3(3) Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jakotavasta, maksetaan se 1.2.1998 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien taannehtivasti 5 pennin/t yleiskorotuksena kaikille työntekijöille. 8 NAIS- JA MATALAPALKKAERÄ Nais- ja matalapalkkaerä on käytetty edellä mainittuun palkkaratkaisuun. 9 INDEKSIEHTO Mikäli kuluttajahintaindeksin (1995 = 100) nousu joulukuusta 1997 lokakuuhun 1998 ylittää 2,6 prosenttia, palkkoja korotetaan ylitettä vastaavalla määrällä 1.1.1999 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. 10 TARKASTELULAUSEKE Kuluttajahintaindeksin nousu lasketaan kaksidesimaalisista pisteluvuista. Indeksin nousu pyöristetään yksidesimaaliseksi muutosprosentiksi. 0,4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei kuitenkaan makseta. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindeksin muutoksen ja mahdollisen indeksikorotuksen suuruuden. Työmarkkinakeskusjäijestöt suorittavat ansioiden kehityksen tarkastelun siten kuin tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 1998-1999 on sovittu. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindeksin muutoksen ja mahdollisen indeksikorotuksen suuruuden. Helsingissä joulukuun 11 päivänä 1997 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITTO ry PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ry LÁ Arto Tähtinen Kalevi Vanhala Kalevi Väisänen
PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1998-1999 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN PAIKALLISET PALKKAUSSOPIMUKSET Allekiijoittajaliitot ovat sopineet, että Puusepänteollisuuden Liitto ry:n jäsenyritykset voivat ottaa käyttöön paikallisesti sopien yhteiseen koulutusaineistoon perustuvia työpaikka- tai yrityskohtaisia palkkausmääräyksiä, kuten esim. määräyksiä työn vaativuudesta, työntekijän työsuorituksesta (henkilökohtaiset ominaisuudet) ja palkkaustavoista. Työehtosopimusosapuolet kokoontuvat sopimuskauden aikana tarkastelemaan saavutettuja tuloksia ja arvioimaan toimenpiteitä, joihin ne antavat aihetta, sekä valmistelemaan esityksiä puusepänteollisuuden työehtosopimuksen palkkausta koskevien määräysten uudistamiseksi. Tällaisen sopimuksen osapuolia ovat Puusepänteollisuuden Liitto ry:n jäsenyritys ja yrityksen tai työpaikan työntekijät tai heidän edustajansa. 3 Paikallisen sopimuksen tulee täyttää vähintään puusepänteollisuuden työehtosopimuksen säännökset. Palkkausjäijesteknää uudistettaessa apuna käytetään liittojen 1.4.1997 hyväksymää yhteistä koulutusaineistoa. Paikallisen palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei saa alentaa palkkauudistuksen kohteena olevan yrityksen, toimipaikan tai työosaston työntekijöiden suoritustasoa eikä työntekijöiden vakiintunutta keskimääräistä ansiotasoa. Henkilöstöä koulutetaan työn vaativuuden määrittämiseen, työsuorituksen arviointiin ja palkkaustapojen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Koulutuksessa käytetään liittojen yhteistä koulutusaineistoa ja liittojen edustajat osallistuvat tarvittaessa koulutukseen. Paikalliset sopimukset ovat voimassa joko määräajan tai toistaiseksi sovitulla irtisanomisajalla. Työehtosopimuksen työrauhavelvoite koskee myös paikallisia palkkaussopimuksia. Paikallisista palkkaussopimuksista johtuvat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiä koskevien säännösten mukaisesti.
TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY NEUVOTTELUTULOS J/nl ^ 1(4) RYHMÄN PUUALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 1 Todettiin, ettfi työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat 27.11.1997 saavuttaneet vuosille 1998-99 tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja että työmarkkinoiden keskusjsijestöt vahvistavat tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi sen jälkeen, kun niiden jäsenjärjestöt ovat uudistaneet alakohtaiset työehtosopimukset neuvottelutuloksen mukaisesti. 3.1 Sopimuskausi Sovittiin, että osapuolten kesken 9.10.1995 allekirjoitettu Ryhmän puualojen työehtosopimus sopimuskaudeksi 29.9.1995-31.1.1998 päättyy aikaisemmin sovitusta päättymisajankohdasta poiketen 31.12.1997. Päätettiin uudistaa Ryhmän puualojen työehtosopimus tulopoliittista sopimusta vuosille 1998-99 koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavasti: 1.1.1998-15.1.2000 3.2 Palkankorotukset 1.1.1998 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.1998 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 85 penniä turmilta tai 142 markkaa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,6 prosentilla. Järjestely\'ara Todettiin, että tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen kohdan 2.2.2 mukainen 0,5 %.n suuruista prosentuaalista järjestelyvaraa vastaava pennimääräinen yleiskorotus laskettuna vuoden 1997 toisen neljänneksen osoittamasta säännöllisen työajan keskituntiansiosta on 22 penniä tunnissa. Sovittiin, että 1.1.1998 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta tehtävän yleiskorotuksen jälkeen palkkoja korotetaan järjestelyvaraa vastaavalla yleiskoromksella, jonka suuruus on 22 penniä tunnissa. Nais- ja matalapalkkaerä Todettiin, että tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen kohdan 2.2.3 tarkoittama nais-ja matal^qialkkaerä on suuruudeltaan yhteensä 0,6 %.
TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY NEUVOTTELUTULOS 2(4) TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY NEUVOTTELUTULOS 3(4) Todettiin, ettfi 0,6 % suuruista prosentuaalista nais- ja matalapalkkaerää vastaava pennimääräinen yleiskorotus laskettuna vuoden 1997 toisen neljänneksen osoittamasta säännöllisen työajan keskituntia^iosta on 26 penniä tunnissa. Ohjetuntipalkat Ohjetuntipalkat 1.1.1999 lukien tai lähinnä sen jälkeen alkayan palkanmaksukauden alusta lukien: Ohjetuntipalkat Sovittiin, että 1.1.1998 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta tehtävien yleiskorotuksen ja jäijestelyvarakorotuksen jälkeen palkkoja korotetaan nais- ja matal^kkaerää vastaavalla yleiskorotuksella, jonka suuruus on 26 penniä tunnissa. Ohjetuntipalkat 1.1.1998 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: il Paikkakuntakalleusluokka 1. palkkaryhmä 2." 3." 4." 5." I 11 3298 3277 3402 3381 3508 3486 3612 3590 3717 3694 Paikkakuntakalleusluokka 1 11 Alle 18-vuotiaat 3145 3129 1. palkkaryhmä 2. 3. 4." 5. Alle 18-vuotiaat 3213 3192 3317 3296 3423 3401 3527 3505 3632 3609 3057 3044 Korjauspajojen ammattityöntekijöiden tehtäväkohtaiset vähinunäispal kat: Lisät 3.4 Muut ehdot Koijauspajojen ammattityöntekijöiden tehtäväkohtaiset vähimmäispal kat: 1. vaativuusryhmä 2. " 3. " Iltavuorolisä Yövuoro 4997 4586 4175 370 penniä/tunti 655 penniä/tunti Lisät 1. vaativuusryhmä 2. " 3. " 33 Palkankorotukset 1.1.1999 Iltavuorolisä Yövuorolisä 4912 4501 4090 365 penniä/tunti 645 penniä/tunti 3.5 Sopimuksen voimassaolo Tyitehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjäijestöjen välillä tulopoliittisessa sopimuksessa sovittua indeksiehtoa ja tarkastelulauseketta. Työehtosopimus on voimassa 15.1.2000 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahto kuukautta ennen sen päättymistä ole kununaltakaan puolelta kiijallisesti irtisanottu. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.1S toi lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 85 penniä tunnilto tai 142 markkaa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,6 prosen Uudesto työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet. Tulopoliittisen neuvotteluniloksen vuosille 1998-99 mukaisesti uudistettu Ryhmän puualojen työehtosopimus raukeaa, mikäli keskusjärjestöt eivät allekiijoito neuvotteluniloksen mukaista tulopoliittisto sopimusta vuosille 1998-99.
TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY NEUVOTTELUTULOS 4(4) TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY Mikäli tulopoliittisen neuvottelutuloksen mukaisesti uudistettu työehtosopimus raukeaa, noudatetaan 9.10.1995 allekiijoitettua Ryhmän puualojen työehtosopimusta sen sopimuskauden loppuun eli 31.1.1998 asti. Helsingissä joulukjiim 10. päivänä 1997 TYÖNAN^AIN YLEINEN RYHMÄ P6U- JA ERITYISALOJEN nsalqjen LIITTC LIITTO \ NEUVOTTELULAUSEKE Liitot ovat sopineet, että uuteen sopimukseen tehdään tekstien ^anmukaistaminen ja lainsäädännössä tapahtuneista muutoksista johtuvat koijaukset. Liitot penistavat palkkaryhmittelytyöryhmän. Työiyhmän toimikausi on uuden sopimuskauden mittainen. Helsingissä joulukuun 10. päivänä 1997 ^TXÖN^AJAIN YLEINEN RYHMÄ äiih^ ^UU- JA^RTTYIS AliiOJEN LETTO RY JTYISiyiiOJEN LIITTC
1(6) 11.12.1997 Klo 00.30 METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 1998-1999 ALLEKIRJOITUSPÖVTÄKIRJA Aika 11.12.1997 Paikka Metsäteollisuus r>'^n toimisto, Helsinki Läsnä Mauri Moren, Esko Murto Markus Tiitola Paavo Soikkeli Pentti Takala Timo Haapanen Jorma Toro Kalevi Vanhala, Kalevi Väisänen, Metsäteollisuus r)' Maaseudun Työnantajaliitto M Metsähallitus u Yksityismetsätalouden Tvönantajat M Puu- ja erityisalojen liitto n tl Neuvottelutuloksen tulopoliittikseksi sopimukseksi \ uosille 1998 1999 mukaisesti sopivat allekirjoittaneet liitot seuraavaa: SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Metsäalan työehtosopimus 1.10.1996-31.1.1998 lakkaa olemasta voimassa 31.12.1997.1.1.1998 lukien noudatetaan nyt allekirjoitettua työehtosopimusta sekä tämän allekiijoituspöytäkirjan määräyksiä. Vuoden 1996-1997 työehtosopimus uudistetaan jäljempänä mainituin muutoksin. Työehtosopimuksen 1998-1999 voimassaoloaika on 1.1.1998-15.1.2000.
