Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211

TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä. Joutsenon kaupunki liittyi Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 29 alussa. Tässä raportissa käsitellään Joutsenon alueen tuloksia omana mittausalueenaan. Etelä-Karjalan alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun tarkkailussa on keskitytty seuraamaan haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja laskeuman pitoisuuksia kunkin paikkakunnan ulkoilmassa. Vielä 199-luvun alussa aluetta kuormittivat suuressa määrin selluteollisuuden hajurikkiyhdistepäästöt sekä Imatralla paikallisen terästehtaan ja Lappeenrannassa mineraalien louhinnan tuottamat hiukkaspäästöt. 199-luvun puolenvälin jälkeen suurten teollisuuslaitosten investoinnit ovat merkittävästi parantaneet alueen ilmanlaatua, joka näkyy ohjearvoylitysten vähenemisenä sekä yleisenä viihtyvyyden paranemisena. Nykyisin katujen hiekoitushiekka heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin keskusta-alueilla. Hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ei ylittynyt vuoden 21 aikana millään mittauspisteellä. Korkeimmat TRS-pitoisuudet mitattiin Svetogorskissa. Vaikkakaan ohjearvon ylityksiä ei mitattu, mitattiin teollisuuslaitosten lähialueilla hetkittäin korkeita TRS-pitoisuuksia, jotka heikensivät alueiden viihtyvyyttä. Vuonna 21 rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) olivat alle ohjearvojen. Vuoden aikana suurimmat pitoisuudet mitattiin Joutsenossa Pulpin mittauspisteellä. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat selluteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelätuulten aikana. Typenoksidien (NO ja NO 2 ) pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannassa Keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin liikenteen ruuhkahuippuina aamuisin. Kummankin mittauspisteen pitoisuustasoa nosti vilkas liikenne. Lisäksi Ihalaisen mittauspisteellä pitoisuustasoa kasvatti valtatie 6:n rakennustyömaa. Hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuudet ovat suurimpia kaupunkien keskusta-alueilla ja Lappeenrannassa Ihalaisen teollisuusalueen lähistöllä. Koko mittausverkon alueella suurimmat PM1- pitoisuudet mitattiin Lappeenrannassa Keskustassa, Ihalaisessa ja Lauritsalassa, joissa myös Valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (7 µg/m³) ylittyi. Kaikilla mittauspisteillä hengitettävien hiukkasten (PM1) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä tiepölyaikana ja kesällä kaukokulkeumaepisodien aikana. Yleisesti hiukkaspitoisuuksien pienenemiseen pitkällä aikavälillä on vaikuttanut hiekoitushiekan laadun kehittäminen ja keväinen katujen puhdistuksen tehostaminen. Pienhiukkasten (PM2,5) mittauksia tehtiin Imatralla Teppanalassa sekä Lappeenrannassa Keskustan ja Tirilän mittauspisteillä. Kaikilla mittauspisteillä ylittyi WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3 johtuen kesäajan kaukokulkeumista. Suomen valtioneuvoston asetuksessaan ( 38/211) antama vuosiraja-arvo ei ylittynyt millään mittauspisteillä. Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisen 18 vuoden aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 3 mg/m²/a ylittyi kuitenkin vielä Lappeenrannan Ihalaisen ja Imatran Pelkolan mittauspisteillä. Myös laskeuman ph- ja fosforitasot olivat yleisesti korkeampia kuin Etelä- Karjalan taustataso.

ESIPUHE Vuonna 21 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailusta, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen sekä ympäristötarkastaja Arto Ahonen. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 1.5.211 Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö Tainionkoskentie 14 551 IMATRA p. 2 617 4319, 2 617 431 Kuva kannessa: Enview 2-tiedunkeruuohjelman tietokonenäyttö Imatran mittausverkon alueella v. 211

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus 2 2.2 Teollisuuden ja liikenteen päästötiedot 3 2.2.1 Imatra 4 2.2.2 Svetogorsk 5 2.2.3 Lappeenranta 6 2.2.4 Joutseno 6 2.3 Mittauspisteet ja mittauskomponentit 7 2.3.1 Imatra ja Svetogorsk 7 2.3.2 Joutseno 1 2.3.3 Lappeenranta 12 2.4 Mittausmenetelmät 14 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot 17 2.6 Ilmanlaatuindeksi 19 3. TULOKSET 21 3.1 Säätiedot 21 3.2 Imatran ilmanlaatutulokset vuonna 21 23 3.2.1 Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 21 23 3.2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 24 3.2.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) 28 3.2.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 33 3.2.5 Hiukkaset ( PM1 ja PM2,5) 38 3.2.6 Laskeuma 43 3.3 Joutsenon ilmanlaatutulokset vuonna 21 48 3.3.1 Joutsenon ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan vuonna 21 48 3.3.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 48 3.3.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) 52 3.3.4 Hiukkaset (TSP ja PM1) 56 3.3.5 Laskeuma 6 3.4 Lappeenrannan ilmanlaatutulokset vuonna 21 64

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 3.4.1 Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna 21 64 3.4.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 64 3.4.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) 68 3.4.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 72 3.4.5 Hiukkaset (PM1 ja PM2,5) 76 3.4.6 Laskeuma 82 3.5 Svetogorskin ilmanlaatutulokset vuonna 21 86 3.5.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 86 3.5.2 Rikkidioksidi (SO 2 ) 89 3.5.3 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 91 3.5.4 Hiukkaset (PM1) 94 4. IMATRAN, JOUTSENON, LAPPEENRANNAN JA SVETOGORSKIN ILMANLAATU- TULOSTEN VERTAILU 95 4.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 95 4.2 Rikkidioksidi (SO 2 ) 96 4.3 Hiukkaset (TSP, PM1 ja PM2,5) 97 4.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 1 4.5 Laskeuma 11 5. TULOSTEN TARKASTELU 14 5.1 Imatran ilman laatu 14 5.2 Joutsenon ilman laatu 15 5.3 Lappeenrannan ilman laatu 16 5.4 Svetogorskin ilman laatu 18 6. KIRJALLISUUSLUETTELO 19 LIITE 1: Valtioneuvoston asetus 38/211 LIITE 2: Ilmanlaatujulkaisuja

