KIRJALLINEN KYSYMYS 217/2001 vp Lakeuden Jätekeskus Oy:n jätehuoltoalueen rakennushanke Ilmajoella Eduskunnan puhemiehelle Ilmajoen kunnan alueelle Laskunmäkeen ollaan rakentamassa Lakeuden Jätekeskus Oy:n toimesta jätehuoltoaluetta eli nykyaikaista kaatopaikkaa. Kyseiselle alueelle ei ole vielä hyväksytty asemakaavaa eikä hankkeelle ole annettu ympäristölupaa. Ilmajoen kunnanvaltuusto tulee käsittelemään alueen asemakaavaa vasta 21.3.2001, ja Länsi-Suomen ympäristökeskus vasta harkitsee ympäristöluvan myöntämistä. Tästä tilanteesta huolimatta rakentajayhtiö on aloittanut kunnan virkamiesten suostumuksella laajat raivaus- ja perustustyöt kaavaillulla alueella. Sieltä on raivattu puusto, ja tällä hetkellä töissä on yhteensä 14 maansiirtokonetta, joilla tehdään töitä kahdessa vuorossa. Näin siitä huolimatta, ettei mitään lupia hankkeelle ole myönnetty. Tilanteen ristiriitaisuutta maankäyttö- ja rakennus- sekä ympäristönsuojelulain kanssa voidaan pitää mitä ilmeisimpänä. Kuka vastaa alueen ennalleen saattamisen kustannuksista siinä tapauksessa, ettei asemakaavaa hyväksytäkään suunnitellussa muodossa tai mikäli ympäristölupa evätään? Miten alueen asukkaille korvataan elinympäristön vakava huonontuminen kymmeniksi vuosiksi, kun kyseinen alue on vilkkaasti käytettyä virkistysaluetta? Entistä vakavammaksi tilanteen Ilmajoella tekee se, että 3.11.2000 kunnan tiloissa pidettiin palaveri, jossa olivat paikalla rakentajayhtiön edustaja, kunnan kaavoitusarkkitehti, rakennustarkastaja sekä ympäristösihteeri. Tässä kokouksessa käytiin muistion mukaan yksityiskohtaisesti läpi niitä porsaanreikiä, joiden avulla hanke voidaan "junailla" luvattoman ja kaavattoman vaiheen läpi ja samalla jatkaa koko ajan rakentamistöitä. Kokouksessa todettiin muun muassa, että "viranomaisten käsityksen mukaan alueella voidaan jatkaa kunnan suorittaman tielinjan ja pohjan puuston poiston lisäksi pintamaiden poistamista ja läjittämistä, tielinjojen pohjien tekemistä ja tasoituslouhintaa, alueen johtolinjojen, viemärilinjojen ja putkilinjojen louhintaa yms. kunnallisia töitä sekä pohjarakenteiden täyttömassojen tuomista ja levittämistä". Muistiossa todetaan sanatarkasti: "Edellä mainittuja maastotöitä voitaneen jatkaa, vaikka kunnanvaltuuston asemakaavapäätöksen jälkeen alueelle tulee voimaan rakennuskielto, mikäli työt on aloitettu riittävässä laajuudessa eikä Vaasan hallinto-oikeus katso tarpeelliseksi keskeyttää töitä mahdollisen valituksen yhteydessä." Mainittakoon tässä yhteydessä, että valituksia ja muistutuksia on useita, ja yhdessä niistä on nimiä 1 033 kpl. Toisaalta muistiossa todetaan kunnan rakennustarkastajan suulla, että "asemakaavapäätöstä ei voida panna täytäntöön vakuutta vastaan, vaan valitus käsitellään loppuun saakka ja että rakennuslupapäätöksiä voidaan tehdä vasta asemakaavan valitusten käsittelyn jälkeen". Edellä mainitut lainaukset todistavat sen, että kunnan virkamiesjohto yhdessä rakentajayhtiön kanssa pyrkii luovimaan ohi lakien määräysten ja kieltojen siten, että nyt tehdään töitä luvatta niin pitkälle, että asemakaavan hyväksymisen jälkeinen rakennuskielto voidaan puolestaan ohittaa vetoamalla "töiden aloittamiseen riittävässä laa- Versio 2.0
juudessa". Tämä kaikki on kuin pilkantekoa voimassa olevia lakeja ja määräyksiä sekä laajan kuntalaisjoukon mielipidettä vastaan. Näin menetellen lait ja määräykset menettävät merkityksensä ja kunnissa voidaan menetellä miten tahansa, kunhan virkamiesjohto saadaan suostutelluksi tavalla tai toisella mukaan hankkeeseen. Mainittakoon vielä, että suunniteltu jätehuoltoalue on vain 600 metrin päässä asutuksesta, ja sen läheisyydessä on lukuisia kaivoja. Edellä mainitussa muistiossa yhtiön edustaja kuitenkin toteaa, että "jätevesien purkupaikkaa ei voida enää muuttaa ilman, että se aiheuttaisi olennaisen muutoksen ympäristölupahakemukseen ja siihen yhtiö ei aio ryhtyä". Näin ollen asukkaiden tekemät valitukset pysyvät paikkansa pitävinä. Nyt olisikin pikaisesti