntija-apua työturvallisuushankkeiden eri vaiheissa. Onnistuakseen työturvallisuushankkeet edellyttävät asiakasyritysten johdon sitoutumisen muutosprosessiin. Työriskejä voidaan parhaiten hallita johtamalla turvallisuustoimintaa, kuten muutakin toimintaa: ennakoiden, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Näin paranevat yrityksessä sekä tuottavuus että tapaturmatilanne. Yrityksenne työturvallisuustaso voi vaikuttaa vakuutusmaksuun joko laskevasti tai korottavasti suhteessa perustariffiin. Muutokset vakuutusmaksuun edellyttävät Fennian asiantuntijan tekemää työriskiarviota. Mikäli tuota arviota tehdään yrityksestänne, olemme teihin yhteydessä. Paneudu ammattiluokkien ja työriskien arviointiin oman yhteyshenkilösi kanssa, jotta yrityksesi vakuutusmaksun perusteet pysyvät ajan tasalla ja vakuutusmaksu oikein määriteltynä. Kysy omalta Fennian yhteyshenkilöltäsi Fennian työturvallisuuspalveluista tai tutustu niihin osoitteessa www.fennia.fi. 5
Lakisääteinen tapaturmavakuutus Työ ulkomailla ja ulkomaalaisten työskentely Suomessa Suomessa toimivissa yrityksissä työskentelee yhä enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä. Suomalaisilla yrityksillä on myös entistä enemmän liiketoimintaa ulkomailla usean eri valtion alueella, ja yrityksen työntekijät työskentelevät usein kahdessa tai useammassa eri valtiossa. Tämän vuoksi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen alueelliseen soveltamiseen liittyvät kysymykset ovat viime vuosina lisääntyneet. Suomen sosiaaliturvaan ja yrityksen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen kuulumisesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa, EY-lainsäädännössä ja voimassa olevissa kahdenvälisissä sosiaaliturvasopimuksissa. Lain soveltamisala ratkaistaan jokaisen työntekijän osalta erikseen yksilöllisten tekijöiden perusteella, joten työnantaja ja työntekijä eivät voi keskenään sopia siitä, miten työtapaturmaturva järjestetään. Uusi EU:n sosiaaliturva-asetus (883/2004) ja sen täytäntöönpanoasetus (987/2009) tulivat voimaan 1.5.2010. Asetus pitää sisällään mm. säännökset sosiaaliturvan määräytymisestä ja työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta eri tilanteissa. Uudet säännökset koskevat aluksi vain EU-valtioita ja EU-kansalaisia. Edellä mainittuja sosiaaliturva-asetuksia sovelletaan 1.4.2012 alkaen myös Sveitsiin ja 1.6.2012 alkaen ETA-maihin (Norja, Islanti ja Liechtenstein). Lisäksi on huomattava, että uuden sosiaaliturva-asetuksen (883/2004) siirtymäsäännöksien mukaan myös EU-kansalaisiin ja -maihin sovelletaan edelleen rinnakkain vanhaa sosiaaliturva-asetusta (1408/71) niin kauan kuin henkilön tilanne säilyy muuttumattomana. Näin ollen myös EU-kansalaisten osalta vakuuttamisvelvollisuus voi siirtymäsäännösten johdosta määräytyä vielä uusien säännöksien voimaantulon 1.5.2010 jälkeen vanhan asetuksen (1408/71) perusteella. Ei kuitenkaan enää sen jälkeen, kun on kulunut 10 vuotta uusien säännösten voimaantulosta tai kun henkilö on itse pyytänyt, että häneen sovelletaan uusia säännöksiä. TYÖSKENTELY EU/ETA-MAASSA Silloin, kun henkilö työskentelee yhden jäsenvaltion alueella, sovelletaan vakuuttamiseen ja sosiaaliturvan määräytymiseen EY:n neuvoston asetuksen sosiaaliturvaa koskevia määräyksiä. Sekä uuden että vanhan sosiaaliturva-asetuksen keskeinen pääsääntö on ns. työskentelymaan periaate. Yhden jäsenvaltion alueella työskentelevä henkilö vakuutetaan työskentelymaassa, vaikka hän asuisi toisen jäsenvaltion alueella, ja vaikka hänen työnantajansa kotipaikka olisi toisen jäsenvaltion alueella. Poikkeukset pääsääntöön: Lähetetty työntekijä Jos työntekijä lähetetään tilapäisesti työskentelemään toiseen EU-maahan lähettävän työnantajan tai yrityksen lukuun etukäteen arvioituna enintään 24 kuukauden ajaksi, hänet voidaan pitää lähettäjämaan sosiaaliturvajärjestelmässä koko toisessa maassa työskentelyn ajan. Tällöin työnantajan tulee hakea työntekijän asuinvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta lähetetyn työntekijän todistus (uusi A1 ja vanha E101). Suomessa toimivaltainen viranomainen on Eläketurvakeskus. Työskentely kahdessa tai useammassa EU-maassa (1.5.2010 alkaen, asetus 883/2004) Kahden tai useamman jäsenvaltion alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan: 1) työntekijän asuinpaikan lainsäädäntöä, jos hänen työskentelystään huomattava osa tapahtuu tällä alueella tai jos hän työskentelee useille yrityksille tai useille työnantajille, joiden kotipaikat ovat eri jäsenvaltioiden alueella 2) työnantajan kotimaan lainsäädäntöä, jos työskentelystä huomattava osa ei tapahdu työntekijän kotimaassa. 6