2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN 1. 2. Ellei keskusjsijestöjen 27.11.1997 allekiijoittamaa tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus. 1.1.1998 tilittämättömiin palkkoihin korotetaan palkkoja yleiskorotuksella 6,80 mk/päivä kuitenkin vähintään 1,6 prosenttia. 1.1.1999 tilittämättömiin palkkoihin korotetaan palkkoja yleiskorotuksella 6,80 mk/päivä kuitenkin vähintään 1,6 prosenttia. 2(6) Moottorisahakustannusten ennakkoa sisältyy e.m. kustannuksiin 2 1 5 NAIS- JA MATALAPALKKAERÄ JA JÄRJESTELYVARA 6 VUOROLISÄT Nais-ja matalapalkkaerä ja järjestelyvara, yhteensä 0,7 on kokonaisuudessaan käytetty työkohtaisten palkkojen korotukseen Uittotöitä koskevan pöytäkiijan 3 :n vuoro-ja yötyölisät ovat 1.1.1998 tilittämättömiin palkkoihin seuraavat: 3(6) 3 TYÖKOHTAISET PALKAT 4 MOOTTORISAHAKUSTANNUS Työehtosopimuksen 4 :n kohdan 4.2 mukaiset työkohtaiset palkat ovat 1.1.1998 lähtien: vaativuusryhmä 1 vaativuusryhmä 2 vaativuusryhmä 3 Kalleusluokat 1 II 272.51 297,69 323,05 262,65 286,70 310,91 Mainitut työkohtaiset palkat ovat 1.1.1999 lähtien: vaativuusryhmä 1 vaativuusryhmä 2 vaativuusryhmä 3 Kalleusluokat I II 278,55 268,47 304,29 293,05 330,21 317,81 KÜLKEM1SK0RVAUKSET Toisessa vuorossa Kolmannessa vuorossa Yötyössä 1.1.1998 3,70 mk/tunti 6,55 mk/tunti 6,40 mk/tunti 6.2 Kulkemiskor\'auskohdan korvaukset ovat Kilometrikorvaukset 1.1.1998 alkaen 1.1.1999 3,80 mk/tunti 6,70 mk/tunti 6,50 mk/tunti -auton kä>'tön kilometrikorvaus 1,97 mk/km lisähenkilö 0,04 mk/km -as.vaunun tai taukotuvan kul. lisäkorv. 1,27 mk/km -mopo 0,77 mk/km -moottoripyörä -lisähenkilö -moottorikelkka -lisähenkilö 1,33 mk/km 0,04 mk/km 1,32 mk/km 0.04 mk/km Vuoden 1999 kulkemiskorvaukset sovitaan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Työehtosopimuksen kohdan 4.4 mukainen moottori- ja raivaussahan kustannuskorvaus on 32,8 % työkohtaisen palkan perusteella määräytyvästä työpalkasta. Kun työnantaja edellyttää moottorisahan teräketjuöljynä käytettäväksi n.s. bio^ljyjä on e.m. kustannuskorvaus 34,1 %. E.m. työehtosopimuksen kohdan mukainen moottori-ja raivaussahan käyttötuntikorvaus on 23,68 mk ja työnantajan edellyttäessä bio^ljyjen käyttöä 24,57 mk. Työmatkaan käytetyn ajan korvaukset 1.1.1998 alkaen Päivittäin kuljettu matka, yhteensä,km Autolla tai moottoripyörällä Korvaus mk/km Y:\TES98\METSA\allekpkmalli Y:\TES98\METSA\allekpkmalli
4(6) 5(6) 55-80 81 + 1.1.1999 alkaen 55-80 81 + 0,14 0,32 0,15 0,32 6 6.4 Arkipyhäkorvaus Tasoittumisjakso voi olla enintään 52 viikon pituinen." Poistetaan teksti: "Arkipyhäkorvausta ei makseta makseta työntekijälle, joka on lomautettuna tai sairaana." 1.1.1998 alkaen Kun työntekijä kulkee päivittäisen työmatkan yhteydessä vähintään 2 km maksetaan jalan, soutaen tai hiihtäen kuljettaessa 5,98 mk/km ja polkupyörällä kuljettaessa 2,04 mk/km alkavalta kilometriltä. 1.1.1999 alkaen Kun työntekijä kulkee päivittäisen työmatkan yhteydessä vähintään 2 km maksetaan jalan, soutaen tai hiihtäen kuljettaessa 6,08 mk/km ja polkupyörällä kuljettaessa 2,07 mk/km alkavalta kilometriltä. Kustannuskorvaus yöpymistapauksissa 1.1.1998 alkaen -yöpyminen työnantajan huoltamassa työmaa-asunnossa 29,50 mk/yöpyminen -yöpyminen majoituksessa, johon työnantaja ei ole huoltoa järjestänyt 48,00 mk/yöpyminen Kotonakäynnin korvaus 1.1.1998 alkaen -enintään 246 mk/kerta 8 ^ LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSENLUOTTAMUSMIESKORVAUS 9 TARKASTELULAUSEKE Lisätään kohtaan 7 TAPATURMA- JA SAIRAUSTAPAUKSET kohta 6 teksti: "6 :n 6.4 kohdan tarkoittamana arkipyhänä sairaana olevalle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan suuruisena." Vuosille 1998-99 solmitun tulopoliittisen sopimuksen kohdan 2.5 mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat huhti-toukokuussa 1999 tarkastelemaan yleistä taloustilannetta, kilpailukyxyn, työllisyyden, hintojen ja ansioiden kehitystä sekä, miten eri sopimusalojen ansiot ovat kyseisen sopimuksen palkkaukselliset tavoitteet huomioon ottaen kehittyneet tarkastelujakson IV/1997- IV/1998 aikana. Jos joku tämän sopimuksen osapuolista katsoo, että edellä tarkoitetussa ansiokehityksessä ei ole päästy tulopoliittisen sopimuksen tarkoittamaan lopputulokseen, voi asianomainen osapuoli vaatia ansiokehitn starkastelun siirtämistä tulopoliittisen sopimuksen kohdan 2.5 tarkoittamaan ratkaisulautakuntaan. Metsäalalla ansiokehitystarkastelu suoritetaan erikseen urakka- ja aikapalkkojen osalta. 9 TEKSTIMUUTOKSET 3 TYÖAIKA 3 kohta Y :\TES98\METS A\allckpkmalli Luottamusmiessopimuksen 8 3 kohdan luottamusmiehen kustannuskorvaus on 1.1.1998-15.1.2000 välisenä aikana 230 mk/kk Uusi teksti toisen lauseen tilalle: 10 INDEKSIEHTO Y:\TES98\METSA\al.lckpkmalli Mikäli kuluttajahintaindeksin (1995 = 100) nousu joulukuusta 1997 lokakuuhun 1998 ylittää 2,6 prosenttia, palkkoja korotetaan ylitettä vastaavalla määrällä 1.1.1999 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Kuluttajahintaindeksin nousu lasketaan kaksidesimaalisista pisteluvuista. Indeksin nousu pyöristetään yksidesimaaliseksi muutosprosentiksi.
