1 UYLE0303 ESIHISTORIAN, ANTIIKIN JA KESKIAJAN TAIDE Ohjelmaluonnos: To 14.1. klo 16.15 20.00, paikka: LS10 Pe 15.1. Ke 20.1. To 21.1. Ke 27.1. To 28.1. Esihistorian taide Esihistorian taide ja Korkeakulttuurit Aigeian ja Kreikan taide Etruskit ja Rooman taide Keskiajan taide Keskiajan taide UYLE0303 kokonaisuus 5 op, joka jakautuu: Suoritus (3 op): luentojen kuuntelu + kirjoitelma vähintään 4 liuskaa, jostain luennoilla esitellystä asiasta syventäen. Palautus paperitulosteena 5.3.2008. Suoritus (2 op): 1) tentti, valitse opsin sivulta 143 kirjallisuutta 2 op:n verran TAI 2) kirjoitelmat (yhteensä 6 8 liuskaa) aiheista:varhaiskeskiajan taide ja Bysantin taide Palautus paperitulosteena kevään, kesä tai alku syksyn aikana ESIHISTORIALLINEN AIKA KIVIKAUSI (n. 35 000 ekr 1500/1200 ekr) jaetaan paleoliittiseen, mesoliittiseen ja neoliittiseen Esihistoriallinen =ei kirjoitusta, kun ei ole dokumentteja tarvitaan arkeologisia ajoitusmenetelmiä Historiallinen = kirjoitettuja dokumentteja TAITEEN SYNTY ensimmäiset esineet: kivityökalut, nyrkki iskurit, kaapimet, veitset noin 35 000 ekr vainajien hautaus yksinkertaiset koristekuviot miksi taidetta :kultti, uskonto, ilo, yhteiskunnan kiinteyden säilyttäjä, uskonnon tulkki, maaginen apuväline, visuaalinen leikki, piilotajunnan heijastus Paleoliittinen aika (Vanhempi kivikausi ) n. 35 000 ekr 9000/8000 ekr. elinkeinot: keräily, metsästys ja kalastus esineet: iskemällä tehdyt kivityökalut vallitsevia paleolliittinen kausi jakautuu neljää kauteen 1. Auriqnac kausi: käsisiluetit, luiset nuolenkärjet 2. Gravette kausi: ns.venus patsaat: kivestä tai luusta tehdyt naisfiguurit, hedelmällisyyskultti, äitijumalatar, kotijumalatar, matriarkaalisuus, yksilölliset piirteet kasvoista puuttuvat 1. Willendorfin Venus, kalkkikivi, 11 cm, n. 30000 25000 ekr., Gravette, Naturhistorisches Museum, 1
2 Wien. 2. Lausselin Venus eli Sarvinainen, kallioreliefi, 42 cm, n. 15000 10000 ekr., Madeleine,Musée d Aquitance, Bordeaux 3. Solutree viimeinen pakkaskausi = luolamaalausten syntymisaika 3. Esihistoriallinen Eurooppa 4. Madeleine kausi: metsästäjät, shamaani kalliomaalausten synty: makaroniviivat yksivärinen ääriviiva muodon tavoittelu 4. Altamiran makaroniviivat, Gravette kausi. 5. Mammutit, kalliomaalaus, 1,27 cm, Niaux, Ranska, n. 20000 15000 ekr. 6. Ns. kiinalaishevonen eli Hevonen, nuolia ja ansa, franko kantabrialainen monivärinen kalliomaalaus, 1,40 cm, Lascaux, Ranska, Madeleine kausi, n. 15000 10000 ekr. Franco kantabrialaiset eli 1. metsästäjätyylin luolamaalaukset Altamira Pohjois Espanja ja Lascaux Etelä Ranska säilyvyyden syyt: suojaisuus, maavärit ja pimeys naturalismi ja ilmaisullisuus, suurriista 7. Suuri sali, yleiskuva, Madeleine kausi, n. 15000 10000 ekr, Lascaux Ranska 8. Suuri härkä, pituus 4 m, Madeleine kausi, n. 15000 10000 ekr, Lascaux Ranska 9. Shakkilautakuvioita (ansoja?), maalattu ja uurrettu 24x22 cm, Madeleine kausi, n. 15000 10000 ekr, Lascaux Ranska 10. Lepäävä tai hyökkäävä biisoni, monivärinen, Madeleine kausi, n. 12000 ekr., Altamira, Espanja 11. Parittelevia biisoneita, savi kallionpinnalla, Madeleine kausi, n. 20000 10000 ekr., Le Tuc D'Audoubert, Ranska. Suomesta ei ole löytynyt paleoliittiseen aikaan liittyvää esineistöä 12. Mannerjäätikkö ja kasvillisuusvyöhykkeet Euroopassa viimeisen jäätiköitymisen aikana (paleoliittinen aika) Mesoliittinen aika (keskinen kivikausi) n. 8000 3000 ekr. Espanjan Levantin 2. metsästäjätyylin luolamaalaukset liikkuvat ihmisfiguurit, tyylittely, pienriista 13. Uurrettuja ihmisiä, 25 38 cm, II metsästäjätyylin siirtymävaihe n. 80000 ekr. Monte Pellegrino, Sisilia 14. Tanssija, seinämaalaus, n. 6000 5500 ekr., Catal Hüyük, Turkki II metsästäjätyylin mahdollinen lähtökohta 15. Hunajan kerääjät, II metsästäjätyyli 6000 2000 ekr. Gueva del Arana, Espanja Suomeen muutti keräilijä metsästäjä kalastaja ihmisiä, n. 8000 ekr jään reuna oli nykyisen Salpasselän kohdalla Lahdessa, ns. kantauralilainen kieli n. 7500 ekr selviä merkkejä asutuksesta ASKOLAN KULTTUURI 7500 6500 ekr paikallisuus kvartsityökalut, kvartsi yleisin raaka aine 16. Echineismeri ja sen aikaiset kulttuurit P Euroopassa n. 7000 ekr. sekä tärkeitä löytöpaikkoja Suomess., Karjalassa ja Virossa 17. Kvartsityökaluja (kivikauden yleisin raaka aine) SUOMUSJÄRVEN KULTTUURI 6500/5000 3000 ekr 2
3 levinnyt pallonuijat, vuolukiveä, (Tanskan ja Eestin mesoliittisissa luuesineissä samanlaista koriste1ua, suom. maaperä hapan luuesineet hävinneet) kourutaltat, keihäänkärjet 18. Litorinameri n. 5000 ekr. sekä esikeraamisen asutuksen levinneisyys ja löytöpaikkoja Suomessa (mesoliittinen kivikausi, Suomusjärven kulttuuri) 19. Pallonuija, Suomusjärven kulttuuri, n. 6500 4200 ekr. 20. Mäntypuinen hirvenpää, 37 cm, Rovaniemi, mesoliittinen kivikausi, n. 5790 ekr. Neoliittinen aika (nuorempi kivikausi) n. 5000 1500 ekr. maanviljelyksen alku (Lähi itä n. 7000eKr) ja saven valannan keksiminen 20. Maalattu maljakko. Liparin Akropolis. Italia. megaliittikulttuuri: Bretagne ja Stonehenge / maanviljelys ja/vai hautaukset? Afrikan kalliotaide n. 8000 ekr. 1800 ekr. ja arktinen röntgentyyli n. 5000 2000 ekr 22. Härkiä kootaan katoksen alle, n.5000/4000 1200 ekr. Tassili, Sahara 23. Arktinen röntgentyyli, 5000 2000 ekr. 24. 25. Pää Jerikosta, n. 7000 6000 ekr., pääkallo, väritettyä kipsiä ja simpukankuoria 26. 27. Stonehenge, Englanti, Megaliittikulttuuri, 2400 1240 ekr. SUOMEN KAMPAKERAAMINEN KULTTUURI n. 4000 2000 ekr n. 4000 ekr suomalaisugrilainen kantakieli itäinen, Siperiasta Baltian maihin ja Ahvenanmaalle kotimaiset materiaalit: kivi, kvartsi ja puu tuontitavaraa: pii ja meripihkaesineet eläinaiheet: karhun ja hirven päät, löydetty noin 30 eläinpäistä esinettä, tavattu Pohjois Skandinaviasta Uralille, samanl. luonnonolot +kultt. Suomusjärven kulttuurista pronssikaudelle n. 6000 1000 ekr pyöreäpohjaiset saviastiat, paksut seinät, kampamainen koristelu savi idolit, po1tettua savea, viivoitus (=vaatetus?), merkkejä punamullasta (=e1ämän ja veren väri), ei ole löytynyt Ruotsista Ahvenanmaalta 28. Kampakeraamisen kulttuurin levinneisyys (neoliittinen eli nuorin kivikausi) 29. Kourutaltta, 4200 2000 ekr, Äänisen vihreäliuskaa, käyttämätön, valtikka? (löydetty Kiuruvedeltä), 30. Savi idoleja, poltettua savea (löydetty vas. Kymi ja oik. Luopioinen, korkeus n. 4 cm) n. 3000 ekr. 31. Saviastia,koko noin 30 35 cm, Säämingin Pääskylahti, n. 3000 ekr. 32. Meripihkariipus, 3,3 cm, 3300 2800 ekr, Metsäpirtti SUOMEN VASARAKIRVESKULTTUURI n. 2200 1800 / 1600 ekr (vrt. Mesopotamina ja Egyptin taiteen ajat) veneenmutoiset vasarakirveet, sotakirveet?, valuviiva (mallina valetut pronssikirveet), Sveitsistä löydetty vastaavanlaisia väestön lisäys n. 2500 ekr mahdollisesti indoeurooppalainen kansa läntinen kultt. vaikutus, mm. Kölin punaliuske kiinteä asutus, maanviljelyn alku Suomessa nuorakeramiikkaa, tasapohjainen, ohuet seinät, profiloitu suu ei ole jatke kampakeraamiselle vaan uudet tulokkaat, joihin kampaker. sulautui 3