Esimerkkejä 1. Suomessa asuva työntekijä, joka työskentelee samalle työnantajalle Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Saksassa, vakuutetaan koko työskentelyn osalta Suomessa, jos hän työskentelee Suomessa kaksi päivää (40 %) viikossa. 2. Ruotsissa asuva suomalaisen yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, joka työskentelee yhden päivän (20 %) viikossa Ruotsissa ja loput Suomessa ja Saksassa, vakuutetaan koko työskentelyn osalta Suomessa, koska työskentely asuinvaltiossa Ruotsissa ei ole huomattavaa. Työskentely kahdessa tai useammassa EU-maassa (28.6.2012 alkaen, asetus 465/2012) Kahden tai useamman jäsenvaltion alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan työntekijän asuinpaikan lainsäädäntöä, jos hänen työskentelystään huomattava osa tapahtuu tällä alueella. Jos työntekijä ei työskentele huomattavaa osaa asuinjäsenvaltiossaan, sovelletaan a) sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, missä yrityksen tai työnantajan kotipaikka sijaitsee, jos työntekijä on yhden yrityksen tai työnantajan palveluksessa tai b) sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, missä yrityksen tai työnantajan kotipaikka sijaitsee, jos työntekijä on kahden tai useamman yrityksen tai työnantajan palveluksessa ja näiden kotipaikka sijaitsee ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa; tai c) sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, missä yrityksen tai työnantajan kotipaikka sijaitsee ja joka on muu kuin työntekijän asuinjäsenvaltio, jos hän on kahden tai useamman yrityksen tai työnantajan palveluksessa ja näiden kotipaikka sijaitsee kahdessa jäsenvaltiossa, joista toinen on henkilön asuinjäsenvaltio; tai d) työntekijän asuinpaikan lainsäädäntöä, jos hän on kahden tai useamman yrityksen tai työnantajan palveluksessa ja näistä ainakin kahden kotipaikka sijaitsee eri jäsenvaltioissa, joista kumpikaan tai mikään ei ole työntekijän asuinjäsenvaltio. Silloin, kun työntekijä työskentelee useassa EU-maassa, on työnantajan haettava työntekijälle A1-todistus työntekijän asuinvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Suomessa toimivaltainen viranomainen on Eläketurvakeskus. Hakemuslomakkeita ja lisätietoja löytyy Eläketurvakeskuksen sivuilta www.etk.fi, kohdasta Työeläkepalvelut. Kuljetushenkilökunta (1.5.2010 alkaen, asetus 883/2004) Kuljetusliiketoimintaa harjoittavien yritysten henkilökuntaan ja lentävään henkilöstöön sovelletaan säännöstä työskentelystä kahden tai useamman jäsenvaltion alueella. Kun arvioidaan, harjoittaako henkilö huomattavaa osaa toiminnastaan asuinvaltiossa, otetaan työpäivien lisäksi huomioon myös esim. työvaiheiden lukumäärä eri työskentelyvaltioissa. Kuljetushenkilökunta (28.6.2012 alkaen, asetus 465/2012) 28.6.2012 voimaan tulleen asetuksen (465/2012) mukaan lentävä henkilöstö tulee vakuuttaa siinä jäsenvaltiossa, jossa henkilön kotiasema sijaitsee. Uuden asetuksen siirtymäsäännöksien mukaan myös EU-kansalaisiin ja -maihin sovelletaan edelleen rinnakkain vanhaa asetusta (883/2004) niin kauan, kuin henkilön tilanne säilyy muuttumattomana. Näin ollen myös EUkansalaisten osalta vakuuttamisvelvollisuus voi siirtymäsäännösten johdosta määräytyä vielä uusien säännöksien voimaantulon 28.6.2012 jälkeen vanhan asetuksen perusteella. Ei kuitenkaan enää sen jälkeen, kun on kulunut kymmenen vuotta uusien säännösten voimaantulosta tai kun henkilö on itse pyytänyt, että häneen sovelletaan uusia säännöksiä. Esimerkki Saksassa asuva saksalainen rekkakuski, joka työskentelee suomalaisen kuljetusyrityksen palveluksessa, hakee ja kuljettaa tavaraa viikoittain siten, että hän ajaa Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa. Saksassa ajoa hänelle tulee kaksi päivää viikossa. Kahden viikon välein hän käy Suomessa noutamassa ja hakemassa tavaraa tai huollattamassa autoa. Henkilö vakuutetaan koko työskentelyn osalta Saksassa, koska kuljettaja työskentelee asuinmaassaan huomattavan osan (kaksi päivää viikossa eli 40 %). Asuinvaltiossa tapahtuvan toiminnan tulee olla huomattavaa. Toimintaa pidetään huomattavana, kun se on yli 25 % kokonaistoiminnasta. 7
Lakisääteinen tapaturmavakuutus TYÖSKENTELY SOPIMUKSETTOMISSA MAISSA Suomalaisen työnantajan tilapäisesti ulkomaille lähettämä työntekijä, joka tekee työtä suomalaisen yhtiön kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvassa suomalaisessa emo-, sisar- tai tytäryhtiössä, ja jonka työsuhde jatkuu lähettävään työnantajaan koko lähettämisen ajan, kuuluu Suomen lakisääteiseen tapa turmavakuutukseen myös ulkomailla työskennellessään. Myös sellainen työntekijä, jonka työnantaja palkkaa Suomesta suoraan ulkomaantyötä varten, kuuluu työnantajan lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen edellyttäen, että työntekijä välittömästi ennen ulkomaille lähtemistä on kuulunut Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Työnantajalla voi olla myös työskentelymaan lainsäädännön perusteella velvollisuus ottaa vakuutus työtapaturmien varalta, joten kahdenkertainen vakuuttamisvelvollisuus voi olla mahdollista. Vapaaehtoinen työajan vakuutus yrittäjälle, joka ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin Vapaaehtoinen työajan vakuutus on tapaturmavakuutuslain 57. :n 1. momentin mukainen vakuutus. Se kattaa työajan tapaturmat ja työstä johtuvat ammattitaudit tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Työntekijän ja hänen perheensä toimeentulon turvaa työnantajan ottama lakisääteinen tapaturmavakuutus, jos työntekijä työtapaturman tai työstä johtuvan ammattitaudin vuoksi menettää työkykynsä tilapäisesti tai pysyvästi. Yrittäjä on eri asemassa, sillä laki velvoittaa hänet ottamaan vain yrittäjäeläkevakuutuksen. Omasta ja perheensä turvasta tapaturma- ja ammattitautien varalle yrittäjän on huolehdittava itse. Sopimuksettomista maista Suomeen tulevat työntekijät Tapaturmavakuutuslain mukaan sopimuksettomasta maasta tuleva työntekijä on vakuutettava Suomessa tekemänsä työn osalta