EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE



Samankaltaiset tiedostot
Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ ASUKKAIDEN TOIVEET

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Ihmisen paras ympäristö Häme

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Vihreä infrastruktuuri

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Kirkonkylän osayleiskaava

HELSINGIN YLEISKAAVA

Kestävä kehitys autoalalla

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Ekosysteemipalvelut elämän edellytys

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Riutan uusi asuinalue Mikkelissä Oulun Yliopiston Puustudion hankesuunnitelma

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Hyvinvointi ja liikkuminen

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT lk

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

ASIKKALAN KUNTA Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Metsien monikäytön arvottaminen

Mitä on kestävä kehitys

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät Paviljonki, Jyväskylä

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Kestävä kehitys puutarha-alalla

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Transkriptio:

EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVASSA 17.11.2015 Yleiskaavoittaja Eveliina Könttä Mikkelin kaupunki

MITÄ EKOSYSTEEMIPALVELUT OVAT? Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita. Myös luonnon toimintaa, esimerkiksi pohjaveden puhdistumista ja varastoitumista, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon palveluja ei kuitenkaan voida käyttää yli luonnon kestokyvyn. Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen tuottavasti. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa.

MITÄ EKOSYSTEEMIPALVELUT OVAT? Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita. Myös luonnon toimintaa, esimerkiksi pohjaveden puhdistumista ja varastoitumista, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon palveluja ei kuitenkaan voida käyttää yli luonnon kestokyvyn. Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen tuottavasti. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa.

EKOSYSTEEMIPALVELUIHIN PERUSTUVAA YRITTÄJYYTTÄ

EKOSYSTEEMIPALVELUT NYKYAJASSA Suomi on ekosysteemiyhteiskunta enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa. Rakennettua maata, tiestö mukaan lukien, on vain 4,5 % maan kokonaisalasta ilman merialueita. Jokaisen ekosysteemin jokainen hehtaari on jollakin tavalla hyödyllinen tai arvokas. Suomen ympäristön tila on kansainvälisen mittapuun mukaan hyvä, mutta parannettavaakin on paljon: jokivesien laadussa, lajien suojelussa, vesien säännöstelyssä, arvokkaimpien kalalajien ja kanalintujen kannoissa, Etelä Suomen metsien suojelussa, soiden kunnostamisessa ja maisemanhoidossa. Hyvän ja puhtaan ympäristön arvostus kasvaa. Ekosysteemien ylläpito ja säätelypalvelujen merkitys ympäristön pilaantumisen estämisessä ja pilaantuneiden alueiden kunnostamisessa tunnetaan vielä heikosti. Puhdas ympäristö antaa mahdollisuuksia terveellisen ravinnon tuottamiseen. Elinvoimaiset ekosysteemit tuottavat terveyttä ja elämäniloa ihmisille. Monien ekosysteemipalvelujen potentiaali on huonosti tunnettu koko maassa tai alueellisesti. Palvelujen systemaattinen tunnistaminen avaa tien myös niiden potentiaalin selvittämiseen. Useat ekosysteemipalvelut ovat usean ekosysteemin yhteistuotantoa kuten liikkuvien nisäkkäiden ja lintujen elinympäristöpalvelut, virkistyspalvelut, hydrologiset palvelut sekä maisemat. Yhteistuotannon mahdollisuuksista tiedetään melko vähän.

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päämääränä on järjestää alueidenkäyttö niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitykselle Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa kestävää energian ja luonnonvarojen käyttöä, ympäristökuormituksen sopeuttamista luonnon sietokykyyn, kestävää materiaalitaloutta sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että ratkaisujen tulee olla yhtä aikaa sekä taloudellisesti että ekologisesti järkeviä ja tehokkaita. Taloudellinen kestävyys merkitsee kansallisvarallisuuden säilyttämistä ja sen kartuttamisedellytysten luomista. Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämistä. Kulttuurisen kestävyyden kannalta on tärkeää vaalia kansallisen kulttuuriperinteen alueellisia ominaispiirteitä. Tämä luonnehdinta on suppeahko, mutta korostaa maankäytössä tärkeää näkökulmaa. Hyvän elinympäristön tärkeitä ominaisuuksia ovat terveellisyys, turvallisuus, toimivuus ja viihtyisyys. Elinympäristön laadun parantaminen edellyttää näiden vahvistamista niin, että samalla otetaan huomioon tasavertaisesti eri väestöryhmien tarpeet.

