Aika: torstai 21.4.2016 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Vandell Ari suunnittelupäällikkö Tampere Anttila Suvi ylitarkastaja LVM Helin Erika liikennejärjestelmäasiant. Liikennevirasto Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Nevala Timo suunnittelupäällikkö Lempäälä Periviita Mika joukkoliikennepäällikkö Tampere Pitkämäki Harri kunnanrakennusmestari Vesilahti Lahtinen Ville pääluottamusmies henkilöstön edustaja Rissanen Ruut-Maaria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Vitikka Harri yksikön päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kosonen Kati-Jasmin erikoissuunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere Katja Välimaa projektityöntekijä TKS Jussi Sipilä projektipäällikkö VR Track Oy (21 ) Tiedoksi: Laakkonen-Pöntys Karoliina maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto Joutsensaari Jarmo ELY-johtaja Liikennevirasto Aalto Arja ylitarkastaja Liikennevirasto 1/11
Käsiteltävät asiat: 19 KOKOUKSEN AVAUS 3 20 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 21 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, LOPPURAPORTIN HYVÄKSYMINEN 4 22 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN, KESKUSTELU JATKOTOIMENPITEISTÄ 6 23 MAL3-SOPIMUKSEN TOIMEENPANO 9 24 ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA 10 25 SEURAAVAT KOKOUKSET 11 26 MUUT ASIAT 11 27 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 Liitteet: 20 Edellisen kokouksen muistio 20 MAL2-aiesopimuksen seurantaraportti 20 MAL3-sopimus, neuvottelutulos 7.4.2016 21 Loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu (toimitetaan maanantaina) 24 Ilmastostrategian seurantaraportti 2015, Liikenne 2/11
19 KOKOUKSEN AVAUS (9:15) Kokouksen puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja Korhonen. Varapuheenjohtaja Korhonen avasi kokouksen. 20 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen 10.3.2016 muistio on asialistan liitteenä. Keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Toimenpiteiden eteneminen TALLI 2015 -malli Malli on käyttöliittymää lukuun ottamatta valmis. Raitiotien vaikutustenarviointiin on valmistunut perusennuste 2040. MAL2-aiesopimus KJK hyväksyi MAL2-sopimuksen seurannan 1.4. ja SH käsittelee seurannan 27.4. Valtion kanssa seuranta kuitattiin 7.4.2016. Seurantaraportti on asialistan liitteenä. MAL3-sopimus Raitiotie Lähijunaliikenteen edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen MAL3-neuvottelutyöryhmä hyväksyi neuvottelutuloksen 7.4. Sopimus hyväksyttiin KJK:ssa 15.4. SH käsittelee sopimusta 27.4. ja kuntien hallitukset ja valtuustot huhtikuun aikana. Neuvottelutulos on asialistan liitteenä. Valtio on päättänyt osallistua raitiotien rakentamiskustannuksiin! Selvitys on valmistunut. Esittely tässä kokouksessa. Pyöräilyn pääreittien tarveselvitys on käynnistymässä. Oriveden käpy-ohjelman toteuttaja on valittu. Seudullinen talvihoidon tyytyväisyyskysely käynnistyy viikolla 16. Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 21.4.2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen 10.3.2016 muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/11
21 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, LOPPURA- PORTIN HYVÄKSYMINEN (9:25) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 14.4.2016 Liikennejärjestelmäyhteistyön toiminnallisena tavoitteena vuonna 2015 oli selvittää Rakennesuunnitelman 2040 mukaisten uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan 23.9.2015 uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävän konsulttityön. Suunnittelu käynnistyi lokakuussa 2015 ja työssä pääkonsulttina oli VR Track Oy Suunnittelu alikonsultteinaan Strafica Oy ja YY-Optima Oy. Työtä on ohjannut Liikenneviraston, kaupunkiseudun, seudun kuntien, Pirkanmaan liiton ja VR:n edustajista koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Jarmo Joutsensaari Liikennevirastosta. Ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana viisi kertaa. Lisäksi tilaajana toimineiden Liikenneviraston ja kaupunkiseudun sekä konsulttien kesken on pidetty useita suunnittelupalavereita. 