OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI



Samankaltaiset tiedostot
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI. Viranomaiset ja kansalaiset vesistöseurannan toteuttajina 2013

Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta?

SINUSTAKO VESISTÖTARKKAILIJA?

Veden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla

Miten levätilannetta seurataan ja mistä löydän tietoa sinilevistä?

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi?

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

OMAN VESISTÖN SEURANTA SATAKUNNASSA

HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI PITKIEN HIEKKOJEN UIMAVESIPROFIILI

HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO

OMAT VEDET PAREMMIKSI

Kuvat: Suomen Ympäristökeskus. Sinilevät. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES

OMAN VESISTÖN SEURANTA SATAKUNNASSA

Lempellonjärvi, Janakkala

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES

STÖRSVIKIN UIMARANTA - UIMAVESIPROFIILI

UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, ORMAJÄRVI, SANKOLA päivitys

Muut levähavainnot 2017

Muut levähavainnot 2010

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1

UIMAVESIPROFIILI PÖYLIÖJÄRVEN UIMARANTA, KEMIJÄRVI

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

PITKÄJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI

Suvisaariston vedenlaadun tarkkailu näkösyvyysmittauksilla kesällä 2010

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

UIMAVESIPROFIILI APIAN UIMALA

Uimavesiprofiili Nunnalahti

Vesistöt voidaan jakaa viiteen laatuluokkaan niiden kunnon perusteella.

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Merkitse pyydyksesi oikein

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Miten kasvit saavat vetensä?

2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Linikkalanlammin lastenallas 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Linikkalan lastenallas

Merkitse pyydyksesi oikein

UIMAVESIPROFIILI (7) MÄKILAMMIN UIMAPAIKKA

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

PETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Tuula Svan

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2015

UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, PANNUJÄRVI päivitys

PUUJÄRVEN UIMARANTA - UIMAVESIPROFIILI

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / MYLLYLAMPI

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

UIMAVESIPROFIILI Usminjärvi

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / TOIVAKKA KK

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET

EU-UIMARANTAPROFIILI. Lossin uimaranta. Äänekosken kaupunki

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

UIMAVESIPROFIILI TOIVOLANSAAREN LEIRINTÄALUEEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HOVIRINNAN UIMARANTA

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Merkitse pyydyksesi oikein

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

UIMAVESIPROFIILI APIAN UIMALA

UIMAVESIPROFIILI RIVERA BEACH UIMARANTA

Saap Dnro s65/2011 saap Dnro s74/2011 SISÄLLYS

Näytteenottokerran tulokset

2.4 Osoitetiedot Raitoontie 518, Savijoki

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

2.4 Osoitetiedot Leppäkärjentie 23, Savijoki

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA

Transkriptio:

OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Vinkkejä tulosten seuraamiseen Vesistön käyttäjien toteuttama seuranta Seurattavat muuttujat: Näkösyvyys Veden lämpötila (varsinaista havainnointia tukeva muuttuja) Levätilanteen tarkkailu Vedenpinnan korkeuden havainnointi Kalastuskirjanpito Havainnointipaikan koordinaatit selvitettävä (Kansalaisen karttapaikka ) Ohjeet näkösyvyyden mittaamiseen Havainnointi kerran viikossa: 1. Mittaa näkösyvyys mieluiten päivänvalossa aina samassa paikassa, jossa mittalevy ei kosketa pohjaa sen kadotessa näkyvistä. 2. Laske näkösyvyyslevy varjopuolella niin syvälle veteen, että se juuri ja juuri katoaa näkyvistä. Nosta tämän jälkeen levyä niin, että se tulee uudestaan näkyviin. Levyn näkyvistä katoamisen ja uudelleen näkyviin tulemisen rajakohta on näkösyvyys. Mittaa näkösyvyysarvo mittanarusta veden pinnan tasolta. 3. Mittaa ja merkitse muistiin näkösyvyyslukema metrien ja senttimetrien tarkkuudella (esim. 1m 10cm). 4. Kirjaa tiedot ylös. MIKÄ VAIKUTTAA NÄKÖSYVYYTEEN? Planktonlevien määrä Maaperästä johtuva humus/savisameus Näkösyvyys vaihtelee savisameiden vesien 10 cm, kirkasvetisten järvien 5-10 metriin. Suomenlahden keskiarvo (2008) 4,4 m. Järvissä hyvä arvo ylittäisi metrin. Näkösyvyyden pienentyminen kuvaa planktonlevien määrän kasvua ja veden laadun heikkenemistä. Tämän avulla pystytään arvioimaan rehevöitymiskehitystä. Sää: voimakkaat sateet tuovat vesistöihin kiintoainetta ja ravinteita, jotka voivat hetkellisesti alentaa näkösyvyyttä Tehdyt toimenpiteet, kuten ruoppaus