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu ympäristösuojelulain 86/2 25 :n mukaiset yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien osalta vuodelta 21. Joutsenon kaupunki liittyi Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 29 alussa. Tässä raportissa käsitellään Joutsenon alueen tuloksia omana mittausalueenaan. Mittauspaikkakunnat muodostavat yhtenäisen yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkon, joka käsitti vuonna 21 19 mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista vastaa keskitetysti Imatran kaupungin ympäristö- ja tutkimusyksikön henkilökunta. Ilmanlaadun suhteen yhteisenä tekijänä kaikissa mittauskunnissa on selluteollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt. Imatralla sijaitsee sellu- ja paperiteollisuuden lisäksi romurautaa hyödyntävä terästehdas ja Lappeenrannassa mineraalien louhinta- ja jatkojalostustoimintaa. Koko mittausverkon alueella energiantuotannosta aiheutuva rikkipäästö on vähäinen maakaasun käytöstä johtuen. Etelä-Karjalan alueelle on ominaista myös kaukokulkeuma, joka näkyy mm. SO 2 -, PM1- ja PM2,5- pitoisuustasojen kohoamisena etelätuulten aikana. Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun on merkittävintä Lappeenrannassa, jossa on muita mittauskuntia tiiviimpi keskustarakenne. Alueen teollisuudesta johtuen ulkoilmanlaadunmittaukset ovat keskittyneet haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien (NO ja NO 2 ), laskeuman, ja hiukkasten (PM1 ja PM2,5) mittauksiin. Vuonna 21 suoritettujen ilmanlaadunmittausten mukaan Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ulkoilmanlaatu oli suurimman osan aikaa hyvää. Imatralla ja Lappeenrannassa ovat merkittävimmät teollisuuden ilmanlaatua parantavat toimenpiteet tehty jo noin 2 vuotta sitten, eikä vuoden 21 mittaustuloksissa ollut juurikaan muutosta aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna. Ilmanlaatuun vaikuttivat merkittävästi vuonna 21 liikenneperäiset päästöt, kevätpöly, kaukokulkeuma sekä normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet teollisuuslaitoksissa. Ilmanlaadunmittaustuloksista on tämän raportin lisäksi raportoitu myös Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaaturekisteriin sekä EU-komissiolle ja EEA:n (Euroopan ympäristökeskus) ilman ja ilmastonmuutoksen aihekeskukselle (ETC/ACC, ent.etc/aq). Raportointi liittyy Neuvoston EOI-tietojen vaihtopäätökseen (97/11/EY). Samalla mittaustiedot ovat menneet myös EEA:n ilmanlaadun seuranta- ja arviointiverkkoon, EUROAIRNETiin. 1

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipäästöjä syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiantuotannossa ja teollisuudessa. Valtaosa päästöistä on peräisin ns. pistelähteistä kuten selluteollisuudesta. Rikkidioksidi kulkeutuu tuulen mukana sitoutuen kasvillisuuteen ja vaurioittaen sitä. Veteen liuetessaan rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Erityisesti yhteisvaikutus pienten hiukkasten kanssa on terveydelle haitallista. Valtioneuvoston lyhytaikaiset ohjearvot, kuten tunti- ja vuorokausiohjearvot, ovat annettu mm. terveyshaittojen perusteella (taulukko 7, s. 17). Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevia rikkiyhdisteitä nimitetään TRS-yhdisteiksi (TRS = total reduced sulphur compounds). TRS-yhdisteitä eli rikkivetyä H 2 S, metyylimerkaptaania CH 3 SH, dimetyylisulfidia (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidia (CH 3 ) 2 S 2 syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaitta epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia (Partti-Pellinen ym. 1993). Juuri näiden viihtyvyys- ja terveys haittojen takia valtioneuvosto päätyi vuonna 1996 antamaan TRS-yhdisteille vuorokausiohjearvon (taulukko 7, s.17). Typenoksidit (NO x ) Typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO) ovat tärkeimmät typenoksidit. Niitä esiintyy polttoprosessien yhteydessä syntyneissä liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Päästöissä typenoksidit esiintyvät yleisimmin typpimonoksidina, joka taas hapettuu ilmakehässä nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on terveyden kannalta haitallisempi, se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia sekä alttiutta hengitystietulehduksille. Typpidioksidille on Suomessa valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). Kokonaisleijuma (TSP), hengitettävät hiukkaset (PM1) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasia esiintyy yhdyskuntailmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myöskin teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmassa on eniten hiukkasia keväällä johtuen kasvien siitepölystä ja teiden hiekoitushiekan pölyämisestä lumien sulettua. Yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata joko kokonaisleijumana eli TSP:nä, hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä tai pienhiukkasina eli PM2,5:na. TSP:ssä on mukana hiukkaset, jotka ovat kooltaan alle,1 mm. Tällä pölyllä on vaikutusta lähinnä viihtyvyyteen. Hengitettävät hiukkaset (PM1) ovat kooltaan alle 1 µm ja näillä hiukkasilla on terveydellisiä vaikutuksia. Pienhiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 µm ja ne pääsevät kulkeutumaan ylähengitysteihin ja keuhkoihin asti, ja voivat näin ollen aiheuttaa ärsytystä hengitysteissä. Pölyhiukkasissa voi olla myös syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavia yhdisteitä. Sekä kokonaisleijumalle, että PM1:lle on valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). 2

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2 Teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat on esitetty kuvassa 1. Kuntien ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt on koottu taulukkoon 1 ja tieliikennepäästöt taulukkoon 2. Kuva 1: Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat. Taulukko 1: Imatran (1-2), Joutsenon (3-5) ja Lappeenrannan (5-12) teollisuuslaitosten ja Svetogorskin (13) kombinaatin päästöt ilmaan vuonna 21. TRS (t(s)/a) SO 2 (t/a) Hiukkaset (t/a) NO x (t(no 2 )/a) 1. Stora Enso Oyj Imatran tehtaat 12 17 15 1662 2. Ovako Bar Oy Ab - 29 39 127 3. Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas 11 77 194 1128 4. Stora Enso Wood Products Oy Ltd - - 12 4 Honkalahden saha 5. M-real Oyj, Joutseno - - 22 4 6. UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan tehtaat 15 298 9 17 7. Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehdas 8. Nordkalk Oy Ab, Lappeenranta 9. Finnsementti Oy, Lappeenrannan sementtitehdas 1. Lappeenrannan Lämpövoima Oy 11. Lappeenrannan Energia Oy 12. Kaukaan Voima Oy 13. ZAO International Paper 2 175 22 36-34 41 234-11 28 384 - - - 38 -,4,1 17-81 11 49 31 85 293 1183 3