4 33. Vasarakirveitä n. 2200 1800 ekr. 34. Nuorakeramiikkaa, vasarakirveskulttuuri 2500 2000 ekr. 35. Huittisten hirvenpää, vuolukiveä, n,. 15 cm, 5170 1130 ekr. ja Paltamon karhunpääkirrves, vuolukiveä n. 19 cm, 1750 1500 ekr. 36. Hirvenpäänuija, Äänisen vihreäliuske, n. 13 cm, Säkkijärvi, 1750 1500 ekr 37. Hirvenpäätikari, Kölin punaliuske, n. 22 cm, Tervola, 2500 2000 ekr. 38. Eläinpääkoristeisia lusikoita: karhunpäälusikka Laukaasta ja sorsanpää Pielisjärveltä itäistä sembramäntyä ja hirvenpää Sodankylästä kotoista mäntyä, neoliittinen kausi/pronssikausi 39. Ihmisen muotoinen reikäkirves, uraliittiporfyriitti, n. 16 cm, (harvinainen koko maailmassa), neoliittinen kausi, Kiuruvesi, 2000 1500 ekr. 41. Mäntypuinen ihmispääveistos, ns. Pohjankurun puujumalainen, mänty, n. 25 cm, neoliittinen kivikausi, ehkä kampakeraaminen, 3000 2000 ekr. SUOMEN PRONSSIKAUSI 1500 500 ekr (vrt. Aigeian taide, Kreikan taiteen varhaiset kaudet arkaaiseen aikaan saakka ja Etruskien taide) n. 2000 ekr saamen kieli ja suomalainen kantakieli erkanevat n.1000 ekr germaanisten heinojen muuttoja pronssikauden alussa yksittäisiä muuttoja + pieniä ryhmiä Virosta ja Balttiasta rautakauden aikana Suomenruotsalaiset muuttivat 1000/1100 luvulla eli keskiajan alussa hiidenkiukaat Etelä ja Länsi Suomen rannikkoalueella, kiviröykkiöt, löytynyt kivipaasista ladottu arkku, vanhempi: isoja ruumishautaus, nuorempi: pienempiä polttohautaus, Ahvenanmaalta veneenmuotoisia hautoja, hautaustapa tullut lännestä (Ruotsin BohusIän, Itä ja Etelä Norja, Tanska piirroksia suojelu.), idästä ei tunneta hautoja maanviljelys, suurimmat asumukset hallitaloja (15 x 4 Nakkila), pienemmät neliöitä tai ympyrän muotoisia majoja esineistöä noin 130 kpl: miekkoja, tikareita, kirveitä, partaveitsiä, koruja, tuontitavaraa valinmuottilöydöt pronssin valu tunnettiin keramiikka yksink. koristelu, tekstiilipainanne, spiraalikoristeet, geometrisuus, symmetrisyys 42. Neljä pronssikirvestä, vas. kaksi koristeellista skandinaavista olkakirvestä (Hki, Perniö), oik. ylh. sisämaan pronssikulttuuriin kuuluva Maaningan tyypin putkikirves (Tottijärvi), alh. keskiruotsalainen putkikirves (Lieto) 43.Läntisiä pronssiesineitä, vas. Dragsfjärdin tikari, keihään kärki (Pertteli), oik. miekan kahva (Kokemäki), koristeuurteita. 44. Ns. silmälasisolkia (huom. rengasornamentiikka), Kokemäki, n. 900 500 ekr. ja korunapit SUOMEN RAUTAKAUSI 500 ekr 1050 jkr (vrt. Rooman antiikin ja Bysantin taide) Jaetaan seuraaviin kausiin : Vanhempi roomalainen rautakausi 500 ekr 20 jkr Nuorempi roomalainen rautakausi 20 jkr 400 jkr Kansainvaellusaika 400 600, Merovingiaika 600 800 Viikinkiaika 800 1000, Ristiretkiaika 1050 1150/ 1300 polttohautaus röykkiöihin, uutena ns. tarhakalmisto (Virossa vastaavia, 100 jkr asutusta Eestin kautta) asumukset jopa 24 x 6 Ahvenanmaalla, mantereelta ei tunneta mahd. hirsisalvostekniikka tunnettiin 4
5 muinaislinnat ns. linnavuoret (palataan keskiajan linnojen yhteydessä) viikinkiaikana kiinteä asutus ulottui Savoon rautamalmia järvistä, muut raaka aineet tuotiin, vilkkaat kauppasuhteet lasinen juomasarvi, viinikauha, lukuisat rahalöydöt, bysanttilaisten rahojen jäljitelmät, aseet tuontitavaraa korut keskeisiä olkasoljet, rintasoljet, rannerenkaat keramiikka yksinkertaista ja koristelematonta 45. Työkaluja ja aseita, Pernaja, esiroomalainen rautakausi, 100 ekr. 50 jkr. 46. Lasinenjuomasarvi ja viinikauha (valmistettu Rooman valtakunnan alueella Keski Euroopassa 200 luvulla, löydetty Laitilasta) 47. Lasinenjuomasarvi ja eläinpääkoristeinen kultainen kaularengas löydetty Nousiaisista. 48. Oksasolki, 400 luku jkr, kansainvaellusaika, pronssia, n. 7 cm, Laihialta Käärmesolki Euran Pappilanmäestä, 600 800 1.merovingiaika, pronssia, silmät emalia, n. 8 cm Hevosenkenkäsolki, 200 400 l. nuor. roomalainen rautakausi, pronssi, emali, Nokialta 49. EläinornamentiikaIla koristeltu miekankahva, Eura, merovingiaika, 600 1. jkr., kullattua pronssia 50. Kuparisolkien käyttö puvun kiinnittämisessä, Euran viikinkiaikaisen naisenpuvun rekonstruktio 51. Metsoriipus Uhtulta, n. 1050 1300 jkr., ristiretkiaika, pronssi, n. 8 cm x n. 6 cm 52. Hopeinen risti (hautalöytö Maarian Taskulasta), ristiretkiaika 1000 luku, hopea, n. 6 cm x n. 5 cm 53. Halikon aarre: kullattu krusifiksi ketjuineen, 2 enkolpioristiä ketjuineen ja 36 filigraanikoristeista helmeä. KALLIOMAALAUKSET SUOMESSA n. 3000 ekr 500 jkr ajoittaminen vaikeaa, luode kaakkoissuuntaiset kalliojyrkänteet, tihein keskittymä Kymijoen ja Lappeenrannan välisellä alueella ja Saimaan alue, pyyntikulttuuri, punamulta + sideaineeksi vettä, verta, rasvaa, kalanrasvaa tai mätiä, ominaista: tapahtumien ja liikkeen puuttuminen, kuvat irrallisia, yleisimmät aiheet hirvi ja/tai ihminen (70 %), muut aiheet: veneet, kämmenet, epäm.eläinhahmot, geom. kuviot, vuoteen 1994 mennessä löytynyt 61 kalliomaalausta, metsästysmagia vai hedelmällisyyskultti 54. Ristiinan Yöveden Astuvansahnen rantakallio, jossa esihistoriallisia kalliomaalauksia 55. Hirvi, naishahmo ja samaani, Astuvansalmen maalauksia 56. Hossan värikallio, n. 3000 ekr. 500 jkr., Suomussalmi VARHAISET KORKEAKULTTUURIT muodostuivat seuraaviin suuriin jokilaaksoihin: Eufrat Tigris, Niili, Indus ja Keltainen joki perustuivat: riittävästi ruokaa taloudellinen ylijäämä perustuotannosta voimia muihin ammatteihin erikoistuminen työvälineiden paraneminen uudet keksinnöt yhä enemmän vapautuu ihmisiä kaupungistuminen sosiaaliset rakenteet hallinto verot kirjanpito kirjoitustaito rahatalous MESOPOTAMIAN ALUEEN TAIDE = pääosin Irakin alue, Eufrat ja Tigris virran kaukalomainen laakso vaikea puolustaa epävakaisuus ja sotaisuus 1. Mesopotamian alueen kartta ja tärkeimmät taidekeskukset SUMERIT tai sumerialaiset tulivat idempää ehkä Persiasta n. 4000 ekr., asuivat savitiili + puu taloissa muodostivat itsenäisiä kaupunkivaltiota rak.aineet:savitiilet+puu teokraattinen sosialismi=kaupunkivaltion jumala omisti kaiken, temppeli oli keskus 5
6 2. Urukin Valkean temppelin rekonstruktio, 17,5 m x 22,3 m, n. 2000 luku ekr verotus nuolenpääkirjoitus Gilgames eepos n. 2000 ekr jumalat luontoa tuhoavia tai luovia voimia ei kuoleman jäkeistä elämää kuvataiteessa taiteessa pelistävä geometrisyys, kartiomainen vartalo, hypnoottinen katse Uruk kulttuuri eli esidynastinen kausi 3500 3000 ekr 3. Warkan nainen, marmori, 21,5 cm, Uruk, n.3100 ekr Irakin museo, Bagdad Varhaisdynastinen aika 3000 2350 ekr 4. Abun temppelin kalkkikiviveistoksia Tell Asmarista, n. 2700 2500 ekr, Irakin museo, Bagdad 5. Abu jumala ja jumalatar (72 cm ja 59 cm), Tell Asmarista, n. 2700 2500 ekr, alabasteria, bitumia ja helmiäisupotuksia, Irakin museo, Bagdad 6. Rukoileva nainen, kalkkikiveä, 36,7 cm, Irakin museo, Bagdad 7. Härän pää, lyyran etupuoli, kullattua puuta, lapis lazuli ja simpukankuoriupotuksia, n. 43 cm (koko harpun korkeus yleensä n. 120 cm) n. 2500 ekr, Pennysylvian yliopiston museo, Philadelphia. 