0,4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä icorotuksia ei kuitenkaan makseta. 6(6) METSÄTEOLLISUUS RY Työmarkkinayksikkö Juhani Pöllänen/JP KIERTOKIRJE M /97 Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindeksin muutoksen ja mahdollisen indeksikorotuksen suuruuden. Aika ja paikka edellä mainitut. METSÄTEOLLISUUS RY MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO METSÄHALLITUS YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY Hyväksymme tämän pöytäkiijan Tulopoliittisen sopimuksen 1998 1999 mukaisena neuvottelutuloksena: METSÄPALKKAUKSEN KOULUTUSAINEISTON SOVELTAMINEN Metsäalan työehtosopimuksen sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että Metsäalan palkkauksen koulutusaineiston soveltamisesta mahdollisesti syntyvät ongelmat selvitetään ensisijaisesti paikallisesti. LIITTEITÄ 2 kpl Sopijapuolet tähdentävät, että nykyisen pelkistetyn urakkahinnoittelun tarkkuus ei vastaa aikaisemman järjestelmän palstakohtaista tarkkuutta. Jos paikalliset työskentelyolosuhteet ja työn sisältö ovat muuttuneet niin, ettei työmäärän mittaaminen ja t>'övaikeustekijöiden luokittaminen kohtuullisella t\ öllä ole riittävän luotettavaa suoraa urakkapalkkausta ajatellen, suositellaan muiden käytettävissä olevien palkkaustapojen käyttöönottoa. Tarvittaessa tes-sopijapuolilta on saata\-issa paikallista kehitystoimintaa tukevaa opastusta. Y:\TES98\METSA\aIlckpkmalli
KEMIANTEOLLISUUS RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO NEUVOTTELUTULOS METSÄALAN YHTEISTOIMINTAELIN PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 1 (5) VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika Paikka 10.12.1997 Kemianteollisuus ry, Helsinki TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN Läsnä Pekka Hotti Raimo Kilpiäinen Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry Allckirioittancet osapuolet sopivat, että tulopoliittisen sopimuksen kohdan 3 mukaisesti, koskien työelämän kehittämistä, osallistuvat siihen soveltuvin osin. Kari Vanhala Pekka Haverinen Hannu Vesterinen Harald Nordman Tommy Rehn Puu- ja erityisalojen liitto Puu- ja erityisalojen liitto Puu- ja erityisalojen liitto Puu- ja erityisalojen liitto Puu- ja erityisalojen liitto 1 Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat 27.11.1997 saavuttaneet vuosille 1998-99 tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja että työmarkkinoiden keskusjärjestöt vahvistavat tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi sen jälkeen, kun niiden jäsenjärjestöt ovat uudistaneet alakohtaiset työehtosopimukset neuvottelutuloksen mukaisesti. Sovittiin, että osapuolten kesken 4.10.1995 allekirjoitettu veneenrakennus teollisuuden työehtosopimus sopimuskaudeksi 29.9.1995-31.1.1998 päättyy aikaisemmin sovitusta päättymisajankohdasta poiketen 31.12.1997. Päätettiin uudistaa veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus tulopoliittista sopimusta vuosille 1998-99 koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavasti: 3.1 Sopimuskausi 1.1.1998-15.1.2000. 3.2 Palkankorotukset 1.1.1998 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.1998 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 100 penniä tunnissa, kuitenkin vähintään 1,6 prosentilta.
Järjestelyvara-, nais- ja matalapalkkaerät Todettiin, että tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen kohdan 2.2.2 mukainen järjestelyvara ja neuvottelutuloksen kohdan 2.2.3 tarkoittama nais- ja matalapalkkaerä ovat suuruudeltaan yhteensä 0,6 %. Järjestelyvaran-, nais- ja matalapalkkaerien käyttö Ohjetuntipalkat Sovittiin, että eristä käytetään 0,3% yleiskorotuksiin ja taulukkopalkkakorotuksiin. Sovittiin, että eristä loput eli 0,3 % siirretään paikalliseksi yrityskohtaiseksi eräksi. Mikäli paikallisen erän käytöstä ei sovita, maksetaan se prosenttimääräisenä yleiskorotuksena 1.1.1998 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Ohjetuntipalkkoja korotetaan 100 penniä suhteet säilyttäen. Vuorolisät lltavuorolisää korotetaan 5 penniä/tunti ja yövuorolisää 10 penniä/tunti. Vuorolisät 1.1.1998: Iltavuoro 375 penniä/tunti Yövuoro 680 -" - Luottamusmieskorvaus Luottamusmieskorvauksia korotetaan 5 % pyöristäen lähimpään 5 markkaan. 3.3 Palkankorotukset 1.1.1999 Yleiskorotus Ohjetuntipalkat Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.1999 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 100 penniä tunnilta, kuitenkin vähintään 1,6 prosenttia. Ohjetuntipalkkoja korotetaan 100 penniä suhteet säilyttäen, Vuorolisät lltavuorolisää korotetaan 5 penniä/tunti ja yövuorolisää 10 penniä/tunti. Vuorolisät 1.1.1999: Iltavuoro 380 penniä/tunti Yövuoro 690-3.4 3.5 3.6 3.7 Palkankorotusten toteutus Sovittiin, että palkankorotukset 1.1.1998 ja 1.1.1999 toteutetaan teknisesti noudattaen voimassa veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3 S:n määräyksiä. Matkakustannusten korvaukset Työehtosopimuksen 22 :n mukaiset matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana vuosina 1998 ja 1999 sekä sopimuskauden aikana vuonna 2000 määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti. Muut ehdot Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä tulopoliittisessa sopimuksessa sovittua indeksiehtoa ja tarkastelulauseketta. Teksti-asiat Keskusjärjestösoplmukset Työehtosopimuksen osana noudatetaan TT-SAK yleissopimusta 4.6.1997. Jaksotyö (tes 13 6) Työaikalain 7 S:n mukaisessa työssä työaika määräytyy lain 7 :n 1 momentin mukaan. Irtisanomisajat (tes 21 S) Työnantajain on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhden vuoden mutta enintään viisi vuotta; kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta mutta enintään yhdeksän vuotta; neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta; viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta; ja kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 14 vuorokauden enintmn vuoden; isaikaa, jos työsuhde on jatkunut yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhden vuoden mutta enintään kymmenen vuotta; ja Pöytäklijan tarkistaminen Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksilla. KEMIANTEOLLISUUS RY kahden kuukauden kymmenen vuotta. ^ I) jos työsuhde on jatkunut yli PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO /. n Työaika Työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa muuttaa siten, että säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Työajan tulee enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin enintään 8 tuntiin vuorokaudessa Paikallisesti voidaan sopia, että työaikalain mukaisina ylitöiden enimmäismäärinä käytetään yksinomaan kalenterivuotta. Työajan lyhennysvapaiden antaminen Työehtosopimuksen 14 :n3 kohdassa tarkoitettu vapaa voidaan antaa työvuoro kerrallaan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Vapaa voidaan myös antaa muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan. 3.8 Sopimuksen voimassaolo Työehtosopimus on voimassa 15.1.2000 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet. Tulopoliittisen neuvottelutuloksen vuosille 1998-99 mukaisesti uudistettu veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus raukeaa, mikäli keskusjärjestöt eivät allekirjoita neuvottelutuloksen mukaista tulopoliittista sopimusta vuosille 1998-99. Mikäli tulopoliittisen neuvottelutuloksen mukaisesti uudistettu työehtosopimus raukeaa, noudatetaan 4.10.1995 allekirjoitettua veneenrakennusteollisuuden työehtosopimusta sen sopimuskauden loppuun eli 31.1.1998 asti.