14.1.2016 järjestettyyn sidosryhmätilaisuuteen osallistui noin 50 lähijunaliikenteen kehittämisestä kiinnostunutta. Työn ohjausryhmä on hyväksynyt työn tulokset loppukokouksessaan 21.3.2016. Työn loppuraportti on asialistan liitteenä. Työtä esittelee kokouksessa projektipäällikkö Jussi Sipilä VR Track Oy:stä. Suunnitelmassa on tarkasteltu Toijalan, Vammalan ja Oriveden suunnilla edellytyksiä lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämiseksi ja uusien asemien avaamiseksi seuraavan 10 vuoden aikana. Työssä on kuvattu uuden aseman minimipalvelutasovaatimukset ja esitetty viiden esimerkkiaseman, Tesoman, Lempäälän, Sääksjärven, Ruutanan ja Mäntän, ratatekniset toteutusedellytykset ja rakentamiskustannukset. Lähijunatarjonnasta on kuvattu, kuinka tavoitteellinen tunnin vuoroväli on saavutettavissa yhdellä kalustolla Vammalan ja Toijalan suunnissa. Oriveden suunnan kiskobussiliikenteen mahdollisuudet on selvitetty Haapamäelle ja Mänttään. Maankäytön kehittämispotentiaalin ja lähi- ja kiskobussiliikenteen lisätarjonnan perusteella on arvioitu junaliikenteen kysynnän kehittymistä. Liikenteen tarjonnan ja kysynnän perusteella on arvioitu lähijunaliikenteen kannattavuutta ja otettu kantaa subvention tarpeeseen. Selvityksen tulokset esitellään kuntajohtajille 29.4. ja seutuhallitukselle 25.5.2016. Työn tuloksista järjestetään medialle tiedotustilaisuus. Liitteet. Loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu (toimitetaan maanantaina) 4/11
Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 21.4.2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu ja lähettää työn kuntajohtajakokoukseen käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/11
22 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN, KESKUSTELU JATKOTOIMENPITEISTÄ (9:55) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 14.4.2016 Liikennejärjestelmäyhteistyön toiminnallisena tavoitteena vuonna 2016 on selvittää uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset sekä valmistautua työn tulosten perusteella tarvittaviin liikenteen ja maankäytön jatkotoimenpiteisiin. Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu -loppuraportti on juuri valmistunut. Liikennejärjestelmätyöryhmä keskustelee kokouksessa miten työn tulokset huomioidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä ja miten tulokset julkaistaan. Keskustelua hyödynnetään valmisteltaessa asian esittelyä kuntajohtajakokoukselle. Tampereen seudun kuntien valtuustojen hyväksymässä Rakennesuunnitelmassa 2040 on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuus, jossa kestävä ja toimiva liikennejärjestelmä pohjautuu raideliikenteeseen. Myös Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa lähijunaliikenteellä on oma roolinsa myös Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella. Lähijunaliikenteen kehittämiseen on seudulla vahvasti sitouduttu. Vuonna 2012 valmistuneen lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen mukaisesti lähijunaliikennettä kehitetään vaiheittain. VR+seutulippu otettiin käyttöön ensimmäisessä vaiheessa ja parhaillaan haasteena on kehittää lippuyhteistyötä VR:n kanssa edelleen. Toisen vaiheen lisätarjonta ei tule toteutumaan valtion junaostoihin käytettävissä olevien resurssien vähentymisen vuoksi ja VR:n varmistaessa nopeuteen pohjautuvaa kilpailuetuaan Tampere-Helsinki välillä. Juuri valmistuneessa asemien ja liikenteen suunnittelutyössä on selvitetty tarvittavia toimenpiteitä kolmannen kehittämisvaiheen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Pitkäjänteistä liikennejärjestelmäkokonaisuutta visioitaessa on tiedostettu, että lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää kuntien panostusta asemien investointeihin sekä vuosittaista panosta liikenteen hoitamiseen. Valmistunut suunnitelma antaa vastauksia kustannusten suuruusluokasta käytettävissä olevaan tietoon tukeutuen. LVM:ssä käynnissä oleva liikennekaaren uudistus muuttaa asetelmaa jo lähivuosina esim. kilpailun avautumisen ja uusien rahoitusmallien kautta. Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu - loppuraportissa on tuotu esille että uuden aseman investointikustannukset vaihtelevat merkittävästi aseman sijainnin ja olosuhteiden perusteella. Edullisimmin aseman voi avata Tesomalle, jossa yksiraiteisella rataosalla riittävän yhden reunalaiturin toteutuskustannuksiksi on arvioitu 400 000. Muita toimenpiteitä kuten alikulun siirtoa tai kävelysiltaa Tesoman valtatien yli Mediapoliksen suuntaan ei ole sisällytetty kustannusarvioon, koska ne eivät ole välttämättömiä aseman avaamiselle. Sääksjärvellä uuden aseman avaamisen yhteydessä tulisi jatkaa kolmatta raidetta, uusia turvalaitteita ja toteuttaa hissit, jolloin kustannusarvioksi muodostui 7,1 M. Ruu- 6/11
