Erot elinajanodotteessa terveet elintavat koulutus stressi tylsyys *sosiaalinen luottamus osattomuus sairastaminen päihteet masennus ystävät elämänilo toimeentulo *Sosiaalinen luottamus on yleistä luottamusta toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Alimpien ja ylimpien tuloryhmien välillä Miehet Naiset Alimpien ja ylimpien koulutusryhmien välillä Miehet Naiset 12,5 6,8 6,4 3,3 vuotta vuotta vuotta vuotta (Tarkiainen ym. (2011) Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007. Suomen Lääkärilehti 66(48): 3651 3657.) (Koskinen & Martelin (2013): Suomalainen terveys, toimintakyky ja terveyserot. Teoksessa Sihto ym. (toim.): Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Helsinki: THL.) Länsieurooppalaisessa vertailussa Suomi on sosioekonomisten terveyserojen kärkimaita ja erot vain jatkavat kasvuaan. Elinajanodotteen lisäksi eroja toiminta- ja työkyvyssä, pitkäaikaissairastavuudessa, koetussa terveydessä ja mielenterveydessä. Yleisemmin terveyserojen taustalla on sosiaalinen luottamus, kokemus siitä, että ihmisellä on paikka maailmassa ja merkitystä muille.
Erot päihteiden käytössä Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Tupakoi päivittäin 35 % 20 % 36 % 8 % (Kouluterveyskysely 2013) (Kouluterveyskysely 2013) Nuoret hakevat päihteillä yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä. Harvempi juo tai tupakoi sairastuakseen. Alkoholia käytetään sosiaalisten tilanteiden voiteluaineena, ja oppilaitosten epävirallisissa tupakkapaikoissa vetävät puoleensa kaverit ja mukavat tauot. Onkin edistettävä nuorten mahdollisuuksia rentoutua ja viettää taukoja yhdessä eri tavoilla.
Ryyppäämällä ryhmäksi? Parhaan illan ainekset VALITSE KOLME TÄRKEINTÄ: hyvä ruoka tunnelma romantiikka alkoholi kiva paikka musiikki tanssi pelit seura Juomisella tavoitellaan usein ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta ja siihen liittyy paljon erilaisia merkityksiä. Alkoholia voidaankin luonnehtia sosiaaliseksi voiteluaineeksi ja juomista sosiaaliseksi tekniikaksi. Tämä antaa tärkeän näkökulman tämän päivän ehkäisevään päihdetyöhön. Sosiaalisten valmiuksien ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen vähentää tarvetta tavoitella yhteisöllisyyttä päihteiden avulla. Jotta kulttuurinen muutos olisi mahdollinen, on hyödynnettävä kaikkia ehkäisevän päihdetyön osaalueita: valistusta, sääntelyä ja kohtaavaa työtä. Ne täydentävät ja tukevat toisiaan ja yhdessä tuottavat parhaimman lopputuloksen.
Amikset esiin Opiskelupaikan saaminen Ammatillinen koulutus hakijoita 51 800 sai koulutuspaikan 34 800 67 % 80 % Lukiokoulutus hakijoita 32 200 sai koulutuspaikan 25 700 (Opetushallituksen lehdistötiedote 12.6.2014) Vuosittain aloittavat opiskelijat Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perus- koulutus: 50 000 opiskelijaa. Lukiokoulutus: 36 000 opiskelijaa. (Opetushallituksen lehdistötiedote 6.8.2014) Toisen asteen tutkinnoista valmistuvat (Tutkinnon suorittaneet / päättötodistuksen saaneet 2010) Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus 33 714 Erikoisammattitutkinto 1 551 Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen peruskoulutus 8 179 Ammattitutkinto 9 219 Oppisopimuskoulutus Ammatillinen peruskoulutus 5 923 Ammattitutkinto 4 636 Erikoisammattitutkinto 3 747 Yhteensä 66 969 Ylioppilastutkinnot Ylioppilastutkinto 28 795 Yhteensä 28 795 (Tilastokeskus - Opetushallituksen WERA - web-raportointipalvelu ja raportointitietokanta ROPTI / 2010) Ammatillisen koulutuksen piirissä on valtaosa nuorista ja nuorista aikuisistamme. Heidän tulisi saada enemmän huomiota niin mediassa, tutkimuksissa kuin toimenpideohjelmissa. Työuria lyhentäviä ja elämänlaatua vähentäviä terveyseroja on edullisinta ja vaikuttavinta ehkäistä jo opiskeluaikana. Tavoittaessaan niin suuren määrän nuoristamme, on ammattiin opiskeleviin investoiminen todellinen ratkaisu.