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO NEUVOTTELUTULOS 11.12.1997 Maaseudun Työnantajaliitto ja Puu- ja erityisalojen liitto ovat sopineet keskusjärjestöjen vuosille 1998-1999 allekirjoittaman talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittista sopioiusta koskevan neuvottelutuloksen soveltamisesta maatalouden, puutarha-alan, viher-ja golfalan. turkistarhausalan tarhatöiden ja turkistarhausalan rehukeskustöiden työehtosopimuksiin seuraavaa: 1. SOPIMUSTEN VOIMASSAOLO Työehtosopimuskausi alkaa 1.1.1998 ja päättyy 15.1.2000. Ellei keskusjärjestöjen 27.11.1997 allekirjoittamaa tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta vahvisteta allekirjoituksin tulopoliittiseksi sopimukseski, raukeaa tämä sopimus. 2. PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkoja ja työehtosopimusten lisiä korotetaan liitteessä 1 sovitulla tavalla. Palkankorotukset sisältävät TUPO:n mukaiset järjestelyvaran ja nais- ja matalapalkkaerät sekä päättyneen sopimuskauden ansiokehitystarkastelun. Ansiokehitystarkastelun aiheuttama kompensaatio viedään ohjetuntipalkkoihin 3. INDEKSIEHTO Neuvottelutulos sisältää TUPO:n mukaisen indeksiehdon 4. TARKASTELULAUSEKE Neuvottelutulos sisältää TUPO:n mukaisen tarkastelulausekkeen alakohtaisin sovellutuksin (liite 2). 5. TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN Allekirjoittaneet osapuolet toteavat, että ne osallistuvat tulopoliittisen sopimuksen kohdassa 3 mainittuun työelämän kehittämiseen liitteessä 3 sovitulla tavalla.
LIITE 6. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE PALKAN KOROTUKSET. KORVAUKSET JA LISÄT Sopijaosapuolet toteavat, että sopimuskauden aikana voidaan käynnistää neuvottelut työehtosopimuksen jonkin osan selventämiseksi tai kehittämiseksi. Neuvotteluissa sovitut asiat voivat tulla voimaan sopimuskauden kestäessä. 7. PAIKALLINEN SOPIMINEN Tässä sopimuksessa paikallisella sopimisella tarkoitetaan työnantajan tai hänen edustajansa ja luottamusmiehen tai työntekijäin edustajan, tai milloin sellaista ei ole valittu työnantajan ja työntekijöiden välistä sopimusta. Sopimusta tehtäessä on neuvotteluille varattava riittäväaika. PUUTARHA-ALA 1.1.1998 Yleiskorotus 124 p/t tai 208,00 mk/kk, vähintään 2,3 %. Ohjapalkat 1.1.1998 prl 103 p/t 8. TYÖEHTOSOPIMUSTEN TEKSTIMUUTOKSET Neuvotteluissa työehtosopimuksiin sovitut tekstimuutokset ovat liitteessä 4 9. TYÖAIKALAIN PERUSTEELLA AIEMMIN SOVITUT MUUTOKSET pr 2 pr 3 pr 4 pr 5 113 p/t 123 p/t 133 p1 143 p/t Osapuolet ovat vuonna 1996 sopineet työaikalakiin perustuvat muutokset. jotka viedään työehtosopimusten tekstiin (liite 5). 10. KEHITTÄMISTEHTÄVÄT Osapuolet ovat sopineet palkkausjärjestelmiä ja työaikojen joustavuutta koskevista kehittämistehtävistä (liite 6). Neuvottelutuloksen vakuudeksi Iltavuoro 18 p/t Yövuoro 31 p/t Iltalisä 12 p/t Palvelusvuosilisä 8-11 vuotta 12-15 vuotta 16 19 vuotta 20- vuotta 19 markkaa 38 markkaa 57 markkaa 76 markkaa MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 1.1.1999 Yleiskorotus 85 p/t tai 142,00 mk/kk, vähintään 1,6 %. Kaikkiin palkkaryhmiin 85 p/t
VIHER- JA GOLFALA 1.1.1998 Yleiskorotus 118 p/t tai 198,00 mk/kk, vähintään 2,2 % 1.1.1999 Yleiskorotus 85 p/t tai 142,00 mk/kk, vähintään 1, 6 %. Kaikkiin palkkaryhmiin 85 p/t. Ohjepalkat prl pr 2 pr 3 pr 4 pr 5 95 p/t 105 p/t 115 p/t 125 p/t 135 p/t TURKISTARHAUSALA, TARHATYÖT 1.1.1998. Yleiskorotus 117 p/t tai 196,00 mk/kk, vähintään 2,2 %. Ohjepalkat prl 94 p/t pr 2 103 p/t Lisät Iltavuoro Yövuoro 15p/t 29p/t pr 3 pr 4 pr 5 112 p/t 121 p/t 130 p/t 1.1.1999 Yleiskorotus 85 p/t tai 142,00 mk/kk, vähintään 1,6 % Kaikkiin palkkar>'hmiin 85 p/t. TURKISTARHAUSALA, REHUKESKUKSET 1.1.199J Yleiskorotukset 115 p/t tai 193,00 mk/kk, vähintään 2,2 %. prl 95 p/t pr 2 105 p/t pr 3 115 p/t pr 4 125 p/t Iltavuoro Yövuoro Nahkomisajan lisä Muu lisä Palvelusvuosilisä 8-11 vuotta 12-15 vuotta 16-19 vuotta 20 -vuotta 1.1.1999 16 p/t 28 p/t 9 p/t 10 p/t 16 markkaa 32 markkaa 48 markkaa 64 markkaa Iltavuoro 15 p/t Yleiskorotus 85 p/t tai 142,00 mk/kk, vähintään 1, 6 % (molempiin sopimuksiin) Yövuoro 29 p/t Palvelusvuosilisä 8-11 vuotta 12-15 vuotta 16-19 vuotta 20 vuotta 15 markkaa 30 markkaa 45 markkaa 61 markkaa