Suomessa. Työtapaturmavakuuttaminen ratkaistaan työntekijäkohtaisesti Työnantajan on selvitettävä kunkin työntekijän osalta erikseen työtapaturmavakuuttaminen silloin, kun työnantajalla on palveluksessaan työntekijä, jonka asuinpaikka on muu kuin Suomi tai työtä tehdään osittain tai kokonaan muualla kuin Suomessa. Samoin työnantajan on selvitettävä työntekijäkohtaisesti työtapaturmavakuuttaminen muutostilanteissa esimerkiksi silloin, kun työntekijän asuin- tai työskentelyvaltio muuttuu tai työntekijä työskentelee usean eri valtion alueella. Työnantaja voi kysyä neuvoja mm. Fenniasta (www.fennia.fi), Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta (www.tvl.fi) ja Eläketurvakeskuksesta (www.etk.fi). VAKUUTUS PÄHKINÄNKUORESSA Vakuutus on voimassa vakuutetussa työssä ja työstä johtuvissa olosuhteissa kaikkialla maailmassa. Kun yrittäjä on korvattavan vakuutustapahtuman vuoksi työkyvytön yrittäjätyöhönsä, maksetaan hänelle päivärahaa tai tapaturmaeläkettä vapaaehtoisen työajan vakuutuksen perusteella. Korvauksia maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaisesti mm. tapaturmavamman ja ammattitaudin aiheuttamista sairaanhoitokuluista, tapaturmavamman ja ammattitaudin aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ja pysyvästä haitasta. Kuolemantapauksessa maksetaan hautausapu ja perhe-eläkettä. KENELLÄ ON OIKEUS VAPAAEHTOISEEN TYÖAJAN VAKUUTUKSEEN Vapaaehtoisen työajan vakuutuksen saa Suomessa työskentelevä, yrittäjätyötä tekevä itsenäinen yrittäjä ja ammatinharjoittaja perheenjäsenineen avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, jonka määräysvalta yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kanssa on enemmän kuin puolet yhtiön määräysvallasta johtavassa asemassa oleva osakeyhtiön osakas, joka yksin tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kanssa omistaa enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta. 8
Suomessa työskentelevä yrittäjä voidaan vakuuttaa Suomessa vain, mikäli hän ei ole vakuuttamisvelvollinen muualla EU:n tai sosiaaliturvasopimusvaltion alueella. Perheenjäseniä ovat aviopuolison ja rekisteröidyssä parisuhteessa asuvien lisäksi vakituisesti samassa taloudessa asuvat lapset, lastenlapset ja ottolapset puolisoineen sekä molempien aviopuolisoiden vanhemmat tai ottovanhemmat. Avopuoliso, sisar ja veli eivät ole lain tarkoittamia perheenjäseniä. VAKUUTUKSEN VOIMAANTULO, VOIMASSAOLO JA PÄÄTTYMINEN Vakuutussopimus tulee voimaan aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin vakuutussopimuksen hyväksyminen on tullut Fenniaan. Vakuutus on voimassa Suomessa ja ulkomailla vakuutetun työssä ja työstä johtuvissa oloissa. Vakuutussopimus tehdään vakuutuskaudeksi. Vakuutuskausi on jatkuvaa yrittäjätoimintaa harjoittavalla yrittäjällä kalenterivuosi. Uuden vakuutuksen tullessa voimaan kesken kalenterivuotta, on ensimmäinen vakuutuskausi vakuutuksen alkamispäivästä seuraavan kalenterivuoden loppuun. Vakuutus jatkuu sen jälkeen kalenterivuoden kerrallaan. Vakuutuksenottaja voi irtisanoa vakuutuksen kesken vakuutuskauden. Vakuutus on sanottava irti kirjallisesti, ja se päättyy aikaisintaan irtisanomisen tultua Fenniaan. MUUTOKSISTA ILMOITTAMINEN Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on ilmoitettava viipymättä, kirjallisesti Fennialle muutoksista yritystoiminnassaan, vakuutetun työskentelyssä tai vahvistetussa YEL-työtulossa. Muutoksista on ilmoitettava, koska ne voivat vaikuttaa mm. vakuutuksen voimassaoloon ja sovitun vuosityöansion määrään. Tällaisia ovat mm. tilanteet, kun yrityksen omistussuhteet muuttuvat perhesuhteet muuttuvat (osakkaana tai yhtiömiehenä oleva lapsi muuttaa pois samasta taloudesta, avoliitto vaihtuu avioliitoksi tms.) vakuutetun työn laatu ja/tai työtehtävät muuttuvat yrittäjätyö päättyy vakuutettu jää eläkkeelle yritystoiminta laajenee tai päättyy vakuutetulla on vastaava, samaa yrittäjätyötä koskeva vakuutus toisessa vakuutusyhtiössä. VAKUUTUSMAKSU Vapaaehtoisen työajan vakuutuksen maksu määräytyy sovitun vuosityöansion ja vakuutetun tekemän työn tapaturma- ja ammattitautiriskin mukaan. Maksu on kokonaan vähennyskelpoinen yrityksen verotuksessa (elinkeinotuloverolaki (360/1968) 8. 4a-kohta). Vakuutusmaksu on maksettava viimeistään laskussa mainittuna eräpäivänä. Jos maksu viivästyy, peritään viivästysajalta korkolain mukaista viivästyskorkoa. Vuosityöansion määritys Yrittäjän vuosityöansio noudattaa yrittäjäeläkevakuutukseen vahvistettua YEL-työtuloa. Vuosityöansio sovitaan kuitenkin vähintään tapaturmavakuutuslain mukaisen minimivuosityöansion ja enintään suurimman yrittäjien eläkelain mukaisen työtulon suuruiseksi. Nämä summat vahvistetaan vuosittain erikseen. Vakuutusmaksun hinnoitteluun vaikuttavat, tärkeät luvut löytyvät internetosoitteestamme www.fennia.fi, kohdasta Tärkeitä lukuja. Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta tai hän on täydellä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä, vuosityöansioksi sovitaan tapaturmavakuutuslain mukainen minimivuosityöansio. Osa-aikaeläkkeellä olevalle sovitaan vuosityöansioksi määrä, joka on vahvistettu YEL-työtuloksi osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä, kuitenkin vähintään tapaturmavakuutuslain minimivuosityöansio. Työn vaarallisuuden määritys Vakuutetun tekemän työn tapaturma- ja ammattitautiriski määritellään Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämän ammattiluokituksen mukaisesti. Mitä enemmän työtapaturmia sattuu ja ammattitauteja ilmenee jossakin työssä ja mitä enemmän niistä korvataan, sitä suurempi on vakuutusmaksu. Jos riskiluokitukset muuttuvat ammattiluokkakohtaisten korvaustilastojen perusteella, muuttuvat myös vakuutusmaksut. Ammattiluokka määritellään vakuutetun tekemän todellisen työn mukaan. Jos vakuutettu tekee useampaa erityyppistä työtä, hänen ammattiluokkansa määritellään riskialtteimman työn mukaan. 9