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 2: Tieliikenteen päästöt LIISA-laskentajärjestelmän mukaan (VTT) vuosina 1997-29 yksikössä t/a. Vuodesta 28 lähtien liikennepäästöt on Lappeenrannan ja Joutsenon osalta laskettu yhteen. Vuosi NOx t/a Imatra Joutseno Lappeenranta Hiukkaset t/a Imatra Joutseno Lappeenranta SO 2 t/a Imatra Joutseno Lappeenranta 1997 311 284 877 2 16 52 1 1 3,4 1998 292 266 822 18 16 47 1,8 2,6 1999 276 252 78 16 14 44 1,8 2,6 2 257 234 725 15 12 39,8,6 2,1 21 244 224 649 14 12 34,9,7 2,1 22 228 21 635 13 11 33,9,6 2,1 23 216 197 69 12 1 32,5,4 1,3 24 21 183 572 11 9 29,3,3,8 25 184 163 55 1 8 27,2,2,7 26 171 151 512 9 7 25,2,2,7 27 164 156 59 9 8 25,3,2,7 28 159-634 8-32,3 -,9 29 148-58 9-3,2 -,9 Tiiviimmästä kaupunkirakenteesta johtuen Lappeenrannassa liikenteen aiheuttamat päästöt ovat suuremmat kuin muissa kunnissa mittausverkon alueella. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1997. Liikenteen aiheuttamat rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pieniä verrattuna teollisuuslaitosten päästöihin, mutta typenyhdisteet ja muut liikenneperäiset päästöt ovat merkittäviä kaupunkien keskustoissa ja suurten vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. 2.2.1 Imatra Imatralla ympäristölupavelvollisia ilmapäästöjä aiheuttavia laitoksia ovat Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat (Kaukopää ja Tainionkoski), Ovako Bar Oy Ab:n terästehdas, Gasum Oy Imatran maakaasun vastaanottoasema, Imatran Energia Oy sekä kaupungin lämpölaitokset. Teollisuuslaitosten merkittävimmät ilmapäästöt ovat TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, hiukkaset ja typenoksidit. Suurimmat liikenneperäiset päästöt esiintyvät Imatrankoskella ja Mansikkalassa. NO x -episoditilanteiden muodostuminen on harvinaista tiiviisti rakennettujen keskusta-alueiden puuttumisen vuoksi. Liikenteen kasvattamat hiukkaspitoisuudet heikentävät keväisin ilmanlaatua koko Imatran alueella. Imatran ilmanlaatuun vaikuttaa myös venäläisen naapurikaupungin Svetogorskin päästöt sekä kaukokulkeuma myös kauempaa Venäjältä ja Keski-Euroopasta. 4

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden kokonaisrikkipäästö (rikkidioksidi ja TRS-yhdisteet) aleni huomattavasti vuoden 1992 prosessimuutosten jälkeen ja on edelleen pienentynyt vuoden 21 uudistusten jälkeen (kuva 2). Vuoden 25 päästöihin vaikutti osaltaan kevään pitkät seisakit. Ovako Bar Oy AB:n (entinen Imatra Steel) hiukkaspäästö pienentyi vuoden 1996 prosessimuutosten seurauksena jopa kymmenenteen osaan edellisiin vuosiin verrattuna, ja on pysynyt sen jälkeen saavutetulla tasolla (kuva 3). t/a 4 35 3 Stora Enso Oyj:n TRS- ja SO2-päästöt 1987-21 TRS µg(s)/m³ SO2 µg/m³ 25 2 15 1 5 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 5 25 26 27 28 29 21 Kuva 2: Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 - päästöt (t(so 2 )/a) vuosina 1987-21. hiukkaset t/a 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1989 199 1991 Ovako Bar Oy Ab:n hiukkaspäästöt 1989-21 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 3: Ovako Bar Oy Ab:n (ent. Imatra Steel Oy Ab) hiukkaspäästöt (t/a) vuosina 1989-21.

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2.2 Svetogorsk Svetogorskissa sijaitseva ZAO International Paper Svetogorskin sellu- ja paperitehdas tuottaa sulfiitti- ja sulfaattiselluloosan lisäksi myös mm. hieno- ja saniteettipaperia sekä nestepakkauskartonkia. Svetogorskin rikkidioksidipäästöt ovat aikaisemmin olleet lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin mittausverkon muiden päästölähteiden yhteenlaskettu SO 2 -päästö (Rantakrans 1995 ym.). Tehtailla vuonna 1996 aloitetut prosessiuudistukset ovat pienentäneet ilmaan kohdistuvia päästöjä huomattavasti. 2.2.3 Lappeenranta Lappeenrannassa ilman epäpuhtauksia syntyy puunjalostusteollisuuden lisäksi myös liikenteestä sekä mineraalien louhinnasta ja jatkojalostuksesta. Merkittävimmät ilmanlaatua kuormittavat laitokset ovat UPM- Kymmene Oyj Kaukaan tehtaat, Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehtaat, Nordkalk Oy Ab Lappeenranta, Finnsementti Oy Lappeenrannan sementtitehdas, Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Energia Oy. Liikenne vaikuttaa ilman laatuun merkittävästi keskusta-alueella. UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan kokonaisrikkipäästöt on esitetty kuvassa 4. Loppuvuodesta 1996 aloitettiin uusittujen selluprosessien käyttöönotto. Uudistusten myötä laimeiden hajukaasujen keräilyä ja hajukaasujen polttoa tehostettiin. Toimenpiteet ovat selvästi pienentäneet UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaiden TRS-päästöjä (kuva 4). Vuonna 25 päästöjen suuruuteen on vaikuttanut kevään seisakit ja tehtaiden siirtyminen päästölaskennassa taselaskennasta online-mittaukseen. Samassa kuvassa on myös esitettynä Ihalaisen teollisuusalueen (Paroc, Nordkalk ja Finnsementti) yhteenlasketut pölypäästöt. UPM Kymmene Kaukaan TRS- ja SO2-päästöt vuosilta 1988-21 ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt vuosilta 1995-21 TRS ja SO2 t/a 4 8 pöly t/a 35 3 25 2 15 1 5 TRS Kaukas SO2 Kaukas Pöly Ihalaisen teollisuusalue 7 6 5 4 3 2 1 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 4: Lappeenrannan UPM-Kymmene Oyj Kaukaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosilta 1988-21 ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt (t/a) vuosilta 1995-21. 6

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2.4 Joutseno Joutsenon alueella merkittävimmät ympäristölupavelvolliset ilmapäästöjä tuottavat laitokset ovat Oy Metsä- Botnia Ab Joutsenon tehdas, Finnish Chemicals Oy kloori- ja kloraattitehdas ja Stora Enso Wood Products Oy Ltd Honkalahden saha. Typenoksidien päästölähteenä vaikuttaa myös Joutsenon alueen läpi kulkevan valtatie 6:n liikenne. TRS-yhdisteiden päästöt ovat pienentyneet Joutsenon alueella selvästi 199-luvun alun tilanteeseen verrattuna (Kuva 5). 2 Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehtaan TRS-ja SO2-päästöt t/a 199-21 175 15 125 1 75 5 25 199 1991 TRS µg(s)/a SO2 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 5: Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno tehtaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosina 199-21. 2.3 Mittauspisteet ja mittauskomponentit 2.3.1 Imatra ja Svetogorsk 29 21 Imatralla ilmanlaatua seurattiin vuonna 21 kuudessa mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3. Laskeumista määritettiin ph, johtokyky, kloridi, kokonaisrikki (määritetty sulfaattina), natrium, haihdutusjäännös, hehkutusjäännös, kalsium, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, kiintoaineen tuhka ja rauta. Svetogorskissa ilmanlaatua seurattiin vuonna 21 yhdessä mittauspisteessä aivan Svetogorskin kaupungin keskustassa (kuva 6). Mittauspisteen paikka muutettiin vuoden 27 alussa päiväkodin pihalta paikallisen 7