8. Uhriteline, Elämänpuusta lehtiä hamuava pukki, kullattua puuta,, lapis lazulia, helmiäistä ja punaista kalkkikiveä, Urin aarteisto, n. 2500 ekr, British Museum, Lontoo 9. Urin standardi, n. 2000 luvun alku ekr, pituus n. 48 cm, bitumi, helmiäiset, lasuuri, British Museum, Lontoo, kuvaa sotaa ja rauhaa teokrattiinen sosialismi alkaa mureta kauden lopulla, kauden lopulla sotapäälliköt pappien tilalle osissa kaupunkivaltiota SEEMILÄISET AKKADIT / AKKARDILAISET alistivat sumerit Sargon muodosti yhden valtion, jota hänen pojan poikansa Naram Sin laajensi Akkad kausi 2350 2200 ekr monarkia, soturikuningas,taiteen funktion muutos hallitsijan ylistäminen 7. Sargon I:n pää, Ninive, pronssia, 2350 2200 ekr, 36 cm, Irakin museo, Bagdad 8. Naram Sinin voittosteela, hiekkakivi, Susa. n. 2300 2200 ekr, noin 2 m, 9. Akkadilainen sinettirulla. n. 2100 ekr, 3 5 cm (Egyptissä sinettirormus) Uussumerilainen aika 2200 2000 ekr sumerilaiset, Gudea, kansan ja jumalan harras palvelija 10. Urin Zikkurat ja sen rekonstruktio, n. 2100 ekr, 56x 52 m, korkeus 21 m, pyhä vuoren symboli 11. Gudean patsas, 105 cm, doloriittia, 2290 2255 ekr.louvre, Pariisi. 12.Gudean pää, Tello, Irak, dioriittia, n.23 cm, n. 2100 ekr, Museum of Fine Arts, Boston. Gudean kuvia säilynyt n. 30, koko 23 cm 158 cm, Gudea iältään noin 25 45 vuotias Gilgames eepos Hammurabin Babylonia 2000 1600 ekr laki, pääkaupunki, laitokset, kalenteri 13. Hammurabin lakisteela, basaltti, n. 1760 ekr., 225 cm, Louvre, Pariisi 14. Hammurabin lakisteelan yläosa Välivaihe heettiläiset 2000 200 ekr Anatoliassa kassiitit hallitsevat aluetta n. 1600 1350 ekr Assyrialaisten aika 1350 612 ekr kukoistuskausi 850 612 ekr, hallitsijan mahtavuus 15. Sargon II:n palatsi, Khorsabad, 700 1. ekr., 421 cm, Louvre, Pariisi 16. Kuningas Assurnasirpal II, Nimrud, n. 865, Louvre, Pariisi 17. Assyrialaisten metsästysreliefi, 600 luvulta, British Museum, Lontoo 6
7 Uusbabylonialainen aika 612 539 ekr 17 18. BabyloninIstar portti ja temppelialue Babylonin Istar jumalattaren portti (ennallistus), n. 575 ekr, lasitettua tiiltä, 557 pyhää eläintä, Staatliche Museum, Berliini PERSIAN TAIDE 593 331 ekr persialaiset valloittivat Babylonian 593 ekr Kyyros II persialaisten ja meedialaisten herraksi 553 ekr 523 465 ekr mahtavimmillaan, Vähä Aasia ja Egypti mukana Makedoniasta kotoisin oleva Aleksanteri Suuri valloitti Persian 312 ekr uskonto: dualismi =hyvän ja pahan välinen taistelu, tulien polttaminen pahan karkoittamiseksi ei temppeleitä palatsit valtavat mittasuhteet, Dareisos I:n palatsi Persepolisissa (esim. vastaanottosali 760m2 + 36 m:n korkuiset pylväät) 19. Dareios I:n palatsin rauniot Persepoliissa, n. 500 ekr. 20. Palatsin härkäkapiteeli veistokset ja reliefit seremoniallisia 21. Persepoliin palatsin reliefejä, Paraatiportaat vastaanottosaliin, n. 490 ekr. 22. Kyyros II:n hauta, n. 530 ekr. EGYPTIN TAIDE Niili,lootuskukka, musta maa tulva padot kastelu yhteistyö kauppa kaupungit elinkeinojen eriytyminen hieroglyfikirjoitus Niilin aluksi toistuvat ja hallitsemattomat tulvat vaikuttivat pelko kaaosta kohtaan Faarao=jumalallinen olento, joka piti kosmoksen järjestyksessä, kaaos kammotti faaraon hyvinvointi ja tyytyväisyys takasivat onnen kaikille muille 42 jumalaa asuivat tähtikuvioissa ottaen tilapäisesti eläinten hahmon kuolemankultti iänkaikkisuuteen vaikea päästä ns. punnitsemiseremonia 23. Kuolleitten kirja, Huneferia papyrus, n. 1370 ekr. Anubis punnitsee ja kuolleiden syöjä Ammit seuraa, kokeen läpäisseet saivat palan maata Vihannoivilta (Ialun) kentiltä, ei läpäisseet Ammit nieli ja näiden sielut kummittelivat pahoina henkinä ruumiin hajoamattomuus takasi ikuisen elämän, toinen kuolema eli sielun pysyvä häviäminen tarkoitti vainajan maallisen muiston katoaminen eli ruumiin hajoaminen ruumiin hajoamattomuuteen auttoivat palsamointi ja taide palveli kuoleman takaista elämää taiteilija=hän, joka luo elämää ja/tai hän, joka pitää, taidekoulutus temppelien ja palatsien yhteydessä reliefit, patsaat ja seinämaalaukset, puu ja kalkkiveistokset maalattuja taiteen tyypillisiä piirteitä:frontaalius, juhlallisuus, geometrinen säännönmukaisuuus, simultaani ja arvoperspektiivi, symmetrisyys, ei syvyysvaikutelmaa, ankarat ja muuttumattomat lait Varhaisdynastinen eli thiniittikausi n.3000 2640 ekr Sakkara ja Abydos hautapaikkoja, haudat ns. mastaba sisälsi kulttitilan ja arkkukammion, paljon hauta anteja 24. Kuningas Nannerin ihomaalipaletti, 3000 ekr., 64 cm "Faarao on kukistanut suistomaan ja ottanut siltä kuusituhatta vankia." hieroglyfiteksti, sama asia toistetaan symbolisin kuvailmaisuin, faarao kuvataan Horuksena ihmisviholliset voittaneena jumalana 7
8 Vanha valtakunta 2640 2134 ekr faaraokeskeisyys, keskitetty talous, pyramidin rakentajien kausi pyramidi (pyramis kr.=terävään huippuun päättyvä kakku) symbolisoi alkumerestä nousutta alkukumpua ja näkyvän yhtymistä näkymättömyyteen 25. Hesiren muotokuvareliefi, n. 2778 2723, puuta, 115 cm, Egyptiläinen museo, Kairo. 26. Mastabahauta, piirros 27. Zoserin porraspyramidi, Sakkara, n. 2700 ekr., 62 m 28. Gizan pyramidit: Mykerinoksen (65 m), Khefren (143 m) ja Kheopsin (146m) n. 2600 ekr. 29. Khefren sfinksi ja pyramidi, n. 2600 ekr. 30. Gizan pyramidialue ja pyramidien rakenne 31. Faarao Khefren Horuksen suojeluksessa, dioriittai, 168 cm, Egyptiläinen museo, Kairo. 32.Mykerinoksen triadi: Faarao Hathor jumalattaren ja Musta koira jumalattaren välissä, grauvakkaa ja graniittia 124 cm ja 96 cm, n. 2575 ekr. Egyptiläinen museo, Kairo 33. Kirjuri, Sakkara, maalattukalkkikivi, 53,3 cm, n. 2600 ekr., 53 cm, Louvre, Pariisi. 34. Prinssi Rahotep ja Nofret, maalattu kalkkikivi, n. 2580 ekr., 120 cm, Egyptiläinen museo, Kairo 35. Ruhtinaan varapää tai korvikepää, kalkkikivi, 27,8 cm, Giza, n. 2551 2528 ekr., Kunsthistorischen museum, Wien Sisällissota Keskivaltakunta 2134 1650 ekr valta Ylä Egyptille, sekasortoinen aika, pyramidit savitiilistä, kuvanveistossa sääntöjen löystyminen 36. Kuninkaan kasvot (Sesostris III), kvartsiittia, n. 1900 ekr. Metropolitanin museo, New York. 37. Sinetinhaltija Nakhti, puu, 177 cm, n. 2000 ekr. Louvre, Pariisi. Uusi valtakunta 1552 1070 ekr kalliotemppelit muutos uskonnossa pyrkimys pimeyteen, pyhin=pimein, muutos temppeleissä, ns. pyloni=porttitornitemppeli, Luxor ja Karnak Amon keskeisin palvonnan kohde pappisvalta 38. Hatsepsutin kalliotemppeli (hautatemppeli), 1480 ekr., Deir el Bahri 39. Theban kuninkaitten laakson kalliohaudat. 40. Luxorin temppelin pohjapiirros ja Amenofis III:n pylväikkö, graniittia, Luxor, Theba, n. 1417 1379 ekr. 41. Amen Ran temppelin pyloni, graniittia, Karnak, Theba, n. 1400 1300 ekr. 42. Amonin suuren temppelin sfinksit, obeliski ja ensimmäinen pyloni ja oinaskuja Karnak, Theba 43. Interkhau tyttärentyttärineen, hautamaalaus, Theba. Amarna tyyli ns. pehmeä tyyli Ekhnatonin aikana 1375 1355 ekr Amenofis IV =Ahenate=Ekhnaton, faaraon vallankaappaus kuvataiten vapautuminen 44. Ekhnaton, kalkkikivireliefi, n. 1360 ekr., 14 cm, Staatliche museum, Berliini. 45. Nefertiten muotokuvapää, kalkkikivi, 50 cm, n. 1360 ekr.(kuvaveistäjä: Tuthmosis?), Staatliche museum, Berliini 46. Ekhnaton ja Nefertite, kalkkikivireliefi, 33 cm x 34 cm, n. 1345 ekr, Staatliche museum, Berliini Tutankhamon valtaan paluu aiempiin jumaliin ja tapoihin 47. Tutankhamon ja hänen vaimonsa, n. 1330 ekr, ykistyiskohta valtaistuimesta, Egyptiläinen museo, Kairo 48. Tutankhamonin kultainen naamio, kultaa emali ja jalokiviupotuksin, 54 cm, n. 1340 ja sarkofagi sisäelimiä varten, kultalevyin ja upotekoristein päällystettyä puuta, Egyptiläinen museo, Kairo 8