KUNNAN ROOLI Kunnilla on merkittävä rooli ekosysteemipalvelujen mahdollistaman hyvinvoinnin edistämiseksi kuntalaisten ja luonnon parhaaksi. Kunnat ovat maankäytön suunnittelun ja ympäristötehtävien kautta yhä läheisemmin tekemisissä entistä useamman ekosysteemin aineellisten ja aineettomien palvelujen kanssa. Kunta on monella tapaa tulossa ekosysteemipalvelujen kentän entistä aktiivisemmaksi toimijaksi, jolla on suora yhteys ihmisiin vuorovaikutteisen kunnallisen demokratian kautta. Kunnat ratkovat maan käytön ja suojelun taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia ongelmia yhteistyössä valtiovallan, talouden ja muun yhteiskunnan kanssa ja niiden osana.

EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TARJOAMIA HYÖTYJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA KUNTATASOLLA Valtakunnallisen luonnon virkistyskäytön tutkimuksen mukaan 63 % lähivirkistyskäynneistä tehtiin kuntien omistamille alueille. Luonnon hyödyntäminen terveys ja sosiaalipalvelujen taloudellisesti edullisena täydentäjänä ja ennalta ehkäisevänä tekijänä on kasvava mahdollisuus. Vesihuollon järjestäminen, pohjavesistä ja pintavesistä hankitun juomaveden laadun varmistaminen, jätevesien puhdistus ja uimarantojen vesitilanteen seuraaminen ovat perinteisesti tärkeitä kunnan tehtäviä. Luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sekä nuorison vapaa ajan käytön edistämiseen. Tällä suuntautumisella näyttää olevan myös opetusministeriön sekä sosiaali ja terveysministeriön tuki. Kuntien laajeneva luonto voi tarjota uusia luontotehtäviä kesätöitä etsiville nuorille ja muille väestönosille. Vanhuksille on järjestettävä omat helpon pääsyn mahdollisuudet ja yhteydet virkistävään ja kuntouttavaan luontoon myös mm. kiinalaiseen tapaan puistoissa ja toreilla.

EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TARJOAMIA HYÖTYJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA IHMISELLE Monet ekosysteemipalvelut ovat tavallisen ihmisen (kuntalaisen, kuluttajan) kannalta välttämättömiä (ravinto, puhdas vesi), vaikeasti korvattavia (mahdollisuus ulkoilla luonnossa) tai elämän laatua parantavia (luonnon marjat, kauniit maisemat, avantouinti). Ekosysteemipalveluiden merkitystä yksittäiselle ihmiselle ei kuitenkaan useinkaan tiedosteta. Suomessa konkreettisin ja parhaiten tiedostettu tapa hyödyntää ekosysteemipalveluja on luonnon virkistyskäyttö ulkoilu ja luonnossa tapahtuva liikunta eri muodoissaan, mukaan lukien marjojen ja sienten poiminta, kalastus, metsästys, lintujen tarkkailu ja lukemattomat muut tavat.

MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 Viherverkostot ja luonnonympäristö Yleiskaavan ratkaisuilla edistetään luonnon ja ympäristön hyvinvointia. Asukkaille turvataan mahdollisuudet virkistäytymiseen kohtuullisella etäisyydellä asunnoista myös keskustassa. Aluevarauksin varmistetaan yhtenäisten viherreittien säilyminen kaupungin halki ja riittävien julkisten rantojen sekä virkistysalueiden määrä. Retkeilyreittien ja luontopolkujen reitistön kehittämistä edistetään. Olevat puistoalueet hyödynnetään aluevarauksissa. Viheralueiden hoitoastetta pienennetään reuna alueita kohden. Luodaan hyvää kaupunkiympäristöä säilyttäen ekologisesti ja maisemallisesti arvokasta luonnonympäristöä sekä rakennettua kaupunkiympäristöä. Edistetään pohjavedenmuodostumien kunnon paranemista, kasvuhuonekaasupäästöjen alenemista ja ekologisen jalanjäljen pienenemistä.

MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 Kaavan laadinta / työryhmän tapaamiset / vuorovaikutus Viherrakenne Ekosysteemipalvelut Liito oravakannan tarkastelu Ratkaisuehdotukset Vaikutusten arviointi

MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne selvitys Tavoitteena määritellä kantakaupungin viherrakenne. Tällä tarkoitetaan kasvullisten alueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa, joka on osa yhdyskuntarakennetta. Käytännössä viherrakenne kattaa siis viheralueverkoston + pihojen kasvulliset osat. Tunnistaa kantakaupungin tärkeimmät ekosysteemipalvelut. Kaupunkiseutu lähialueineen tarjoaa ja hyödyntää monipuolisesti ekosysteemipalveluita. Kaupunkiviheralueiden ekosysteemipalveluiden erottaminen kaupunkeja ympäröivien alueiden tarjoamista ekosysteemipalveluista ei ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista, sillä kaupunki muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden lähialueidensa kanssa. Olennaista on myös tunnistaa yleiskaavan mittakaavatason kannalta olennaiset ekosysteemipalvelut. Tärkeimmät ekosysteemipalvelut voivat olla hyvin erilaisia maakunta, yleis vai asemakaavatasolla. Työssä painotetaan tiedon yhteen vetämistä ja päällekkäin tarkastelua ja sen kautta saatavaa uutta tietoa. Työssä hyödynnetään aikaisempien ja käynnissä olevien selvitysten tuottamaa tietoa ja painotetaan johtopäätöksiä ja jatkotyöskentelyssä hyödynnettäviä tuloksia.

MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne selvitys Turvata viherrakenteen kytkeytyneisyyttä ja monikäyttöisyyttä. Lajiesiintymien elinvoimaisuus pitkällä aikavälillä riippuu viheralueiden kytkeytyneisyydestä ja yksilöiden mahdollisuudesta liikkua sopivien elinympäristöjen välillä. Ekosysteemien monikäytön on todettu olevan paitsi sosio kulttuurisesti tavoiteltavampaa, myös usein ekologisesti kestävämpää ja taloudellisesti kannattavampaa kuin niiden muokkaaminen yhtä käyttötarkoitusta varten. Integroidaan viherrakenne osaksi kaupunkirakennetta. Tavoitteena on yhdistää viherrakenne fyysisesti ja toiminnallisesti muuhun kaupunkirakenteeseen. Pitkän aikavälin strategia: noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta tähtäämällä pitkäaikaisiin hyötyihin lyhyen aikavälin taloudellisten voittojen sijaan.

ESP LUOKKA TUOTANTOPALVELUT SÄÄTELY JA YLLÄPITOPALVELUT KULTTUURISET PALVELUT Ravinto Materiaalit ja raaka aineet Haitallisten aineiden ja muiden haittojen puhdistuminen ja lieventyminen Virtausten säätely ESP PALVELU Fyysisten, kemiallisten ja biologisten olosuhteiden ylläpito ja säätely Fyysinen ja tiedostava vuorovaikutus ympäristön kanssa Arvopainotteinen, symbolinen tai muu vuorovaikutus ympäristön kanssa

TUOTANTOPALVELUT Ravinto Eliökunnan ruokatuotteet: viljellyt ja luonnonvaraiset ruokatuotteet, esim. maataloustuotanto, riista, kalastus, marjat ja sienet Talousvesi: Juomakelpoiset pinta ja pohjavedet Materiaalit ja raaka aineet Eloperäiset materiaalit ja raaka aineet: suoraan tai jalostettuna hyödynnetyt eloperäiset raaka aineet, esim. puu geenivarannot Vesi: muuhun kuin juomavedeksi käytetyt pinta ja pohjavedet

