Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous



Samankaltaiset tiedostot
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

- Potentiaalia innovaatioiksi

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

Biotalouden värisuora

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Vesivarojen arvo Suomessa

Uudenmaan metsäbiotalous

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Keski-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

KANSALLINEN BIOTALOUSSTRATEGIA JA TAVOITTEET BIOTALOUDEN ROOLISTA SUOMEN KANSANTALOUDESSA. Liisa Saarenmaa MMM Kajaani

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Etelä-Savon metsäbiotalous

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Kymenlaakson metsäbiotalous

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelma

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Selvitys Kainuun biotalouden aluetalousvaikutuksista Kainuun biotalouden aluemallinnustyöstä

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Ravinteiden kierrätys Suomessa

MMM JA LUONNONVARATALOUDEN AJANKOHTAISTA

Hallitusohjelman toimeenpano MMM:n hallinnonalalla

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Kärkihankkeet: Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Transkriptio:

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1

MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia ja tuottavia. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyky vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa. Kuluttaja voi luottaa ruokaketjun vastuulliseen toimintaan. Paikkatiedot ovat laajasti yhteiskunnan käytössä. Maaseutu on elinvoimainen, viihtyisä ja toimiva yritys- ja asuinympäristö. 2

Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö Taloudellista kasvua, liiketoimintaa ja työpaikkoja lisäämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä Yritysten kilpailukyvylle otollinen toimintaympäristö Monipuolisuutta tuotantoon ja palvelurakenteeseen Jalostusarvon lisääminen osaamista ja innovaatioita edistämällä Turvattava uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus ja käytön hyväksyttävyys Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin Esimerkiksi rakennetuissa vesistöissä kalojen kulun ja elinympäristöjen, virkistyskäytön, tulvavesien varastoinnin ja juoksutusten sekä vesivoiman tuotannon tarpeet yhteen sovitettavissa Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on myös liiketoimintamahdollisuus 3

Biotalous on talouden seuraava Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. aalto Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja* käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotaloudelle on ominaista materiaalien tehokas kierrätys ja luonnon ekosysteemipalvelujen** toimintaedellytysten turvaaminen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. *Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. ** Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet.

Biotalouden merkitys Suomelle Tuotos Arvonlisäys Työlliset Vienti milj. milj. milj. Ruoka yhteensä 16 093 4 356 128 400 515 Maatalous 4 822 1 658 90 100 0 Elintarviketeollisuus 11 271 2 698 38 300 515 Biotalouden tuotteet yhteensä 29 273 9 317 101 400 13 819 Metsätalous 4 232 2 898 25 000 68 Puutuoteteollisuus 6 870 1 542 36 400 2077 Massa- ja paperiteollisuus 13 653 2 967 23 300 9185 Rakentaminen 9 228 3 344 58 120 100 Kemianteollisuus 1 644 434 1 600 1 347 Lääketeollisuus 1 339 845 4 100 932 Uusiutuva energia 4 033 1 903 5 801 0 Veden puhdistus ja jakelu 610 400 2 700 0 Biotalouden palvelut yhteensä 2 993 1 416 33 900 0 Luontomatkailu 2 737 1 226 32 000 0 Metsästys 85 79 100 0 Kalastus 171 111 1 800 0 Koko biotalous 60 685 20 104 319 321 14 248 Koko kansantalous 375 777 163 424 2 509 500 54 221 Biotalouden osuus 16,1 % 12,3 % 12,7 % 26,3 % Luvut vuodelta 2011

Visio ja tavoitteet Visio vuodelle 2025: Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta Vuoteen 2025 mennessä biotalouden tuotos on kasvanut 100 miljardiin ja biotalouteen on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä on saavutettavissa 4 %:n vuosittaisella kasvulla.

Vihreä biotalous Metsävarojen käyttöä lisätään Puuraaka-aine jalostetaan kotimaassa Huolehditaan puuperäisten liikennepolttoaineiden tuotantoedellytyksistä Turvataan pienpuun käyttöön perustuva uusiutuvan energian tuotanto 7

Keltainen biotalous Hyödynnetään peltobiomassojen, eloperäisten jätteiden ja sivuvirtojen sekä lannan sisältämä ravinteet ja energia Parannetaan proteiiniomavaraisuutta Luodaan maaseudulle palveluita ja uusia työpaikkoja 8

Sininen biotalous Kasvatetaan vesivarojen ja vesiekosysteemien tuotantopotentiaalia Lisätään vesi- ja kalavarojen sekä vesiviljelyn käyttöä ruuan, energian, ravinteiden ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen 9

Punainen biotalous Luodaan edellytyksiä uusille biojalostamoille ja niiden ympärille syntyville yritysten muodostamille biotalouden ekosysteemeille, jotka tuottavat korkean lisäarvon tuotteita vientimarkkinoille Luodaan edellytyksiä muullekin biotalouspohjaiselle yritystoiminnalle yhteistyöalustojen avulla 10

Päämäärät 1. Huoltovarmuus paranee 2. Kiertotalous kehittyy 3. Uusia yrityksiä syntyy 11

Biomassat jalostetaan kotimaassa Ravinteet kierrätetään Ruokaturva varmistetaan Biotalouden ekosysteemit Kiertotalous Huoltovarmuus Biotalouden pullonkaulojen purkaminen Rahoituksen suuntaaminen investointeihin ja t&k:een Markkinointiviestinnällä potkua vientiin 12

Luodaan edellytyksiä Biotalouden pullokaulojen purkaminen Lainsäädännöllisten esteiden tunnistaminen ja ratkaisumallien rakentaminen Rahoituksen suuntaaminen investointeihin ja innovaatioihin Biotalouteen käytettävissä olevien rahoituslähteiden tunnistaminen, kartoittaminen ja käyttöön ottaminen Yhteistyö TEM:n, Tekesin ja Sitran kanssa Markkinointiviestinnän tehostaminen Kuluttajien tietoisuuden tason nostaminen Yrityksille vierihoitoa viennin edistämisessä 13

Kärkihankkeita Biotalouden ekosysteemien rakentaminen Lanta hyötykäyttöön Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen 30 prosenttiin Vesi- ja kalavaroihin pohjautuvan liiketoiminnan kehittäminen 14

Rivakasti liikkeelle: Biotalouden pullonkaulat tunnistetaan ja poistetaan: ympäristö- ja kemikaalilainsäädännön läpikäynti ja toimintamallin kehittäminen Rahoituslähteet käyttöön: tehdään kartoitus käytettävissä olevista rahoituslähteistä ja annetaan tietoa niistä toimijoille Potkua vientiin: laaditaan markkinointiviestintäsuunnitelma Biotalouden ekosysteemien synnyttäminen: toteutettavuusselvitykset 15

Kiitos! Lisätietoja biotaloudesta: www.biotalous.fi 16