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... hotellin parkkipaikan laitaan. Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3 yhdessä Imatran mittauskomponenttien kanssa. Taulukko 3: Imatran mittauspisteiden ja Svetogorskin mittauspisteen mittauskomponentit vuonna 21. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet 1.Rautionkylä (Niskapietiläntie 2A) - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman suht. kosteus - PM1 - Stora Enso Oyj Imatran tehtaat - Rautionkylän liikenne - kaukokulkeuma 2.Mansikkala (Linnalankuja 5) 3.Teppanala (Ensontie 71) 4.Pelkola (Ensontien päässä) ----------------------------------------- 5.Pelkola (Vartiotie) - TRS/SO 2 - NO/NO 2 - PM1 - PM1 - PM2,5 - TRS/SO 2 - NO/NO 2 ----------------------------------------- - laskeuma - Keskuskadun liikenne - Imatran Energia Oy - kaukokulkeuma - Ovako Bar Oy Ab -ZAO International paper Svetogorsk - kaukokulkeuma - ZAO International paper Svetogorsk - Ovako Bar Oy Ab - kaukokulkeuma 6.Äitsaari (Teräväläntie) - laskeuma - laskeuman taustavertailupiste 7.Svetogorsk (Hotellin parkkipaikan laita) - TRS - NO/NO 2 - ZAO International paper Svetogorsk - lähiliikenne 8

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 6. 1. 2. 3. 5. 4. 7. Kuva 6: Imatran ja Svetogorskin mittauspisteet vuonna 21. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 3 mukainen. 9

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.3.2 Joutseno Joutsenossa ilmanlaatua mitattiin vuonna 21 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Korvenkylässä (kuva 7). Laskeumasta määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori (Korvenkylä ja Pulp) sekä kokonaistyppi (Korvenkylä ja Pulp). Taulukko 4: Joutsenon mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 21. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähin päästölähde 1.Pulp (ala-aste) (Ahvenlammentie 3) -------------------------------------- 2.Pulp (kauppa) (Kangastie 2) - TRS/SO 2 ------------------------------------------ - TSP - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma 3.Palolaitos (Valimontie 2) - TRS/SO 2 - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus ilmanpaine lämpötila -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma 4.Joutsenon keskusta (Keskuskatu 1) - PM1 -keskustan liikenne -kaukokulkeuma 5.Kangassaari - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas 6.Korvenkylä (Asematie 2) - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma 7.Varikko (Valimontie 4) - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma 1

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 5 2. 1. 4. 7. 3. 6. Kuva 7: Joutsenon mittauspisteet vuonna 21. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 4 mukainen. 11

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.3.3 Lappeenranta Lappeenrannassa ilmanlaatua mitattiin vuonna 21 viidessä mittauspisteessä. Mittauspisteet on esitetty kuvassa 8. Laskeumista määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Laskeuman vertailupisteenä on käytetty vuodesta 29 alkaen Äitsaaren laskeumapisteen tuloksia Ruokolahdelta. Taulukko 5: Lappeenrannan mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 21. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet 1.Lauritsala (Huoltokatu 1) - TRS - NO/NO 2 - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - liikenne 2.Tirilä (Pekkasenkatu 25) 3.Armila (Armilankatu 35) - PM1 - TRS - SO 2 - laskeuma - PM2,5 - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman kosteus 4.Keskusta - SO 2 - NO/NO 2 - PM1 - PM2,5 5.Ihalainen (Poikkitie 2) - laskeuma - TRS - PM1 - kaukokulkeuma - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - kaukokulkeuma - liikenne - Ihalaisten teollisuusalue - kaukokulkeuma - Ihalaisen teollisuusalue - liikenne - kaukokulkeuma 12

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 1. 4. 3. 2. 5. Kuva 8: Lappeenrannan mittauspisteet vuonna 21. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 5 mukainen. 13

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.4 Mittausmenetelmät Rikkidioksidi (SO 2 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla rikkidioksidianalysaattoreilla. Rikkidioksidipitoisuudet ilmoitetaan µg(so 2 )/m³. Analysaattorit: - Thermo Electron Instruments, model 43A, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43B, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 C, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 i, USA - Monitor Europe ML 985B, Iso-Britania TRS-yhdisteitä mitattaessa yhdisteet hapetettiin konvertterissa n. 85 C lämpötilassa rikkidioksidiksi, joka mitattiin edellä mainitulla UV-fluoresenssiin perustuvalla rikkidioksidianalysaattorilla. Ennen konvertterin uunia oleva suodatinmateriaali poisti näyteilman sisältämät rikkidioksidimolekyylit. TRS-pitoisuudet ilmoitetaan µg(s)/m³. Konvertterit: - Thermal Oxidizer model CDN-11, C.D: Nova Ltd, USA - PPM-systems, Suomi TRS:ää ja SO 2 :ta mitattiin joko omilla laitteillaan tai vuorotellen magneettiventtiiliohjausta käyttäen samalla analysaattorilla. Imatralla Rautionkylässä on jo useamman vuoden ajan mitattu TRS:ää ja rikkidioksidia omilla laitteillaan. Vuosien 29 ja 21 aikana venttiiliohjauksista on alettu luopumaaan. Vuonna 21 vielä Joutsenon Pulpin ja Palolaitoksen mittauspisteillä TRS:n tuntikeskiarvon laskemiseen käytettiin 36 min ja SO 2 :n 16 min keskiarvoja. Vaihdosten välillä käytettiin kahden minuutin ns. huuhteluaikaa, jolta ajalta tuloksia ei taltioitu. Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideita mitattiin kemiluminesenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Analysaattorit: - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42, USA - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42C, USA - Horiba APNA 36, Japani - Horiba APNA 37, Japani Kokonaisleijuma (TSP) Kokonaisleijumaa mitattiin Joutsenossa standardin SFS 3863 mukaisesti kolmena vuorokautena viikossa. Suodattimina käytettiin lasikuitusuodattimia. Näyteilman keräysnopeus oli 15-2 l/min. Keräin: - Kimoto 12, Japani Hengitettävät hiukkaset (PM1) ja pienhiukkaset (PM2,5) 14