9 viimeinen suuruuden aika Ramses faaraoiden aikana 49. Ramses II, dioriittia, 194 cm, n. 1290 1224, Museo Egiziano, Torino. 50. Kuningatar Nefertarin, Ramses II:n puolison kalliotemppeli, n. 1250 ekr, Abu Simbel, siirretty Assuanin padon rakentamisen takia 51. Abu Simbelin temppeli, syvyys 55 m, n. 1257 ekr. Ramseksen kolossaaliveistokset 18,3 m 52. UNESCO:n Nuubia aktio 1960 ja 1970 luvulla, pelastusoperaation Assuanin padon takia Myöhäiskausi 1070 332 ekr. 53. Papin tai vanhuksen, ns. vihreä pää, liuskekiveä, 21 cm, Staatliche museum, Berliini Aleksanteri Suuren aika 332 305 ekr. Ptolemaiolainen kausi 305 30 ekr. 54. Isiksen temppeli, 200 luku ekr. Siirretään Philaen saarelle Assuanin padon takia. Rooman kausi 30eKr 345 jkr. Kleopatra (68eKr 30 ekr) vietteli Cesarin ja Antoniuksen muttei Octavianusta (myöh. Augustus) 55. Faijumin muumioarkun kansimuotokuva, Museo Archeologico, Firenze. Bysantin kausi 395 640 jkr. Islamin aika 641 1517 jkr. AIGEIAN TAIDE 1. Aigeian alueen kartta Kykladinen taide 2800 1100 ekr Kykladien saaret, pienet saaret Kreikan ja Lähi Idaän välillä vaatimattomat kiviset hautakammiot, kuolleiden mukana esineitä keramiikkaa 2. Kyklaidista keramiikka:eläimen muotoinen vaasi, 10,8 cm (Syros), 2700 2300 ekr, Nokallinen kannu, 21,3 cm (Thera), 1600 1500 ekr ja Kahden ankan muotoinenvaasi, 16 cm (Kos), 1600 1500 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena. kiinnostavimmat marmoriset figurit eli kykladiset marmori idolit: ruumis litteä, kiilamainen, koko 1 cm180 cm, ei yksilöllisiä piirteitä, hedelmällisyyskultti vai votiivilahja? marmoria uurrettiin teräksen kovalla smirgelillä ja smirgelirouheella viimeisteltiin marmorin pinta, pohjana kreikkalaisten marmorin käsittelytaidolle 3. Kykladinen hahmo, marmori, 76,2 cm, (Amorgos), 2 800 ekr 2 200 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 4. Kykladisen idolin pää, marmori, n. 25 cm (Amorgos), n. 2400 2200 ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 5. Kykladinen harpunsoittaja tai Lyyran soittaja, marmori, 22,5 cm, (Karos), 2700 ekr 2300 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 6. Huilua soittava mies, marmoria, n. 2800 2000 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Minolainen taide 3000 1100 ekr kuningas Minos Kreetan saari keskus, minolaiset tulivat idästä, Anatoliasta n. 2000 ekr ja toivat mukanaan pronssin ja kirjoitusjärjestelmän kaupunkikulttuuri keskittyi muutamiin palatseihin Knossos, Faistos ia Mallia, jotka tuhoutuivat 1700 ekr ja rakennettiin uudelleen 9
10 rauhaisa ja elämän iloinen kulttuuri taiteen luonne: iloisuus, vilkkaus, liikkuvuus ja rytmisyys Vanhoien palatsien aika (n.2000 1700 ekr) keramiikkataide kehittynyttä, tekninen täsmällisyys, dynaaminen ornamentiikka Kamares maljakot: nokkakannuja ja Faistos keramiikka: kala aiheet nimi maljakoille Kamares luolasta, joka on Ida vuoristossa lähellä Faistosta monivärisiä (punainen, tummansininen, valkoinen, ruskean erisävyt), spiraalit, palmut, viivoitukset 10 14. Faistos maljakko ja Kamares maljakoita, n. 2000 1700 ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta Uusien palatsien aika (n.1600 1400 ekr) hallintopalatsien uudelleen rakentaminen Sir Arthur Evans kaivoi ja rekonsturoi Knossoksen palatsin 15. 18. Knossoksen raunoiden, pohjakaavan ja rekonstrution kuvat 19. 22. Knossoksen palatsin rekonstruoituportaikko, valtaistuinhuone ja kunimgattaren huone ei temppeleitä ja uskonnolliset aiheet vähäisiä härällä ollut keskeinen asema: härkätaistelufresko ja härän pää rhyton uhriastia merityylistä ja palatsityylistä keramiikkaa 23. Merityylin keramiikka astia, Knossos, n. 1500eKr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 24. Palatsityylin maljakko, Knossos, n. 1450 ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 25. 26. Uusien palatsien keramiikka. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta ei monumentaaliveistotaidetta: käärmeen jumlatar veistokset votiivi vai kulttikuva? 27 28. Sadonkorjaajien maljakko ja osa reliefeistä, Hagia Triada, vuolukiveä, n. 1500 ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 29. Rhyton uhriastia, Knossos, steatiitti, n. 1500 ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 30. 31. Käärmejumalattaria, fajanssi, 30 35 cm, Knossos, n. 1600 ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta sinetit löydetty eri puolilta Kreetaa haudoista, käytetty kirjeenvaihdossa, todistuksena ja maagisina amuletteina, kuva aiheina: luonto, eläimet sekä myyttiset hahmot 32. Sinettejä. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta freskomaalaukset, voimakkaat ja kirkaat värit, punainen ja sininen hallitsevia, aiheina: uhrimenot, ylhäistö, kalastajat, fantasiaeläimet, kasvit 33. 36. Knossoksen palatsin freskoja, härkäakrobaatti ja muita n. 1500 ekr. ja naisen pää, n. 25 cm, n. 1400 ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 38. 39. Hagia Triadan hauta, uhrimenot ja juhlakulkue, maalattu kalkkikivisarkofagi,n. 140 cm n. 1450 1400 ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 40. Kalastaja, fresko eräästä Theran talosta, n. 1500 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena. Mykenen taide 1600 1100 ekr ilmeisesti ensimmäisiä kreikkalaisheimoja, jatkoi minolaista perinnettä itsenäiset kaupungit kuten Mykene, Tirys, Pylos, Argos linnoituksia mm. Ateena Akropolis kukkulla mykeneläisten muuria, tunnetuimmat Mykenen ia Tirynsin linnoitukset 41. 44. Mykene ja leijonaportti, n. 1500 1300 ekr. korkokuva noin 3 m masiivisessa kyklooppimuurissa, erillinen kivireliefi, pohjana kreikkalaiselle arkkitehtuurikuvanveistolle 47. Tirynsin palatsia ja sen pohjakaava kylmämuuraus, 1600 1100 ekr. 1600 ekr alkoivat haudata kuiluhautoihin (=kupuhauta=mehiläiskekohauta), huipussaan n. 1300 ekr Atreuksen aarrekammio 10
11 48. 50. Mykeneläinen kupuhauta, ns. Atreuksen aarrekammio, n. 1300 1uvulla ekr., pohjapiirros keramiikkaa kylmämuuraus, 1600 1100 ekr. 51. 52. Hauta anteja: juoma astioita, koruja, aseita, vainajan kasvot usein peitettynä kultaisella kuolinnaamiolla, Tikarin terä, Mykene, n. 1600 1500 ekr., pronssia kulta ja hopeaupotuksin, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 53. Mykeneläinen kuolinnaamio, kultaa, 26 cm, 1550 1500 ekr., "Agamemnonin naamio", Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 54. 55. Vafion kultapikari, Villihärkien pyydystys ja Mykenen pikarit, n. 1500 luku ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 56. Leijonan pää rython Mykenestä, 1500 ekr. 54. 