SÄÄTELY JA YLLÄPITOPALVELUT HAITALLISTEN AINEIDEN JA MUIDEN HAITTOJEN PUHDISTUMINEN JA LIEVENTYMINEN: Eliöiden toimintaan pohjautuvat prosessit: mikro organismien, levien, kasvien tai eläinten tuottama biopuhdistus, suodatus / talteenotto / varastointi Ekosysteemien toimintaan pohjautuvat prosessit: ekosysteemien tuottama suodatus / talteenotto / varastointi tai kertyminen, ilmakehän ja vesistöjen laimentava vaikutus, hajujen, melun tai visuaalisten haittavaikutusten lieventäminen VIRTAUSTEN SÄÄTELY: Massaliikuntojen säätely: massojen stabilointi ja eroosion kontrolli, veden virtauksen kuljettamien massojen (humus, hiekka) puskurointi ja säätely Veden virtausten säätely: hydrologinen kiertokulku ja veden virtausten säätely, tulvien ehkäisy Ilman ja kaasujen virtausten säätely: myrskytuhojen ehkäisy, ilmavirtausten säätely

SÄÄTELY JA YLLÄPITOPALVELUT FYYSISTEN, KEMIALLISTEN JA BIOLOGISTEN OLOSUHTEIDEN YLLÄPITO JA SÄÄTELY: Elämän kiertokulun, elinympäristöjen ja geenivarojen suojelu: pölytys ja siementen leviäminen, elinympäristöjen ja pesimäalueiden ylläpito Tuholaisten ja tautien kontrolli Maaperän muodostuminen ja laadun säätely: maaperän laatu, ravinteiden kierto maaperässä Veden laadun säätely: vesien kemiallisen laadun säätely Ilmankoostumus ja ilmaston säätely: ilman laatu ja puhtaus, globaalin ilmaston säätely, paikallis ja mikroilmaston säätely

KULTTUURISET PALVELUT FYYSINEN JA TIEDOSTAVA VUOROVAIKUTUS YMPÄRISTÖN KANSSA: Fyysinen ja kokemuksellinen vuorovaikutus: ympäristön tarjoamat kokemukset ja elämykset, ympäristön tarjoamat fyysisen virkistäytymisen mahdollisuudet Tiedostava ja tulkitseva vuorovaikutus: tiede ja koulutus, kulttuuriperintö, viihde ja esteettisyys ARVOPAINOTTEINEN, SYMBOLINEN TAI MUU VUOROVAIKUTUS YMPÄRISTÖN KANSSA: Arvopainotteinen tai vertauskuvallinen merkitys: symboliset arvot, pyhät ja hengelliset arvot Muu kulttuurinen merkitys: olemassaolon itseisarvo, perintöarvo tuleville sukupolville

Hei! Ja sitten olen vielä minä ja mun kaikki EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IVa mukaiset kaverit! Ollaan ihan tosissaan tykästytty näihin Mikkelin seutuihin ja toivottavasti tulevaisuudessakin on helppoa käydä kyläilemässä naapurimetsissä, vaikka sillä Ritulla on kyllä aina tarjolla vaan niitä viimevuotisia lehtiä

Entäs sitten?

Lähteet: Saastamoinen, Kniivilä, Alahuhta, Arovuori, kosenius, Horne, Otsamo & Vaara: Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa, Publications of the University of Eastern Finland, 2014 Suomen luonnonsuojeluliiton kotisivut: http://www.sll.fi Ilmasto opas.fi: https://ilmasto opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/ /artikkeli/a2e371f2 3997 4e51 ac9c 93425ab90590/ekosysteemipalvelut.html Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella, EVITA hankkeen loppuraportti, Tampereen kaupunki / SYKE, 2014: http://www.tampere.fi/liitteet/e/rnjw3ein6/evita_ekosysteemipalvelut_ja_viherraken ne.pdf