selvitettävä Ilmajoen jätteenkäsittelyaluehankkeen lainmukaisuus ja tarvittaessa keskeytettävä ilman lupaa tapahtuvat rakennustyöt siihen saakka, kun kaava- ja ympäristölupa-asiat valituksineen on ratkaistu. Kuntatasolla tämä ei onnistu, ja siksi asiaan on puututtava ko. ministeriön toimesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että Ilmajoen kuntaan Laskunmäen alueelle on alettu rakentaa jätehuoltoaluetta ilman asemakaavapäätöstä tai ympäristö- ja rakennuslupaa Lakeuden Jätekeskus Oy:n toimesta ja kunnan vastuuviranomaisten siunauksella ja onko asiassa menetelty voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti, ja mikäli ei ole, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä laajojen, ympäristöä muuttavien rakennustöiden keskeyttämiseksi? Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Raimo Vistbacka /ps 2
Ministerin vastaus KK 217/2001 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 217/2001 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että Ilmajoen kuntaan Laskunmäen alueelle on alettu rakentaa jätehuoltoaluetta ilman asemakaavapäätöstä tai ympäristö- ja rakennuslupaa Lakeuden Jätekeskus Oy:n toimesta ja kunnan vastuuviranomaisten siunauksella ja onko asiassa menetelty voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti, ja mikäli ei ole, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä laajojen, ympäristöä muuttavien rakennustöiden keskeyttämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kaatopaikan perustaminen ja toiminta edellyttävät ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaan ympäristölupaa. Ympäristölupa sääntelee ensisijaisesti kaatopaikan ympäristöhaittojen ehkäisyä. Luvalla ratkaistaan toiminnan sijoittuminen, ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tarvittavat rakenneratkaisut sekä kaatopaikan hoitoon liittyvät kysymykset. Lainvoimainen ympäristölupa on toiminnan aloittamisen edellytys, jollei lupapäätöstä ole määrätty noudatettavaksi valituksesta huolimatta. Ilman ympäristölupaa on katsottu voitavan usein ryhtyä varsin pitkälle meneviin valmisteleviin toimiin, kuten tuotantorakennuksen rakentamiseen, koska lupa sääntelee periaatteessa vain toimintaa, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Ilman täytäntöönpanokelpoista ympäristölupaa kaatopaikaksi tarkoitetulla alueella voidaan tehdä pelkästään kaatopaikkaa valmistelevia rakennustöitä, mutta ei esimerkiksi pohjarakenteen asentamista tai jäteveden käsittelyaltaiden rakentamista. Toiminnanharjoittaja voi toteuttaa valmistelevia toimia omalla riskillään. Ympäristölupaviranomainen ei ole miltään osin sidottu toiminnanharjoittajan tekemiin esitöihin ja niiden perusteella oletettavaan toiminnan tarkkaan sijoittumiseen. Lupaviranomainen voi myös muuttaa vesipäästöjen kuormitusaluetta, jos luvan myöntäminen tätä edellyttää, vaikka toiminnanharjoittaja ei tätä olisikaan esittänyt. Kaatopaikan maankäytöllisten vaikutusten vuoksi alueen käyttämisen kaatopaikkatoimintaan ja siihen liittyvän rakentamisen on katsottu edellyttävän maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista asemakaavaa. Maa- ja metsätalousalueella voidaan silti tehdä usein huomattaviakin maansiirto- ja täyttötöitä ilman asemakaavaa. Kaatopaikkatoimintaan liittyviin rakennuksiin ja niihin verrattaviin rakennelmiin edellytetään lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaan rakennuslupaa ja muihin rakennelmiin tai varastoalueisiin mahdollisesti lain 126 :n mukaista toimenpidelupaa. Maisematyölupaa edellytetään lisäksi lain 128 :n mukaan maanrakennustöihin muun muassa alueella, joka on rakennuskiellossa kaavan laatimista tai hyväksymistä varten. Jos alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, kaatopaikan johdosta syntyy suunnittelutarvealue lain 16 :n mukaan. Suunnittelutarvealueelle rakentaminen edellyttää lain 137 :n mukaista kunnan viranomaisen suunnittelutarveratkaisua. Ilmajoen kunnan Laskunmäen alueelle on suunniteltu kaatopaikkaa. Alueella on aloitettu maansiirtotöitä, kuten tiestön rakentamista ja 3