MAATALOUS 1.1.1998 Yleiskorotus 116 p/t tai 194,00 mk/kk, vähintään 2,2 %, 1.1.1999 (molempiin taulukoihin) Yleiskorotus 85 p/t tai 142,00 mk/kk, vähintään 1,6 Kaikkiin ohjepalkkohin 85 p/t. Ohjepalkat (yleiset työt) prl pr2 P3 pr 4 pr 5 pr 6 86 p/t 94 p/t 102 p/t 110 p/t 118 p/t 126 p/t Palvelusvuosilisä (yleiset työt) 8-11 vuotta 12-15 vuotta 16-19 vuotta 20-vuotta 17 markkaa 33 markkaa 50 markkaa 66 markkaa Ohjepalkat (eläinten hoitotyöt) prl pr 2a pr 2b pr 3a pr 3b pr 4a pr 4b 94 p/t 103 p/t 112 p/t 121 p/t 130 p/t 139 p/t 148 p/t palvelusvuosilisä (eläinten hoitotyö) 2 4 vuotta 18 markkaa 5-9 vuolta 10-15 vuotta 16-19 vuotta 20-vuotta 27 markkaa 37 markkaa 50 markkaa 66 markkaa Ukaisen työn lisä 10 p/t Usäksi kuluvan sopimuskauden ansiokehityskompensaatiota 0,8 % molempien töiden yleiskorotukseen porrastettuna ohjetuntipalkkoihin.
Il-(tn riniiiiitiiinitr-"-"' IIHIHIINmmii. MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 10.12.1997 1(x) 1.1.1998 MaaUlous 0,4% Yleliet tyil prl pr2 pr3 pr4 pr5 pr6 PKLl 0,05 0,09 0,12 0,16 0,19 0,23 PKLH 0,05 0,09 0,12 0,16 0,19 0,23 SOVITUT MUUTOKSET MAATALOUDEN. PUUTARHA-ALAN, TURKISTARHAUSALAN TARHATÖIDEN JA TURKISTARHAUSALAN REHUKESKUSTÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSIIN II TYÖSUHDEMAÄRÄYKSET Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen Ja koeaika Viher Eliinten hoitotyöt 0,2 / prl pr2 pr3 pr4 pr5 1 2a 2b 3a 3b 4a 4b 1.1.1998 PKS 0,03 0,05 0,08 0,10 0,13 PKLl 0,05 0,08 0,11 0,14 0,17 0,20 0,23 PKLl 0,03 0,05 0,08 0,10 0,13 PKLIl 0,05 0,08 0,11 0,14 0,17 0,20 0,23 PKLIl 0,03 0,05 0,08 0,10 0,13 1. Työnantajalla taikka hänen mädräämdiiään edustajalla on oikeus ottaa työhön ja siitä erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta ja jakamisesta. 2. Työsopimus suositellaan aina tehtäväksi kirjallisesti. 3. Työsopimuksessa on määriteltävä, onko sopimus tehty a) määräajaksi vai b) toistaiseksi voimassa olevaksi eli jatkuvaksi. Sopimus on määräaikainen esim. silloin kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kestämisaika muutoin käy Ilmi sopimuksen tarkoituksesta. 4. Työntekijä, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse tehdä sekä irtisanoa tai purkaa työsopimuksensa. 5. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään neljä kuukautta kestävästä koeajasta, jonka kuluessa kumpi osapuoli tahansa voi asiallisin pemstein purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Määräaikaisessa työsuhteessa voi koeaika kuitenkin olla enintään kaksi kuukautta. Rcbukeskukiet 0,5% 1.1.1998 Mikäli työntekijä on aiemmin ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kaksi kuukautta ja hänet otetaan uudelleen samankaltaisiin tehtäviin, ei koeaikaa käytetä. Koeajan käyttäminen edellyttää aina kirjallista työsopimusta. prl pr2 pr3 pr4 PKLl 0,07 0,14 0,21 0,29 PKLU 0,07 0,14 0,21 0,29 Milloin työsopimus tehdään suullisesti tai tiedot eivät sisälly kirjallisesti tehtyyn työsopimukseen ja työsuhde jatkuu vähintään yhden kuukauden, työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys kahden kuukauden kuluessa työsuhteen tai. jos työsuhde päättyy tätä aikaisemmin, viimeistään työsuhteen päättyessä.
