01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Ansiotuloverotuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä noin 490 milj. euroa yleisradioveroa. Arviot yhteisöiltä kerättävästä yleisradioverosta esitetään yhteisöverotulomomentilla 11.01.02. Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2012 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden verotuotosta perustuu vuosien ja verokertymätietoihin sekä eseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin v. tehdyt muutokset. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys ennakkotieto Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä 120 600 2½ 123 800 2½ 126 300 2 palkkatulot 81 200 1 82 200 1 83 600 2 eläketulot 27 600 5½ 28 800 5½ 29 800 3½ Pääomatulot 1), mistä 9 200 10 9 400 2 9 700 3½ luovutusvoitot 3 300 26½ 3 100-7½ 3 200 3 osinkotulot 3 300-2 3 500 6 3 600 3½ 1) Pääomatulojen osalta myös vuoden luvut ovat ita. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1,7 % vuonna. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa tämän johdosta. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Stubbin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ja julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen siirretään vuodelle 2016. Esityksen mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää 1 010 eurosta 1 025 euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 40 eurolla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän veroluokan tuloraja alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon ja veroluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan viidellä prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 70 % asuntolainan koroista olisi vähennyskelpoista. Esityksessä asuntolainan korkovähennysoikeutta ehdotetaan edelleen pienennettävän siten, että vuonna vähennyskelpoista on enää 65 %, vuonna 2016 60 %, vuonna 2017 55 % ja vuonna 2018 50 % asuntolainan koroista. Työmatkakuluvähennystä ehdote- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

taan muutettavaksi siten, että vähennyksen omavastuuosaa korotetaan 150 eurolla. Pääomatuloverotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että ylempi pääomatuloverokanta korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin ja progressioraja alennetaan 10 000 eurolla 30 000 euroon. Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi hallitus ehdottaa muutoksia ansiotuloverotuksen verovähennysjärjestelmään. Lisäksi eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi eläketulovähennystä korotetaan. Vähennyksen kerrointa korotetaan 0,02 prosenttiyksiköllä 1,39 prosenttiin ja alenemisprosenttia pienennetään 1 prosenttiyksiköllä 54 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 70 milj. eurolla. Vähennys tehdään kunnallisverotuksessa, joten sillä ei ole vaikutusta valtion verotuottoon. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennys tehdään kunnallisverotuksessa eikä sillä ole vaikutusta valtion verotuottoon. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Ati/Khi-tarkistuksen tekeminen kolmeen alimpaan tuloluokkaan -97-106 Ylimmän veroluokan euromääräisen tulorajan alentaminen 8 9 Työtulovähennyksen korottaminen -12-13 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 10 %-yks. 27 32 Työmatkakuluvähennyksen omavastuuosan korottaminen 150 eurolla 13 16 Ylemmän pääomatuloverokannan korottaminen ja progressiorajan alentaminen 18 36 Lapsiperhevähennyksen käyttöönotto -29-35 Opintovelan korkovähennyksen poistaminen 7 8 Yhteensä -65-53 josta verotuottoa lisäävät 73 101 josta verotuottoa vähentävät -138-154 Verovuosina 2011 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2011 toteutuma 2012 toteutuma Progressiivinen tulovero 5 271 5 290 5 736 5 858 5 933 Pääomatulovero 2 000 1 836 1 984 2 108 2 220 Yleisradiovero 484 497 498 Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Suurin osa verovuoden veroista kertyy kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Verovuotta seuraavan vuoden aikana kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösveroista. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavat ennakkoverot. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden verojen tilityksissä sovellettavien veronsaajien jako-osuuksien oikaisut. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa iden muuttuessa verovuoden kuluessa. Valtion jako-osuus on valtiolle kuuluvien verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Lopulliset verojen määrät verovuodelta selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta 7 587 aikaisemmilta verovuosilta 515 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 205 Yleisradiovero 456 Yhteensä 8 763 Verotuloen epävarmuus liittyy suurelta osin pääomatulojen en epävarmuuteen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2012. Myös talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määrittelyn mukaan 49 verotukea, joista 37:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Vaikutukset on tosin arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna verotukien määräytymisperusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 166 milj. eurolla. Valtion tuloverojen tuoton arvioidaan pienenevän noin 52 milj. euroa verotukien kasvaessa. Valtion verokertymään vaikuttavien verotukien muutokset koostuvat työtulovähennyksen korotuksesta, korkovähennysoikeuden ja työmatkavähennyksen supistamisesta sekä verovähennysjärjestelmään pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi tehtävistä muutoksista. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 14,5 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,3 mrd. euroa) v., josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,6 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Sosiaaliturva, josta 1 515 1 595 1 595 valtion verotuksen eläketulovähennys 235 250 250 lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen verovähennysoikeus 970 1 010 1 010 vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeus 100 105 105 lapsilisien verovapaus 130 145 145 Asuminen ja ympäristö, josta 4 155 4 205 4 205 laskennallisen asuntotulon verovapaus 2 850 2 900 2 900 oman asunnon myyntivoiton verovapaus 1 300 1 300 1 300 asumistukien verovapaus 5 5 5 Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) 200 5 5 Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous 40 40 40 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Ei eriteltävissä 1 685 1 715 1 715 Yhteensä 7 595 7 560 7 560 talousarvio 8 763 000 000 talousarvio 8 676 000 000 tilinpäätös 7 847 885 671 02. Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän 2 702 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat. Yhteisöveroen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2012 Toimintaylijäämän muutos, % -1,0-3,3 1,7 4,6 Yritysten tuloskehitys, % -1,1 1,7 1,7 4,6 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 663 4 741 3 983 4 219 valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 69,36 68,16 61,63 62,76 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan elokuvatuottajien tuotantotuen säätämistä veronalaiseksi tuloksi elinkeinotulon verotuksessa ja yritysten edustuskulujen muuttamista osittain vähennyskelpoiseksi menoksi elinkeinotulon verotuksessa. Elokuvatuottajien tuotantotukea koskevan muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 4 milj. euroa vuositasolla. Vuonna muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa tätä vähemmän, 1 milj. euroa, yhteisöveron kertymiseen liittyvien ajoitustekijöiden takia. Yritysten edustuskuluja koskevan muutoksen puolestaan arvioidaan vähentävän valtion verotuloja 38 milj. euroa vuositasolla ja 8 milj. euroa vuonna. Toimenpiteestä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jakoosuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainituista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosina 2009 2011. Valtion jakoosuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille 2012 kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakunnille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden osalta 20 % kertyy vuoden ennakoina ja noin 80 % kohdistuu vuoden 2016 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta 2016 332 verovuodelta 3 591 verovuodelta 317 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä 4 275 josta valtion osuus 2 702 Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 580 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 360 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio 2 702 000 000 talousarvio 2 477 000 000 tilinpäätös 3 227 197 688 03. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän 121 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,5 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,5 0,3 1,4 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,54 0,36 0,39 talousarvio 121 000 000 talousarvio 159 000 000 tilinpäätös 207 005 440 04. Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän 580 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan 130 140 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan perintöja lahjaverotuksen kaikkien veroasteikkojen rajaveroprosenttien korottamista 1 prosenttiyksiköllä vuoden alusta. Korotus koskisi myös määräaikaista vuosina voimassaolevaa yli 1 000 000 euron perintöjen ja lahjojen veroluokkaa. Esityksessä myös ehdotetaan tämän veroluokan muuttamista pysyväksi vuoden 2016 alusta. Veroprosenttien korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 10 milj. euroa vuonna. Seuraavina vuosina veroprosenttien korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 40 milj. euroa, kun perintö- ja lahjavero kertyy kokonaisuudessaan uusien veroasteikkojen mukaan.ylimmän portaan rajaveroprosentin säätäminen pysyväksi lisäisi verotuloja vuositasolla noin 10 milj. eurolla vuodesta 2016 lähtien. Vuodesta 2016 lähtien lisäkertymä olisi näin ollen 50 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, lähiomaisen saaman vakuutuskorvauksen verovapaan osuuden verotuen määräksi arvioidaan noin 102 milj. euroa. Merkittäviä verotukia ovat myös puolisovähennys (87 milj. euroa) ja yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus (84 milj. euroa). talousarvio 580 000 000 talousarvio 630 000 000 tilinpäätös 646 211 639 05. Pankkivero Momentille arvioidaan kertyvän 137 500 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Väliaikaisessa pankkiverolaissa (986/2012) säädetään valtiolle verovuosina suoritettavasta pankkiverosta. Pankkiveroa on velvollinen suorittamaan luottotoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu suomalainen talletuspankki, joka harjoittaa talletuspankkitoimintaa verovuoden alkaessa. Pankkiveron verovuosi on kalenterivuosi. Pankkiveron suuruus perustuu talletuspankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien yhteismäärään edeltävän kalenterivuoden lopussa. Vero on 0,125 prosenttia riskipainotettujen erien yhteismäärästä. Pankkiverolain mukaisesti talletuspankit maksavat verovuoden pankkiveron kokonaisuudessaan huhtikuun loppuun mennessä. Vastaavat menot on budjetoitu momentille 28.99.87. talousarvio 137 500 000 talousarvio 133 000 000 tilinpäätös 133 784 691 (06.) Voimalaitosvero S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen tuloarvio ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. talousarvio 50 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6