Ystävät ja yhteisöllisyys Ei yhtään läheistä ystävää 7 % 7 % Toisen asteen opiskelijoista ilman ystävää on yli 13 000 opiskelijaa. Laskutapa: Opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuvat opiskelijat 33 714 + lukiokoulutuksesta valmistuvat opiskelijat 28 795 x 7 % x 3 vuosiluokkaa = 13 127 opiskelijaa) (Kouluterveyskysely 2013) 70 % 89 %... on sitä mieltä, että kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta. (Kouluterveyskysely 2013) Vaikeuksia tulla toimeen opiskelutoverien kanssa 11 % 4 % (Kouluterveyskysely 2013) Koulutuspaikan saaneelle nuorelle on ensiarvoisen tärkeää löytää paikkansa uudessa opiskeluyhteisössä. Onnistunut kiinnittyminen opiskeluryhmään ja ystävyyssuhteiden muodostuminen lisäävät nuoren hyvinvointia ja kantavat muutenkin pitkälle opinnoissa ja työelämässä. Onnistunut ryhmäytyminen vähentää myös tarvetta hakea yhteenkuuluvuuden kokemuksia päihteiden avulla.
Osallisuus ja vaikuttaminen Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin Kokee, ettei opettaja ole kiinnostunut kuulumisista MITÄ SINULLE KUULUU? 43 % 35 % (Kouluterveyskysely 2013) Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 2011 18 24 v. 61 % 25 28 v. 29 34 v. 35 44 v. 45-54 v. 55-69 v. 70 v. 72 % 79 % 79 % 77 % 83 % 75 % (Tilastokeskus: Eduskuntavaalit 2011 / Helsingin tulokset. Artikkeli: Helsinkiläiset nuoret miehet äänestivät aktiivisesti eduskuntavaaleissa. Haettu 26.9.2014.) Osallisuus on yhteenkuuluvuuden ja voimaantumisen tunnetta. Sitä kuvaillaan usein osattomuuden ja syrjäytymisen vastakohdaksi. Osallisuuden kokemus syntyy arjessa. Vaikuttamiskanavien olemassaolo ei riitä, vaan niiden käyttöön tulee saada myös tukea ja kannustusta.
Opinnoista työelämään Keskeyttämisprosentit Amis Ammattiylpeys 8,7 % 3,5 % 88 % ammattiin opiskelevista on ylpeitä valitsemastaan alasta (Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-9280. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.9.2014]. Lukuvuosi 2011/2012.) (AMIS 2011 -tutkimus, Osku ry / 15/30 Research 2012) Työn arvostaminen Tulevaisuuden odotukset 80 % ammattiin valmistuneista on sitä mieltä, että työ on tärkeä osa ihmisen elämänsisältöä. 66 % haluaa säännöllisen 8 16 työajan (Rahkeet duuniin -tutkimus, SAKKI ry / Otus 2012) (Työelämä, sä tarviit mua! Dialogi-selvitys amiksista ja työn tulevaisuudesta. Viestintätoimisto Ellun kanat. 2014.) Ammatillisen koulutuksen eetokseen kuuluvat varhaiset päätökset alavalinnoista, nopea valmistuminen ja lukiokoulutusta suurempi aikuistumisen paine. Toimivien opiskeluryhmien muodostumisen merkitys korostuu ammatillisessa koulutuksessa, jossa kasvatuksellinen näkökulma jää helpommin työelämäorientaation varjoon. Nuorten sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen parantaa opiskelijan hyvinvointia sekä luo edellytyksiä pidemmille työurille.
Ryhmäilmiö Yhteisöllisen ja ehkäisevän opiskeluhuollon toteutuminen Tiimi- ja vuorovaikutustaidot Osallisuuden kokemus Sosiaalinen luottamus Ryhmähenki Jatkuva ryhmäytys Osallistaminen Kiittäminen Tuntirakenne Rutiinit Palautteen antaminen Säännöllisyys Palautteen saaminen Nähdyksi tuleminen Läsnäolo Ryhmäilmiö Puhuminen Kuulluksi tuleminen Välittäminen Katsekontakti Kuunteleminen Työkyky Tervehtiminen Opintojen läpäisy Ystävyyssuhteet Työ- ja opiskelurauha Työelämävalmiudet Työurien pidentyminen Sosioekonomisten terveyserojen kaventuminen Ryhmäilmiö on yksinkertainen, käytännössä testattu toimintatapa yhteisön rakentamiseen. Ryhmäilmiö auttaa jokaista ryhmää ohjaavaa muodostamaan opiskelijoista yhtenäisiä ja toimivia ryhmiä sekä ryhmäyttämään heitä läpi opintojen. Malli on kehitetty Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n AMIS Arjen Ammattilaiset -hankkeessa. Ryhmäilmiö vahvistaa opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain hengessä. Lisätietoja mallista ja käyttöönottokoulutuksista: www.ryhmailmio.fi