5 Työsuhteen plättyminen Ja irtisanomisajat 1. 2. 2(x) Toistaiseksi jati(umaan tarl(oitetussa työsuhteessa irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seuraavat: Työsuhde jatl^unut kesl^eytyksettä enintään 1 vuoden yli vuoden, mutta enintään 5 vuotta yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta yli 15 vuotta 1 kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta 5 kuukautta 6 kuukautta Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisajat ovat seuraavat; Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään 1 vuoden yli vuoden, mutta enintään 10 vuotta yli 10 vuotta Irtisanomisaika 2 viikkoa 1 kuukausi 2 kuukautta Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa ilman irtisanomista. Irtisanomisperusteet 3. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 :n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomispemsteena pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuviasyitä kuin töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Irtisanomisperusteita ovat myös sellaiset työsopimuslain 37 a :n tarkoittamat taloudelliset, tuotannolliset tai muut niihin ven-attavat syyt, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. 4. Milloin työntekijä on estynyt työstä sairauden tai tapatunnan takia, ei työnantaja sillä perusteella saa irtisanoa työsopimusta ellei sairaudesta ole ollut seurauksena työntekijän työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen. Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa työsopimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Irtisanomisen toimittaminen 3(x) 5. Irtisanominen on suoritettava kirjallisesti tai muuten todistettavasti. Työnantajan puolelta tapahtuvassa työsopimuksen päättämisessä on ilmoitettava irtisanomisen tai työsopimuksen purkamisen syy. Se päivä, jolloin irtisanominen tapahtuu, luetaan kuuluvaksi irtisanomisaikaan. Pitämättä olevat, kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta kertyneet vuosilomapäivät saadaan sisällyttää irtisanomisaikaan edellyttäen, että työnantaja ja työntekijä siitä keskenään sopivat. Irtisanomis- ja lomautusjäijestys 6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle täri^eitä ammattityöntekijöitä tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että näiden lisäksi otetaan huomioon työntekijän työsuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä. Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen ja kuittausoikeus 7. 6. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 26 :ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. 9. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta. Irtisanominen Ijikkeen luovutuksen yhteydessä 10. Liikkeen luovutuksen yhteydessä tapahtuvasta irtisanomisesta on säädetty työsopimuslain 40 :ssä. Liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä sovelletaan myös liikkeen osan luovutukseen sekä liikkeen vuokralleantoon. Työsopimuksen purkaminen 11. Edellä 1. ja 2. kohdassa sanotusta riippumatta on työnantajalla ja työntekijällä oikeus purijaa heti työsopimus työsopimuslain 43 :ssä mainituissa tapauksissa. Purkamisoikeus raukeaa, ellei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, viikon kuluttua siitä, kun aihe puri^amiseen ilmaantui, tai jos syy on jatkuva, siitä kun tieto saatiin sen lakkaamisesta.
» 5(x) 4(x) X Työajan lyhentäminen 12. Lomauttaminen Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työn tilapäisesti vähentyessä työnantaja voi lomauttaa työntekijän. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantajan tulee antaa työntekijälle kirjallinen ilmoitus lomautuksesta vähintään 14 päivöä ennen lomautuksen alkamista. Milloin lomautuksen pemsteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistö johtuva työn väheneminen, on työnantajan lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa saatettava asia työntekijäin tai luottamusmiehen tietoon, ja mikäli lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, annettava siitä ilmoitus työvoimatoimistoon. (2. kohta) vähintään 194 vähintään 212 11 12,5 88 100 tes-tekstiinv Vapaasta annetaan enintään 6,5 päivää siten, että työvuoro voidaan lyhentää 4-, 5-, 6- tai 7-tuntiseksi. Loput vapaasta annetaan vapaapäivinä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa aikaisemmin. Työajan lyhentäminen vuorokautista työaikaa lyhentämällä ei muuta kuitenkaan vuotuisen työajan pituutta. Osapuolet toteavat, että jne X Ylityö Jo 1.1.1997 voimaan tulleet muutokset kirjataan tvöehtosooimuksen Dvkaiään. X Paikkakuntien kalleutluoklttelu (Pvkälä muutetaan seuraavaan muotooni 4.12.1991 annetun valtioneuvoston päätöksen (1392/91) mukaisesti kuuluvat seuraavat kunnat I kalleusluokkaan: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Jän^enpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo. Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa. Hyrynsalmi, Kuhmo, Kuivaniemi, Kuusamo, Oulu, Ristijärvi sekä kaikki Ahvenanmaan ja Lapin läänin kunnat. Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan. X Kutsunta Ja reservin harjoitus 3....perheetön 2/3 siitä. Edellä sanottu koskee sellaisia kertausharioituksia loilta valtio maksaa reserviläispalkan.