tana toimi esimerkkinä vähäliikenteisestä asemasta. Kaksiraiteisella rataosuudella tarvitaan molemmin puolin raiteita reunalaiturit ja kustannusarvio on ratageometrian vuoksi haasteelliseen paikkaan toteutettavalla asemalla 1,4 M. Asemainvestoinnit ovat kertaluonteisia kuluja, joiden rahoittamisesta sovitaan kuntien ja Liikenneviraston kesken tapauskohtaisesti. Edellisellä hallituskaudella valmistuneen liikennepoliittisen selonteon mukaan kustannukset voidaan jakaa puoliksi kunnan ja valtion kesken. Tesoman aseman suunnittelu ja toteuttaminen on vuosina 2017 2019 toteutettavien MAL-hankeiden listalla. Liikennöintikustannukset perustuvat Liikenneviraston Ratahankkeiden arviointiohjeen yksikköarvoihin. Nykyistä junatarjontaa täydentäen tunnin vuorovälillä toteutuvan lähijunaliikenteen liikennöintikustannukset olisivat Lempäälään 0,85 M ja Nokialle tai Harjuniittyyn 1,16 1,32 M /vuodessa. Lipputuloilla katettaisiin noin 25 % kustannuksista. Mäntän liikenteen (5+5 junaparia) liikennöintikustannukset olisivat 1,7 M vuodessa ja siitä noin 50 % olisi katettavissa lipputuloilla. Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on lisätä kestävien liikkumistapojen osuutta kulkutapajakaumasta. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisääntyminen edellyttää monipuolista ja houkuttelevaa joukkoliikennekokonaisuutta. Junaliikenteen vahvuuksia ovat mm. nopeus, aikataulujen luotettavuus, esteettömyys ja suuri kuljetuskapasiteetti. Lähijunaliikenteen kehittyminen mahdollistaisi Tampereen keskustan saavutettavuuden eri puolilta seutua erittäin nopeasti. Nopea joukkoliikenneyhteys houkuttelisi liityntäpysäköintiin sijainneissa, joissa pysäköintipaikkojen toteuttaminen on sekä tilan että rakentamiskustannusten vuoksi mahdollista. Lähijunaliikenteen kehittämisessä on pohjauduttu olevan infrastruktuurin mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Liikenne-ennusteiden mukaan tunnin vuorovälillä ei tarvita suuria raideinvestointeja mihinkään suuntaan vaan liikenne voidaan toteuttaa olevalla ratakapasiteetilla. Toisaalta tunnin vuoroväliä ei voida pitää kovin houkuttelevana joukkoliikennepalveluna. Lähijunaliikenteen kehittäminen on vahvasti sidoksissa maankäyttöön. Asemien ympäristöjen tulisi olla tiheästi asuttuja ja läheisyydessä tulisi olla myös monipuolisia palveluita ja työpaikkoja. Vuoteen 2025 mennessä maankäytön suunnitelmista ei ole ehtinyt toteutua kuin pieni osa. Vilkkaimmillakin asemilla junakohtainen käyttäjämäärä on varsin maltillinen (10 15 nousijaa tai poistujaa). Jos lähijunaliikenteen kehittämistä jatketaan, tulisi varmistaa riittävän tiivis maankäyttö asemien ympäristöissä. 7/11
Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 21.4.2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää keskustella lähijunaliikenteen roolista Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmässä ja selvitystyön edellyttämistä jatkotoimenpiteistä. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä keskusteli selvitystyön jatkotoimenpiteistä ja päätti esittää kuntajohtajakokoukselle seuraavat jatkotoimenpiteet Tampereen ratapihan uuden välilaiturin toteutuksen edistäminen. Tesoman aseman jatkosuunnittelu ja toteutuksen valmistelu sekä neuvottelut Porin junien pysäyttämisestä. Liikenteen suunnittelun käynnistäminen Riihimäki-Tampere-Nokia lähiliikenteestä yhteistyössä LVM:n ja VR:n kanssa. Maankäyttöä voidaan kehittää Nokialla, Tesomalla ja Lempäälässä suunnitelmien mukaan. Välittömästi yhteistyö LVM:n ja VR:n kanssa Oriveden suunnan junaliikenteen jatkosta. Ruutanassa ei välittömiä toimenpiteitä. Seurataan Oriveden junaliikenteen kehitystä. ja pyytää kuntajohtajilta ohjeistusta, miten toimenpiteiden vastuuttamista tulisi valmistella 8/11