55. Vafion kultapikari, Villihärkien pyydystys ja Mykenen pikarit, n. 1500 luku ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 57. Kellokraateri, sotilaat, 40 cm, maalattu terrakotta, Mykene, 1100 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena KREIKAN TAIDE tietolähteet: monumentit, kirjalliset lähteet, roomalaisajalla tehdyt kopiot asutus: n. 1000 ekr indoeurooppalainen kansainvaellus päättyi, doorilaiset Kreikan mantere ja joonialaiset saaret ja Vähä Aasia, siirtokuntia Sisiliaan ja Etelä Italiaan uskonto: aluksi usko demoneihin ns. esihomeerinen uskonto olympolainen uskonto: jumalat ihmishahmoja, keskeiset: Zeus, Hera, Athene, Apollon ja Poseidon, kuolleiden valtakunta=unenomainen, passiivinen olotila kaupungit itsenäisiä kaupunkivaltioita (polis), jotka välillä liittoutuivat ja välillä sotivat keskenään herrakansan demokratiaa, ns. vapaat miehet päättivät asiat orjayhteisö miehen paikka julkisuus, naisen koti Protogeometrinen kausi n. 1000 ekr talous ja hautajaiskäyttöön esineitä, vaasimaalauksen alkua 1. Spiraalikoristeinen astia, n. 1000 750 ekr (Kypros), Victor and Albert Museum, Lontoo 2. Mykeneläisvaikutteinen protogeometrinen astia, n. 1000 ekr Geometrinen kausi 800 700 ekr ei monumentaalitaidetta, ihmis ja eläinhahmot tyyliteltyjä taiteelle tyypilliset piirteet: suhteiden taju, symmetria, harmonia, selkeys ja täsmällisyys ei tiedetä tarkalleen milloin ensimmäiset temppelit rakennettiin, mutta aluksi olleet savitiilirakennuksia joissa puukatto, megaron pohjakaava mm. Argoksen Hera temppeli vaasimaalauksessa koristeaiheet lisääntyvät: polvekkeet, vinoneliöt ja meanderit, ihmis ja eläinhahmoja 700 ekr siluetteina, dipylon maljakot, suurikokoisia, haudoilla 3. Geometrisesti koriteltu ateenalismaljakko, 700 luku ekr. 4. 5. Dipylon hauta amfora, 155 cm, 700 1uku ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 6. Hautakraateri, jossa vaunukulkueaihe, 122 cm, 700 luku ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Itämaisten vaikutteiden aika 700 650 ekr taloudell. vaurastuminen, vaikutteita Egyptistä ja Lähi Idästä, uudenlaiset koristeaiheet naturalistisuus lisääntyy, mielikuvituseläimet 11
12 siirtymä ja kokeiluvaihe, mustakuvioinen tekniikka kehittyy (=kuviot tummina, yksityiskohdat uurtoviivoin, siluettimaisuutta kevennettiin lisävärein), mutta saavuttaa huippunsa seuraavalla kaudella 7. 8. Sfinksiaiheinen maljakko, Arkeologinen museo, Tarquina ja Korinttilainen kannu, 29 cm (Rhodos),British Museu, Lontoo, molemmat 600 1. ekr. 9. Nessos amfora eli Juoksevan gorgon maljakko, n. 620 ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Arkaainen kausi 650 480 ekr marmorikuvanveiston kehitys alkaa, pohjana egyptiläinen "kuutiomaisuus", kuitenkin kreikkalainen veistos vapaasti seisova vaatetettu naisfiguuri=kore alaston miesfiguuri=kouros tyypillistä: pehmeät, joustavat linjat, anatomisten yksitysikohtien taju, kasvoilla ns. "arkaainen hymy" olivat votiivilahjoja? eräässä veistoksessa teksti naksoslainen nainen Nikandre lahjoitti Delokselle 10. Arkaainen kore, nk. Peplops kore, marmori, 117 cm, 530 ekr. Akropolis museo, Ateena 11. Tenean kouros, marmoria, 153 cm, n. 560 ekr. Glyptothek, Munchen 12. 15. Kore n. 500 ekr, Khioksen emäntä kore n. 510 ekr, Kore n. 510 ekr ja Kore n. 500 ekr, marmoria, n. 100 120 cm. Akropolis museo, Ateena 16. 17. Kouros, 525 ekr ja Kouros (Aristodikos nimi jalustassa), 500 ekr, marmoria n. 150 160 cm. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena. 18. Arkaainen Rampinin ratsastaja, marmoria, pään koko 27 cm, 560 ekr., Louvre, Pariisi 19. Vasikankantaja, marmoria, (luonnollinen koko) n. 570 ekr., Akropolis museo, Ateena Arkkitehtuurikuvanveisto kehittyy, yleensä reliefit olleet osa seinää. Mykenen Leijonaportissa erillinen reliefi=kreikkalaisen päätykolmioveistosten esi isä. Aluksi korkokuvina, myöhemmin reliefit hylättiin ja alettiin käyttää vierekkäin asetettuja veistoksia. 20. Korfun Artemis temppelin päätykolmioreliefi, Gorgo, kalkkituffia, n. 580 ekr, Korfun museo. 21. Ateenan arkaaisen kauden temppelin päätykolmio, vasen:herakles taistelee Tritonin kanssa ja oikea: kolmipäinen demoni, n. 570 ekr, Akropolis museo, Ateena 22. Aiginan temppelin päätykolmioveistos: kuoleva soturi, marmoria, n. 160 cm, 480 ekr, Glyptothek, Munchen maljakkomaalauksen huippukausi 520 ekr syntyi punakuvioinen tekniikka(=tausta tumma, kuviot saven värisiä, yksityiskohdat siveltimellä) monimutkaiset asennot, lyhennykset ja liikkeiden anatomia yksilölliset taideteokset, signeerattuja 500 ekr: Eksekias, Adrokides, Kleities, Psiksia Amasis, 23. Eksekias:Akhilleus ja Aias pelaavat lautapeliä, mustakuvioinen maljakko, 61 cm, 530 ekr, Vatikaanin museot, Rooma, 24. Laulajia esittävä punakuvioinen maljakko, 500 ja 400 luvun ekr vaihde Klassinen kausi 480 330 ekr pyrkimys inhimillisen ja jumalaisen kauneuden ihanteeseen, joka pohjautuu luontoon, mutta jota hallitsee symmetria, suhteiden ja tasapainon taju Ateena johtava kaupunki Ankara tyyli 480 450 ekr kontraposto aluillaan, juhlavuus ja symmetria hallitsevat 25. Kritios nuorukainen (attikalainen), marmoria, 86 cm, 485 ekr. Akropolis museo, Ateena plastisempi kuin kouros veistokset, kontraposto iduillaan 21. 24. Delfoin vaununajaja,, Delfoin Apollonin temppeli, pronssi, luonnollinen koko, 478 tai 474 ekr, Delfoin museo "juhlava jäykkyys" 25. Artemisionin Poseidon (tai Zeus?), 360 450 ekr, pronssi, luonnollista kokoa kookkaampi, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena, attribuutti kadonnut: kolmipiikki vai salama? 12
13 Täysklassinen aika 450 400 ekr kontraposto (=asento, jossa ihmisruumiin vastakkaiset osat etenkin käsivarret ja jalat tasapainotetaan rytmisesti), matemaattiset suhteet, harmonian tavoittelu Polykleitos kehitti kontrapostoa, pronssiveistoksia pääasiassa tehnyt roomal. ajan kopioita, Polykleitoksen "Kaanon" yhteenveto ihmisruumiin suhteista, ei ole täysin säilynyt 26. Atleettipatsas Doryforos eli Keihäänkantaja, marmori, 198 cm, 440 ekr, ( room. kopio), Museo Arceologico Nazionae, Napoli (vaahteraton) ja Vatikaanin museot, Rooma (vaahterallinen). Polykleitoksen kerrotaan tehneen veistoksen havainnollistaakseen kaanoniaan, toteuttaa Polykleitoksen ideaa: pään on oltava 1/7 vartalon koko pituudesta ja jalkojen 3/7 kreikkalaisen figuurikuvanveiston ohje 27. Polykleitos: Diadumenos (=nuorukainen joka sitoo päähänsä voitonnauhaa), marmoria, 186 cm, n. 430 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena. 28. Myron: Diskopolos eli Kiekonheittäjä, marmori, 152 cm, 440 ekr.,( room. kopio), marmori, Museo Nazionale Romano, Rooma (vaahteraton) ja Vatikaanin museot, Rooma (vaahterallinen). Myronilta säilynyt kaksi roomalaisajan kopiota, käytti vain pronssia hetkellisyys 29. 35. Hopliitit eli Riacen soturit, 400 luku ekr, pronssi, lasimassa, hopea ja kupariupotuksia, 200cm, Museo Nazionale di Reggio Calabria, löydetty merestä 1972 Feidias tehnyt Parthenonin koristelun ja tehnyt myös tuhoutuneet veistokset Akropoliilla sijainneet Athena Promakos, Athena Lemina ja valtava kullasta sekä norsunluusta tehty Athena Parthenos, Olympian kulta norsunluisen Zeus veistoksen 36. Feidias:Parthenonin läntinen päätykolmio, marmoria, 230 cm, 447 432 ekr, British Museum, Lontoo. 37 38. Feidias: Parthenonin friisejä: läntinen friisi, ratsumies (ykistyiskohta) ja itäinen friisi: Artemis (yksityiskohta), marmoria, noin 100 cm, 447 432 ekr. Akropolis museo, Ateena. 39. Kuoleva niobidi eli Nioben tytär, marmoria, 149 cm, n. 440 ekr., Museo Nazionale Romano, Rooma käsittelee kohtalon määräämää kärsimystä, tuskan tyyneys, vrt. stoalaisuus ja epikurolaisuus pyrkimys vapautua kärsimyksestä 40. Sandaalia riisuvajumalatar, marmoria, 105 cm, 410 407 ekr., Athene Nike temppelin kaiteesta, Akropolis museo, Ateena. 41. 42. Hautakivet: Sureva Athene ja Hegeon hautasteel, marmoria, n. 150 cm, n. 410 400 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Myöhäisklassinen eli esihellenistinen 400 330 ekr Ateenan suuruuden aika ohi, Spartan voitto jumalien merkitys alkoi vähetä tunteiden ja alkavan liikkeen kuvausta Praksiteles kehitti kontraposton pohjalta kiasman (=ristiasento, jossa aktiivisen ja passiivisen välillä voimakkaampi vastakohtaisuus) 43. Praksiteles: Hermes ja Dionysos lapsi, marmoria, 213 cm ( roomal. kopio), Olympian museo 44. Praksiteles: Knidoksen Afrodite, marmoria, 215 cm, ( roomal. kopio), Vatikaanin museot, Rooma kylpevä jumalatar alastomana skandaali, jumalatar kuvattu kuin kuka tahansa kuolevainen 45. Lysippos: Apoksyomenos (Kaapija), marmoria 205 cm, (roomal. kopio), Museo Arceologico Nazionae, Napoli Plinius: Lysippos kuvasi atleetit sellaisina kuin näki. 46. Leokhares?: Belvederen Apollo, marmoria 224 cm, 350 ekr. ( roomal. kopio), Vatikaanin museot, Rooma 1700 ja 1800 luvun vaihteessa veistos oli monien hallitsijakuvien esikuvana vrt. Ruotsin kuningas 13