e(x) 7(X) X Vuosiloma SOVITUT MUUTOKSET MAATALOUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEEN 5.. viher- ja golfaialla l(ohta 3. Työntel(ijdlia. jonl^a palld^a on sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus saada palkkansa myös vuosiloman ajalta. Kuukausir " ' kuukausipalkka 2L... * * A 37 Muutto (pykälä poistetaan vanhentuneena) 50 Tuotteiden Ja etuuksien hinnoittelu (pykälä poistetaan vanhentuneena) 10., viher-ja golfaialla kohta 8. (tekstin sijoituspaikka avoin) Toistaiseksi voimassa olleen eli jatkuvan W0suhteen Däättvessa maksetaan lomakorvauksena kertvnvttfl mutta Pitämättä läänvttä vastaava lomaoalkki Ajalta, jolta... SOVITUT MUUTOKSET PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEEN 35 Matkakustannusten korvaus 1. Kulukorvaus Mikäli työntekijä työnantajansa määräyksestä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, ja työmatka edellyttää yöpymistä, työnantaja on velvollinen järjestämään majoituksen. Lisäksi työnantaja maksaa jokaiselta yöpymistä edellyttävältä vuorokaudelta 111 markan suuruisen päivärahan. Työntekijän matkustaessa työnantajan määräyksestä komennusluontoiselle matkalle, joka kestää vähintään 6 tuntia ja josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa, suorittaa työnantaja kulukorvauksena tällaisesta matkasta SI markkaa. Mikäli matka kestää yli 10 tuntia, on kon/ausjg markkaa. Ulkomaille suuntautuvalta työmatkalta maksetaan päivärahaa sen suuruisena kuin verohallitus vuosittain kunkin maan osalta verovapaaksi vahvistaa. Edellä sanottujen matkojen matkakulut korvaa työnantaja. Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä on sovittu, että työntekijä suorittaa matkat omaa autoa käyttäen, on korvaus penniä ajokilometriltä. 2. Huoltoajo Työntekijän suorittaessa työnantajan kanssa sopimaansa ns. huoltoajoa omalla autollaan, suoritetaan hänelle tällöin kustannusten korvauksena penniä/kilometri. Perävaunun käytöstä huoltoajossa sovitaan paikallisesti. 1. Päivittäiset matkakustannukset 60LFALAN Asunnon ja työntekopaikan väliset matkat työntekijä suorittaa pääsääntöisesti omalla kustannuksellaan. Yhdensuuntaisen matkan ylittäessä 20 km, työnantaja maksaa päivittäisten matkakustannusten kon^austa seuraavasti: Asunnon ja työkohteen välinen yhdensuuntainen matka 20-30km 31-60 km 51-70 km yli 70 km 2. Huoltoajo Korvaus/pv 16 mk 34 mk 39 mk sovitaan Työntekijän suorittaessa työnantajan kanssa sopimaansa ns. huoltoajoa omalla autollaan, suoritetaan hänelle tällöin kustannusten kon^auksena 197 p/km. Mikäli kuljetus edellyttää perävaunun käyttämistä on lisäkorvaus 14 penniä kilometriltä. Työvuoron aikana tapahtunut työkohteen vaihtaminen omaa autoa käyttäen katsotaan huoltoajoksi. 3. Kulukorvaukset Mikäli työntekijä työnantajansa määräyksestä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, ja työmatka edellyttää yöpymistä, työnantaja on velvollinen järjestämään majoituksen. Lisäksi työnantaja maksaa jokaiselta yöpymistä edellyttävältä vuorokaudelta 111 markan suuruisen päivärahan. Työntekijän matkustaessa työnantajan määräyksestä komennusluontoiselle matkalle, joka kestää vähintään kuusi tuntia ja josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa, suorittaa työnantaja kulukorvauksena tällaisesta matkasta 52 markkaa. Mikäli matka kestää yli 10 tuntia, on korvaus 79 markkaa. Tämä
8(X) kulukorvaus ei koske normaalia työskentelyä viherrakennuskohteessa. Edelldsanottujen komennusmatkojen matkakulut korvaa työnantaja. Mikflli työnantajan ja työntekijän välillä on sovittu, että työntekijä suorittaa matkat omaa autoa käyttäen, on korvaus 197 penniä ajokilometriltä. Työnantajan järjestämästä majoituksesta käsin työskenteleville työntekijöille työnantaja kustantaa kotonakäynnin ken-an viikossa. Kotonakäynti korvataan yleisten kulkuneuvojen mukaisesti kuitenkin niin, että työnantajan korvattava kustannusosuus on enintään 246 mk/kerta. Mikäli kotona käynti tapahtuu kahden viikon välein on vastaava korvaus enintään 492 mk/kerta. Säännöllinen työaika Lisäy^ kohtaan 3 muissa työehtosopimuksissa, maatalouden työehtosopimuksen kotieläinten hoitotöiden osalta kohtaan 1 Paikallisesti sopien voidaan vuorokautinen työaika pidentää 10 tuntiin sekä pidentää myös 16 viikon tasoittumisjaksoa.
mu- JA BUTYISALOaBf Limo 1 (1) LIITE 10.12.1997 TES 1 1. kohta: XX PykÄlttftn "Nuoret työntekijät ja harjoittelijat" kaikkiin sopimuksiin Thnä työäitosqpinus en koko maata käsittävä ja sen määräyksiä nr lr^ai^o^jm^n kaudden Maaseudun lyänantajaliittogn kuuluvden, maaseutuelinkeinoja harjoittavien jäsei^tysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden työäihteisiin. impiffpanhiot^nvo-irmj«t gga työäitosqpinijksessa ovat: maatilatalous nukaan lukien maatilatalouden tuotteiden tilalla tapahtuva jatkojalostus, kauppakunnostus ja nyynti vlhannestm, naxjojd ja erikoiskasvien vanaaviljely maatilalla maatilatalouden lomitustoiminta jalcstuskanalat ja siipikarjankasvattamot mäiiläistarhat 2. ja 3. entisellään kalankasvattaitdt ja kalanviljelylaitokset ravitallit ja ratsastustallit raataloudelliset tutkiiaislaitckset (yksityiset) maatilamatkailu tilan liitärmäisellakelaana 1. 2. 3. Uusi otsikko: "Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat ja koululaiset" Aikaisempaa työkokemusta vailla olevan oppisopimussuhteisen työntekijän palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintäin 85 % 1. palkkaryhmän palkasta ja toisen vuoden osalta vähintäin 95 % 1. palkkaryhmän palkasta. Täydennyskoulutuksessa olevan oppisopimusopiskelijan palkka on vähintäin 2. palkkaryhmän palkka. Työsuhteen kestäessä aloitettu oppisopimuskoulutus rinnastetaan palkkauksen osalta työntekijän omaan tehtävään. Koulutuksen päätyttyä suoritetaan aina palkkaperusteiden tarkistus. Oppisopimussuhteeseen noudatetaan muiden kuin palkkojen osalta tämän sopimuksen ehtoja. Alan ammattioppilaitoksessa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan vähintäin 75 % ( maaseutuelinkeinojen ja turkisalan sopimukset) 70 % (puutarha- sekä viher- ja golfalan sopimukset) 1. palkkaryhmän palkasta. Peruskoulussa tai lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevalle alle 18 vuotiaalle koululaiselle maksetaan vähintäin 70 % ensimmäisen palkkaryhmän palkasta.
Työväen Arkisto Puu- ja Erityisalojen Li itto CB29 HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAT X - Xli, 1997 Rulla 1162 Kuvannut Monikko Oy Espoo 2007