Ministerin vastaus maaston raivaamista sekä tasoittamista. Työt on aloitettu poikkeuksellisesti, vaikka kaatopaikasta ei ole tehty tarvittavia oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Alueen kuntien käytössä olevat kaatopaikat on päätetty sulkea ympäristövaatimusten vuoksi. Ilmajoen kunnan kaatopaikalle ei oteta vastaan jätteitä vuodesta 2002 alkaen. Tulevasta kaatopaikasta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen arviointi, ja kaatopaikkaan on haettu ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Lupahakemuksesta ei ole vielä tehty päätöstä. Ilmajoen kunta on kaatanut puuston omalla maallaan tehtyään metsälain (1093/1996) mukaisen metsänkäyttöilmoituksen. Aluetta ei ole osoitettu seutukaavassa tai maakuntakaavassa jätteenkäsittelyalueeksi, mutta maakuntaliiton lausunnon mukaan kaatopaikkatoiminta voidaan ottaa huomioon tulevassa maakuntakaavassa, eikä alueen käyttäminen kaatopaikkatoimintaan ole niin ollen seutukaavan vastainen. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta valmisteilla olevassa asemakaavassa alue on osoitettu kaatopaikkatoimintaan. Kaavan laatimista koskevaan päätökseen ei ole liittynyt rakennuskieltopäätöstä ja siihen liittyvää toimenpiderajoitusta. Koska alueella ei ole rakennuskieltoa ja siihen liittyvää toimenpiderajoitusta asemakaavan laatimista varten, eikä alueella siten edellytetä maisematyölupaa, ei Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta rakennusvalvontaviranomaisena ole katsonut voivansa kieltää aloitettuja toimia. Maanrakennustoimet eivät myöskään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ole laajuudeltaan sellaisia, että niihin tulisi edellyttää täytäntöönpanokelpoista ympäristölupaa. Toimenpiteen keskeyttämistä on vaadittu kummaltakin viranomaiselta, ja niiden vireillepanon hylkäämistä koskevaan päätökseen on annettu valitusosoitus. Ilmajoen ympäristölautakunta on kuitenkin päättänyt, että Lakeuden Jätekeskus Oy:n tulee hakea maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa alueille, joilla on tarkoitus suorittaa tilavuuslouhintaa sekä niille tasolouhinta-alueille, joista irrotettavaa louhetta on tarkoitus varastoida tai jalostaa murskeeksi. Lisäksi lautakunta on edellyttänyt ilmoituksen tekemistä kallion louhinnasta tilapäistä erityisen häiritsevää melua aiheuttavan työn vuoksi. Edellä todetun mukaisesti alueella voidaan tehdä rajoitettuja maanrakennustöitä laillisesti. Toimien laillisuutta valvovat kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä alueellinen ympäristökeskus, joiden päätöksistä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen. Töiden loppuun vieminen ei ole kuitenkaan mahdollista ilman tarvittavia lupia ja asemakaavaa. Kun alueelle on hyväksytty asemakaava, maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alue on rakennuskiellossa, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Tällöin alueella tehtävät maanrakennustyöt edellyttävät maisematyölupaa. Jos toimintaan voidaan myöntää ympäristölupa, kaatopaikan rakenteiden loppuun rakentaminen edellyttää täytäntöönpanokelpoista ympäristölupaa. Rakennuslupien myöntäminen alueen rakennuksiin tai rakennelmiin saattaa edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 134 :n mukaan, että kaatopaikkaan on myönnetty ympäristölupa. Jos aluetta ei voida käyttää kaatopaikkatarkoitukseen, on aluetta edelleen mahdollista käyttää esimerkiksi teollisuuskäyttöön. Jos tämä ei ole mahdollista, maankäyttömuodon muutos ei ole tullut pysyväksi, jolloin alue tulisi palauttaa esimerkiksi metsälain mukaisesti metsätalousmaaksi. Esitöiden johdosta aiheutuvaa maisemahaittaa voinee vaatia käräjäoikeudessa korvattavaksi siviilioikeudellisella kanteella lähinnä silloin, jos toimenpide on voitu todeta laittomaksi. Ympäristöministeriössä selvitetään, onko tarvetta tarkistaa ympäristönsuojelu- tai maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöä, jottei laajoihin ympäristöä muuttaviin hankkeisiin olisi mahdollista ryhtyä ilman asianmukaisia lupia. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2001 4 Ympäristöministeri Satu Hassi