14 Kustaa III ja Amerikan presidentti Georges Washington 47. Hautalekythoksia, 49 cm, 400 luvun loppu ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Hellenistinen kausi 330 30 ekr 48. Lysippos: Aleksanteri Suuren muotokuva, marmoria, 41 cm, n. 325 300 ekr. ( roomal. kopio), Arkeologinen museo, Istanbul Aleksanteri Suuri (356 323 ekr) muodosti suurvallan, jossa Kreikka osana hellenismi levisi koko laajaan valtioon liike, dynamiikka, dramaattisuus, tunne, voimakas pateettisuus 49. Lysippos?: Milon Venus, marmoria, 202 cm, 300 luku ekr, Louvre, Pariisi. 50. Kuoleva gallialainen, marmoria, luonnollinen koko, n. 230 220 ekr. ( roomal. kopio), Capitoliumin museo, Rooma. 51. Pergamonin Zeus alttari, n. 175 ekr, Athenen ja Alkyonus gigantin taistelu, (ennallistettu) Staatliche Museen, Berliini 52. Hagesandros, Polydoros ja Athanadoros: Laokoon ryhmä tai Laokoo ja hänen poikansa, marmoria, 242 cm, n. 200 100 luku ekr ( roomal. kopio), Vatikaanin museot, Rooma 53. Samothrakeen Nike, marmoria, 328 cm, n. 190 ekr, Louvre, Pariisi 54. Afrodite ja Pan, marmoria, n. 100 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 55. Artemisionin ratsastaja, pronssia, pojan koko 84 cm, 150 100 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 56. Haavoittunut gallialainen, marmoria, 100 luku ekr, Louvre, Pariisi. 57. Miehen muotokuva, pronssia, n. 100 30 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena KREIKAN ARKKITEHTUURI ulkoa koettavaa, jumalan kuva cellassa, kulttimenot suoritettiin ulkona, jossa alttari lepää pylväiden ja palkistojen varassa keskeiset rakennukset: temppelit ja teatterit Geometrinen ja itämaisten vaikutteiden kausi: temppelin kehityksen alku, suorakaiteen muotoinen rakennus + satulakatto + edessä pylväshalli, aluksi puusta (oletus) Arkaainen kausi: doorinen ja joonialainen pylväsjärjestelmä sekä megaroniin pohjautuva pohjakaava 58. Kreikkalaiset pylväsjärjestelmät: doorinen ja jooninen 59. Kreikkalaisen temppelin pohjakaavamuoto 60. Doorinen Korfun Artemis temppeli, 600 1. ekr. 61. Poseidonin / Neptunuksen temppeli, 460 ekr. ja "Basilika", n. 550 ekr., doorinen, Paestum, Italia 62. 63. Agrigento, Sisilia: Concordin temppeli (n. 500 luku ekr) ja Heran temppelin (470 460 ekr) pylväitä Klassinen kausi: keskeiset kulttipaikat rakennettiin: Olympia, Delfoi ja Ateenan Akropolis korinttilainen pylväs 64. Ateenan Akropolis 65. Ateenan Akropolis (rekonstruktio) 66. Mnesikles: Propylaiat, portaikkorakennelmat, 437 432 ekr. 67. Iktinos ja Kallikrates: Parthenon, 447 438 ekr., doorinen 68. 70. Mnesikle: Erektheion ja sen karyatidihalli, 421 405 ekr., jooninen 71. Kallikrates: Niken temppeli, 427 424 ekr., jooninen 72. 73. Delfoin alue (n. 500 380 ekr) ja Athena Pronaian tholos (=pyrötemppeli) Myöhäisklassinen ja hellenistinen kausi: teatteri kehittyi, temppelit korkea perutaisimmiksi ja syvempi, katoksellinen sisäänkäynti (vrt. roomalainen), temppeleiden kunnostus 74. Siracusan (Sisilia) teatteri, 400 luku ekr, 11 000 15 000 katsojaa. 75. Epidauroksen teatteri, al. 350 ekr., yli 20 000 katsojaa 14
15 76. Kaupunkien keskustat: Ateenan agora(rekonstruktio), Pergamonin ja Pireuksen kaavat ETRUSKIEN TAIDE 800eKr 200 ekr ydinalue Toscana tärkeimmät kaupungit: Cerveteri, Tarquinia, Vulci ja Veji, etruskit tulleet Vähästä Aasiasta vai olleet alkuperäisväestöä? roomalaisten mukaan ollut kirjallisuutta mutta vain hautakirjoituksia on säilynyt, kieli alkoi kadota Augustuksen aikoina kauppakansaa, huippukausi 600/500 ekr, alue Po joelta Napoliin, ei yhtenäinen valtio, vaan kaupunkivaltioiden löysä liitto, kaupungit joutuivat yksitellen Rooman alaisuuteen itsenäiset kaupunkivaltiot (12 kpl), joilla löyhä liittouma orjia paljon kauppa ja merenkulkukansa, jolla yhteyksiä kreikkalaisiin, foinikialaisiin ja egyptiläisiin uskonto: tuonpuoleinen, enteet, jumalia kuten Tinia, Futlus, Turms, Turan, Uni ja Menrva, enteet ja ennustukset tärkeitä hautaus uurniin, 700 ekr haudat alkoivat jäljitellä asuntoa uurnat ihmisten muotoisiksi tuhkauurna eli kasvouurna (polttohautaus), 600/500 ekr (ruumishautaus) haudat suuremmiksi sarkofagit ja hautamaalaukset, nekropolis pronssinvalajia temppelit puuta, kiviperustukset jäljellä ja joitain terrakottakoristeita, pylväiden kannattama syvä eteiskäytävä, ahtaita ei tiloja veistoksille mm. Vejin Apollo (vaikutteita kreikan arkaaisesta kuvanveistosta, poikkeus liikkeen ilmavuus) sijainnut temppelin katolla hallitsivat holvikaaren (ensimmäisen kerran monumentaalisessa rakenteessa Porta Augusta perugiassa), jonka roomalaiset omaksuivat roomalaiset lähteet: etruskeilla ollut korkeatasoinen rakennustekniikka, kaupunkisuunnittelu ja maanmittaus roomalaiset oppineet heiltä linnoitusten siltojen ja viemäreiden rakentamisen sekä omaksuneet paljon muutakin mm. gladiaattoritaistelut, triumfikulkuee, realistisen muotoluvperinteen, kreikkalaisen taiteen ihailun, temppeli, holvauksen kuvanveisto: tuffi, kalkkikivi, alabasteri, terrakotta (=poltettu savi) ja pronssi kultakorut 1. Etruskilainen ja roomalainen Italia 2. Kaiverrettu peili, jossa ennustava pappi, pronssia, 400 ekr. Peilit läpimitaltaan noin 15 cm tehty 500 400 ekr ja maksan pronssivalos 3. Ihmispäinen tuhkauurna (=kanooppi), 675 650 ekr., terrakotta, Chiusin kansallismuseo 4. 5. Aviopari, sarkofagi, terrakotta, 200 cm, 520 ekr. (arkaainen tyyli), Villa Giulian museo, Rooma 6. Seinämaalaus, Tomba dei Triclinio (huilunsoittajahauta), Tarquinia, n. 500 ekr. 7. Seinämaalaus, Leopardin hauta, Tarquinia, n. 500 ekr. 8. Torin Mars, pronssia, 140 cm, 300 luku ekr, Vatikaanin museot, Rooma 9. Pojan muotokuvapää, pronssi, 200 1. ekr 10. Capitoliumin naarassusi, pronssia, 115 cm, 500 ekr, Capitoliumin museo, Rooma (nykyisin suden alla olevat kaksosopoja: Romulus ja Remus lisätty joskus 1471 1509 välillä) 11. Arezzon Khimaira, pronssia, 138 cm, n. 450 ekr, Firenzen arkeologinen museo. 12. 13. Temppelin rekonstruktio ja pohjakaava sekä Vejin temppelin rekonstruktio 14. Portonaccion temppelin antefiksi (Vejistä), Gorgo, terrakotta, n. 30 cm, Villa Giulian museo, Rooma 15