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Alle 1 µm hiukkasia eli PM1 mitattiin jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon sekä värinään perustuvilla hiukkasmassamonitoreilla. Tulokset laskettiin operatiivisessa lämpötilassa eli ulkoilman lämpötilassa. Analysaattorit: - ThermoESMAndersen FH 62 I-R hiukkasmassamonitori, Saksa - Teom 14, USA - Teom 14a, USA - Teom 145, USA Laskeuma Laskeumaa kerättiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräysaika oli normaalisti yksi kalenterikuukausi. Mikäli sademäärä oli vähäinen, kerättiin yhteen kaksi kuukautta. Imatran näytteet analysoi Imatralla Nab Labs ympäristöanalytiikka ja Joutsenon ja Lappeenrannan näytteet analysoi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Laskeumasta määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät on esitetty taulukossa 6. Imatralla laskeumakeräinten keräyspinta-ala oli 585 cm² ja Lappeenrannassa ja Joutsenossa 38 cm². Taulukko 6: Laskeumista määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät. Näyteosa Suure Määritysmenetelmä Imatra Joutseno ja Lappeenranta koko näyte suodos suodatusjäännös (kiintoaine) SFS EN 872 (8 µm) SFS EN 872 (8 µm) suodos (vesimäärä) x x kokonaislaskeuma (suodatusjäännös + haihdutusjäännös) SFS EN 872, SFS 38 SFS EN 872, SFS 38 kalsium SFS 318 - kokonaisfosfori IMO 18 KEV 12 kokonaistyppi IMO 5 SFS 555,1988 modifioitu ph (25 C) SFS 321 SFS 321 sähkönjohtokyky (25 C) SFS EN 27888 SFS-EN 27888 kloridi ANO 1.2.2 - natrium SFS 317 - kokonaisrikki ANO 1.2.2 KEV 45 kalsium - SFS 31 haihdutusjäännös SFS 38 SFS 38 hehkutusjäännös SFS 38 - suodatus- tuhka 575 C/4h - jäännös rauta SFS 347-15

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Sääasemat Mittausverkoston alueella oli käytössä kaksi sääasemaa, Imatralla ja Lappeenrannasssa. Imatralla Rautionkylässä sijaitsi Vaisalan sääasema, josta saatiin tiedot tuulensuunnasta, tuulennopeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Lappeenrannassa Armilan säätiedot tuulensuunnasta, -nopeudesta, lämpötilasta ja paineesta saatiin Lappeenrannan palolaitoksen Vaisalan sääasemalta. Kunkin paikkakunnan mittaustietojen tarkasteluun on käytetty oman paikkakunnan sääaseman antamia säätietoja ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu. Mittausjärjestelmä ja laadunvarmennus Mittauspisteillä mittaustiedot tallennettiin tietokoneelle kahden minuutin keskiarvoina. Mittauspisteiltä tieto siirrettiin modeemeilla tietokoneelle Imatralle. Pitoisuustarkkailua sekä tulosten editointia ja raportointia hallittiin vuonna 21 käyttöönotetulla Enview 2- ohjelmakokonaisuudella. Mittausten laadunvarmennus perustuu vuonna 1996 käyttöönotettuun laatujärjestelmään. Laatukäsikirjan ja menetelmäohjeiden avulla varmistetaan mittauksilta vaadittava luotettavuus ja jäljitettävyys. Kalibroinnit ja huollot Yhdyskuntailmanlaadun jatkuvatoimisia mittauslaitteistoja kalibroitiin joka kuukausi tai tarpeen mukaan ja huollettiin laatujärjestelmän ohjeitten mukaisesti säännöllisin väliajoin. SO 2 - ja NO x -analysaattoreiden kalibrointiin käytettiin ranskalaisvalmisteista Environnement VE3M-permeaatiokalibraattoria. Kalibraattorin permeaatiouunissa, jonka lämpötila oli +4, C käytettiin Vici Dynacal-permeaatioputkia. SO 2 -putken rikkidioksidikaasun luovutusnopeus oli n. 13 ng/min ja NO 2 -putken typpidioksidikaasun luovutusnopeus n. 85 ng/min. J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky Mikkelistä interkalibroi analysaattorit 1-4 kertaa vuodessa riippuen laitteesta. NO x -analysaattorit interkalibroitiin kuitenkin aina J.P. Pulkkisen käyntien yhteydessä. Kokonaisleijumakeräimet kalibroitiin Joutsenossa kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan Kimoto CB-1 - kalibrointilaitteella. B-säteilyyn perustuvat PM1- ja PM2,5- hiukkasmassamonitorit kalibroitiin kaksi kertaa vuodessa laitetoimittajalta hankituilla testifolioilla. Värisevään sauvaan perustuvien hiukkasmonitorien virtausten tarkistukset ja vaakojen vakioinnit teetätettiin J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky:llä kalibrointikäyntien yhteydessä. 16

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Vertailumittaukset Ilmatieteenlaitoksen kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio teki ensimmäisen laajan kaasumaisten yhdisteiden vertailumittauskierroksen useille eri mittauspaikkakunnille ympäri Suomea 18.11.22-12.5.23 välisenä aikana. Imatran Rautionkylän ja Joutsenon Pulpin mittauspisteet kuuluivat tällöin vertailumittausten piiriin. Toukokuussa 24 Ilmatieteenlaitos teki hengitettävien hiukkasten vertailumittauskokeilun Imatralla Teppanalan mittauspisteellä. Vuonna 26 kesällä uudessa laajassa vertailumittauskierroksessa tehtiin vertailumittaukset Rautionkylän mittauspisteellä Imatralla ja Keskustan mittauspisteellä Lappeenrannassa sekä rikki- että typpiyhdisteille. 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuun alusta 1996 (Vnp 48/96). Mittausverkon alueella mitattavista ilman epäpuhtauksista ohjearvo on annettu rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM1). Ohjearvoja on annettu tunti-, vuorokausi- sekä vuosikeskiarvoille (taulukko 7). Valtioneuvoston uusi asetus ilmanlaadusta (38/211) on annettu 2.1.211. Asetus on liitteineen liitteessä 1. Taulukko 7: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 48/96) mukaiset ohjearvot. Komponentti Tilastollinen määrittely Ohjearvo µg/m 3 Typpidioksidi (NO 2 ) (µg/m³) NO+NO 2 (µg/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä 7 15 3 Rikkidioksidi (SO 2 ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) µg(no 2 )/m 3) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosikeskiarvo - vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 8 25 2 5 12 Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 7 - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 1 Hajurikkiyhdisteille käytetään tässäkin kuten aiemmissakin raporteissa lisäksi viitteellisenä ohjearvona EKItutkimusprojektin ehdottamaa tuntikeskiarvoa 1 µg(s)/m³ (Ympäristöministeriö 1991). 17