Lakisääteinen tapaturmavakuutus Korvausesimerkki 38-vuotias kuorma-autoilija putosi työssään tikkailta selälleen. Hänen selkärankansa murtui ja se aiheutti neliraajahalvauksen. Vakuutettu valitsi haittarahan kertakorvauksena. Hänelle maksettiin pysyvästä haitasta haittaluokan 16 mukainen kertakorvaus 49 336 euroa. Lisäksi hänelle maksetaan sovittuun vuosityöansioon perustuvaa tapaturmaeläkettä, vaateja haittalisää. Vammansa perusteella hänellä on oikeus myös kuntoutusetuihin (mm. välttämättömiin apuvälineisiin) ja kodinhoitoapuun. Kuntoutuskuluja on tähän mennessä maksettu 33 637,59 euroa. Arviomme mukaan tästä tapaturmasta maksetaan vielä tulevaisuudessa korvauksia yhteensä noin 120 000 euroa. MAKSETTAVAT KORVAUKSET Vapaaehtoisen työajan vakuutuksen perusteella maksetaan pääsääntöisesti samat korvaukset kuin työsuhteiselle työntekijälle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella. Tapaturmavamman tai ammattitaudin aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi maksettava ansionmenetyskorvaus (päiväraha ja tapaturmaeläke) määräytyy kuitenkin sovitun vuosityöansion mukaan. Vapaa-ajan vakuutus etu työnantajalle ja työntekijälle Työnantajan kannattaa laajentaa työajan tapaturmavakuutus kattamaan myös vapaa-aikana sattuneet tapaturmat. Maksaahan työnantaja palkkaa työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisesti myös vapaa-ajan tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta. Tällöin työnantajalla on oikeus vapaa-ajan vakuutuksen päivärahaan siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän on maksanut työntekijälle palkan. Ilman tätä vakuutusta työnantaja saa maksamansa palkan katteeksi vain sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan yhdeksän arkipäivän karenssiajan jälkeen. VAPAA-AJAN RYHMÄVAKUUTUS Tilastojen mukaan työntekijöille sattuu vapaa-aikana kaksi kertaa enemmän tapaturmia kuin työssä. Sairausvakuutuslain mukaan päivärahaa maksetaan vasta yhdeksän arkipäivän karenssiajan jälkeen. Vapaa-ajan ryhmävakuutus on tapaturmavakuutuslain 57. :n 2. momentin mukainen vapaaehtoinen vakuutus. Se täydentää työajan vakuutusta antamalla vapaa-aikana sattuvien tapaturmien varalta lähes yhtä kattavan turvan kuin lakisääteinen vakuutus työtapaturmien varalta. Tämä vapaa-ajan vakuutus korvaa huomattavasti laajemmin kuin mikään yksityistapaturmavakuutus. Sen voi ottaa koko henkilöstölle tai sovitulle ryhmälle, kun työsuhteessa olevia vakuutettavia on samanaikaisesti vähintään kaksi. Työnantajalle vakuutus on tärkeä sen vuoksi, että työnantajalla on oikeus tämän vakuutuksen päivärahakorvaukseen siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa. Työnantajalle maksettavat korvaukset Työnantajalle maksetaan tapaturmapäivän jälkeisestä päivästä alkaen päivärahaa, kun tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys on kestänyt tapaturmapäivän lisäksi vähintään kolme päivää. Päiväraha maksetaan vakuutuksen ottaneelle työnantajalle. Vakuutuksen perusteella maksetaan sairausvakuutuksen karenssiajalta täyttä päivärahaa. Kelan sairauspäivärahaa tulee kuitenkin hakea, koska karenssin päätyttyä vakuutuksesta maksettavaan päivärahaan tehdään vakuutusehtojen mukainen vähennys. Kelan päivärahakorvaus on yleensä pienempi kuin työnanta- 10
jan maksama sairasajan palkka (enimmillään 60 % palkasta) tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha. Tämä vapaa-ajan vakuutus täydentää sairausvakuutuslain mukaista turvaa korvaamalla Kelan päivärahan ylimenevää osuutta. Päivärahan suuruus määräytyy työntekijän vuosityöansion perusteella siten, että se on vuosityöansion 360. osa, ja sitä maksetaan myös lauantai- ja sunnuntaipäiviltä. Vuosityöansio määräytyy tapaturmavakuutuslain mukaan pääsääntöisesti työntekijän vakiintuneen vuosityöansion suuruiseksi, kuitenkin niin, että siinä otetaan huomioon ainoastaan vakuutuksen ottaneelta työnantajalta saatu ansio. Työntekijälle maksettavat korvaukset Vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutus korvaa pääsääntöisesti, kuten lakisääteinen tapaturmavakuutus. (Ks. maksettavat korvaukset, sivut 13 14.) Yksittäisen lääkärissäkäynnin kulut siihen liittyvine, vähäisine hoitotoimenpiteineen korvataan ilman etukäteen annettua maksusitoumusta, olipa hoito annettu yksityisessä tai julkisessa hoitolaitoksessa. Jatkosairaanhoitokulut, kuten magneettitutkimukset, tähystykset ja leikkaukset korvataan kuitenkin ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon taksan mukaan (asiakasmaksu). Tämä vakuutus ei kata yksityistä sairaanhoitoa ilman laissa säädettyä erityistä perustetta. Leikkaushoidot tai muut vaativat toimenpiteet korvataan siis ensisijaisesti julkisen sairaalan asiakasmaksulain mukaisin kustannuksin. Työeläkelakien mukainen eläke ja