Lämpötilan mittaus Näkösyvyys- tai levähavainnoitsijan on hyvä mitata myös veden lämpötila Veden lämpötilan mittaus tehdään samasta paikasta kuin muutkin havainnot Lämpötilan mittauksen voi tehdä tavanomaisella vesilämpömittarilla (esim. lasten kylpylämpömittari) Lämpötila mitataan noin puolen metrin syvyydestä. Mittarin on annettava olla vedessä jonkin aikaa, jotta voidaan varmistua mittarin näyttävän oikeaa lämpötilaa. JÄRVEN PINNALLA JA VEDESSÄ HAVAITTAVIA ESIINTYMIEN TYYPILLISIÄ AJANKOHTIA Piileväkukinta Puiden siitepöly Sinileväkukinta Ruostesienen itiöpöly Uposkasvit ja irtokellujat Kevät Alkukesä Keskikesä Loppukesä Syksy Siitepöly ja ruostesienen itiöt sekä limaskat tai muut pienet vedessä kelluvat kasvit sekoitetaan usein sinilevään. Havupuiden siitepöly voi alkukesästä muodostaa veden pinnalle suuria kellertäviä lauttoja tai ajautua rannalle paksuna puurona. Kuva: Sanna Tikander LEVIEN VUOSIRYTMI Kevätkukinta alkaa heti jäiden lähdettyä huhti-toukokuussa pääosin pii- ja panssarisiimaleviä vesi voi värjäytyä ruskeaksi tai punertavaksi myös kultaleviä vedenpinta samentuu, kalamainen haju, saattaa olla harmaa ja heijastaa sateenkaaren värejä, merkki alkavasta rehevöitymisestä tärkeää ilmiö ravinteita vesiekosysteemiin Sinilevät jatkavat alkukesällä kasvuaan syvällä vedessä Loppukesällä vesien lämmettyä sinilevät kohoavat kaasurakkuloidensa avulla kohti pintaa ja valoa Loppukesällä myös panssarisiimalevät aiheuttavat kukintoja Panssarisiimalevää. Kuva: M/S Heralden/Itämeriportaali SINILEVÄSEURANTA 0 = ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = vähän levää: levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. 1) Arvioi sinilevien runsaus viikoittain avovesikaudella. 2) Havaintoalue ja arviointitapa tulee olla sama koko seurantakauden ajan. 3) Levän runsaus arvioidaan asteikolla 0-3 4) Myös rihmalevistä ym. poikkeavista levähavainnoista on hyvä pitää kirjaa tai ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen

ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? SIITEPÖLY Kuva: Jussi Iso-Tuisku Männyn siitepölyä Kuva: Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Internetsivut Siitepölyä Kuva: Jenni Rautiainen

LIMASKA/RUOSTESIENEN ITIÖT Isolimaskaa ja pikkulimaskaa Kuva: Heini-Marja Hulkko Ruostesienen itiöitä Kuva: Leena Paunula JOS EPÄILET SINILEVÄÄ Sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Sinilevien myrkyllisyys riippuu levälajista ja olosuhteista. Myrkyttömätkin sinilevät voivat aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita. älä ui vedessä, jossa on runsaasti sinilevää pidä kotieläimet ja lapset poissa rannasta, jos vedessä on sinilevää varo nielemästä sinileväistä vettä älä käytä sinilevävettä pesu- tai löylyvetenä, koska levämyrkyt kestävät korkeita lämpötiloja sinilevämyrkyt eivät häviä vettä keitettäessä älä kastele sinilevävedellä syötäviä vihanneksia, kuten salaattia JOKAMIEHEN LEVÄTESTEJÄ SINILEVÄN JA RIHMAMAISEN LEVÄN EROTTAMISEEN 1. Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. 2. Koeta rannassa kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä rihmamainen levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa koskettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, on kyseessä sinilevä. MITÄ TAPAHTUU KUN VESISTÖ REHEVÖITYY? Kasviplanktonin (vedessä vapaana elävien mikroskooppisen pienien levien) tuotanto kasvaa Kasviplanktonia syövä eläinplankton runsastuu Eläinplanktonia syövien kalojen määrä lisääntyy (erityisesti nuoret ikäryhmät), jolloin kasviplanktonia syövän eläinplanktonin määrä vähenee ja kasviplankton runsastuu Kuollessaan biomassa vajoaa pohjaan, missä sen hajoaminen kuluttaa happea Pohjien läheinen happi vähentyy, kunnes loppuu Pohjaan sitoutuneet ravinteet, raskasmetallit ja ympäristömyrkyt vapautuvat uudelleen eliöiden käyttöön Millaisia rehevöitymisestä aiheutuneita haittoja olette kokeneet?