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hyväksyttäväksi mittausarvoksi vaaditaan hetkellisarvoja (Ympäristöministeriö 1986): - tuntikeskiarvo 45 min ajalta - vuorokausikeskiarvo 18 h " - vuosikeskiarvo 9 kk " - vuorokausiohjearvo/3d 22 d " - tuntiohjearvo/3d 75 % tuntikeskiarvoista Taulukko 8: Valtioneuvoston asetuksen (38/211) mukaiset raja-arvot (liite 1). Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo µg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä vuodessa Typpidioksidi (µg/m³) - 1 tunti - vuosi 2 4 18 - Rikkidioksidi - 1 tunti 35 24 (µg/m³) - 24 tuntia 125 3 Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Pienhiukkaset (PM2,5) (µg/m³) - 24 tuntia 5 35 - kalenterivuosi 4 - - kalenterivuosi 25 - Laskeumatulosten käsittelyssä on tuloksia verrattu Etelä-Karjalan taustatasoon ja valtioneuvoston tavoitetasoon. Laskeuman eri yhdisteiden Etelä-Karjalan taustatasoina on käytetty Suomen Ympäristökeskuksen Kotaniemen havaintoaseman tuloksia vuosilta 21-23 ja 25-28 (Taulukko 9). Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle tavoitetasoarvon, joka on 3 mg/m 2 /a (Valtioneuvosto 48/96). 18

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 9: Laskeuman Etelä-Karjalan taustatasoarvot Kotanieman havaintoasemalla mitattuna (Suomen ympäristökeskus/jussi Vuorenmaa). Ionien määritys tausta-asemalla on lopetettu vuonna 24, joten niistä on käytettävissä aikaisempien vuosien keskiarvot. Komponentti Kotaniemi v. 25 Kotaniemi v. 26 Kotaniemi v. 27 Kotaniemi v. 28 Sulfaattirikkilaskeuma mg S/m 2 /a - - - - 362 Laskeuman ph 5,24 5,4 5,1 5,3 5,1 Fosforilaskeuma mg/m 2 /a 11,4 7,5 1,3 7,9 9,28 Kalsiumlaskeuma mg/m 2 /a - - - - 254 Kokonaistyppilaskeuma mg/m 2 /a 586 483 62 622 578 Laskeuman johtokyky ms/m 1,56 1,84 1,43 1,41 1,56 Kloridilaskeuma mg/m 2 /a - - - - 25 Natriumlaskeuma mg/m 2 /a - - - - 187 Keskiarvo (v. 21-23) (v. 21-23) (v. 21-23) (v. 21-23) 2.6 Ilmanlaatuindeksi Imatran ympäristönsuojelutoimistolla otettiin vuoden 1998 alusta käyttöön YTV:n (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksin tarkoituksena on, että ilmanlaatutuloksista voidaan selkokielellä tiedottaa kuntalaisille ja medialle. Indeksi on yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. Vuoden 27 keväällä YTV kehitti indeksinlaskentaohjelmaansa, jonka seurauksena ohjelma ottaa tarkemmin huomioon hiukkasten osuuden ilmanlaadussa Mittausverkon alueella ilmanlaatuindeksi laskettiin yhteensä viideltä mittauspisteeltä: Imatralla Rautionkylän ja Mansikkalan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista, Joutsenossa keskustan ja Palolaitoksen ilmanlaatutuloksista (yhtenä indeksilukuna) ja Lappeenrannassa Lauritsalan ja Keskustan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista. Indeksilaskennassa olivat mukana TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi, PM1 ja PM2,5 sen mukaan miten niitä eri mittausasemilla mitattiin. Indeksin laskennassa kullekin epäpuhtauskomponentille määritetään oma ali-indeksi tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta annettuun ohjearvoon. Lopullinen mitatun tunnin indeksi on korkein ali-indekseistä. Epäpuhtauspitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo saa indeksi arvon 1. Tunneittain lasketuista indeksiarvoista laskettiin jokaiselle mittauspisteelle myös indeksin vuorokausikeskiarvo. Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon terveydellisten vaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukoissa 1 ja 11. 19

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 1: Indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksiarvo Ilmanlaadun Kuvaus Terveysvaikutukset -5 hyvä ei todettuja 51-75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä Muut vaikutukset lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 välttävä epätodennäköisiä 11-15 huono mahdollisia herkillä yksilöillä 151- erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 11: Indeksin laskennan raja-arvot (µg/m 3 ). Indeksiarvo PM1 1h PM2,5 1h TRS 1h SO 2 1h NO 2 1h 5 2 1 5 2 4 75 5 25 1 8 7 1 1 5 2 25 15 15 2 75 5 35 2 Ilmanlaatuindeksitiedote on julkaistu Uutisvuoksi -lehdessä kaksi kertaa viikossa ja Etelä-Saimaa -lehdessä satunnaisesti ilmanlaatutilanteen mukaan. Ilmanlaatuindeksi Mittaustulokset on luettavissa lähes reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämältä valtakunnalliselta nettisivustolta osoitteesta www.ilmanlaatu.fi. Sivustolta löytyy ilmanlaatutiedotuksen lisäksi myös paljon muuta tietoa ilmanlaadusta. 2

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 3. TULOKSET 3.1 Säätiedot Tuloksien käsittelyssä on käytetty kahden mittausverkon alueella käytössä olleen sääaseman tietoja. Vallitseva tuulensuunta vuonna 21 oli Lappeenrannan ja Imatran sääaseman mittauspisteillä etelästä (kuva 9). Vuosi alkoi tasaisen kylmissä lämpötiloissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu 21 oli varsinkin viime vuosien tammikuihin verrattuna koko maassa sangen talvinen. Kevät eteni ripeästi huhtikuussa. Huhtikuun 21 keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Kevät käynnistyi Lapissakin jo huhtikuun alkupäivinä. Terminen kevät - eli aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy nollan yläpuolella - oli maaliskuun loppuun mennessä alkanut jo koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Suomen kesä 21 puhutti. Kesä 21 muistetaan yhä uudelleen otsikoihin nousseista helteistä ja rajuilmoista. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lämmittävän Suomen kesiä entisestään jatkossakin. Syksyn eli syyskuusta marraskuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli koko maassa lähellä tavanomaisia arvoja. Koko maan keskilämpötila oli 2,1 astetta, joka on sama kuin vuosien 1971 2 keskiarvo. Merkittävintä syksyn lämpöoloissa oli marraskuun puolivälissä alkanut harvinaisen kylmä sääjakso. Kuukauden lopulla saavutettiin muutamilla paikkakunnilla paikallisia marraskuun pakkasennätyksiä. Marraskuun puolivälissä alkanut kylmä sääjakso jatkui myös koko joulukuun ajan. Joulukuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Merkittävää joulukuussa oli etelärannikon ja Kymenlaakson runsaslumisuus. Koko maassa satoi vuoden 21 aikana keskimäärin noin 56 millimetriä, joka on noin 3 millimetriä tavanomaista vähemmän. (Ilmatieteenlaitos 3.12.21). 21