Ministerns svar KK 217/2001 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagsordningen föreskriver har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /fkf undertecknade skriftliga spörsmål SS 217/2001 rd: Är regeringen medveten om att Lakeuden Jätekeskus Oy i Laskunmäkiområdet i Ilmajoki kommun har börjat anlägga ett avfallsbehandlingsområde utan stadsplanebeslut eller miljötillstånd och bygglov och med välsignelse av de ansvariga kommunala myndigheterna och har förfarandet i ärendet följt gällande lagstiftning och bestämmelser, och om så inte är, vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att avbryta de omfattande byggnadsarbetena som ändrar miljön? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 28 miljöskyddslagen (86/2000) kräver inrättandet av och verksamheten vid en avstjälpningsplats miljötillstånd. Miljötillståndet reglerar i första hand förebyggandet av miljöolägenheter av avstjälpningsplatsen. Genom tillståndet bestäms verksamhetens placering, de strukturella lösningar som behövs för att förebygga miljöolägenheter samt frågor i anslutning till skötseln av avstjälpningsplatsen. Ett laggillt miljötillstånd är en förutsättning för att verksamheten skall kunna inledas, såvitt tillståndsbeslutet inte innehåller en bestämmelse om att det skall efterlevas oavsett ändringssökande. Man har ofta ansett det möjligt att vidta mycket långt gående förberedande åtgärder, såsom byggande av produktionsanläggningar, utan miljötillstånd, eftersom tillståndet i princip enbart reglerar verksamhet som kan orsaka miljöförorening. Utan ett verkställbart miljötillstånd kan man i ett område som avses bli en avstjälpningsplats enbart utföra förberedande anläggningsarbeten, men man kan till exempel inte anlägga en grundstruktur eller bygga bassänger för behandling av avloppsvatten. Verksamhetsidkaren kan genomföra de förberedande åtgärderna på egen risk. Miljötillståndsmyndigheten är på intet sätt bunden till de förarbeten som en verksamhetsidkare gör, inte heller vid den exakta placering som man på basis av förarbetena kan förutse. Tillståndsmyndigheten kan också ändra det ställe där utsläppen belastar vattnen, om beviljandet av tillståndet så förutsätter, även om verksamhetsidkaren inte har föreslagit det. På grund av de verkningar som avstjälpningsplatser har på markanvändningen har det ansetts att användningen av ett område för sådan verksamhet och därmed sammanhängande byggande kräver en detaljplan enligt markanvändningsoch bygglagen (132/1999). I ett jord- och skogsbruksområde kan man i alla fall ofta göra vidlyftiga markbyggnads- och fyllnadsarbeten utan stadsplan. För de byggnader och därmed jämförbara konstruktioner som sammanhänger med avstjälpningsplatsen krävs också bygglov enligt 125 markanvändnings- och bygglagen, och för andra konstruktioner eller lagerområden eventuellt också åtgärdslov enligt 126 bygglagen. Dessutom krävs enligt lagens 128 ett tillstånd för miljöåtgärder för jordbyggnadsarbeten bland annat i områden som belagts med åtgärdsförbud för utarbetande eller godkännande av en plan.om det inte finns någon gällande detaljplan för ifrågavarande område, orsakar en avstjälpningsplats enligt lagens 16 att området blir ett område i behov av planering. Byggande i ett sådant område kräver enligt lagens 137 att de kommunala myndigheterna avgör frågan om planeringsbehovet. 5