16 15. Vejin Apollo, terrakotta175 cm, 500 1. ekr. Villa Giulian museo, Rooma 16. Porta Augusta, holvattu kaupungin portti, 100 l ekr., Perugia ROOMAN TAIDE 500 ekr 400/500 jkr Rooma nimen alkuperä on tuntematon, mutta roma=joki, Ruma= etruskisukunimi, rhomé (kr.)=voima, Roma=troijalaisnaisen nimi, Romulus aurasi kaupungin rajat suurkaupunki vuosina 100 200 jkr noin miljoona asukasta antiikin viimeinen vaihe, roomalaisuus=maailman valta, joka säilytti ja levitti antiikin perintöä uusi keksintö=sementti talous: suurtilat, kauppa, markkinointi ja välitys uskonto: aluksi epäm., omaksuivat etruskeilta Jupiterin, Junon ja Minervan + Kreikan jumaltarustot + keisarin palvonta, 313 jkr kristinusko tasa arvoiseksi muiden kanssa Kuningasvalta 753 509 ekr Romulus ia Remus perustivat Rooman 753 ekr (Titus Livius: Rooman synty ks. sivut 36 42) vallalla oli säätyjako, keskeisiä olivat patriisit ja plebeijit 17. Via Appia 312eKr, censori Appius Claudius Caecus rakennutti. (Tuija Via Appialla marraskuussa 1994). Rooman ja Napolin kautta Beneventoon kulkenut tie, jota käyttivät kauppiaat, posti ja erityisen tärkeä (kuten muutkin tiet) tie oli sotajoukoille Tasavalta aika 509 27 ekr valta senaatille, virkamiehistölle ja kansankokoukselle 265 ekr Apenniinien niemimaa roomalaisille 264 146 ekr kolme puunilaissotaa, Rooma kukisti Karthagon 100 ekr Rooma hallitsi Välimeren piiriä kansalaissodat: Maurius vs. Sulla Pompeius vs. Caesar Octavianus vs. Antonius Octavianus voitti nimeksi Augustus 18. Fortuna Primigenian temppeli, Palestrina, n. 80 ekr., Sulla rakennutti FortunalIe ja oman maineensa muistomerkiksi (Sulla oli saanut Palestrinassa suuren voiton kansalaisodassa) 19. Forum Boariumin pyöreä temppeli, 142 ekr, Rooma, todennäköisesti kreikkalaiset arkkitehdit 20. "Maison Carrée", 16 ekr., roomalainen temppeli, 25 x 12 m, Nimes, Ranska 21. Roomalainen akvedukti, Pont du Gard, 1. vs. ekr., Vers, Ranska vesijohtoja löytyy hyvin laajalta alueelta Eurooppaa, vanhin Aqua Appia 312 ekr Roomassa 22. Barberini patsa, roomalainen patriisi esi isineen, marmori, 165 cm, n. 30 ekr. Capitoliumin museot, Rooma. 23. Patriisin muotokuva, marmori, noin 25 cm, 80 ekr., realismi 24. Aulus Metellus, (tunnetaan myös nimellä Puhuja) pronssia, 170 cm, 1. vs. alku ekr.firenzen arkeologinen museo. veistoksilla kysyntää, muotokuvat keskeisin, ansioituneille kansalaisille pystytettiin patsaita, realismi Keisariaika 27 ekr 235 jkr Augustus otti kaikki virat itselleen, Rooma laajimmillaan Trajanuksen aikana (98 117 jkr) taidetta ja rakennuksia tehtiin keisarin kunniaksi betoni=muurilaasti+kivimurska, levitettiin kerroksittain, muuri peitettiin tiilillä tai kivillä, marmoria käytettiin päällysteenä ja koristeena, loiston ja suuruuden symboli uutuus= valumuuri+kaaret+holvet, mahdollisti uudenlaisen tilan, roomalainen arkkitehtuuri lepää kaarien varassa ja on sisältä koettava 25. 27. Forum Romanum, rekonstruktio ja pohjakaava 16
17 28. Roomalainen kaupunkiasemakaava, Timgard, Algeria, n. 100 jkr 29. Tuija syö omenaa Timgardissa syyskuussa 1987 seuranaan Loukkolan sisarukset Anne ja Jukka vuonna 79 Vesuvius purkautui Pompeiji, Herculaneum ja Stabiae tuhoutuivat 30. Roomalainen talo, atrium, Pompeiji 31. 32. Roomalainen kerrostalo (rekonstruktio)ja yleinen käymälä, Ostia 33. 34. Ara Pacis Augustae, Augustuksen rauhanalttari, 10x11x7 m ja sen reliefejä, 160 cm, klassismi, 13 9 ekr., Rooma Augustuksen aikaansaaman rauhan ja hänen paluunsa kunniaksi, kuvattu juhlakulkue 35. Tituksen triumfikaari, 81 jkr., Forum Romanum, Rooma keisarin voitokkaan juutalaissodan kunniaksi pystytetty, riemu ja eli triumfikaaria ollut Roomassa 19 vanhin säilynyt, korkeus 5,40m, leveys 13,50 ja syvyys 4,75 36. Septimus Severuksen riemukaari, 203 jkr., Forum Romanum, Rooma keisarin voittokkaiden sotien (v. 195 ja 197) parthialaisia (nyk. iranailaisia) vastaan kunniaksi pystytetty korkeus 20m, leveys 25 m ja syvyys 11m 37. 38. Trajanuksen pylväs, marmoria n. 40 m, 110 113 jkr., Trajanuksen Forum, Rooma ja pylvään reliefiä, alempia veistosnauhoja Trajanuksen pylväs = sarjakuvin kerrottu keisarin Daakian (nykyinen Romania) sotaretki, koristeena marmorinen reliefi nauha (91 cm korkea, 183 m pitkä), joka sisältää 150 eri tapahtumaa ja mukana noin 2500 henkilöhahmoa ja joka lienee ollut värillinen huipulla kullattu Trajanuksen patsas (korvattu 1588 apostoli Pietarin patsaalla) 39. Primaportan Augustus, marmoria, 203 cm, 1. vs alku jkr, Vatikaanin museot, Rooma klassisimi vrt. Polykleitos: Keihäänkantajan 40. Claudius Jupiterina, marmoria, propagandistinen, 43 jkr. Vatikaanin museot, Rooma 41. 42. Trajanuksen muotokuva, 100 jkr., marmori, etruskilaisvaik. tyyli ja roomalainen nainen, marmori, n. 90 jkr., realismi 43. Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas, 161 180 jkr., pronssia, luonnollista kokoa isompi, Capitoliumin museot, Rooma 44. 46. Rooman Colosseum (Amphiteatrum Flavium), 70 82 jkr. mitat: 188 m x 156 m istumapaikkoja 50 000:lle seisomapaikat mukaan lukien n. 70 000 katsojaa Flavius sukuiset keisarit: Vespasianus, Titus ja Domitianus Titus vihki 80 jkr 100 päivää kestävin huvein 47. 48. Rooman Colosseum: ilmakuva ja ennallistus 49. Huvit amfiteatterissa 50. Amfiteatterin rauniot Syracusassa 51. Kilpa ajot pidettiin Roomassa Circus Maxentiuksessa 52. Roomalainen teatteri, 100 luvun alku jkr, L'Orange, Provence, Ranska ja kreikkalais roomalainen teatteri Taormina, Sisilia, rakennettu hellenistisellä kaudella,mutta roomalaiset muuttivat 100 jkr 53. Pantheon ja sen pohjaleikkaus 118 128 jkr., Rooma paikalla ollut temppeli, jonka Marcus Agrippa oli rakennuttanut 27 25 ekr, tulipalon jälkeen Domituan korjautti 80 jkr, paloi uudelleen ja Hadrianus rakennutti uudelleen Pantheon = kaikkien jumalien temppeli muita pyörörakennuksia oli mm. Hadrainuksen mauseoleum = Rooman Castel Sant Angelon alaosan runkona Myöhäisantiikki 235 400/500 17
18 epävakaat ajat,18 km pitkä muuri Rooman ympärille Diocletianuksen aikana keskitetty hallinto, kiristynyt verotus ja muuttokielto Konstantinus Suuri rakennutti uuden pääkaupungin Konstantinopolin, jakoi valtakunnan neljän caesarin hallittavaksi, kristinusko hyväksyttiin 54. Caracallan termin eli kylpylän pohjakaava 298 306 jkr., Rooma 55. 56. Caracallan termi kylpylät keskeisiä kohtaamispaikkoja ja hygienian kannalta tärkeitä 57. Antoniuksen termi, Karthago, Tunisia 58. Konstantinuksen triumfikaari, marmoria, 21 m, 312 315 jkr., Colosseumin vieressä, Rooma Konstantinus voitti Milviuksen sillalla saadun voiton kunniaksi, löi Maxentiuksen triumfissa veistoksia Trajanuksen, Hadrainuksen ja Marcus Aureliuksen ajoilta, halusi korostaa asemaansa heidän seuraajana 59. 