ILMANLAATU 21: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... IMATRA LAPPEENRANTA Kuva 9: Imatran ja Lappeenrannan tuuliruusut vuonna 21. Taulukko 12: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan kuukausikeskilämpötilat, ja -sadannat vuonna 21. Sadannan kuukausittaiset arvot taulukossa ovat Imatralla Rautionkylän mittauspisteeltä, Joutsenossa Pulpin mittauspisteeltä ja Lappeenrannasssa Tirilän mittauspisteeltä. Lappeenranta Ilmatieteenlaitos 1) keskiarvot Imatra v. 21 Lappeenranta v. 21 Joutseno v. 21 v. 1971-2 lämpötila ( C) sadanta (mm) lämpötila ( C) sadanta (mm) Lämpötila ( C) sadanta (mm) sadanta (mm) tammi -8 45-14 3-15 - 28 helmi -8 32-9 52-11 - 36 maalis -3 4-2 - -4 38 59 huhti 3 31 7 28 5 2 2 touko 1 28 15 52 12 16 55 kesä 15 54 18 68 15 29 9 heinä 17 63 26 59 23 3 37 elo 15 81 21 8 18 11 1 syys 9 67 13 56 11 5 9 loka 4 67 6 46 4 51 24 marras -1 61-1 69-3 41 57 joulu -5 58-11 48-12 16 25 4 627 6 515 4 32 (1kk) 351 1)Ilmastotilastoja Suomesta 22:1 Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2, Ilmatieteenlaitos 22

IMATRAN ILMANLAATU 21: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 3.2 IMATRAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA 21 3.2.1 Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 21 Ilmanlaadun indeksiarvoja laskettiin Imatralla vuonna 21 Rautionkylän ja Mansikkalan mittausasemilta. Indeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauskomponentit olivat molemmilla asemilla TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM1. Ilmanlaatuindeksi Imatran mittauspisteillä on esitetty kuvassa 1. Rautionkylässä ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 83 % mittausajasta hyvää, 16 % tyydyttävää,,8 % välttävää ja,2 % huonoa. Erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Rautionkylän ilmanlaatua heikensi eniten Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta kulkeutuneet hajurikki- eli TRS-pitoisuudet sekä kohonneet hiukkaspitoisuudet metsä- ja maastopalojen ja muun kaukokulkeuman aikana. Mansikkalan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 88 % mittausajasta hyvää, 11 % tyydyttävää ja 1 % välttävää. Huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Mansikkalassa eniten ilmanlaatuun vaikuttivat liikenteestä peräisin olleet typpidioksidipitoisuudet ja kevätkaudella liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet sekä kaukokulkeutuneet hiukkaset. Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 21 2 ERITTÄIN HUONO Rautionkylä Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1: Imatran ilmanlaatu vuorokausi-indeksillä kuvattuna Rautionkylässä ja Mansikkalassa vuonna 21. 23

IMATRAN ILMANLAATU 21: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 3.2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä TRS-yhdisteitä mitattiin Imatralla vuonna 21 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Pelkolassa rajan-mittauspisteellä. Mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Pelkolassa vuonna 1991. Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) TRS-yhdisteitä on mitattu vuosina 1991-1996 ja Imatrankoskella vuonna 1997. Tulokset Vuonna 21 suurimmat TRS-pitoisuudet Imatralla mitattiin Rautionkylän mittauspisteellä. Mansikkalassa TRS-pitoisuudet olivat pienimpiä johtuen suurista etäisyyksistä päästölähteisiin (taulukko 13 ja kuvat 11-13). Rautionkylän ja Pelkolan mittauspisteissä TRS-pitoisuudet olivat peräisin läheisiltä sellutehtailta: Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta (luoteistuulilla) ja Pelkolassa ZAO International Paper Svetogorskin tehtailta (etelätuulilla) (kuvat 12-13). Taulukko 13: Imatran mittauspisteiden TRS-tunnusluvut vuonna 21. vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) vuorokausikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ vuorokausikeskiarvojen lkm) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen määrä prosentteina,% (ja lkm) yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen määrä prosentteina, % (ja lkm) Rautionkylä Mansikkala Pelkola Ohjearvo 1 1 1-1 1 2-18 2 8-5 2 6 1,8 (3 kpl), ( kpl), ( kpl) 186 13 44 -,5 (41 kpl) 2,2 (188 kpl),1 ( 1 kpl),6 (56 kpl),9 (79 kpl) 5,8 (59 kpl) valid-% 99 99 99-1) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin - - 24

IMATRAN ILMANLAATU 21: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) µg(s)/m3 Pelkolan TRS:n vuorokausikeskiarvot v. 21 µg(s)/m3 Rautionkylän TRS:n vuorokausikeskiarvot v. 21 2 2 18 18 16 16 14 14 12 12 1 vuorokausiohjearvo t.s.1 µg(s)/m3 1 vuorokausiohjearvo t.s. 1 µg(s)/m3 8 8 6 6 4 4 2 2 1.1.21 29.1.21 26.2.21 26.3.21 23.4.21 21.5.21 18.6.21 16.7.21 13.8.21 1.9.21 8.1.21 5.11.21 3.12.21 31.12.21 1.1.21 29.1.21 26.2.21 26.3.21 23.4.21 21.5.21 18.6.21 16.7.21 13.8.21 1.9.21 8.1.21 5.11.21 3.12.21 31.12.21 Kuva 11: Rautionkylän ja Pelkolan TRS-yhdisteiden vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 21. Kuva 12: Imatran Rautionkylän mittauspisteen tuntikeskiarvojen (µg(s)/m³) tuulensuuntajakauma vuonna 21. Rautionkylän sääaseman tuulensuunta. Pitoisuusasteikko -2 µg(s)/m³. Kuva 13: Imatran Pelkolan mittauspisteen tuntikeskiarvojen (µg(s)/m³) tuulensuuntajakauma vuonna 21. Rautionkylän sääaseman tuulensuunta. Pitoisuusasteikko -2 µg(s)/m³. 24