sairausvakuutuslain mukaiset etuudet sovitetaan yhteen maksettavien korvausten kanssa vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusturvan laajuus Vakuutus on voimassa vapaa-ajalla Suomessa ja ulkomailla ja se kattaa tapaturmat. Tapaturma on äkillinen ja odottamaton, ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, joka aiheuttaa ruumiinvamman. Mikäli vahinkotapahtumien kulkuun ei ole vaikuttanut mikään ulkoinen tekijä, voi tapaturman määritelmä jäädä täyttymättä, kuten seuraavissa esimerkkitilanteissa: Henkilö venytteli jalkoja ennen Step-jumppaa, jolloin vasen pohje revähti. Tennistä pelatessa henkilö juoksi sivuttain, paino oikealla jalalla ja löi samalla palloa, jolloin hän tunsi jalassa naksahduksen ja myöhemmin polven kipeytyvän. Jalkapallopelissä juostessa henkilön oikea polvi kipeytyi yhtäkkiä ulkosyrjältä. Sulkapalloa pelatessa, ponnistustilanteessa akillesjänne katkesi. Kyseessä oli nopea ja voimakas, pitkälle etuvasemmalle suuntautunut kurkotustilanne, jossa kiertoliikkeen avulla tavoiteltiin palloa lattianrajasta. Tärkeimpiä rajoituksia Vakuutuksessa ei ole varsinaisia urheiluun liittyviä rajoituksia. Vakuutuksessa on kuitenkin rajoituksia ammattimaisen urheilun ja moottoriurheilun osalta. Vakuutus ei korvaa ammattimaisen urheilun yhteydessä sattunutta tapaturmaa. Ammattimaisella urheilulla tarkoitetaan sellaista urheilua, jota urheilija harjoittaa ammattimaisesti joko yksilöurheiluna (esim. golf, uinti) tai urheilijana Suomessa urheilutoimintaa harjoittavan urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön lukuun. Ammattimaista urheilua arvioidaan mm. seuraavien tekijöiden perusteella: saako henkilö urheilemisesta pääasiallisen toimeentulonsa, mikä on veronalaisen palkan tai ansion määrä, millainen sopimus on tehty ja mitä velvoitteita siinä on urheilijalle asetettu. Ammattimaista urheilua harjoittava henkilö on vakuutettava erillislainsäädäntöön perustuvalla urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvalla. Vakuutus ei korvaa moottoriurheilun yhteydessä sattunutta vahinkoa, jos kysymyksessä on liikennevakuutuslain tarkoittama liikennevahinko. Korvattavuuteen ei vaikuta se, onko moottoriajoneuvo (esim. motocrosspyörä) tosiasiallisesti liikennevakuutettu. Liikennevakuutuslain 2. :n mukaan moottoriajoneuvo ei ole tässä laissa tarkoitetussa liikenteessä, kun sitä käytetään liikenteestä eristetyllä alueella kilpailu-, harjoitus- tai kokeilutarkoituksessa. Se, täyttyykö lain tarkoittama eristystarkoitus harjoitellessa tai kilpaillessa, ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Tätä varten pyydetään selvitystä siitä, miten eristäminen on toteutettu. Lisäksi vapaa-ajan ryhmävakuutus ei korvaa, jos vamma tai sairaus on aiheutunut pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta kyseessä on liikennevakuutuslain tarkoittama liikennevahinko (Korvattavuuteen ei vaikuta se, maksetaanko korvausta liikennevakuutuslain perusteella.) kyseessä on lihaksen tai jänteen kipeytyminen, esimerkiksi selän venähdys 11
Lakisääteinen tapaturmavakuutus tapaturman sattuessa vakuutetun työnteko vakuutuksenottajan lukuun ja vakuutuksenottajan palkanmaksuvelvollisuus ovat olleet yhtäjaksoisesti keskeytyneenä yli 30 päivää (esim. äitiyslomat ja lomautukset). YKSILÖLLINEN VAPAA-AJAN VAKUUTUS Tapaturmavakuutuslain 57. :n 2. momentin mukaisen vapaa-ajan vakuutuksen voi ottaa myös yksilöllisenä vakuutuksena nimetylle yrityksessä työskentelevälle henkilölle. Yksilöllinen vakuutus korvaa, kuten vapaaajan ryhmävakuutus, ja rajoitukset ovat samat. Yksilöllinen vapaa-ajan vakuutus on voimassa vain eri sopimuksesta urheiluliiton tai -seuran järjestämässä kilpailussa tai urheiluliiton tai -seuran erityisesti tällaista kilpailua varten järjestämässä harjoittelussa harrastettaessa vakuutusehdoissa määriteltyjä urheilulajeja, mm. salibandya, laskettelua, judoa ja painonnostoa. VAPAA-AJAN URHEILUVAKUUTUS Tapaturmavakuutuslain 57. :n 2. momentin mukaisen vapaa-ajan vakuutuksen voi ottaa myös ryhmässä tapahtuvaa urheilua varten. Vapaa-ajan urheiluvakuutus on voimassa, kun työntekijät osallistuvat yrityksen tai yrityksen työntekijöistä koostuvan kerhon tai seuran järjestämiin urheilu- ja liikuntatapahtumiin ja edustavat yritystä urheilukilpailuissa. Vakuutus on voimassa myös matkalla näihin tapahtumiin. Vakuutuksen voi ottaa koko henkilöstölle, kun työsuhteessa olevia vakuutettavia on samanaikaisesti vähintään kaksi. Rajoitukset ovat samat kuin vapaa-ajan ryhmävakuutuksessa. Urheiluvakuutus korvaa, kuten vapaa-ajan ryhmävakuutus. Mikä on työtapaturma ja mikä ammattitauti Tapaturma on äkillinen ja odottamaton, ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, joka aiheuttaa ruumiinvamman. Tahallinen teko ei ole tapaturma. Ammattitauti on sairaus, jonka todennäköisesti aiheuttaa pääasiallisesti jokin työn fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Se syntyy usein monen vuoden altistumisen seurauksena. Ammattitaudista maksaa korvauksen se vakuutusyhtiö, jossa työnantajan tapaturmavakuutus oli silloin, kun ammattitauti ilmeni, tai jonka vakuuttamassa työssä se viimeksi olisi voinut aiheutua. NÄIN LAKI MÄÄRITTELEE TYÖTAPATURMAN Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on aiheuttanut vamman ja sattunut työssä, työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin tai työntekijän ollessa työnantajan asioilla. Työlle ei ole asetettu mitään vaatimuksia ajan ja paikan suhteen. Työtapaturma voi sattua varsinaisena työaikana, ylityössä, virkamatkalla tai muussa vastaavassa työssä. Omien asioiden hoito työaikana ei ole työtä, vaikka siihen olisikin työnantajan lupa. Työstä johtuviin olosuhteisiin työpaikalla luetaan myös ruokailu ja siihen liittyvät matkat. Tähän sisältyvät myös matkat ruokailupaikkaan ja takaisin, kun työpaikalla ei ole ruokalaa. Työmatka alkaa, kun työntekijä on työhön lähtiessään sulkenut asuntonsa ulko-oven. Vastaavasti se päättyy, kun työntekijä kotiin tullessaan on avannut asuntonsa oven. Pääsääntö on, että työmatkana pidetään lyhintä reittiä ja sillä tulee olla ajallinen ja alueellinen yhteys työssäkäymiseen. Työmatkaan kuuluvaksi katsotaan myös lasten päivähoitoon vienti- ja hakumatkat sekä matkat lähikauppaan, kun ne tehdään työmatkan yhteydessä. Käynti työnantajan asioilla voi olla esimerkiksi pankki- ja postiasioiden hoitoa työpaikan ulkopuolella. Myös edustus- ja koulutustilaisuudet kuuluvat tähän ryhmään. Näissä vakuutuksen piiriin kuuluvat vain tapa turmat, jotka sattuvat tilaisuuden virallisen ohjelman aikana. 12
Työntekijän pahoinpitely katsotaan työtapaturmaksi, jos se on sattunut työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla, työmatkalla tai työnantajan asioilla. Työtapaturmaksi katsotaan lisäksi erikseen määritellyt, työssä syntyneet vammat, jotka eivät ole ulkoisen tekijän aiheuttamia, esimerkiksi selkälihasten kipeytyminen yksittäisen voimanponnistusta edellyttävän noston yhteydessä. MAKSETTAVAT KORVAUKSET Korvaaminen edellyttää aina, että vamma tai sairaus on aiheutunut tapaturmasta tai kyseessä on työstä johtuva ammattitauti. Joskus tapaturman yhteydessä saattaa ilmetä jokin sairaus, vamma tai tuki- ja liikuntaelimistön rappeutuma, joka on ollut oireeton ennen tapaturmaa, mutta ei silti johdu tapaturmasta. Tällaisia sisäsyntyisiä, korvattavuuden ulkopuolelle jääviä sairauksia ovat esimerkiksi iskiasoireyhtymä, vatsa- ja nivustyrä ja akillesjänteen repeämä. Sairaanhoito-, tutkimusja muut kulut Nämä kuuluvat sairaanhoitoon: tarpeellinen lääkärin määräämä hoito lääkkeet, puhdistus- ja sidostarpeet tekojäsenen ja muiden apuvälineiden hankinta ja niiden kunnossapito sairaanhoidon vaatimat kohtuulliset matkakulut. Työntekijä saa hoidon maksutta, kun hän esittää hoitavalle lääkärille tai sairaalalle työnantajalta saamansa vakuutustodistuksen. Yksittäiset lääkärissäkäynnin kulut siihen liittyvine vähäisine hoitotoimenpiteineen ja kiireellisen sairaanhoidon kulut korvataan ilman etukäteen pyydettyä maksusitoumusta kohtuullisin kustannuksin, olipa hoito annettu julkisessa tai yksityisessä hoitolaitoksessa. Jatkohoitotoimenpiteet, kuten magneettitutkimukset, tähystykset ja leikkaukset, edellyttävät etukäteen pyydettyä maksusitoumusta ja nämä sairaanhoitokulut korvataan maksusitoumuksen mukaisesti. Vakuutusyhtiö voi ohjata vakuutetun myös muuhun kuin hoitoa ehdottaneeseen hoitopaikkaan. Ennen 1.1.2005 sattuneissa työtapaturmissa ja ammattitaudeissa hoitokulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon taksan mukaan. Ammattitaudin tutkimuskulut korvataan, vaikka sairaus ei osoittautuisikaan ammattitaudiksi. Korvaus edellyttää, että tutkimus on perustunut työterveyshuoltoon perehtyneen lääkärin arviointiin ja tietoihin tutkittavan henkilön työoloista. Kodinhoidosta aiheutuvat, välttämättömät lisäkulut korvataan enintään vuoden ajalta tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä. Näitä ovat esimerkiksi ruuanlaitto-, siivous- ja lastenhoitokulut. Ensin kuitenkin selvitetään perheen omat mahdollisuudet hoitaa kotia. Sairaanhoito- ja kodinhoitokulujen lisäksi vakuutus kattaa ruumiinvammaan johtaneen tapaturman yhteydessä rikkoutuneet silmälasit, piilolinssit, kuulokojeet, hammas- ja muut proteesit, tukisidokset ja muut vastaavat. Päiväraha, tapaturma- ja perhe-eläke ovat saajalleen verollista tuloa ja perustuvat työntekijän vuosityöansioon Päivärahaa maksetaan työkyvyttömyysajalta myös pyhä- ja vapaapäiviltä, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Ensimmäiseltä neljältä viikolta tapaturman sattumisen tai ammattitaudin ilmenemisen jälkeen maksetaan päivärahaa sairausajan palkan mukaan. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu lainkaan tai sitä on maksettu vain osittain, päivärahaa maksetaan tapaturmaa tai ammattitaudin ilmenemistä edeltävän neljän viikon palkan mukaan. Jos työntekijällä on useita samanaikaisia työsuhteita, neljän viikon päiväraha määrätään erikseen kustakin työsuhteesta. Luontoisetuja ei lueta sairausajan palkkaan eikä neljän viikon ansioihin. Vapaa-ajan vakuutuksen päiväraha määräytyy aina vuosityöansion mukaan. Neljän viikon jälkeen päiväraha määräytyy vuosityöansion mukaan. Vuosityöansiolla tarkoitetaan työntekijän työansiota, jonka hän tapaturman sattuessa saamansa työansion mukaan olisi vuoden pituisen ajanjakson kuluessa todennäköisesti saanut. Jos työntekijän työansio tapaturman sattuessa oli poikkeuksellisesta syystä korkeampi tai alhaisempi kuin hänen vakiintunut ansiotasonsa, vuosityöansio arvioidaan vastaamaan hänen vakiintunutta ansiotasoaan. Tällöin vertailutietona otetaan huomioon työansiot noin kolmelta vuodelta ennen tapaturmaa. 13