23 MAL3-SOPIMUKSEN TOIMEENPANO (10:30) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 14.4.2016 MAL3-sopimuksen neuvotteluryhmä on allekirjoittanut neuvottelutuloksen 7.4.2016. Sopimus allekirjoitetaan kesään mennessä. Sopimuksen liitteenä on liikennejärjestelmätyöryhmän 10.3. kokouksen mukainen lista MALhankkeista. Hankkeet on ohjelmoitu toteutettaviksi vuosina 2017 2019. Hankkeiden kustannukset ovat sopimuksen liitteessä hyvin alustavia ja myös kustannusjako valtion ja kuntien kesken täydentyy suunnittelun edetessä. MAL-hankelistaa päivitetään tarpeen mukaan sopimuskauden aikana osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Kokouksessa sovitaan miten MAL-hankkeiden suunnittelu käynnistetään ja mitkä tahot vastaavat eri hankkeiden edistämisestä. Harri Vitikka ja Katja Seimelä alustavat keskustelua. Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 21.4.2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää käynnistää MAL-hankkeiden suunnittelun kokouksessa käytävän keskustelun mukaisesti. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä kävi läpi MAL-hankkeiden suunnittelun tilanteen ja totesi suunnittelusta vastaavat tahot. Kokouksen tulokset on koottu muistion liitteenä olevaan MAL-hanketaulukkoon. 9/11
24 ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA (10:55) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 14.4.2016 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia kuuluu kaupunkiseudun laajaan seudulliseen yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuuteen. Ilmastovisiot on asetettu strategiassa maankäytölle, liikenteelle, rakentamiselle, energiatehokkuudelle, sähkönkulutukselle, hankinnoille, kulutukselle, jätteenkäsittelylle, energiantuotannolle ja elinkeinoelämälle. Kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet ilmastostrategian valtuustoissaan keväällä 2010 ja kunnat ovat siinä sitoutuneet toteuttamaan valitsemaansa edelläkävijä-kehityksen visiokokonaisuutta. Strategian toteutumisesta on raportoitu vuosittain ja nyt koottava strategian tavoitteiden seuranta tehdään vuodelta 2015. Ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat kunnat sidosryhmineen. Liikennejärjestelmätyön keskeisimmät tavoitteet ilmastotyössä vuonna 2015 olivat liikenteen päästöjen vähentäminen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden ja tarjonnan kasvattaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn edistäminen. Asialistan liitteessä on todettu näihin tavoitteisiin sisältyvien toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2015. Kirjaukset perustuvat MAL2- sopimuksen seurannan kautta kerättyyn tietoon. Liite. Ilmastostrategian seurantaraportti 2015, Liikenne Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 21.4.2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää omalta osaltaan hyväksyä liikennettä koskevan osuuden Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian seurantaraportista 2015. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/11
25 SEURAAVAT KOKOUKSET Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset ovat vuonna 2016 seuraavasti: to 2.6.2016 klo 9:15 (KJK 10.6., SH 29.6.) to 25.8.2016 klo 9:15 (KJK 9.9., SH 28.9) to 22.9.2016 koko päivä (KJK 7.10., SH 26.10.) to 3.11.2016 klo 9:15 (KJK to 15.12.2016 klo 9:15 MAL3-sopimuksen toimeenpano Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, tilannekatsaus Pyöräilyn pääreittien laatutavoitteet Liikkumisen ohjaus, tilannekatsaus Liikkuminen palveluna, kokeilutilanne Tampereen pysäköintipolitiikka Toiminnalliset tavoitteet 2017, lähetekeskustelu Seutustrategian valmistelu Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, tilannekatsaus Henkilöliikennetutkimus, tilannekatsaus MAL3-hankkeet, talousarvio 2017 Kehittämispäivä Tavoitteiden toteutuminen 1-8.2016 Toiminnalliset tavoitteet 2017, hyväksyminen Seudullisten pyöräilyn pääreittien kehittämisen tarveselvityksen tulokset Liikennemallin päivitystyön hyväksyminen MAL3-hankkeiden suunnittelutilanne Liikkuminen palveluna, kokeilutilanne Raitiotien seudullinen laajeneminen, lähetekeskustelu Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, tulokset 26 MUUT ASIAT Puheenjohtajisto ja työryhmän kokoonpano: Liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtaja Risto Laaksonen on jäänyt eläkkeelle. Kuntajohtajakokous 15.4.2016 käsitteli MASTOn ja LJ:n puheenjohtajien nimeämistä ja päätti, että Tampere nimeää uudet edustajat työryhmiin ja uudet edustajat jatkavat edeltäjänsä tehtävässä. Liikennejärjestelmätyöryhmään tulee puheenjohtajaksi Tampereen suunnittelupäällikkö Ari Vandell. Kuntajohtajakokouksen 15.4. tulokset työryhmien palautekeskustelusta vuodelta 2015 Pirkanmaan maakuntakaava 2040, lausunnot ehdotukseen 6.5.2016 mennessä 27 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (11:00) Varapuheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:00. 11/11