IMATRAN ILMANLAATU 21: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ ei ylittynyt millään mittauspisteellä vuonna 21 (kuva 13). Suurimmat yksittäiset pitoisuudet mitattiin Rautionkylässä. Rautionkylässä tuntipitoisuus 1 µg(s)/m³ ylittyi,5 % eli 41 tuntia, Pelkolassa,9 % eli 79 tuntia ja Mansikkalassa,1 % eli 1 tuntia mittausajasta (taulukko 13). Vuonna 21 mittauspisteiden TRS-pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna, tosin Pelkolassa mitattiin hieman enemmän korkeita pitoisuuksia. TRS-yhdisteet, 2. suurin vuorokausikeskiarvo v.21 µg(s)/m³ 35 Rautionkylä 3 Mansikkala Pelkola 25 2 15 ohjearvo 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TRS-yhdisteet, suurimmat tuntiarvot v.21 µg(s)/m3 2 18 Rautionkylä 16 Mansikkala 14 Pelkola 12 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuva 14: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden suurimmat tuntiarvot suurimmat vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 21. ja kuukausien toiseksi Hajurikkiyhdisteiden pitoisuuksien lasku alkoi vuonna 1992 Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden merkittävien prosessimuutosten seurauksena. Vuonna 21 rakennetun Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden uuden kuitulinjan ja hajukaasujen polttokattilan sekä vanhan kuitulinjan lopettamisen seurauksena TRS pitoisuudet alenivat entisestään Rautionkylässä. Vuoden 21 mitatut pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 29 (kuva 15). Pelkolassa rajan mittauspisteellä TRS:n tuntipitoisuudet ovat olleet koko 2-luvun hieman suurempia kuin muilla Imatran mittauspisteillä. µg(s)/m³ 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 1988-21 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 % 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 15: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 1988 21. 25

IMATRAN ILMANLAATU 21: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Taulukko 14: Rautionkylän TRS-yhdisteiden pitoisuustiedot vuodesta 1991 ja rajalla Pelkolan pitoisuustiedot vuodesta 1994 alkaen. Rautionkylän TRS:n tuntikeskiarvot on laskettu vuosina 1991-1993 tuulensuunnilla 31-33, vuosina 1994-21 tuulensuunnilla 32-34 ja vuodesta 22 alkaen 315 345 o (Stora enso Oyj:n tuulensuunta). Pelkolan pitoisuudet on laskettu aina tuulensuunnilla 16 18 o (ZAO Svetogorskin tuulensuunta). Tuulennopeus yli 1 m/s, vuodesta 22,5 m/s, Rautionkylän sääaseman tuulensuuntatiedoilla.. Vuosi Rautionkylän TRS keskiarvo Stora Enson tehtaan tuulensuuntasektorilla Rautionkylän TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina Stora Enson tehtaan tuulensuuntasektorilla Pelkolan TRS keskiarvo ZAO Svetogorskin tehtaan tuulensuuntasektorilla Pelkolan TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina ZAO Svetogorskin tehtaan tuulensuuntasektorilla 1991 32 69,7 1992 2 44,7 1993 13 36,4 1994 29 57,7 1,3 1995 13 37,3 1,3 1996 8 15,2 1,9 1997 7 18,9 1 2, 1998 5 14,2 3 5,5 1999 4 13,7 3 7,8 2 1 36,7 5 12,6 21 5 9,2 5 18,3 22 3 6,3 7 22,6 23 3 5,7 1 1,8 24 2 2,7 5 15.9 25 3 4,4 6 22, 26 4 9,1 3 9,3 27 3 4,1 2 2,4 28 1 3,9 1 4,3 29 2,6 2 3,5 21 1 2,8 1 7,3 26

IMATRAN ILMANLAATU 21: Rikkidioksidi (SO 2 ). 3.2.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Imatralla vuonna 21 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja rajan mittauspisteellä Pelkolassa. Jatkuvatoimiset mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Pelkolan rajalla 1991. Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) mittauksia suoritettiin vuosina 1991-1996. Vuonna 1997 rikkidioksidia mitattiin myös Imatrankoskella. Imatralla rikkidioksidin merkittävimmät päästölähteet ovat Imatran ja Svetogorskin selluteollisuus sekä kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Pelkolan ja Rautionkylän pitoisuudet olivat suurempia kuin Mansikkalan mittauspisteellä (kuva 16), tosin Rautionkylässä mitattiin hetkellisesti suurimmat pitoisuudet. Rikkidioksidipitoisuuksien tuulensuuntajakaumista (kuvat 18-19) on havaittavissa, että Pelkolassa ulkoilman laatuun vaikuttavat Svetogorskin sellutehtaan päästöt. Mansikkalassa SO 2 -pitoisuustasoon vaikuttaa lähinna kaukokulkeuma ja läheiset kaupungin lämpölaitokset. Rautionkylän lähin päästölähde on Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, joskin etelästä tuleva kaukokulkeuma on myös nähtävissä (kuva 18). µg/m³ 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 Rikkidioksidi, 99 %:n tuntiarvot v.21 ohjearvo 25 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rautionkylä Mansikkala Pelkola Rikkidioksidi, kuukausikeskiarvot v.21 µg/m³ 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rautionkylä Mansikkala Pelkola Kuva 16: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ja tuntiohjearvoon (25 µg/m³) verrattavat pitoisuudet (µg/m³) vuonna 21. 28

IMATRAN ILMANLAATU 21: Rikkidioksidi (SO 2 ). Taulukko 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 21. Validiteetti-% = ajallinen edustavuus. Rautionkylä Mansikkala Pelkola Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 2 1 3 2 3) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg/m³) 9 7 11 8/- suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 35 8 16 - suurin tuntiohjearvoon verrattava tunnusluku 2) (µg/m³) 35 12 34 25/- suurin tuntiarvo (µg/m³) 349 62 49 - tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 25.s suurin arvo 4) ja ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m 3 ) 4. suurin arvo 5) ja ylitysten lukumäärä (kpl) 16 ( kpl) 9 ( kpl) 12 ( kpl) 7 ( kpl) 2 ( kpl) 7 ( kpl) Validiteetti-% 99 96 98 - -/35 (24 kpl) -/125 (3 kpl) 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista, 3) vuosiraja-arvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25.s suurin tuntikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 24 kpl, 5) 4.s suurin vuorokausi keskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 3 kpl Rikkidioksidin ohje- tai raja-arvot eivät ylittyneet vuonna 21. Rautionkylässä mitattiin Imatran korkeimmat pitoisuudet. Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rautionkylässä olivat noin 11 % vuorokausiohjearvosta ja tuntipitoisuudet noin 14 % tuntiohjearvosta (taulukko 16 ja kuva 17). 29