Lakisääteinen tapaturmavakuutus Täysi päiväraha on 360. osa vuosityöansiosta ja sitä maksetaan enintään vuoden ajalta tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä. Lakisääteisesti vakuutetun avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen päiväraha ja tapaturmaeläke perustuvat yleensä yrittäjän vahvistettuun YEL-työtuloon, jos vakuutettu on tapaturman sattuessa toiminut yrittäjien eläkelaissa tarkoitettuna yrittäjänä. Tapaturmaeläkettä maksetaan, jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä. Tapaturmaeläkkeen enimmäismäärä on 85 prosenttia vuosityöansiosta. Eläkkeen enimmäismäärä laskee 70 prosenttiin, kun eläkkeensaaja täyttää 65 vuotta. Tapaturmaeläkettä korotetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Maksussa olevan tapaturmaeläkkeen perusmäärään tehdään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä tapaturman sattumista seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut viisi kalenterivuotta (korotusvuosi). Perhe-eläkettä maksetaan samoin edellytyksin naisja miesleskelle. Perhe-eläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia edunjättäjän vuosityöansiosta. Täysimääräisenä leskeneläkettä maksetaan vähintään vuosi. Sen jälkeen tehdään tulosovitus, jolloin lesken omat tulot voivat vaikuttaa eläkkeen määrään. Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle. Opiskelevalle tai työkyvyttömälle lapselle eläkettä maksetaan 25-vuotiaaksi. Muita korvauksia Haittarahaa maksetaan työntekijälle silloin, kun vammasta tai sairaudesta jää pysyvää yleistä haittaa. Sitä aletaan maksaa yleensä vasta, kun tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä on kulunut vuosi. Kertakorvauksena haittaraha maksetaan haittaluokkien 1 10 vammoista ja vakuutetun valinnan mukaan joko kerta- tai jatkuvana korvauksena haittaluokkien 11 20 vammoista. Nopeasti kuolemaan johtavista ammattitaudeista maksetaan vuoden kuluttua ammattitaudin ilmenemisestä haittaluokkaa 10 vastaava kertakorvaus. Jos haittaluokka on korkeampi kuin 10, maksetaan lisäksi jatkuvaa, todellisen haittaluokan mukaista haittarahaa. Haittaa määrättäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haittarahan määrään vaikuttavat myös vakuutetun sukupuoli ja ikä, tapaturman sattumisvuosi tai ammattitaudin ilmenemisvuosi ja kyseisen vuoden minimivuosityöansio. Haittalisää maksetaan työntekijälle, jos hän on tapaturmavamman johdosta joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei tule toimeen ilman toisen apua. Kuntoutus sisältää sekä lääketieteellistä että ammatillista kuntoutusta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että kuntoutettava tapaturmasta tai ammattitaudista huolimatta kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan tai voi siirtyä sellaiseen työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulon. Ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen ajalta maksetaan täysi päiväraha tai tapaturmaeläke. Hautausapu maksetaan työtapaturmassa tai ammattitautiin kuolleen omaisille. Se on kertakorvaus, jonka määrä vahvistetaan vuosittain. Esimerkkejä haittarahasta Haittaluokka 1 Vakuutetun (47-vuotias mies) vasemman käden viides sormi jäi puristuksiin v. 2008, ja nivel jouduttiin amputoimaan. Haittaraha oli 2 115,48 euroa. Haittaluokka 12 Vakuutettu (52-vuotias mies) kaatui portaissa vuonna 2008 ja sai päävamman. Hänen valintansa mukaan maksoimme haittarahan kertakorvauksena. Korvaus oli 26 478,45 euroa. Haittaluokat 10 ja 20 Vakuutettu (68-vuotias mies) altistui asbestipölylle 40 vuoden ajan ja sai ammattitautina keuhkosyövän. Ammattitauti todettiin 2008. Nopeasti etenevästä ammattitaudista maksoimme ensin haittaluokan 10 mukaisen kertakorvauksen 10 136,41 euroa. Todellisen sairaudentilan mukaiseksi haittaluokaksi määriteltiin 20, joten maksamme lisäksi jatkuvana korvauksena 6 210 euroa vuodessa. Tapaturmavakuutuslain mukaan korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä kokonaan. Korvausta ei makseta, jos työntekijä on tahallaan aiheuttanut vamman itselleen. Käytännössä vähennys tehdään myös silloin, kun kyseessä on törkeä huolimattomuus, varomattomuus tai tapaturmaan on vaikuttanut päihtymys. 14
KUN TYÖNTEKIJÄLLESI SATTUU TAPATURMA TAI HÄNELLÄ TODETAAN AMMATTITAUTI Työnantajana annat työntekijällesi vakuutustodistuksen, jolla hän saa tarvitsemansa sairaanhoidon ja lääkkeet maksutta. Vakuutustodistuksen perusteella hoitava lääkäri lähettää lääkärinlausunnot ja hoidosta aiheutuneet laskut suoraan meille Fenniaan. Vakuutustodistuksen saat lähimmästä Fennian toimistosta tai Fennian sivuilta www.fennia.fi. Täytä myös tapaturmailmoitus kerran kustakin työtapaturmasta ja ammattitaudista. Tapaturmailmoituksessa selvitetään, miten ja missä olosuhteissa tapaturma sattui tai ammattitauti ilmeni. Lisäksi siinä ilmoitetaan työntekijän henkilötiedot, sairausajalta maksettu palkka tai tapaturmaa edeltäneen neljän viikon palkka. Tapaturmailmoituksen voit tulostaa Fennian sivuilta www.fennia.fi tai täyttää sen verkkopalvelumme kautta. Kun täytät ilmoituksen huolellisesti, vältymme lisätiedusteluilta ja voimme maksaa korvauksen nopeasti. Ammattitaudin toteamiseksi tarvitsemme usein lisätietoja työnantajalta ja -tekijältä. Tapaturmailmoituslomakkeessa on varattu tilaa työtapaturman ja ammattitaudin vapaamuotoiseen