60. Konstantinuksen basilika ja sen ennallistuspiirros Maxentius aloitti rakentamisen 308, 3 laivainen, keisarin kolossaalipatsas sijaitsi länsipäässä basilikasta tuli katolisen kirkon perusmuoto 61. Filippus Arabialainen, marmori, 244 249 jkr., realismi 62. Konstantinus Suuren muotokuvapää, marmori, idealismi, 300 1. alkujkr kuvanveistossa aluksi realismi+psvkoloqisuus, sitten realismi+idealismi ja lopuksi idealismi vuonna 395 valtakunnan jako Länsi ja Itä Roomaan vuonna 476 Länsi Rooman hajoaminen, mitä ennen länsigootit tulleet 410 Roomaan, vandaalit ryöstivät 455 Rooman, turkkilaiset valloittivat 1453 Itä Rooman eli Bysantin Hannu Laaksonen: Rooman valtakunna hajoamiseen johtaneet kriisit: 1. talouskriisi inflaatio, rankka verotus 2. yhteiskunnallinen kriisi haluttomuus julkisiib tehtäviin, riippuvuus julkisesta viljan jakelusta, väestön kehitys laskeva, palkka armeija 3. yhtenäisyyden kriisi ulkoiset uhat: germaanit ja Persian ssanidit, jatkuvat rajasodat, palkkaarmeija 4. ympäristökriisi jatkuva metsien hakkuu johti erroosioon ja viljelysmaiden heikkouteen, lyijy ja sodat, kansalaisten mukavuuden halu 5. henkinen kriisi eri uskonnot KESKIAIKA 475 1300 luku (Skandinavia n. 1530) renessanssihumanistit: pimeä keskiaika, lähinnä oman ajan paremmuuden korostaminen varhaiskeskiaika n. vuoteen 1000 asti : germaanien ja Rooman antiikin instituutiot vallalla sydän keskiaika 1000 1200 (taidetyyleissä ns. romaaninen tyyli / varhaisgotiikka) Tuomas Akvinolainen, filosofia, islamilaisuuden vaikutus myöhäiskeskiaika 1300 1400 (taidetyyleissä täys ja myöhäisgotiikka) talouden kehitys keskeisiä vaikuttajia: katolinen kirkko, luostarit, feodalismi loivat kollektiivisuuden ja turvallisuuden tunteen maailmankuva: mystiikkaa, astrologiaa, numerologiaa, magiaa tie Jumalan luo tunteen ei järjen avulla, mikä näkyy eläytymisenä Kristuksen ja pyhimysten kärsimyksiin ROMAANINEN TAIDE 1000 1150 keskiajalla kristinuskon voitto ja paavilla hengellinen valta: kirkkojen ja luostareiden rakentaminen 18
19 kaupunkien elpyminen: kaupungin talojen ja linnojen rakentaminen romaaninen tyyli eli pyörökaarityyli sai nimensä italialaisten kiertelevien rakentajien mukaan levisi Länsi Eurooppaan ja syntyi paikallisia tyylejä, oma aikaisempi traditio + paikalliset materiaalit lainasi piirteitä eri puolilta: karolinkis ottolaisuudesta, myöhäisantiikista, varhaiskristillisestä ja bysanttilaisesta, islamilaisuudesta ja kelttiläis germaanisesta rakennusperinteestä arkkitehtuurille tyypillistä: basilika kirkkotyyppi, roomalainen holvaustapa, pyörökaaret, tynnyriholvi, ristiholvi, tukevat pylväät, masiivisuus ja horisontaalisuus, kirkkoja Pohjois Espanjasta ReinilIe ja Skotlannin ja Englannin rajalta Keski Italiaan 1. Romaanisen kauden Eurooppa 2. Pyhiinvaellusreitit Santiago de Compostelaan 3. 4.C lunyn luostarikirkon fasadipiirros ja pohjakaava, 1095 110, kaiverrus 1700 luvulta ja Clunyn luostarikirkko, poikkilaivan eteläinen ristivarsi sekä rekonstruktiopiirros 5. 6. Toulousen Saint Sernin, eksterööri ja interiööri, keskilaiva 1080 1120 7. Pisan babtisterio eli kastekirkko (1153 1265) ja duomo (1063 1260) 8. Firenzen babtisterio, 1060 1150 9. Firenzen San Miniato al Monte, al. 1018 Toscanassa marmoria keveämpi vaikutelma, erillinen campanille, kellotorni 10.Cefaun katedraali, aloitettu 1131, Sisilia Sisiliassa vaikutteita normanneilta 11. Autunin St. Lazare kirkon portaali, n. 1130 12. Romaaninen kirjamaalaus, Kristus valtaistuimella, Stavelotin raamattu, 1093 97 13. Bayeux'n seinäverhon kuvitusta., Wilhelm Valloittajan Englannin sotaretki, Hastingsin taistelu, 1073 1083 14. Profeetta, lasimaalaus, Augsburgin tuomiokirkko, 1100 1. alusta kuvataiteelle tyypillistä: arvokkuus, frontaalius, jäykkyys, seremoniallisuus ja massiivisuus maalaustaiteessa ei äkillisiä muutoksia, etupäässä kirjamaalausta, monumentaalinen kivikuvanveisto alkaa elpyä, usein kirkkorakennuksen osana GOOTTILAINEN TAIDE 1140 1400/1500 gotiikka, aluksi haukkumanimi, jolla tarkoitettiin kehittymätöntä, raakaa, antiikin harmonian vastaista, barbaaristen goottien jälkeläisten kehittämää leviäminen: syntyi n.1150 Ile de Francessa n.1250 levinnyt suurimpaan osaan Eurooppaa 1450 alkoi kutistuminen 1550 hävinnyt 15. Gotiikan ajan Eurooppa arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä: suippokaaret, tukijärjestelmä, ruodeholvaus ja kimppupilarit, vertikaalisuus, pyrkimys maalauksellisuuteen, hienostuneisuus, runollisuus alkoi Ranskasssa Saint Denisin luostarikirkon jälleen rakentaminen 1137 1144: apotti Suger, vanhat jo tunnetut elementit uudella tavalla: suippokaari+ruodeholvaus holvinpaino ulkotilaan yhtäjaksoinen kuoritila+keveys+valoisuus, PYHIINVAELLUSKUORI + SUIPPOKAARI + RUOTEIN VARUSTETTU RISTIHOLVI henkinen tausta: harmonia = kaikenkauneuden alkulähde, edustaa lakeja, joiden mukaan jumalainen järki on luonut maailmankaikkeuden valo = tulviessaan pyhien ikkunoiden läpi kirkkosaliin muuttuu jumalliseksi, pyhäksi valoksi numerologiaa: l = Jla, 2 = Kristuksen kaksinainen olemus, 3 = Pyhä Kolminaisuus, 4 = evankelistat, 5 = Kristuksen haavat, 6 = luominen, 7 = kuolemansyntien lukumäärä 19
20 Varhaisgotiikka: 16. St. Denis, Pariisin lähistöllä, kuoriosa, varhaisgotiikka, Apotti Sugerin suunnittelema, 1140 1144 17. 18. Pariisin Notre Dame, länsifasadi, varhaisgotiikka, 1163 1250, täysgotiikka ja keskilaiva Täysgotiikka (rayonnant tyyli) 19.Reimsin katedraalin länsifasadi, täysgotiikka, 1225 99 Myöhäisgotiikka (flamboyant tyyli) 20.Rouenin St. Maclou, myöhäisgotiikka, 1434 70 Englanti: vastaanottavainen gotiikan suhteen: Early English Style 1170 1270, Decorated Style 1270 1370, Perpendicular 1370 1500 Saksa: hidas juurtuminen, tiili, hallikirkko Italia: marmori, kehittyi oman romaanisen tyylinsä pohjalta 21. Firenzen duomo, 1296 1464 22. 23. Milanon duomo, ai. 1386 24. Firenzen Palazzo Vecchio, al. 1298 25. Venetsian Palazzo Ducale, Dogen palatsi, 1345 1438 (fasadi 1420 1.) kaupunkielämän elpyminen maallinen kaupunkiarkkitehtuuri 26. Chartres'n katedraalin, eteläportaalin apostoliveistokset, 1215 1220 27. Reimsin katedraalin länsiportaaliveistokset, Maria ja Elisabet, 1225 1245 28. Bonnin Pietá, Saksa, 1300 1uvun alku 29. Pariisin Madonna, Notre Dame, 1300 1uvun alku 30. Maria ja lapsi, St. Denis, Pariisi, 1300 31. Chartresin katedraalin lasimaalaukset, varhaisimmat 1150 60 ja myöhemmät 1205 45 kuvataiteet: lasimaalaukset, arkkitehtuurikuvanveisto, vapaat veistokset, tyypillistä: ideaalikauneuden tavoittelu, henkisyys, eloisuus, liike ja s kaari SUOMEN KESKIAJAN KIRKKOARKKITEHTUURI ROMAANINEN KAUSI SUOMESSA n. 1150 1300 ristiretket: 1155 Pyhä Erik ja Pyhä Henrik, Lounais Suomi 1249 Birger Jaarli, Häme 1293 Tyrgils Knuutin poika, Karjala kristinusko oli tullut kauppiaiden myötä, saksalaiset, dominikaanien käännytystyö vanhimmat kirkot lienee olleet skandinaavistyyppisiä yksinkertaisia sauvakirkkoja, 1100 luvulla salvotut hirsikirkot, yksilaivainen runkohuone, idässä kapeampi ja matalampi kuori sakaristoja alettiin rakentaa kivestä, aarteiden ja ka1leuksien turvallinen säilyttäminen syynä, mannermaan kirkot tornittomia ja Ahvenanmaan tornillisia keskiaikaiset harmaakivikirkot olivat joko 1, 2 tai 3 laivaisia + puinen tynnyriholvi, risti tai tähtiholvi, pääsisäänkäynti lännessä, alttari tai kuori idässä, sakaristo pohjoispuolella ja asehuone eteläpuolella, tiili kallista koristelumateriaali, nimike harmaakivi on vakiintunut, vaikka pääosa kirkoista on rakennettu punaisesta tai punaruskeasta graniitista, rakennuksen runko tehtiin luonnonkivestä, yksityiskohdat tiilestä (toisinpäin kuin Euroopassa runko tiilestä ja yksityiskohdat veistetty kalkki tai hiekkakivestä), graniitti koettiin halvaksi ja kirkot kalkittiin valkoisiksi, eikä luonnonmateriaali ollut näkyvissä, harmaakivikirkko on 1800 luvun harha kalkki oli kulunut pois. 32. Kirkkojen jäännökset ja pohjakaavan rekonstruktio, Koroinen 33. Lemlandin kirkko, eksteriööri etelästä ja interiööri, Pyhän Birgitan kirkko, 1280 1300 34. Hammarlandin kirkko lounaasta, 1200 luvun loppu (kuori 1300 ja 1400 luvun vaihde) Pyhän Katariinan kirkko, tornit palvelleet puolustusta, jonkilainen kastaali 20