Ministerns svar En avstjälpningsplats har planerats i Laskunmäkiområdet i Ilmajoki kommun. Jordschaktningsarbetena, såsom anläggningen av vägar och röjning och utjämning av terrängen, har inletts i området. Arbetena har undantagsvis redan inletts, även om de behövliga juridiskt bindande besluten om avstjälpningsplatsen inte föreligger. Man har på grund av miljöfordringar beslutat stänga de avstjälpningsplatser som kommunerna i området använder. Från och med år 2002 tar avstjälpningsplatsen i Ilmajoki kommun inte längre emot avfall. En bedömning enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning (468/1994) har gjorts för den kommande avstjälpningplatsen, och en ansökan om miljötillstånd har sökts enligt miljöskyddslagen. Det föreligger ännu inte något beslut om tillståndsansökan. Ilmajoki kommun har fällt träden på sin egen mark efter att ha lämnat in en anmälan enligt skogslagen (1093/1996). Området har inte i regionplanen eller landskapsplanen anvisats för avfallsbehandling, men enligt landskapsförbundets utlåtande kan verksamheten beaktas i den nya landskapsplanen, och därigenom strider användningen av området som avstjälpningsplats inte mot regionplanen. Det finns ingen detaljplan för området, men i den detaljplan som är under beredning anvisas området som avstjälpningsplats. Beslutet om att planen skall läggas upp var inte förknippat med beslut om byggnadsförbud och därmed sammanhängande åtgärdsförbud. Eftersom det inte råder byggnadsförbud med därmed sammanhängande åtgärdsförbud i området för utarbetande av en detaljplan, och eftersom området därför inte kräver tillstånd för miljöåtgärder, har miljönämnden i Ilmajoki kommun i egenskap av byggnadstillsynsmyndighet inte ansett sig kunna förbjuda de åtgärder som påbörjats. Markbyggnadsåtgärderna är inte heller enligt Västra Finlands miljöcentrals uppfattning sådana till sin omfattning att de skulle kräva ett verkställbart miljötillstånd. Vardera myndigheten har tagit emot krav på att åtgärderna skall avbrytas, och en besvärsanvisning har getts beträffande beslutet om att förkasta anhängiggörandet av kraven. Ilmajoki miljönämnd har i alla fall beslutat att Lakeuden Jätekeskus Oy skall ansöka om tillstånd enligt marktäktslagen (555/1981) för de områden där utschaktning företas och för de utjämningsschaktningsområden från vilka schaktmaterialet kommer att lagras eller förädlas till kross. Nämnden förutsatte ytterligare att en anmälan om bergschaktning görs på grund av att arbetet orsakar tillfälligt särskilt störande buller. I enlighet med vad som ovan anförts kan man lagligen utföra begränsade markbyggnadsarbeten i området. Åtgärdernas laglighet övervakas av kommunens byggnadstillsynsmyndighet och den regionala miljöcentralen, vilkas beslut kan överklagas i förvaltningsdomstolen. Det är i alla fall inte möjligt att slutföra arbetena utan de behövliga tillstånden och utan detaljplan. Då en detaljplan har godkänts för ett område är området i enlighet med markanvändnings- och bygglagen belagt med byggnadsförbud tills beslutet att godkänna planen har vunnit laga kraft. Då krävs tillstånd till miljöarbeten för markbyggnadsarbetena i området. Om miljötillstånd kan beviljas för verksamheten, förutsätter färdigställandet av konstruktionerna på avstjälpningsplatsen att miljötillståndet är verkställbart. Beviljandet av bygglov för byggnader eller konstruktioner i området kan enligt 134 markanvändnings- och bygglagen kräva att miljötillstånd har beviljats för avstjälpningsplatsen. Om området inte kan användas som avstjälpningsplats, är det alltjämt möjligt att använda det exempelvis för industriell verksamhet. Om detta inte är möjligt, blir ändringen av markanvändningsformen inte permanent, och då borde området återställas till exempel till skogshushållningsmark enligt skogslagen. Man torde i tingsrätten genom civilrättslig talan kunna kräva ersättning för de landskapsmässiga olägenheter som förarbetena orsakar, huvudsakligen om man har kunnat konstatera att åtgärderna varit olagliga. Miljöministeriet undersöker om det finns behov av att revidera miljöskyddslagstiftningen eller markanvändnings- och byggnadslagstiftningen så att det inte utan vederbörligt tillstånd är möjligt att inleda omfattande projekt som ändrar miljön. 6
Ministerns svar KK 217/2001 vp Raimo Vistbacka /ps Helsingfors den 26 mars 2001 Miljöminister Satu Hassi 7