sanalliseen vahinkokuvaukseen. Vahinkokuvauksista kerätään tietoja Fennian yrityskohtaiseen ja TVL:n valtakunnalliseen tapaturmatilastoon. Lomakkeessa ohjeistetaan, mitä asioita kuvauksessa tulisi selvittää, jotta se palvelisi oman yrityksesi työturvallisuustyötä ja myös valtakunnallisen työturvallisuustyön tehostamista. Voit parantaa tapaturmaluokittelun laatua myös ilmoittamalla lomakkeessa kysytyt luokittelukoodit. Silloin tilastoinnissa käytetään ilmoittamiasi koodeja. Työtapaturmien luokitteluopas on tulostettavissa osoitteesta www.tvl.fi. YLEISIÄ OHJEITA TYÖTAPATURMIEN VARALTA Työmatkalla sattuneet tapaturmat on hyvä selvittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Erityisesti on selvitettävä, miten matka, jolla tapaturma sattui, liittyi työntekijän työhön. Jos tapaturmaan on syynä liukastuminen jonkin kiinteistön alueella ja siihen on syynä kiinteistön hoidon laiminlyönti, on aina otettava yhteys kiinteistön isännöitsijään tai talonmieheen. Tapaturmailmoitukseen on hyvä kirjata tarkka liukastumispaikka ja olosuhteet. Liukastumispaikasta kannattaa ottaa myös valokuva. Vakavasta työtapaturmasta on ilmoitettava heti paikalliselle poliisille ja työsuojeluviranomaiselle sekä mahdollisimman pian myös meille, joko yhteyshenkilölle tai lähimpään konttoriimme. Jos tapaturma on johtanut kuolemaan, tarvitsemme korvausta varten kuolintodistuksen ja usein myös poliisitutkintapöytäkirjan. Jos korvausta haetaan työssä aiheutuneen lihaksen tai jänteen kipeytymisen vuoksi, pyydämme usein työntekijän omaa selvitystä tapahtumasta. Tarvitsemme selvityksen mm. siitä, mikä on aiheuttanut lihaksen kipeytymisen ja minkä ajan kuluessa se on ilmennyt. Jos tapaturma on vioittanut hampaita, pyydämme hammaslääkärin lausunnon ja hoitoehdotuksen. Työmatkalla sattuneesta liikenneonnettomuudesta tarvitsemme tapaturmailmoituksen lisäksi poliisitutkintapöytäkirjan. Työssä tai työmatkalla sattuneen liikenneonnettomuuden henkilövahingot korvaa ensisijaisesti lakisääteinen tapaturmavakuutus. Jos liikennevakuutuksen korvaus kuitenkin on tapaturmavakuutuksen korvausta suurempi, maksetaan erotus liikennevakuutuksen perusteella. Kannattaa myös selvittää, onko työntekijällä oikeus liikennevakuutuksen perusteella sellaisiin korvauksiin, joita ei makseta tapaturmavakuutuksen perusteella (esim. korvaus tilapäisestä haitasta). Liikennevahingon vahinkoilmoitus tehdään siihen vakuutusyhtiöön, jossa vahingon aiheuttanut ajoneuvo on vakuutettu. 15
Lakisääteinen tapaturmavakuutus Tapaturmavakuutus ja muut vakuutukset Työtapaturmasta ja ammattitaudista haetaan aina ensin korvausta tapaturmavakuutuksen perusteella. Tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi vakuutettu voi saada korvausta myös jonkin muun lakisääteisen vakuutuksen, esimerkiksi liikenne- tai työeläkevakuutuksen perusteella. Työmatkalla sattuneen liikenneonnettomuuden henkilövahingot korvaa ensisijaisesti tapaturmavakuutusyhtiö. Liikennevakuutuksen perusteella maksetaan sellaisia korvauksia, joita ei myönnetä tapaturmavakuutuslain perusteella, tai jos liikennevakuutuksen korvaus on tapaturmavakuutuksen korvausta suurempi. Kun työntekijällä on oikeus saada samasta tapaturmasta tai ammattitaudista korvausta eri lakisääteisistä vakuutuksista, korvaukset sovitetaan yhteen. KELAN SAIRAUSVAKUUTUS ON TOISSIJAINEN Työntekijällä on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, jos tapaturmakorvauksen maksu viivästyy ilman työntekijän omaa syytä. Päivärahaa varten hän tarvitsee tapaturmavakuutusyhtiön todistuksen korvauksen viivästyksestä. Tapaturmavakuutuslain mukaisten työajanvakuutusten, myös Yrittäjän Henkilöturvan, korvaukset ovat ensisijaisia muiden lakisääteisten vakuutusten korvauksiin nähden. Työeläkevakuutusyhtiö vähentää työeläkkeestä tapaturmavakuutuslain mukaisen päivärahan ja tapaturmaeläkkeen. Työeläkeyhtiön maksettavaksi jää siten mahdollinen tapaturmavakuutuskorvauksen ylittävä eläkkeen osuus. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta ovat sopineet keskeiset työmarkkinajärjestöt. Vakuutusmaksut peritään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksun yhteydessä. Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen, jos se on sisällytetty yrityksen toimialalla voimassa olevaan, valtakunnalliseen työehtosopimukseen. Tältä osin vakuuttamisvelvollisuus koskee myös järjestäytymätöntä työnantajaa sekä työnantajaa, joka tapaturmavakuutuslain mukaan on vapaa vakuuttamisvelvollisuudesta. Vakuutusmaksun maksaa työnantaja, ja se peritään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksun yhteydessä erillisellä laskulla. Maksu perustuu työntekijöiden työtapaturmavakuutuksen palkkoihin. Fennia tilittää maksun Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennialle. Vuosittaisen riskimaksun määrän vahvistaa Työntekijäin Ryhmähenkivakuutuspooli. Korvauksiin liittyvät asiat hoitaa Henkivakuutusosakeyhtiö RETRO, puh. 020 7631 690. Retron osoite on Mikonkatu 15 A, 00100 Helsinki. Työntekijän ryhmähenkivakuutuksesta löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta www.trhv.fi. Samasta osoitteesta löydät myös voimassaolevat vakuutusehdot ja lomakkeet korvauksen hakemista varten. Yksityistapaturmavakuutuksen päivärahaa muut tapaturmakorvaukset eivät vähennä. Kulukorvauksen voi saada vain kerran. 16