MITEN VESIKASVILLISUUS ILMENTÄÄ REHEVÖITYMISTÄ? Järviruokokasvustot leviävät ja tihenevät entisestään Ulpukka- ja lummekasvustot tihenevät, ja kasvien yksittäisten lehtien koko kasvaa Osmankäämikasvien määrä kasvaa Irtokellujien, kuten limaskojen, määrä kasvaa Pohjaruusukekasvit, kuten nuottaruoho häviävät VEDENKORKEUSASTEIKON ASENTAMINEN JA VEDENKORKEUDEN SEURANTA Paikan valinta: liikkumaton alusta, mieluiten kallio Asteikon yhdistäminen valtakunnalliseen tarkkavaaitusjärjestelmään (= mitataan asteikon nollapisteen korkeus merenpinnasta) Kiintopiste! Asteikkoa asentamaan ja ajoittain sen paikallaan pysymistä tarkastamaan ammattitaitoinen henkilö! Havainnoinnin järjestäminen Asteikon lukeman havainnointi kerran viikossa Talvisin kerran kahdessa viikossa (avanto!) Virtaamien vaihdellessa voimakkaasti jopa kerran päivässä Lukeman kirjaus senttimetrin tarkkuudella Jos vesi aaltoilee havaintoja tehtäessä, merkitään päiväkirjaan se asteikkolukema, jonka arvioidaan vastaavan vedenpinnan keskimääräistä korkeutta havaintotilanteessa. Kun tuulee voimakkaasti, vedenkorkeuden mittausta ei suoriteta Kalastuskirjanpito (1) Luotettavia tuloksia saadaan: useamman vuoden seurannoissa eri pyydysten tulosten yhdistäminen pyydysten ja kalastajien määrät pysyvät vakioina Kalastuskirjanpito (2) Pyyntiajankohta Pyyntialue Pyyntisyvyys Pyydystyyppi ja niiden määrä Pyyntiaika Saalis lajeittain (lukumäärä ja paino)

Omatoimisen seurannan organisointi Kullekin vesistölle oma havainnoitsija tai seurantatiimi Vastuun ja työn jakaminen useammalle on mahdollista Saman henkilön tulisi kuitenkin mitata yhtä suuretta Tiimistä valitaan yhteyshenkilö Vastaa havainnoitsijoiden ohjeistamisesta ja lomakkeiden jakamisesta omalla vesistöllään Kerää lokakuussa seurantatulokset ja toimittaa ne VELHO- hankkeelle/satavesi-ohjelmalle Havainnot kerätään ja raportoidaan Tiedot ovat myöhemmin kaikkien nähtävillä paikkatietoportaali Lounaispaikassa (www.lounaispaikka.fi) sekä SYKEn ylläpitämässä Järviwikissä (www.jarviwiki.fi) Tulosten lähettäminen Tiedot toimitetaan vuosittain lokakuussa VELHO- hankkeelle/satavesi-ohjelmalle Lähettämistavat: Postitse, Varsinais-Suomen ELY-keskus/Satavesi, Valtakatu 12, 28100 Pori Sähköpostitse, täytettävä Word-tiedosto löytyy Satavesi- ja VELHO-sivuilta Internet-lomakkeen kautta, skannaus kati.saarni@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/satavesi www.ymparisto.fi/velho Kiitos! Kiitos!

Kiitos!